Helteiden suosiessa on tärkeää välttää palamista ja totuttautua aurinkoon varovasti. Toistuva palaminen lisää huomattavasti riskiä sairastua pahanlaatuiseen melanoomaan eli ihosyöpään. Auringon ultravioletti eli UV-säteilystä kertyvästä vuorokausiannoksesta noin puolet tulee klo 11-15 välillä. Keskipäivän aurinkoa tulisi välttää, mutta aina tämä ei varsinkaan työvuorojen puitteissa ole mahdollista. Tällöin tulee ottaa muut suojautumiskeinot käyttöön ja peittävä vaatetus tarjoaakin parhaimman UV-suojan. Kankaan ominaisuuksilla on merkitystä UV-suojausta mietittäessä ja työvaatteistakin kannattaa tarkistaa mahdolliset UV-suojaukseen liittyvät merkinnät. Lisäksi kannattaa huomioida vaatteen sellainen väri ja malli, jotka ovat miellyttävät käyttää myös lämpimällä säällä, kuten väljät, peittävät ja vaaleahkot vaatteet. Hatulla saa helposti suojattua kasvot, kaulan ja korvat. Työturvallisuus huomioiden kypärän käyttö hatun lisäksi voi olla pakollista ja tarpeen.



Vaatteilta jäävä paljas iho kannattaa suojata aurinkosuojavoiteella. Aurinkovoiteet sisältävät suoja-aineita, jotka vähentävät UV-säteilyn, erityisesti UVB-säteilyn pääsyä iholle. Saavutettava suoja riippuu valitun voiteen suojakertoimen lisäksi iholle levitettävän voiteen määrästä. Aurinkosuojavoidetta tulisi myös päivän mittaan lisätä riittävä kerros säännöllisin väliajoin, jotta iho saa tarpeeksi suojaa. Varsinkin ihon hikoillessa rasva valuu pois iholta ja työpäivän aikana säännöllinen rasvaus varsinkin herkästi palavalle ja aurinkoa saavalle kasvojen alueelle on erityisen tärkeää.



Silmät kannattaa suojata aurinkolaseilla. Hyvät aurinkolasit ovat suuret ja suojaavat myös sivulta tulevalta UV-säteilyltä. Aurinkolaseissa oleva merkintä UV 100 % tai UV 400 kertoo, että lasit suodattavat UV-säteilyn kokonaan.

UV-indeksi kertoo auringosta tulevan haitallisen säteilyn määrän yhdellä luvulla. Suomessa suurin UV-indeksi arvo on 6. Mitä suurempi arvo on, sitä lyhyemmän ajan iho kestää aurinkoa palamatta. UV-indeksi ilmoitetaan säätiedotuksen yhteydessä ja sen arvoa kannattaa seurata päivittäin riittävänlaisen suojautumisen saavuttamiseksi.


Kuumatyö

Kuumuus kuormittaa elimistöä ja heikentää suorituskykyä. Kuumatyön katsotaan alkavan, kun ilman lämpötila työympäristössä ylittää 28 astetta. Kuumatyötä tekee arviolta n. 60 000 työntekijää. Sääolosuhteiden lisäksi kuumatyölle altistuvat myös esimerkiksi leipomo- ja metallialan työntekijät. Joka kolmas työntekijä kokee kuumuuden haitalliseksi.



Kesän ulkotöissä kovalle kuumuudelle altistuvat muun muassa asfaltti- ja kattotyöntekijät. Myös ajoneuvojen ja koneiden ohjaamot voivat kuumentua, ellei niissä ole riittävää ilmastointia. Huomioitavaa on, että suojavarusteet ja raskas työ saattavat aiheuttaa kuumakuormaa viileässäkin ympäristössä. 





Kuumatyön vaikutukset

Kuumassa työskentely nostaa sydämen kuormaa, sillä jotta elimistö viilentyisi, iholle ohjautuu verta sitä enemmän, mitä kuumempi ympäristö on ja mitä raskaampaa työtä tekee. Samalla verenkierto lihaksissa voi vähentyä, mikä saa lihakset väsymään nopeammin. Kuumuuden noustessa ja työn pitkittyessä myös aivojen lämpötila voi nousta, jolloin väsymys kehittyy myös keskushermostotasolla, mikä saa suorituskyvyn heikkenemään ja voi aiheuttaa uupumuksen tunteen sekä työn keskeytymisen.

