Lenkkeily. Juoksuun liittyvien rasitusvammojen ennaltaehkäisy.

28. toukokuuta 2020

Viimeisimmässä blogikirjoituksessani kirjoitin kroonisen ja akuutin kuormituksen vaikutuksesta loukkaantumisriskiin. Tämän blogikirjoituksen tarkoituksena on kertoa yleisimmistä rasitusvammoista, jotka liittyvät juoksuun ja miten niitä voisi ennaltaehkäistä.

Jotta pystyisin kertomaan, mitkä ovat yleisimpiä juoksuun liittyviä rasitusvammoja on ensin tarkasteltava, mitä tutkimustietoa aiheesta löytyy. Tarkistelin kuutta tutkimusta, joista kaksi oli laadullisia, kaksi määrällistä tutkimusta ja kaksi meta-analyysiä.


Kahdessa laadullisessa tutkimuksessä kävi ilmi, että yleisimmin juoksija kärsii polvivaivoista ja seuraavaksi yleisimmin rasitusvamma paikallistuu nilkan ja jalkaterän alueelle. Myös kirjallisuuskatsauksissa todettiin polven alueen sekä nilkan tai jalkaterän alueen rasitusvammojen olleen yleisimpiä.

Mistä rasitusvammat sitten johtuvat? Helsingin Sanomat julkaisi referaatin Jyväskylän ja Galgaryn yliopistojen yhteistyössä tehdystä tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin rasitusvammoja eri juoksutyylien välillä. Juoksutyylejä tarkasteltiin tekoälyn avulla. Tekoäly pystyi erittelemään 300 juoksijalta viisi erilaista juoksutyyliä. Tutkittavien joukossa oli miehiä ja naisia, kilpa- ja harrastejuoksijoita. Tutkimuksessa ei havaittu eri juoksutyylien välillä olevan rasitusvammoille altistavaa tekijää.

Tärkein seikka juoksuun liittyvien rasitusvammojen ennaltaehkäisyssä on akuutin ja kroonisen kuormituksen suhteen kontrollointi. Mitä muuta juoksija voi tehdä rasitusvammojen ennaltaehkäisyksi?

Tanskassa 2013 tehdyssä meta-analyysissä tarkasteltiin eri juoksulajeja ja oheisharjoittelun merkitystä loukkaantumisherkkyyteen. Tutkimuksessa tarkasteltiin tasapaino-, venyttely- ja voimaharjoittelua yksistään toteutettuna sekä monipuolista harjoittelua, sisältäen kaikki edellä mainitut harjoitteet (venyttely, voima ja tasapaino), yhdistettynä juoksuharjoitteluun sekä vertailtiin oheisharjoittelun vaikutusta rasitusvammoihin ja akuuttien vammoihin. Pelkästään venyttelyllä ei havaittu olevan yhteyttä vammojen ennaltaehkäisyssä. Tasapainoharjoittelulla ja voimaharjoittelulla sen sijaan havaittiin olevan loukkaantumisriskiä pienentävä vaikutus, samoin kuin monipuolisella harjoittelulla. Yksin voimaharjoittelu vähensi rasitusvammoja melkein puolella verrattuna muihin harjoitteisiin.

Miten paljon voimaharjoittelua tarvitaan, jotta loukkaantumisriski pienenee? Espanjassa 2016 tehdyssä meta-analyysissä tutkittiin pitkän harjoittelutaustan omaavia juoksijoita ja voimaharjoittelun yhteyttä juoksijoiden suorituskykyyn. Ennen voimaharjoittelun aloittamista ja sen jälkeen, juoksijoilta testattiin maksimaalinen hapenottokyky (VO2max). Tässä kyseisessä tutkimuksessa pystyttiin osoittamaan voimaharjoittelun parantavan maksimaalista hapenottokykyä, kun voimaharjoittelua tehtiin 2-3 kertaa viikossa. Voimaharjoitteluohjelmassa oli 2-4 liikettä. Liikkeet tehtiin 40-70% maksimipainoista. Toistomääriä tutkimuksissa ei kerrottu, mutta yhdessäkään mukana olleissa tutkimuksissa voimaharjoitteluryhmä ei tehnyt voimaharjoittelua ”failureen” eli uupumukseen saakka.


Yhteenvetona sanottakoon, että kannattaa harjoitella monipuolisesti, vaikka juoksu olisikin se sinun ykkösjuttu! Pelkästään voimaharjoittelua lisäämällä juoksuohjelmaasi pienennät rasitusvammojen riskiä ja parannat samalla juoksutehoja. Huomioitavaa on se, että viimeisen tutkimuksen koehenkilöt olivat kaikki huippuunsa treenattuja juoksijoita. Näin ollen on turvallista väittää, että jo yhden kerran viikossa tehtävä voimaharjoittelu vaikuttaa lieventävästi rasitusvammariskiin. Voimaharjoittelua on turvallista tehdä suurillakin kuormilla ilman, että se vaikuttaisi juoksutehoon.

