Rintasyövän syytä ei tunneta. On todettu, että rintasyövän riskiä voivat lisätä hormonaaliset tekijät, kuten varhainen kuukautisten alkamisikä, myöhään alkavat vaihdevuodet, lapsettomuus, ensimmäisen lapsen myöhäinen syntymisaika tai pitkäaikaiset hormonikorvaushoidot. Lisäksi ionisoivan säteilyn, ylipainon, vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja runsaan alkoholin käytön on tutkimuksissa todettu lisäävän riskiä rintasyövälle. Myös vuorotyö, johon liittyy vuorokausirytmin häiriö, saattaa lisätä riskiä rintasyövälle. 

Rintasyöpään sairastumisen käsittely ja vaikutukset kehonkuvaan 

Rintasyöpään liittyvien asioiden käsittelyn tarve vaihtelee yksilöiden välillä ja jokainen ihminen kokee sairastumisen omalla tavallaan. Syöpään sairastuminen aiheuttaa kuitenkin sairastuneelle usein psyykkisen kriisin. Asioiden käsittely kriisissä on hyvin yksilöllistä sekä asioiden omaksuminen ja tiedonsaanti sairaudesta tapahtuu kunkin potilaan kohdalla silloin, kun hän on siihen itse valmis. Leikkauksesta toipuminen vie oman aikansa jo fyysisestikin, ja paranemisprosessin myötä tietoa kyetään sisäistämään lisää, kun shokkivaihe on ohi ja potilas on kotona toipumassa leikkauksesta. Usein toipuminen voi alkaakin vasta hoitojen päätyttyä, kun on enemmän aikaa käsitellä sairastumiseen liittyviä tapahtuneita asioita ja tunteita. 

Rintasyöpä aiheuttaa myös muutoksia esimerkiksi kehonkuvaan. Tämä voi aiheuttaa muun muassa ahdistusta ja masentuneisuutta, mitkä voivat heikentää itsetuntoa ja hidastaa toipumista. Erilaiset kehonkuvan muutokset ovat rintasyövän hoidoissa välttämättömiä. Ulkonäköön korostuva kehonkuva voi aiheuttaa rintasyöpäpotilaalle tarpeetonta ahdistuneisuutta tai masentuneisuutta. Rintasyöpäleikkaus on aina sairaudenhoitoa. Mahdollinen korjaava leikkaus esimerkiksi rinnan uudelleen rakentamisen kautta on mahdollinen. Korjausleikkaus tai siitä luopuminen on rintasyöpään sairastuneen oma päätös. 

Rintasyöpäpotilas tarvitsee tukea-antavaa terapiaa, mikäli hänen on vaikea käsitellä rintasyöpään liittyviä asioita tiedonsaannista huolimatta, kuten syöpään liittyvää kuolemanpelkoa tai pelkoa sairauden uusiutumisesta. Hoitamatta jätetyt pelot, masentuneisuus ja ahdistuneisuus aiheuttavat rintasyöpäpotilaassa psyykkisten voimavarojen kaventumista ja elämänlaadun heikkenemistä sekä voivat siten vaikuttaa heikentävästi esimerkiksi myös työkykyyn. Psyykkistä tukea on tarjolla monissa syövänhoitoyksiköissä, mutta apua on saatavilla myös työterveyden kautta. 



Rintasyöpähoidot, työkyky ja työhön paluu 

Rintasyöpä voi diagnosointivaiheessa olla järkytys, josta ei halua kertoa työpaikalla. Toisaalta psyykkisen kuormituksen helpottamiseksi sairastumisesta kertominen voi olla myös helpottavaa sekä puhuminen voi auttaa selviytymään uudesta tilanteesta. Usein rintasyöpään sairastunut saa muun muassa tukea työkavereilta. Jos haluaa jatkaa työntekoa, on hyvä kertoa asiasta vähintäänkin esihenkilölle, jotta työtä voidaan järjestellä. 

Töihin paluuta kannattaa suunnitella yhteistyössä työterveyshuollon, työnantajan ja esihenkilön kanssa. Jos taustalla on pitkä sairausloma, niin usein jo pitkä poissaolo työstä on itsessään haaste työhön paluun suhteen, ja voi edellyttää tukea, joustoja ja kuntoutusta. Sairausloman pituudestakin riippuen, myös työtehtävissä ja työyhteisössä on saattanut tapahtua muutoksia, joiden omaksuminen edellyttää aikaa ja voimavaroja. Työnantajan olisi myös hyvä pitää mahdollisuuksien mukaan yhteyttä sairastuneeseen pitkän sairausloman aikana. 

Omaa jaksamistaan ei ole välttämättä helppo etukäteen ennakoida ja arvioida. Usein voi olla tarpeen tehdä aluksi töitä osa-aikaisesti. Kun rintasyövän leikkauksesta on toipuminen edennyt, voi työhön paluuta tarvittaessa alkaa suunnittelemaan esimerkiksi Kelan osasairauspäivärahan turvin. Toipumiseen voi olla tarpeen ottaa lisäaikaa esimerkiksi lyhennetyn työajan muodossa, mikä voi tukea työntekijän kuntoutumista ja nopeuttaa hänen toimintakykynsä palautumista. Osasairauspäivärahajakson tarkoituksena onkin tukea työntekijän työssä jaksamista sekä paluuta kokoaikaiseen työhön.   