Lämpöä poistuu elimistöstä vain höyrystyneen hien muodossa. Hientuotannon ollessa runsasta elimistön neste- ja suolatasapainon ylläpitäminen vaikeutuu. Kuumuuteen tottunut työntekijä tuottaa hikeä jopa 600–1000 grammaa tunnissa. Jos menetettyä nestettä ei korvata juomalla, elimistö kuivuu. Kuivuminen taas kuormittaa verenkiertoa, nostaa sisäelinten lämpötiloja ja lisää äkillisten lämpösairauksien riskiä.

Jano on huono mittari nestetasapainon ylläpidon seurantaan, ja siksi painon seurannasta on hyötyä, jos sitä on mahdollista toteuttaa. Jo muutaman prosentin painon lasku heikentää selvästi lihasvoimaa ja kestävyyttä. Painon laskiessa yli 6 prosenttia, henkeä uhkaavan lämpöhalvauksen vaara on todellinen.

Lämpöhalvauksen oireet ja ensiapu

• Kuivumisesta ja nesteen puutteesta johtuen iho voi olla kuiva (hikoilun loppuminen)
• Heikotus, pahoinvointi
• Sekavuus
• Ripulointi
• Ihon sinistyminen ja meneminen kananlihalle verenpaineen laskun myötä
• Näköhäiriöt
• Tajunnan menetys  
• Lämpöturvotus alaraajoissa, lihaskouristukset

Oireiden kehityttyä on tärkeää potilaan viilentäminen ja nestehukan korjaaminen.

• Varjoon hakeutuminen ja ylimääräisten vaatteiden riisuminen
• Kylmän veden valelu tai pirskottelu iholle, myös pään alueelle, tai kylmäpakkauksien käyttäminen, jotka sijoitetaan erityisesti pään, kaulan, kainaloiden ja lantion alueelle.
• Viileään veteen upottaminen on tehokkain keino jäähdyttää tervettä elimistöä. Se voi kuitenkin voimakkaan verenkiertovaikutuksen vuoksi olla vahingollista lapsille, vanhuksille tai verenkiertoelinten sairauksia sairastaville.
• Tuuletuksen tehostaminen tuulettimella tai viuhtomalla vaatteilla.
• Kylmän veden antaminen suun kautta.

Esteitä kuumassa työskentelylle

Huomionarvoista on, ettei kaikista ole työskentelemään kuumassa. On olemassa lämmönsietoa heikentäviä tai kuumakuormituksesta pahenevia kroonisia sairauksia ja yksilöllisiä tekijöitä, jotka nostavat lämpöhalvauksen riskiä.



Lämmönsietoa vähentävät

• Hengitys- ja verenkiertoelimistön sairaudet
• Hermojärjestelmän sairaudet
• Aineenvaihdunnan sairaudet
• Laaja-alaiset ihon sairaudet
• Näihin käytettävä lääkitys





Kuumatyössä tarvitaan taukoja ja nestettä



Vinkkejä kuumatyön kestämiseen:

