Vaikuttaako PCOS työkykyyn?

2. syyskuuta 2025

Mikä on PCOS ja miten se vaikuttaa terveyteen?

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS) on yleisin naisten hormonaalinen häiriö. On arvioitu, että sitä esiintyy 5-15 prosentilla syntymässä naiseksi määritellyistä. Tämän perusteella voidaan arvioida, että Suomessa PCOS on noin 500 000 henkilöllä. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymän oireet vaihtelevat yksilöllisesti ja oireet voivat olla samalla henkilöllä erilaisia elämän eri vaiheissa. Oireina voivat olla kuukautiskierron häiriöt, liikakarvoitus (hirsutismi), akne, ylipaino ja lapsettomuus.

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymällä on runsaasti vaikutusta terveyteen. Esimerkiksi häiriöön liittyy kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen, verenpainetautiin ja metaboliseen oireyhtymään. Vaikka PCOS:n kanssa elävillä sepelvaltimotautiin sairastuvuus ja sydänkuolleisuus eivät ole lisääntyneet muuhun väestöön verrattuna, oireyhtymän kanssa elävillä on aivoverenkiertohäiriöitä ja diabetekseen liittyviä komplikaatiota enemmän kuin verrokeilla.

Maksan rasvoittumista on 30–55 prosentilla PCOS-potilaista. Maksan rasvoittuminen on yhteydessä muun muassa keskivartalolihavuuteen, verensokeriaineenvaihdunnan ongelmiin sekä sydän- ja verisuonitautisriskin suurentumiseen. Lisäksi PCOS-diagnoosi kolminkertaistaa riskin kilpirauhassairauksiin. Uniapnean riski on PCOS-potilailla 30-kertainen terveisiin verrokkeihin verrattuna. Osalla potilaista voi esiintyä myös nivelkipuja eri puolilla kehoa ja kantapäiden kiputiloja. Oulun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on todettu lisäksi, että Suomessa PCOS-potilailla on suurentunut riski edellä mainittujen sairauksien lisäksi myös migreeniin ja astmaan.

Somaattisten sairauksien lisäksi POCS-potilailla on todettu suurentunut riski sairastua myös mielenterveyden häiriöihin, kuten esimerkiksi ahdistuneisuuteen tai masennukseen. Mielenterveyden häiriöt voivat olla yhteydessä hormonitoiminnan häiriöön, mutta myös PCOS:n aiheuttamat somaattiset oireet kuten ylipaino, akne tai hirsutismi saattavat olla laukaisevana tekinäjä psyykkisten oireiden takana. PCOS näyttäisi olevan myös yhteydessä kehonkuvanhäiriöihin ja haasteet painonhallinnan kanssa saattavat johtaa syömishäiriöihin. Psyykkisiä oireita ja syömishäiriöitä tulisi kartoittaa vastaanotolla matalalla kynnyksellä, mutta edetä keskustelussa ja ohjauksessa sensitiivisesti sekä potilaan ehdot edellä.

  • Liukuotsikko


    Painike
  • Liukuotsikko

    Kirjoita otsikkosi tähän
    Painike
  • Liukuotsikko

    Kirjoita otsikkosi tähän
    Painike
  • Liukuotsikko

    Kirjoita otsikkosi tähän
    Painike
  • Liukuotsikko

    Kirjoita otsikkosi tähän
    Painike


Kuinka PCOS voi näkyä työelämässä?

Monirakkulaisten munasarjojen vaikutuksesta työkykyyn on melko vähän tietoa. On todettu, että PCOS-potilailla on enemmän sairauspoissaoloja kuin verrokeilla.  PCOS:n aiheuttamien lisäsairauspoissaolojen määrän on tutkimuksissa todettu vastaavan noin yhden kuukauden sairauspoissaoloa kahden vuoden seurannassa. Lisäksi PCOS:n todettiin kaksinkertaistavan riskin joutua työkyvyttömyyseläkkeelle 52 vuoden ikään mennessä. Yleisimpänä työkykyä heikentävänä tekijänä pidetään liitännäissairauksia ja työhön liittyviä fyysisiä sairauksia. Helposti voidaan ajatella, että työkyvyn alenemisen syynä on esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinten oireilu tai ylipaino eikä niitä aiheuttanut PCOS.


