Ikääntyneiden liikunta, osa 3/4 LIIKKUVUUS

14. elokuuta 2022

Merkittävä osa ikääntyneiden toimintakyvyn ongelmista liittyy tavalla tai toisella fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vähäisyyteen. Omalla toiminnalla ja aktiivisuudella ikääntynyt henkilö pystyy vaikuttamaan oleellisesti omaan toimintakykyynsä ja arjessa jaksamiseensa. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa liikuntaa! Tässä neliosaisessa blogisarjassa tarkastellaan ikääntymisen aiheuttamia haasteita fyysisen kunnon osatekijöihin eli voimaan, kestävyyskuntoon, liikkuvuuteen ja tasapainoon. Näiden osatekijöiden riittävä taso on perusedellytys sujuvalle liikkumiselle.

LIIKKUVUUS

Iän mukanaan tuomat muutokset sidekudoksessa aiheuttavat jäykkyyttä ja kankeutta. Näitä muutoksia ovat muun muassa kollageenisäikeiden paksuuntuminen ja kiteytyminen, elastisten säikeiden kimmoisuuden väheneminen, kollageenin vesipitoisuuden laskeminen sekä kollageenimolekyylien sisäisten ja niiden välisten poikittaissiltojen lisääntyminen. Näiden lisäksi fragmentoituminen, rispaantuminen ja kalkkeutuminen lisääntyvät. Kyseiset muutokset aiheuttavat sen, että ikääntyneiden liikelaajuudet ovat pienempiä kuin nuorten.

 

Riittävä liikkuvuus nivelissä helpottaa yksinkertaisia arjen toimintoja, sillä pienikin liikerajoitus esimerkiksi nilkan nivelissä vaikeuttaa jo esimerkiksi kävelyä ja saattaa tehdä portaissa kulkemisesta hyvin vaikeaa. Rajoittunut lonkan liikkuvuus puolestaan luo omat haasteensa esimerkiksi tuolilta nousemiseen, koska toiminto edellyttää lonkan koukistukselta riittävää liikkuvuutta. Olkanivelen rajoittunut liikkuvuus hankaloittaa yläraajan nostoa ja saattaa kuormittaa samalla alaselän rakenteita, kun puuttuvaa liikkuvuutta joudutaan kompensoimaan sieltä, mistä sitä saadaan.


 

Pitkäkestoisia muutoksia kudoksessa saadaan venyttelemällä lämmintä kudosta pitkäkestoisesti alhaisella voimalla. Onkin arvioitu, että kertavenytyksen tulisi kestää ikääntyneellä henkilöllä pitempään kuin nuoremmalla ikääntymisen tuomien lihas- ja sidekudoksen muutosten takia. Tutkimusten mukaan liikkuvuuteen ja notkeuteen pystytään vaikuttamaan erilaisilla harjoitusmenetelmillä. Voimaharjoittelu ja venyttely ovat tutkimusten mukaan toimivia, samoin kuin esimerkiksi säännöllinen taiji-harjoittelu.

 

Oleellista on se, että venyttelyharjoitus on säännöllistä ja toistuvaa, sillä ikä ja inaktiivisuus vaikuttavat kollageenin rakenteeseen. Kollageeni uusiutuu jatkuvasti. Uusiutunut kollageeni on syntyessään lyhyttä. Kollageenin rakenne myös säilyy lyhyenä ilman säännöllistä liikkumista ja venyttelyä. Tässä saattaa olla yksi syy sille, miksi ikääntyessä keho pyrkii kumaraan asentoon. Useasti toistuva, jopa päivittäinen venyttely ja liike, jossa faskiarakenteille tulee luonnollista jännityksen vaihtelua, mahdollistaa kollageenin rakenteen muovautumisen normaaliksi, pitemmäksi, joustavaksi ja kestäväksi. Jos toistuva liike ja venyttely lopetetaan, kollageenirakenne alkaa palautua alkuperäiseen, lyhyeen mittaansa. 



Ikääntynyttä vastaan taistelee siis sekä inaktiivisuuden että ikääntymisen tuomat muutokset, jotka ovat osittain samoja. Iän tuomien muutosten takia onkin tärkeää, että ikääntynyt huolehtii säännöllisestä liikkuvuusharjoittelusta säilyttääkseen kehossaan riittävät liikelaajuudet. Venyttely on myös uusimpien tutkimusten mukaan tehokasta hoitoa verenpaineen laskemiseksi!



