Vaikuttaako lapsettomuus työkykyyn?

4. toukokuuta 2025

Lapsettomuudella tarkoitetaan, että raskaus ei ole alkanut vuoden sisällä aktiivisesta yrittämisestä. On arvioitu, että joka viides pari kohtaa Suomessa tahattoman lapsettomuuden. Viime vuoden blogitekstissä on käsitelty enemmän lapsettomuuden syitä. Edelleen ajankohtainen blogiteksti lapsettomuudesta löytyy tästä linkistä. Tässä tekstissä keskitytään lapsettomuuden vaikutukseen työelämässä. 

Lapsettomuus on usein arka aihe, jolla on vaikutuksia niin työkykyyn kuin urasuunnitelmiin. Lapsettomien yhdistys Simpukka teki vuonna 2021 kyselytutkimuksen, jossa 73 prosenttia vastanneista koki lapsettomuuden vaikuttaneen omaan työkykyyn. Työssä jaksamista ja selviytymistä vaikeuttivat erityisesti lapsettomuuden psyykkiset vaikutukset, kuten stressi, mielialan vaihtelut, masennus ja pettymykset. Psyykkisten vaikutusten lisäksi lapsettomuuden aiheuttamat fyysiset oireet, kuten hoitojen aiheuttamat kivut ja turvotukset sekä lääkkeiden haittavaikutukset vaikuttivat negatiivisesti työkykyyn. Lisäksi lapsettomuushoitojen pääsyn ja työelämän yhteensovittaminen voi olla ongelmallista.


Osalla lapsettomuutta kohdanneista työkykyä voi vaikeuttaa töiden tekeminen lasten, lapsiperheiden tai odottavien äitien kanssa. Tämä voi aiheuttaa lapsettomalle voimakasta henkistä kuormitusta. Osa lapsettomista voi joutua tekemään töissä uudelleen järjestelyjä, jotta pystyy tukemaan omaa työkykyään ja jaksamista ja, jotta pystyy sovittamaan yhteen lapsettomuushoitojen ja työn aikataulupaineet. Ongelmia saattaa pahentaa, jos lapsettomuushoitoja varten töistä on pyydettävä koko työpäivä vapaaksi muutaman tunnin sijaan. Lisäksi työpaikalta matka lapsettomuutta hoitavaan klinikkaan voi olla useita tunteja. Pahimmillaan lapsettomuus on saattanut johtaa irtisanoutumiseen.


Simpukan vuonna 2021 tehdyssä kyselyssä todettiin, että noin puolella vastaajista tahaton lapsettomuus oli vaikuttanut omiin urasuunnitelmiin tai urakehitykseen. Yleisesti ottaen vaikutukset olivat negatiivisia – oma urakehitys oli joko vaikea suunnitella tai lykättävä tulevaisuuteen. Simpukan vuoden 2021 kyselyssä joka kolmas vastanneista kertoi, että oli kokenut syrjintää lapsettomuuteen tai lapsettomuushoitoihin liittyen. Enemmän kuin joka neljäs vastaaja ilmoitti, että oli kokenut syrjintää lapsettomuuteen liittyen. Yleensä syrjintä liittyi työvuorojen, vuosilomien ja juhlapyhien järjestelyihin työpaikalla. Osalla työpaikoista lapsettomat työntekijät kokivat, että lapsettomilta odotetaan enemmän joustoa kuin lapsiperheellisiltä.


Lapsettomuushoitojen järjestäminen on saattanut monelle merkitä pakollista ”ulostuloa” lapsettomuudesta tai vaihtoehtoisesti salailua hoidoista työpaikalla. Työterveyslaitoksen ja Simpukka ry:n vuonna 2015 tehdyssä nettikyselyssä osa vastanneista kokee, että tahaton lapsettomuus on henkilökohtainen asia, josta ei välttämättä haluta puhua töissä. Kertomatta jättämisellä ajateltiin välttyvät työkavereiden sääliltä, lisäkysymyksiltä tai onnistumisen paineilta. Osa haluaa säilyttää työpaikan myös “lepopaikkana”, jossa asiaa ei tarvitse puida. Työ voi parhaimmassa tapauksessa tuoda turvallisuutta, sisältöä ja merkitystä elämään, joka muuten on myllerryksessä.


