Virtsankarkailun esiintyvyydestä ei ole tarkkoja lukuja. On arvioitu, että sitä esiintyy 5–70 prosentilla naisista. Yleisyyden tilastointia vaikeuttaa usein halu salata virtsankarkailu – on nimittäin arvioitu, että yli puolet salaa virtsankarkailunsa. Virtsankarkailun riski lisääntyy iän myötä. Suomessa 20–60-vuotiailla virtsankarkailua esiintyy arviolta 20 prosentilla ja yli 70-vuotiaista arviolta 59 prosentilla. 



Virtsankarkailun eri muodot 

Virtsankarkailu voidaan jakaa ponnistus- ja pakkotyyppiseen virtsankarkailuun sekä sekamuotoiseen ja ylivuotovirtsankarkailuun. 

Ponnistusvirtsankarkailussa virtsaa karkaa ponnistusten yhteydessä, kun vatsaontelon paine kasvaa. Tällaisia ponnistuksia voivat olla yskiminen, hyppiminen, kuntosalilla ponnistelu tai nauraminen. Sen taustalla voi olla muun muassa virtsaputkea ympäröivien tukirakenteiden tai virtsaputken sulkijalihaksen heikkous tai lantionpohjan lihasten heikentynyt hallinta vatsa- ja selkälihasten, pallean ja alaraajojen toiminnan kanssa. Joskus syynä voi olla myös lantionpohjan tai vatsalihasten liiallinen jännittyneisyys. Ponnistusvirtsankarkailun riskiä lisäävät passiivinen elämäntapa, ylipaino, raskaus, synnytykset sekä tupakointi. Myös usein toistuva rasittavan ja ponnistelua vaativan urheilulajin harrastaminen näyttäisi lisäävän riskiä virtsankarkailulle. Ponnistusvirtsankarkailulle voi altistaa myös synnynnäinen sidekudosheikkous, kuten nivelten yliliikkuvuus tai EDS. 

Pakkovirtsankarkailussa  taustalla on tahaton rakkolihaksen supistelu. Tämän syy jää jopa 80 prosentissa tuntemattomaksi. Tunnettuja syitä pakkovirtsankarkailulle ovat esimerkiksi toistuvat tulehdukset, paikallisen estrogeenin puute, diabetes, MS-tauti ja aivoverenkierron häiriöt. Myös kohdunpoistoleikkaus voi altistaa pakkotyyppiselle virtsankarkailulle. 

Sekamuotoinen virtsankarkailu on pakko- ja ponnistustyypin yhdistelmä, joka on yleisintä yli 70-vuotiailla. 

Ylivuotovirtsankarkailun  taustalla voi olla heikentynyt virtsaamisheijaste tai mekaaninen este, kuten laskeuma tai kasvain. Tällöin virtsarakko täyttyy äärimmilleen ja virtsa karkaa, kun virtsarakon tilavuus ylittyy. 

Virtsankarkailun hoito 

Elintapamuutokset auttavat sekä ponnistus- että pakkotyypin virtsankarkailuun. Säännöllinen liikuntaharrastus näyttäisi sekä ennaltaehkäisevän että hoitavan virtsankarkailua. Ylipainoisilla jo 5–10 prosentin painonpudotus vähentää virtsankarkailua ja parantaa elämänlaatua. Jos nesteitä nautitaan liikaa, nesteiden rajoittaminen 1.5–2 litraan päivässä auttaa. Samoin virtsarakkoa ärsyttävien juomien, kuten kahvin, teen, kofeiinin, alkoholin ja hiilihappopitoisten juomien välttäminen voi auttaa virtsankarkailuun. Ummetus lisää virtsankarkailun riskiä ja on siksi hoidettava esimerkiksi kuitulisävalmisteiden käyttöönotolla. Myös tupakoinnin lopettaminen auttaa virtsankarkailuun. 

Lääkehoidolla on merkitystä lähinnä pakkotyyppisessä virtsankarkailussa, mutta ponnistusvirtsankarkailussa lääkehoidon merkitys on vähäinen. Paikallinen estrogeenihoito voi helpottaa virtsankarkailua erityisesti vaihdevuosi-iän ylittäneillä, sillä se tukee limakalvojen jäntevyyttä.  On huomioitava, että paikallisen estrogeenihoidon aluksi esiintyy usein ohimenevää kutinaa ja kirvelyä. 

Ponnistusvirtsankarkailua voidaan tarvittaessa hoitaa paikallispuudutuksessa virtsarakon alle laitettavilla nauhoilla. Samoin polikliinisesti laitettavat pistokset virtsaputken ympärille voivat auttaa. Pakkotyypin virtsankarkailussa ei leikkauksesta ole apua. 



Virtsankarkailuun saadaan hyvää vastetta lantionpohjan lihasten harjoittelulla. 