Työkyky voidaan nähdä tasapainona yksilön voimavarojen (esimerkiksi terveyden, motivaation ja osaamisen) ja työn vaatimusten välillä. Koska työkyky vaihtelee jatkuvasti, sitä voidaan tukea ja ylläpitää eri tavoilla. Vaikka sairaudet vaikuttavat työkykyyn, ne eivät kokonaan ratkaise työkykyä ja esimerkiksi sairauden hoidolla voidaan vaikuttaa työkykyyn. Toisaalta esimerkiksi työtehtävien muokkaamisella sairauden eri vaiheisiin sopivaksi on mahdollista tukea työkykyä. Kokonaisvaltaisten kuntoutussuunnitelmien avulla on hyvät mahdollisuudet parantaa monirakkulaisten munasarjojen oireyhtymää sairastavien työkykyä ja myös pidentää työuria.


PCOS-oireyhtymän kanssa elävien työkyvyn tukemiseksi olisi tärkeää lisätä tietoisuutta sairaudesta. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymän varhainen tunnistaminen ja hoidon aloittaminen aikaisessa vaiheessa olisi myös merkittävä parannus, jolla voitaisiin vähentää PCOS:n aiheuttamaa elämänlaadun ja työkyvyn heikkenemistä. PCOS:n varhaiset oireet voidaan havaita jo nuoruudessa, ja siksi myös kouluterveyden- ja opiskeluterveydenhuolto ovat keskeisessä roolissa oireyhtymän varhaisessa tunnistamisessa ja työkyvyn tukemisessa. Lisäksi työkykyä voidaan parantaa varhaisessa elämänvaiheessa aloitetuilla elintapamuutoksilla, terveellisen ruokavalion noudattamisella ja liikunnalla.


Vuonna 2025 Korento Ry:n järjestämää PCOS-viikkoa vietetään seitsemättä kertaa 1.–7.9.2025. Teemaviikon tavoitteena on lisätä tietoisuutta munasarjojen monirakkulaoireyhtymä PCOS:stä ja siihen liittyvistä oireista sekä tuoda näkyväksi sitä, miten suurta joukkoa oireyhtymä koskettaa. PCOS-viikolla jaetaan mm. tietoa ja vertaistukea sekä herätetään keskustelua oireyhtymän kokonaisvaltaisista vaikutuksista sen kanssa elävän terveyteen ja elämänlaatuun. 


Jos sinua mietityttää PCOS ja/tai oireyhtymän vaikutus työkykyyn, voit varata ajan Medisportissa gynekologi ja työterveyslääkäri Sami Onoilan vastaanotolle numerosta 010 54 3700 tai netistä ajanvaraus.medisport.fi


Kirjoittajat:

Työterveyslääkäri, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, seksuaaliterapeutti Sami Onoila & työterveyshoitaja Rebekka Kantonen



Lähteet:

Korento Ry. 2023. PCOS, liitännäissairaudet ja työkyky. https://korento.fi/blogi/pcos-liitannaissairaudet-ja-tyokyky/

Kujanpää, L., Arffman, R., Morin-Papunen, L., Ollila, M-M. & Piltonen, T. (2025). Katsaus, Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS) lisää sairastavuutta. Duodecim 141(6), 481-488. https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&opi=89978449&url=https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo18708.pdf&ved=2ahUKEwiSotHw-6WPAxW_GhAIHZEHA9kQFnoECCIQAQ&usg=AOvVaw01LXtAODGy23P7NqKB-W5r