Medisportin osaavat fysioterapeutit auttavat tarvittaessa liikkuvuusharjoittelun suunnittelemisessa. Medisportilla on myös erityisesti ikääntyneiden tarpeisiin suunniteltu Voimaa arkeen -kuntosaliryhmä, jossa fysioterapeutti suunnittelee jokaiselle osallistujalle yksilöllisen harjoitusohjelman. Voimaa arkeen on 4-6 henkilön pienryhmä, jolloin harjoittelet ryhmässä, kuitenkin fysioterapeutin yksilöllisessä ohjauksessa. Myös Medisportin Kehonhuolto- ja PhysioPilates-pienryhmät tarjoavat hyvää liikkuvuusharjoittelua. Katso ajankohtainen tieto pienryhmistämme verkkosivuiltamme www.medisport.fi/liikuntaryhmat

 

Kirjoittaja: Fysioterapeutti Eeva-Maria Halminen

 



Lähteet

AHONEN, J. TULE-SAIRAUKSIEN SYVENTÄVÄT OPINNOT, SUMMER SEMESTER 2018.

 

SAKARI-RANTALA, R 2003. IÄKKÄIDEN IHMISTEN LIIKUNTA- JA KUNTOSALIHARJOITTELU. LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN JULKAISUJA 142. LIKES. JYVÄSKYLÄ.

 

JONGBUM KODALTON DEPREZKEELY SHAWJANE ALCORNTHOMAS HADJISTAVROPOULOSCOREY TOMCZAKHEATHER FOULDSPHILIP D CHILIBECK 2021. STRETCHING IS SUPERIOR TO BRISK WALKING FOR REDUCING BLOOD PRESSURE IN PEOPLE WITH HIGH-NORMAL BLOOD PRESSURE OR STAGE I HYPERTENSION. JOURNAL OF PHYSICAL ACTIVITY AND HEALTH 2021 JAN 1;18(1):21-28.