 

Tekstin alussa kerroin tutkimuksista, joissa todettiin polven ja jalkaterän alueen rasitusvammojen olevan yleisimpiä juoksijoilla. Mitä liikkeitä näille voisi sitten suositella? Kuningas kyykky! Kyykky vahvistaa kauttaaltaan alaraajojen lihaksistoa, mutta ennen kaikkea erinomainen liike polvea ympäröivän lihaksiston vahvistamiseen. Jalkaterän ja nilkan alueen lihaksiston vahvistamiseen hyvänä liikkeenä toimii päkijälle nousut. Toistomäärät riippuvat paljon henkilön kokemuksesta voimaharjoittelusta ja nostettavasta kuormasta, eikä näin ollen yhtä ja oikeaa vastausta asiaan ole.

 

Voimaharjoittelun malleja on niin monta kuin voimaharjoittelua tekeviä. Itse tykkään ohjata voimaharjoittelua raskailla kuormilla hieman lyhyempiä sarjoja. Esimerkiksi 70-85% maksimista 5 toistoa ja 4-8 sarjaa per lihasryhmä riippuen kuormitettavan henkilön taustasta ja valmiudesta voimaharjoitteluun.


Mikäli kärsit jo rasitusvammasta, on tilanne silloin toinen. Tässä tapauksessa on järkevää ottaa yhteyttä asiantuntevaan lääkäriin tai fysioterapeuttiin. Meillä Medisportilla on vankka asiantuntijajoukko mm. rasitusvammojen hoidossa ja kuntoutuksessa! Mikäli harjoittelun ohjelmointi tai voimaharjoittelun yhdistäminen juoksuun aiheuttaa päänvaivaa, Medisportin asiantuntevat fysioterapeutit auttavat sinua siinäkin.


 

Rasitusvamman riskiä pienentää myös harjoitusohjelman monipuolisuus. Harjoitusohjelman painopistettä kannattaa vaihdella tasaisin väliajoin, oli tavoitteesi sitten, peruskestävyysharjoittelussa, voimailussa tai missä tahansa. Tässä auttaa harjoittelun suunnittelu.

 

 

Kivuttomia lenkkejä toivottaa,

 

Medisport fysioterapeutti Janne Suomi




Lähteet:

(1) Musculoskeletal pain is prevalent among recreational runners who are about to compete: an observational study of 1049 runners: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S183695531170039X?via%3Dihub

(2) Analysis of Running-Related Injuries: The Vienna Study: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7073658/pdf/jcm-09-00438.pdf

(3) Suspected Mechanisms in the Cause of Overuse Running Injuries: A Clinical Review: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3445255/pdf/10.1177_1941738109334272.pdf

(4) Progression in running intensity or running volyme and the development of specific injuries in recreatinal runners: Run clever, a randomized trial using competing risk: https://www.jospt.org/doi/full/10.2519/jospt.2018.8062?url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori:rid:crossref.org&rfr_dat=cr_pub%3dpubmed

(5) Ihmisillä on viisi erilaista juoksutyyliä, selvisi tutkimuksessa – sinäkin juokset todennäköisesti yhdellä näistä tyyleistä: https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006432273.html

(6)The effectiveness of exercise interventions to prevent sports injuries: a systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials: https://bjsm.bmj.com/content/bjsports/48/11/871.full.pdf

(7) Effects of strength training on running economy in highly trained runners. Asystematic review withh meta-analysis of controlled trials: https://journals.lww.com/nsca-jscr/Fulltext/2016/08000/Effects_of_Strength_Training_on_Running_Economy_in.36.aspx

(8) Suomen Urheilufysioterapeutit ry, Urheilijan kuormitusfysiologia ja paranemisprosessit. Kurssin opintomateriaalit.