Lantionpohjan fysioterapia virtsankarkailun hoidossa 

Lantionpohjan fysioterapian tulisi olla virtsankarkailun ensisijainen hoitomuoto. Lantionpohjan fysioterapiassa virtsankarkailun hoito toteutetaan aina yksilöllisesti. Fysioterapiassa selvitetään virtsankarkailun syy, sillä virtsankarkailu itsessään on oire. 

Virtsankarkailun taustalla voi olla lantionpohjan lihasten heikkous, mutta myös kireys. Lantionpohjan fysioterapiassa pyritään selvittämään myös se, miksi lantionpohjan lihakset ovat heikot tai kireät. Myös muiden lihasten toiminta voi lisätä virtsankarkailua, kuten vatsan vetäminen jatkuvasti sisäänpäin. Myös esimerkiksi nilkan ja jalkaterän jäykkyys voi lisätä riskiä virtsankarkailulle. 

Lantionpohjan fysioterapiassa tutkitaan lantionpohjan lihasten toiminta ja ohjataan tutkimisen perusteella asiakkaalle yksilölliset lantionpohjan lihasharjoitteet. Harjoitukset voivat keskittyä lantionpohjan lihasvoimaan, lantionpohjan rentouttamiseen tai lantionpohjan toimintaan osana kehon muuta toimintaa. Lisäksi huomioidaan mm. asiakkaan vamma- ja leikkaushistoria, liikuntatottumukset sekä fyysinen ja psyykkinen kuormitus. Myös asiakkaan kudostyypillä on merkitystä, sillä luontaisesti notkean tai hypermobiilin lantionpohja tarvitsee erilaisen lähestymistavan kuin henkilö, jonka kudostyyppi on jäykempi. 

Asiakkaalle annetaan tarvittaessa liikuntaohjausta. Varsinkin lantionpohjan lihasten heikkoudesta kärsivän on syytä lisätä liikuntaa päiviinsä, sillä lantionpohjan lihakset vahvistuvat liikkuessa. Liikuntaharrastus suojaa virtsankarkailulta. Liikuntalajien sopivuudessa virtsankarkailun hoidossa on jonkin verran eroa, sillä rasittava, toistuvaa ponnistelua vaativa liikunta (esimerkiksi trampoliinilla hyppiminen) voi pahentaa virtsankarkailuoireita. Sen sijaan kohtuullinen kuntoliikunta ennaltaehkäisee ja hoitaa sekä ponnistus- että pakkovirtsankarkailua. Sopivia liikuntalajeja ovat esimerkiksi kävely, pyöräily, pilates ja jooga. Myös uinti on sopivaa harjoittelua, kunhan virtsan karkaaminen uima-altaassa voidaan hallita. Kuntoliikunnan lisääminen arkeen hyödyttää virtsankarkailun hoidossa kaiken ikäisiä. 

Myös aktiiviurheilija tai rasittavaa, toistuvaa ponnistelua vaativan lajin harrastaja hyötyy lantionpohjan fysioterapiasta. Tällöin on usein tarpeen oppia lantionpohjan rentouttamista, sillä pelkät lantionpohjan voimaharjoitukset voivat jopa pahentaa oireilua. Myös muun kehon tuki tutkitaan. Esimerkiksi juoksijan askelluksessa häiriöt jalkaterän, nilkan, pohkeen tai lonkan toiminnassa voivat heikentää myös virtsan pidätyskykyä. 

Medisportissa lantionpohjan fysioterapia sisältää ohjauksen ja neuvonnan lisäksi myös manuaalisia hoitotekniikoita, kuten faskiamanipulaatiota, nivelmobilisointia ja hierontaa. 

Kun virtsankarkailu on toistuvaa ja häiritsee tavallista elämää, on asia ja oireilun syy syytä selvittää. Varaa aika gynekologille, jos virtsankarkailuoireet mietityttävät tai hankaloittavat arkeasi. Ajan Medisportiin gynekologin vastaanotolle ja/tai lantionpohjan fysioterapiaan voit varata puhelimitse arkisin numerosta 010 54 35700 tai verkkoajanvarauksesta tästä linkistä tai toimipisteissä asioinnin yhteydessä.

Meiltä löytyy nyt myös syyskuussa 2025 alkava lantionpohjan fysioterapeutin ohjaama PhysioPilateskurssi, joka on suunniteltu erityisesti virtsankarkailua kokeville. Aikaisempaa kokemusta pilateksesta et tarvitse. Ilmoittaudu mukaan viimeistään su 24.8. mennessä. Lisätiedot 1.9. alkavasta pienryhmästä löydät täältä.

Kirjoittajat:

Työterveyslääkäri, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, seksuaaliterapeutti Sami Onoila & Lantionpohjan fysioterapeutti Eeva-Maria Halminen