• Totuttele kuumaan. Ensimmäiset päivät helteellä ovat vaikeimmat, sillä elimistön lämpösopeutuminen kestää noin viikon.
• Juo riittävästi. Jos teet fyysistä työtä kuumassa, juo jopa 1-2 desilitraa kerrallaan, 3-4 kertaa tunnissa. Kevyessäkin työssä nesteitä on syytä nauttia, mutta vältä ylinesteytystä. Lyhyissä kuuma-altistumisissa pelkkä vesi on riittävä nestevajeen korvaaja. Kovissa pitkissä kuormituksissa sokeroidut marjamehut tai tasapainotetut, energiaa ja suoloja sisältävät urheilujuomat ovat suositeltavia.
• Syö monipuolisesti. Vaikkei nälän tunne kuumalla niin helposti yllätäkään, elimistö tarvitsee energiaa helteelläkin. Hikoilussa menetetyn suolan korvaamiseksi välipaloina voivat olla esimerkiksi suolakurkut, oliivit tai suolapähkinät.
• Tauota työtä helteellä fyysisen kuormitusasteen mukaan. Fyysisessä työssä kuumassa taukoja pidetään tavallista useammin, helteen tukaluusasteen mukaan. Vietä tauot varjossa ja vältä suoraa auringonpaahdetta.
• Käytä työhösi sopivia jäähdytysmenetelmiä. Lämpökuormitusta vähentävät esimerkiksi tuulettimet ja ilmastointilaitteet, läpiveto, käynti viileässä suihkussa ja oleskelu ilmastoidussa tilassa. Mikäli työkulkuneuvosi ohjaamoa ei ole jo uutena varustettu jäähdytyksellä, kohtuuhintaisia ohjaamoihin sopivia jäähdyttimiä on markkinoilla.
• Huomioi henkilönsuojainten lisäkuormitus kuumassa. Monet suojaimet estävät lämmön poistumisen hikoilun välityksellä kehosta ympäristöön, jolloin lämpökuormitus voi kehittyä nopeasti. Juo riittävästi jo ennen töiden alkua. Pue vain välttämätön vaatetus suojavarusteiden alle. Vähennä rasitusta muun muassa minimoimalla kantamuksia ja liiku rauhallisesti. Tauota työtä runsaasti ja poista henkilönsuojaimet tauon ajaksi.
• Anna elimistön palautua yöllä. Pidä makuuhuoneesi mahdollisimman vilpoisana ja käy viileässä suihkussa ennen nukkumaanmenoa. Yön aikana viilentynyt keho auttaa elimistöä palautumaan kuumakuormituksesta.
• Muista, että jotkut sairaudet ja lääkkeet voivat heikentää lämmönsietoa. Infektioiden aikana ja vakavampien tulehdustautien toipilasaikanakin lämmönsäätely on herkkä häiriintymään. Ihosairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet, keskushermoston sairaudet sekä aineenvaihdunnan sairaudet, kuten diabetes ja kilpirauhasvaivat, voivat altistaa lämpötasapainon pettämiselle kuumakuormituksissa.
• Ole tavallistakin maltillisempi alkoholinkäytössä. Alkoholi poistaa nestettä elimistöstä ja nostaa syketasoa jo levossa.
• Pukeudu työsi mukaan.  Kuumissa ulkotöissä pyritään minimoimaan vaatetuksen lämmöneristävyys ja sen aiheuttama lämpökuorma ja suojaamaan iho suoralta auringonsäteilyltä.
• Tunne terveydentilasi.
• Huolehdi kunnostasi.

Näillä ohjeilla toivotan mukavia työpäiviä loppukesään, nautitaan ilmoista ja muistetaan huolehtia itsestämme. Jos esimerkiksi ulko/kuumatyöhön liittyvät asiat jäivät vielä askarruttamaan mieltäsi tai huono olo yllättää kesken työpäivän, ota yhteys meille työterveyshuoltoon!





Työterveyshoitaja, Katja Palokangas



Lähteet:

Kuuman haittojen hallinta. N.d. Työterveyslaitos. https://www.ttl.fi/tyoymparisto/altisteet/kuumassa-tyoskentely/kuuman-haittojen-hallinta/

Kuumassa työskentely. N.d. Työterveyslaitos. https://www.ttl.fi/tyoymparisto/altisteet/kuumassa-tyoskentely/

Asfalttityöntekijä. N.d. Työterveyslaitos. https://www.ttl.fi/rakennusalan-ammattikohtaiset-tyopaikkaselvitykset-rats/asfalttityontekija/

Lämpöhalvaus ja auringonpistos. 2020. Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00298

Auringon ultraviolettisäteily. 2020. Säteilyturvakeskus. https://www.stuk.fi/aiheet/uv-sateily-aurinko-ja-solarium/auringon-ultraviolettisateily