Työhön paluun mahdollisuuksiin vaikuttavat muut rintasyövän liitännäishoidot ja työnkuva. Usein suurin työkykyyn vaikuttava tekijä on työnkuvan mahdollinen fyysinen kuormittavuus sekä syöpähoitojen aiheuttamat fyysisen rasituskyvyn rajoitteet. Myös erilaiset psyykkiset oireet, kuten keskittymisvaikeudet, ajatusten harhailu, muistin heikkeneminen ja masennusoireilu ovat yleisiä työkykyyn vaikuttavia tekijöitä hoitojen aikana tai jälkeen. Työkyky voi myös muuttua vielä pitkään hoitojen päättymisenkin jälkeen. Näissä tilanteissa kevennetty työhön paluu osasairauspäiväjakson avulla vähennetyllä työajalla ja/tai työtehtäviä muokkaamalla voi olla esimerkiksi hyödyllistä ja tarpeen. 

Rintasyövän aiheuttamaa työkyvyn alenemaa arvioitaessa onkin syytä pitää mielessä rintasyövän useat eri oireet ja alatyypit – rintasyöpä ei ole kaikilla samanlainen sairaus. Sairauden oireiden lisäksi myös käytettävät hoidot sekä hoitojen aiheuttamat akuutit että pitkäaikaiset sivuvaikutukset vaihtelevat. 

Esimerkiksi solunsalpaajahoidot eli sytostaatit alentavat vastustuskykyä ja esimerkiksi flunssaan sairastuminen voi lykätä syöpähoitoja. Toisaalta työhön voi liittyä tartuntataudin mahdollisuus esimerkiksi terveydenhuoltoalalla tai lastentarhassa.  Solunsalpaajahoitojen aikana suositellaan sairauspoissaoloa töistä, joihin liittyy merkittävä infektioriski. Tulehdusriskin lisäksi sytostaattihoidot aiheuttavat muun muassa kipuja, väsymystä, limakalvo-oireita, ruokahaluttomuutta ja vatsavaivoja. Hoidon sieto myös vaihtelee huomattavan paljon potilaskohtaisesti, mikä vaikuttaa hoitojakson aikaiseen sairausloman tarpeeseen. Yleisestikin työturvallisuuden takia on tärkeää, että työpaikalla tiedetään työ- tai toimintakykyä rajoittavista asioista ja sairauksista, ja jos työntekijä käy esimerkiksi töissä syövän hoitojen aikana. 

Usein sytostaattihoidon aikana vaikeampaa aikaa on 1–2 viikkoa, jolloin ei välttämättä pysty tekemään töitä. Toisaalta esimerkiksi toimistotyössä tai muokatun työn turvin voi hoitojen välissä työnteko onnistua. 

Sädehoitoa annetaan tavallisesti muutama viikko joka arkipäivä. Sädehoito voi aiheuttaa väsymystä ja paikallisesti iho-oireita rinnan seutuun. Oman jaksamisen mukaan voi käydä työssä, koska päivittäinen hoitoaika on vain muutamia minuutteja. 

Jos rintasyöpään ja/tai työkykyyn liittyvät asiat huolettavat, älä jää asian kanssa yksin, vaan ota rohkeasti työterveyteen yhteyttä. Olemme täällä sitä varten. Samoin, jos rinnasta tai kainalosta löytyy jotain poikkeavaa, rintasi oireilevat tai rintojen terveys mietityttää, hakeudu lääkärin vastaanotolle. Lääkäri tutkii rinnat vastaanotolla ja mahdolliset jatkotutkimukset mietitään yhdessä lääkärin kanssa. Medisportissa pääset helposti esim. työterveyslääkäri & gynekologi Sami Onoilan vastaanotolle. Jos suunnitelmissa on esimerkiksi osasairauspäivärahajakson avulla työhön paluu, työterveyslääkäri voi ohjata Medisportissa kuntoutusohjaaja Ida Vesan vastaanotolle näiden asioiden selvittämiseksi. Ajanvaraus Medisportiin onnistuu puhelimitse arkisin numerosta 010 54 35700 tai verkkoajanvarauksesta tästä linkistä tai toimipisteissä asioinnin yhteydessä.

Hyvää Roosa Nauha päivää! 2025 vuoden kampanjan slogan on "Päin elämää!" ja pääviesti on Lahjoita syöpätutkimukselle ja Kaikki menee päin elämää. Vuoden 2025 Roosa nauhan on suunnitellut toimittaja ja juontaja Katja Ståhl. roosanauha.syopasaatio.fi/

Rintasyöpää sekä rinnan hyvänlaatuisia muutoksia on käsitelty kattavasti myös aikaisemmin julkaistuissa ja edelleen ajankohtaisissa blogiteksteissämme, jotka löytyvät täältä: Rintasyöpä - riskitekijät, oireet ja hoito sekä Rinnan hyvänlaatuiset muutokset.

Kirjoittajat:

Työterveyslääkäri, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, seksuaaliterapeutti Sami Onoila & Kuntoutusohjaaja Ida Vesa