TASAPAINO

Näköaistin heikentyminen voi vaikuttaa tasapainoon negatiivisesti. Kuitenkaan pelkkä näön heikkeneminen ei yksinään riitä juurikaan tasapainon heikentymiseen. Myös lihasten, jänteiden, nivelten sekä ihon aistireseptoreiden toiminnan heikentyminen vaikuttaa tasapainoon. Keskeinen merkitys on reaktioajan hidastumisella, sillä sekä ennakoivat että korjaavat tasapainon säätelytoiminnot hidastuvat ikääntyessä. Erityisesti lihasten hitaampi aktivoituminen heikentää tasapainon säätelyä – reaktioaika siis pitenee lihasvoiman heikentyessä (lue osa 1/4 lihasvoima).

Lihasvoimalla näyttäisikin olevan tärkeä rooli tasapainossa. Tutkimusten mukaan nilkan koukistaja- ja ojentajalihasten voima on merkittävä tekijä seisoma-asennossa tasapainon säätelyssä. Myös polven ojentaja- ja koukistajalihasten sekä lonkan alueen lihasvoima on merkityksellistä tasapainon kannalta. Kun lihasvoimaa on riittävästi, esimerkiksi horjahduksen yhteydessä tukiaskeleen ottaminen onnistuu nopeammin. Muutokset reaktionopeudessa- ja voimantuottonopeudessa vaikuttavat todennäköisesti tasapainoon ja kaatumisen riskiin. Huomiota on syytä kiinnittää myös älylaitteiden lisääntyneeseen käyttöön, sillä jo 30 minuutin älylaitteen käyttö näyttää olevan yhteydessä dynaamisen tasapainon heikentymiseen. Tasapaino näyttää palautuvan noin tunnin kuluessa, eli lopullisesti tasapaino ei älylaitteen käytöstä heikkene.

Ikäihmiset arvioivat, että tasapaino rajoittaa eniten arjen toimintoja. Tästä syystä hyvä tasapaino lisää ikääntyneen pystyvyyttä. Hän uskaltaa liikkua niin kodin sisällä kuin ulkopuolellakin. Kun ikääntynyt liikkuu myös kodin ulkopuolella, hän pystyy osallistumaan erilaisiin sosiaalisiin toimintoihin ja syrjäytymisen riski sekä avun tarve pienenevät. Tasapaino mahdollistaa fyysisen aktiivisuuden, mikä parantaa lihasvoimaa ja kestävyyskuntoa, mikä ylläpitää edelleen tasapainoa ja arjessa jaksamista. Hyvä tasapaino saa aikaan positiivisen oravanpyörän, jossa tasapaino mahdollistaa ulkona liikkumisen, mikä puolestaan mahdollistaa fyysisen ja sosiaalisen aktiivisuuden ja vahvistaa minäpystyvyyttä.

Tasapainoa on mahdollista kehittää harjoittelemalla. Parhaita tuloksia tutkimuksissa on saatu harjoitusohjelmilla, joissa keskitytään joko tasapaino- tai lihasvoimaharjoituksiin. Hyviä tuloksia on saatu myös kävelyharjoituksilla – esimerkiksi epätasaisella alustalla, kuten metsässä kävely kehittää tasapainoa. Myös tanssi ja tanssiaskeleiden opettelu kehittää tasapainoa. Tärkeintä on, että harjoittelu on säännöllistä, ja että kaatumisen riski säilyy harjoitellessa mahdollisimman pienenä.

Medisportin osaavat fysioterapeutit auttavat tarvittaessa tasapainoharjoittelussa. Medisportilla on myös erityisesti ikääntyneiden tarpeisiin suunniteltu Voimaa arkeen -kuntosaliryhmä, jossa fysioterapeutti suunnittelee jokaiselle osallistujalle yksilöllisen harjoitusohjelman. Voimaa arkeen on 4-6 henkilön pienryhmä, jolloin harjoittelet ryhmässä, kuitenkin fysioterapeutin yksilöllisessä ohjauksessa. Katso ajankohtainen tieto pienryhmistämme verkkosivuiltamme www.medisport.fi/liikuntaryhmat

Kirjoittaja: Fysioterapeutti Eeva-Maria Halminen

Lähteet

MARIAN M. SHAFEEK, HANAN HOSNY M. BATTESHA, AMIR N. WADEE, HODA M. IBRAHIM. 2022. INFLUENCE OF A SMARTPHONE USE ON DYNAMIC BALANCE IN HEALTHY ADOLESCENTS. HUMAN MOVEMENT. 2022;23(2):76–83

SAKARI-RANTALA, R 2003. IÄKKÄIDEN IHMISTEN LIIKUNTA- JA KUNTOSALIHARJOITTELU. LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN JULKAISUJA 142. LIKES. JYVÄSKYLÄ.

SUOMEN TERVEYSLIIKUNTAINSTITUUTTI. N.D. IKÄÄNTYMISEN VAIKUTUKSET ELIMISTÖÖN. LUETTU 21.5.2019. https://www.terveysverkko.fi/tietopankki/terveysliikunta/ikaantymisen-vaikutukset-elimistoon/