12. joulukuuta 2025
Ajanvaraus puhelimitse 010 54 35700 palvelee joulun ja uuden vuoden ajan 22.12.2025-6.1.2026 Kaukajärven lääkärikeskuksen aukioloaikojen mukaan. Aikoja varattavissa myös sähköisen ajanvarauksen kautta.
28. marraskuuta 2025
Ajan voit varata siis pidemmällekkin, itselle tai lahjaksi! Maksutavat: kortti, Smartum ja Edenred Hierontaetu, Epassi hyvinvointietu Kampanjatarjous koskee Medisport Lielahden ja Pirkkalan lääkärikeskusta: Lielahti: Possijärvenkatu 3, 33400 Tampere Pirkkala: Suupantie 2. 33960 Pirkkala (2krs.) Ajanvaraus onnistuu: puhelimitse 010 54 35700 (ma-pe) ajanvaraus.medisport.fi tai Toimipisteissä asioinnin yhteydessä Olet erittäin lämpimästi tervetullut!
21. marraskuuta 2025
Kaukajärven lääkärikeskus avoinna: 8-14 & 16-19. (suljettu 14-16) Lielahden lääkärikeskus avoinna: 8-12 Pirkkalan lääkärikeskus avoinna: 8-12.30 Huom. fysioterapia ja hieronta-ajat sovitusti/ajanvarauksella. Suljemme lääkärikeskukset poikkeuksellisesti henkilökunnan koulutusiltapäivän vuoksi. Kaukajärven lääkärikeskus on avoinna ja palvelee koulutuksen jälkeen normaalisti klo 16-19.
7. marraskuuta 2025
Vaikka vulvodynia on melko yleistä, sen vaikutuksista työ- ja opiskelukykyyn on suhteellisen vähän tutkimuksia. Vulvodynia voi kuitenkin aiheuttaa työpaikalla fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haasteita. Myös työympäristö voi vaikuttaa vulvodyniaan. Yksittäisessä tutkimuksessa (Reed ym. 2019) havaittiin, että töissä ja kotona käytettävillä kemikaaleilla saattaa olla yhteyttä vulvodynian lisääntyneiden oireiden riskiin. Riskitekijöinä vulvodynian oireille todettiin työskentely siivoojana ja altistuminen maaleille ja liuottimille sekä jyrsijöiden myrkyille ja naftaliinille.
4. marraskuuta 2025
Influenssarokote suojaa kausittain, etenkin syksyisin ja talvisin leviävältä influenssalta sekä sen jälkitaudeilta, kuten korvatulehdukselta, keuhkoputkentulehdukselta, keuhkokuumeelta sekä sydäninfarktilta ja aivoverenkierron häiriöltä. Influenssarokotetta suositellaan erityisesti influenssa riskiryhmille; yli 65-vuotiaille, sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluville, raskaana oleville, pienille lapsille ja influenssan vakavalle muodolle alttiin henkilön lähipiirille. Rokotus t ulee ottaa uudestaan joka vuosi, koska rokotteen antama suoja kestää noin vuoden verran ja liikkeellä olevien influenssavirusten kannat myös muuntuvat ja vaihtelevat vuosittain. Suojan muodostumiseen menee noin kaksi viikkoa. Voit ottaa influenssarokotteen myös influenssakauden aikana. Muistathan tulla rokotettavaksi terveenä. Hinta kaikissa toimipisteissämme 51 €. Jäikö jokin mietityttämään? Muista, että meiltä voit aina kysyä lisätietoa suoraan ammattitaitoisilta hoitajiltamme aikaa varatessasi. Ajanvaraus & neuvonta: ma-to 8-18.45 pe 8-15.45 p. 010 54 35700
3. lokakuuta 2025
Rintasyövän riskitekijät
2. syyskuuta 2025
Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS) on yleisin naisten hormonaalinen häiriö. On arvioitu, että sitä esiintyy 5-15 prosentilla syntymässä naiseksi määritellyistä. Tämän perusteella voidaan arvioida, että Suomessa PCOS on noin 500 000 henkilöllä. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymän oireet vaihtelevat yksilöllisesti ja oireet voivat olla samalla henkilöllä erilaisia elämän eri vaiheissa. Oireina voivat olla kuukautiskierron häiriöt, liikakarvoitus (hirsutismi), akne, ylipaino ja lapsettomuus. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymällä on runsaasti vaikutusta terveyteen. Esimerkiksi häiriöön liittyy kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen, verenpainetautiin ja metaboliseen oireyhtymään. Vaikka PCOS:n kanssa elävillä sepelvaltimotautiin sairastuvuus ja sydänkuolleisuus eivät ole lisääntyneet muuhun väestöön verrattuna, oireyhtymän kanssa elävillä on aivoverenkiertohäiriöitä ja diabetekseen liittyviä komplikaatiota enemmän kuin verrokeilla. Maksan rasvoittumista on 30–55 prosentilla PCOS-potilaista. Maksan rasvoittuminen on yhteydessä muun muassa keskivartalolihavuuteen, verensokeriaineenvaihdunnan ongelmiin sekä sydän- ja verisuonitautisriskin suurentumiseen. Lisäksi PCOS-diagnoosi kolminkertaistaa riskin kilpirauhassairauksiin. Uniapnean riski on PCOS-potilailla 30-kertainen terveisiin verrokkeihin verrattuna. Osalla potilaista voi esiintyä myös nivelkipuja eri puolilla kehoa ja kantapäiden kiputiloja. Oulun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on todettu lisäksi, että Suomessa PCOS-potilailla on suurentunut riski edellä mainittujen sairauksien lisäksi myös migreeniin ja astmaan. Somaattisten sairauksien lisäksi POCS-potilailla on todettu suurentunut riski sairastua myös mielenterveyden häiriöihin, kuten esimerkiksi ahdistuneisuuteen tai masennukseen. Mielenterveyden häiriöt voivat olla yhteydessä hormonitoiminnan häiriöön, mutta myös PCOS:n aiheuttamat somaattiset oireet kuten ylipaino, akne tai hirsutismi saattavat olla laukaisevana tekinäjä psyykkisten oireiden takana. PCOS näyttäisi olevan myös yhteydessä kehonkuvanhäiriöihin ja haasteet painonhallinnan kanssa saattavat johtaa syömishäiriöihin. Psyykkisiä oireita ja syömishäiriöitä tulisi kartoittaa vastaanotolla matalalla kynnyksellä, mutta edetä keskustelussa ja ohjauksessa sensitiivisesti sekä potilaan ehdot edellä.
24. elokuuta 2025
Virtsankarkailun esiintyvyys
11. heinäkuuta 2025
Hyperemeesillä tarkoitetaan voimakasta raskauspahoinvointia. Usein tämä alkaa tavanomaisena lievänä pahoinvointina, mutta muutamassa viikossa oksentelu lisääntyy ja voi aiheuttaa ylävatsakipua. Jos ruokailu ja juominen ei onnistu, synnyttäjän paino voi laskea. On arvioitu, että voimakkaita raskauspahoinvoinnin oireita kehittyy 1-2 prosentille raskaana olevista.