Ajanvaraus
24. elokuuta 2025
Virtsankarkailun esiintyvyys
11. heinäkuuta 2025
Hyperemeesillä tarkoitetaan voimakasta raskauspahoinvointia. Usein tämä alkaa tavanomaisena lievänä pahoinvointina, mutta muutamassa viikossa oksentelu lisääntyy ja voi aiheuttaa ylävatsakipua. Jos ruokailu ja juominen ei onnistu, synnyttäjän paino voi laskea. On arvioitu, että voimakkaita raskauspahoinvoinnin oireita kehittyy 1-2 prosentille raskaana olevista.
8. heinäkuuta 2025
Medisportin syksyn 2025 pienryhmät - varmista paikkasi ja ilmoittaudu mukaan nyt!
13. kesäkuuta 2025
Ajanvaraus puhelimitse 010 54 35700 palvelee juhannusviikon 16.6.-20.5.2025 Kaukajärven lääkärikeskuksen aukioloaikojen mukaan. Aikoja varattavissa myös sähköisen ajanvarauksen kautta.
12. kesäkuuta 2025
Tässä blogissa on keskitytty rinnan hyvänlaatuisiin muutoksiin. Erilaiset hyvänlaatuiset muutokset ovat tavallisia. On arvioitu, että niitä on joka neljännellä hedelmällisessä iässä olevista naisisista. 
16. toukokuuta 2025
Kaukajärven lääkärikeskus avoinna: 8-14 & 16-19. (suljettu 14-16) Lielahden lääkärikeskus avoinna: 8-12.30 Pirkkalan lääkärikeskus: 8-13 Huom. fysioterapia ja hieronta-ajat sovitusti/ajanvarauksella. Suljemme lääkärikeskukset poikkeuksellisesti henkilökunnan koulutusiltapäivän vuoksi. Kaukajärven lääkärikeskus on avoinna ja palvelee koulutuksen jälkeen normaalisti klo 16-19.
4. toukokuuta 2025
Lapsettomuus on usein arka aihe, jolla on vaikutuksia niin työkykyyn kuin urasuunnitelmiin. Lapsettomien yhdistys Simpukka teki vuonna 2021 kyselytutkimuksen, jossa 73 prosenttia vastanneista koki lapsettomuuden vaikuttaneen omaan työkykyyn. Työssä jaksamista ja selviytymistä vaikeuttivat erityisesti lapsettomuuden psyykkiset vaikutukset, kuten stressi, mielialan vaihtelut, masennus ja pettymykset. Psyykkisten vaikutusten lisäksi lapsettomuuden aiheuttamat fyysiset oireet, kuten hoitojen aiheuttamat kivut ja turvotukset sekä lääkkeiden haittavaikutukset vaikuttivat negatiivisesti työkykyyn. Lisäksi lapsettomuushoitojen pääsyn ja työelämän yhteensovittaminen voi olla ongelmallista.
28. huhtikuuta 2025
Alla tiivistetysti yleisimmät Kela-korvaukset, jotka myös Medisportissa asioivalle vähennetään käyntimaksusta suorakorvauksena: Yleis- tai erikoislääkärin (pl. gynekologi) lähivastaanotto 30 € / per käynti Yleis- tai erikoislääkärin etävastaanotto videoyhteydellä 25 / per videovastaanotto Yleis- tai erikoislääkärin puhelinvastaanotto 8 € / per puhelu Fysioterapeutin vastaanotto 15 € / per käynti, 4 kertaa kalenterivuodessa (1.5. alkaen) Gynekologin vastaanottokäynti 70 € / per käynti (1.5. alkaen) Gynekologin puhelin etävastaanotto 12 € / per puhelu (1.5. alkaen) Yleis- ja erikoislääkärien vastaanotto- ja etävastaanottokäyntien jo aiemmin nostetut Kela-korvaukset säilyvät siis jatkossakin ennallaan yllä olevan mukaisesti, eikä siihen tule mitään muutoksia poislukien gynekologien vastaanotto, jossa Kela-korvauksen osuus nousee merkittävästi. Jatkossa gynekologin vastaanottokäynnistä vähennetään 70 € käynniltä ja korvaus laajenee koskemaan myös tiettyjä gynekologisia tutkimuksia. Hedelmöityshoitojen korvauksiin sisältyvien munasarjatutkimuksien (follikkelin UÄ) suorittamisesta Kela korvaa jatkossa 35 €. Kuukautiskierron kartoituksesta (follikkelin mittaus, UÄ-toisto) Kela korvaa 50 €. Nämä tutkimukset ovat osa hedelmöityshoitojen rutiinia ja seurantatutkimuksina onnistuvat Medisportissa Gynekologi Sami Onoilan vastaanotolla Lielahden ja Kaukajärven toimipisteissä huipputason ultraäänilaitteilla.
11. huhtikuuta 2025
Ajavaraus puhelimitse 010 54 35700 palvelee pääsiäisen ajan 17.4.-21.4.2025 Kaukajärven lääkärikeskuksen aukioloaikojen mukaan. Aikoja varattavissa myös sähköisen ajanvarauksen kautta.