4. marraskuuta 2025
Influenssarokote suojaa kausittain, etenkin syksyisin ja talvisin leviävältä influenssalta sekä sen jälkitaudeilta, kuten korvatulehdukselta, keuhkoputkentulehdukselta, keuhkokuumeelta sekä sydäninfarktilta ja aivoverenkierron häiriöltä. Influenssarokotetta suositellaan erityisesti influenssa riskiryhmille; yli 65-vuotiaille, sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluville, raskaana oleville, pienille lapsille ja influenssan vakavalle muodolle alttiin henkilön lähipiirille. Rokotus t ulee ottaa uudestaan joka vuosi, koska rokotteen antama suoja kestää noin vuoden verran ja liikkeellä olevien influenssavirusten kannat myös muuntuvat ja vaihtelevat vuosittain. Suojan muodostumiseen menee noin kaksi viikkoa. Voit ottaa influenssarokotteen myös influenssakauden aikana. Muistathan tulla rokotettavaksi terveenä. Hinta kaikissa toimipisteissämme 51 €. Jäikö jokin mietityttämään? Muista, että meiltä voit aina kysyä lisätietoa suoraan ammattitaitoisilta hoitajiltamme aikaa varatessasi. Ajanvaraus & neuvonta: ma-to 8-18.45 pe 8-15.45 p. 010 54 35700
3. lokakuuta 2025
Rintasyövän riskitekijät
15. syyskuuta 2025
Kaukajärven lääkärikeskus avoinna: 8-14 & 16-19. (suljettu 14-16) Lielahden lääkärikeskus avoinna: 8-12 Pirkkalan lääkärikeskus: ajanvarauksella. Tavoitat meidät parhaiten soittamalla ensin p. 010 54 35700 . Huom. fysioterapia ja hieronta-ajat sovitusti/ajanvarauksella. Suljemme lääkärikeskukset poikkeuksellisesti henkilökunnan koulutusiltapäivän vuoksi. Kaukajärven lääkärikeskus on avoinna ja palvelee koulutuksen jälkeen normaalisti klo 16-19.
2. syyskuuta 2025
Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS) on yleisin naisten hormonaalinen häiriö. On arvioitu, että sitä esiintyy 5-15 prosentilla syntymässä naiseksi määritellyistä. Tämän perusteella voidaan arvioida, että Suomessa PCOS on noin 500 000 henkilöllä. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymän oireet vaihtelevat yksilöllisesti ja oireet voivat olla samalla henkilöllä erilaisia elämän eri vaiheissa. Oireina voivat olla kuukautiskierron häiriöt, liikakarvoitus (hirsutismi), akne, ylipaino ja lapsettomuus. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymällä on runsaasti vaikutusta terveyteen. Esimerkiksi häiriöön liittyy kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen, verenpainetautiin ja metaboliseen oireyhtymään. Vaikka PCOS:n kanssa elävillä sepelvaltimotautiin sairastuvuus ja sydänkuolleisuus eivät ole lisääntyneet muuhun väestöön verrattuna, oireyhtymän kanssa elävillä on aivoverenkiertohäiriöitä ja diabetekseen liittyviä komplikaatiota enemmän kuin verrokeilla. Maksan rasvoittumista on 30–55 prosentilla PCOS-potilaista. Maksan rasvoittuminen on yhteydessä muun muassa keskivartalolihavuuteen, verensokeriaineenvaihdunnan ongelmiin sekä sydän- ja verisuonitautisriskin suurentumiseen. Lisäksi PCOS-diagnoosi kolminkertaistaa riskin kilpirauhassairauksiin. Uniapnean riski on PCOS-potilailla 30-kertainen terveisiin verrokkeihin verrattuna. Osalla potilaista voi esiintyä myös nivelkipuja eri puolilla kehoa ja kantapäiden kiputiloja. Oulun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on todettu lisäksi, että Suomessa PCOS-potilailla on suurentunut riski edellä mainittujen sairauksien lisäksi myös migreeniin ja astmaan. Somaattisten sairauksien lisäksi POCS-potilailla on todettu suurentunut riski sairastua myös mielenterveyden häiriöihin, kuten esimerkiksi ahdistuneisuuteen tai masennukseen. Mielenterveyden häiriöt voivat olla yhteydessä hormonitoiminnan häiriöön, mutta myös PCOS:n aiheuttamat somaattiset oireet kuten ylipaino, akne tai hirsutismi saattavat olla laukaisevana tekinäjä psyykkisten oireiden takana. PCOS näyttäisi olevan myös yhteydessä kehonkuvanhäiriöihin ja haasteet painonhallinnan kanssa saattavat johtaa syömishäiriöihin. Psyykkisiä oireita ja syömishäiriöitä tulisi kartoittaa vastaanotolla matalalla kynnyksellä, mutta edetä keskustelussa ja ohjauksessa sensitiivisesti sekä potilaan ehdot edellä.
24. elokuuta 2025
Virtsankarkailun esiintyvyys
11. heinäkuuta 2025
Hyperemeesillä tarkoitetaan voimakasta raskauspahoinvointia. Usein tämä alkaa tavanomaisena lievänä pahoinvointina, mutta muutamassa viikossa oksentelu lisääntyy ja voi aiheuttaa ylävatsakipua. Jos ruokailu ja juominen ei onnistu, synnyttäjän paino voi laskea. On arvioitu, että voimakkaita raskauspahoinvoinnin oireita kehittyy 1-2 prosentille raskaana olevista.
8. heinäkuuta 2025
Medisportin syksyn 2025 pienryhmät - varmista paikkasi ja ilmoittaudu mukaan nyt!
13. kesäkuuta 2025
Ajanvaraus puhelimitse 010 54 35700 palvelee juhannusviikon 16.6.-20.5.2025 Kaukajärven lääkärikeskuksen aukioloaikojen mukaan. Aikoja varattavissa myös sähköisen ajanvarauksen kautta.
12. kesäkuuta 2025
Tässä blogissa on keskitytty rinnan hyvänlaatuisiin muutoksiin. Erilaiset hyvänlaatuiset muutokset ovat tavallisia. On arvioitu, että niitä on joka neljännellä hedelmällisessä iässä olevista naisisista.