Olen monesti pohtinut, miksi esimerkiksi hyvien ja terveyttä edistävien ruokavalintojen tekeminen on niin vaikeaa? Olen suorastaan tuntenut lähes tuskaa ja ahdistusta ajatellessani, miten paljon on ihmisiä, jotka eivät yhtään pohdi, mitä suuhunsa lappavat, ja kyllä – olen nähnyt ne seuraukset, mitä aikojen myötä tapahtuu, kun lähestulkoon mitään ei tehdä oman terveyden ylläpitämiseksi – olen ollut hoitamassa sitä ”jäävuoren huippua” erikoissairaanhoidossa, joka sekin on toki tärkeää työtä. Kaikkia tulee auttaa.

Toistakymmentä vuotta tehtyäni töitä pienen sairaalan sisätautipoliklinikalla aivoni suorastaan huusivat päästä tekemään ennaltaehkäisevää työtä. Ajattelin, että jos edes joidenkin ihmisten tilanteen saan kääntymään sellaiseksi, että he säästyvät hankalilta sairauksilta ja saavat lisää elämäänsä laatua ja hyvää oloa, niin olen tyytyväinen. Sairastuminen on välillä myös sattumaa ja huonoa tuuriakin, mutta hyvin pitävästi on pystytty osoittamaan, että esimerkiksi ravitsemussuositusten mukaisella ruokavaliolla saadaan tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien, masennuksen ja muistihäiriöiden sekä syövän riskiä pienennettyä.

Niin, vastaus mm. 2 tyypin diabetesriskin pienentämiseen ravitsemuksen keinoin on ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio, ja erityisesti siinä korostuvat tuoreimpien tutkimustenkin mukaan runsas kuidun saanti eri lähteistä: täysjyväviljoista, marjoista, hedelmistä, kasviksista, pähkinöistä, siemenistä. Runsaan kuidun saannin on todettu laskevan paastoverensokeritasoa ja parantavan insuliiniherkkyyttä eli insuliini toimii elimistössä tehokkaammin. Toinen korostettava seikka on ns. pehmeä eli tyydyttymätön rasva, joka vaikuttaa edullisesti verensokereihin. Ja mitä enemmän ruokavaliossa on ns. kovaa, tyydyttynyttä rasvaa, sitä huonompaa on sokeriaineenvaihdunta.

Tehokkaita mm. diabetesriskin pienentäjiä ovat lisäksi ylipainoisilla painon tiputtaminen, jo 5 – 10 % pois painosta vaikuttaa hyvin myönteisesti, ja totta kai liikunta! Stressikin voi sairastuttaa ja huonolaatuinen, riittämätön nukkuminen, joten on paljon vaihtoehtoja, joista alkaa ”remonttia” tekemään. Monesti sairastuminen aiheutuu useamman tekijän yhteisvaikutuksesta.

Ehkä yksi ongelma on siinä, ettei jakseta aloittaa muutosten tekemistä, koska suomalaiseen mentaliteettiin pakkaa kuulumaan se, että kun jotakin tehdään, niin tehdään sitten perusteellisesti. Haasteet tuntuvat liian isoilta. Ja somessa ym. viestimissä korostuvat ne tarinat, joissa on saatu paljon aikaiseksi, kuinka koko kroppa on suuresti muuttunut ”uuden elämän myötä”.

Osa on kuitenkin jo hienosti oivaltanut, että kannattaa harjoitella yhtä tai kahta muutosta kerrallaan ja tehdä niistä pysyviä. Esimerkiksi muutos, jolla on jo paljon vaikutusta terveyteen, voisi olla vaikkapa ”väriä joka syömiskerralle”, ja värillä tarkoitan kasviksia, marjoja, hedelmiä tai syömisen rytmin tasoittaminen, jolla on edullinen vaikutus syömisen määrän hallintaan ja jaksamiseen. Tekeminen pysyy mielekkäänä, kun muutokset solahtavat helposti arkeen.

Tällä hetkellä kovasti tutkitaan sitä, miten ihmiset saataisiin tekemään hyviä valintoja terveytensä tueksi ja miten hyvät elintapamuutokset saadaan pysyviksi. Myös yksilöityjä digitaalisia ohjelmia kehitetään innostamaan tapojen muuttamiseen.

Tärkeintä on mielestäni sisäisen motivaation – tekemisen palon – herättäminen. Siksi palaan alussa esittämiini kysymyksiin ja toivon, että löydät itsestäsi vastauksen: olet arvokas ja hyvinvointisi on tärkeää, myös läheisillesi, ei vain itsellesi! Siksi toivon sydämestäni, että teet ”edes jotakin”, kuten välillä on tapana sanoa!

Ja jos vähänkään kiinnostaa, kannattaa seurata ravitsemusviikon tarjontaa Instagramissa ja Twitterissä (Ravitsemusviikko 2020), mielenkiintoisia juttuja ja podcasteja on tulossa!

Diabetesviikon teemana on mm. kysyä jo diabetekseen sairastuneilta, miten menee, kauanko on sairastanut diabetesta? Paljon asiaa diabeteksesta ja sen ehkäisemisestä löytyy diabetes.fi -sivustolta, ja siellä voi käydä tekemässä tyypin 2 diabetes -riskitestin, jolla selviää oma riski sairastua ko. sairauteen.

Riskeistä huolimatta aina on mahdollista tehdä itselleen hyvää! Siteeratakseni erästä kollegaani: ”huonotkin kortit voi pelata hyvin”!

Rentoa oloa hyvien valintojen parissa! Toivoo, ravitsemusterapeutti Anne Kartano