Miesten näkökulma lapsettomuuteen on pitkään ollut pimennossa. Useissa tutkimuksissa ja kirjallisuudessa miesten lapsettomuudesta puhutaan ennemmin lääketieteen ja hedelmällisyyden näkökulmasta, kuin sen synnyttämistä kokemuksista, ajatuksista ja tunteista. Miehen kokemukset kuvataan harmittavan usein sivulauseissa tai naisten kokemusten kautta. Tahattoman lapsettomuuden syyt voivat olla moninaisia ja miehet kärsivät tilanteesta siinä missä naisetkin. Se voi olla elämänkriisi, joka ulottuu ihmissuhteisiin, töihin, talouteen, elämäntapoihin ja elämän mielekkääksi kokemiseen.


 

Vinkkejä työyhteisölle, millaista suhtautumista tahattomasti lapsettomat toivovat työpaikalla:

  • Älä kysy uudelta kollegalta, onko hänellä lapsia
  • Sitä, että jollakulla ei ole lapsia, ei tarvitse kommentoida mitenkään
  • Muista, että “perhe” tarkoittaa muutakin kuin lapsiperhettä
  • Anna työkaverin ottaa lapsettomuus puheeksi itse, jos hän niin haluaa
  • Älä utele hedelmöityshoitojen etenemisestä
  • Suhtaudu hienotunteisesti ja neutraalisti
  • Älä jakele neuvoja
  • Juttele töissä muustakin kuin lapsista


Työyhteisön ja työnantajan tarjoama tuki on tärkeä tekijä lapsettomuuden vaikutusten hallinnassa. Työnantajan ymmärrys ja joustavuus, kuten mahdollisuus joustavaan työaikaan tai etätyöhön, voivat auttaa työntekijää selviytymään paremmin lapsettomuuden aiheuttamista haasteista. Lisäksi esimerkiksi työterveyshuollon tarjoama tuki lapsettomuuteen liittyvissä asioissa voi olla tärkeää ja helposti saavutettavissa.


Mietityttääkö hedelmällisyys tai lapsettomuus? Jos lapsettomuuteen liittyvät asiat huolettavat, alä jää asian kanssa yksin, vaan ota rohkeasti yhteyttä. Medisportissa pääset helposti esim. gynekologi & seksuaaliterapeutti Sami Onoilan vastaanotolle. Ajanvaraus onnistuu puhelimella arkisin numerosta 010 54 35700, verkkoajanvaraus tästä linkistä tai toimipisteissä asioinnin yhteydessä.


Lapsettomien Simpukka-viikkoa vietetään 5.–11.5.2025 ja Lapsettomien lauantaita 10.5.2025.  Vuoden 2025 teemana on Oma kokemus, yhdessä jaettu – vertaistuen vuosi 2025. Tahattoman lapsettomuuden teemaviikko Lapsettomien Simpukka-viikko ja Lapsettomien lauantai muistuttavat, että vanhemmuus ei ole itsestäänselvyys. Lapsettomien yhdistys Simpukan organisoimaa viikkoa vietetään vuosittain toukokuussa.


Teemaviikko tuo tahatonta lapsettomuutta esille ilmiönä ja kokemuksena. Tahaton lapsettomuus on yleistä: Suomessa yksi viidestä hedelmällisessä iässä olevista kohtaa tahattoman lapsettomuuden. Kyseessä on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä, joka vaikuttaa yksilön kehoon, mieleen, talouteen, ihmissuhteisiin, työelämään ja tulevaisuudensuunnitelmiin. Kokemuksesta selviytymiseen tarvitaan oikea-aikaista ja saavutettavaa tietoa ja tukea. Erityisesti vertaistuen merkitys on tärkeä.


Kirjoittajat:

Työterveyslääkäri, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, seksuaaliterapeutti Sami Onoila & työterveyshoitaja Rebekka Kantonen

Lähteet:

Simpukka Ry:n kyselyraportit. 2021. Työelämäkysely. https://simpukkary.fi/vaikuttamistyo/simpukan-kyselyraportit/

Simpukka Ry. Tahattomasti lapseton työelämässä. https://simpukkary.fi/tahattomasti-lapseton-tyoelamassa/

Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti ja Lapsettomien yhdistys Simpukka ry. 2015. "No Koskas te lapsia teette?" https://www.ttl.fi/tyopiste/no-koskas-te-lapsia-teette


Ajanvaraus
12. joulukuuta 2025
Ajanvaraus puhelimitse 010 54 35700 palvelee joulun ja uuden vuoden ajan 22.12.2025-6.1.2026 Kaukajärven lääkärikeskuksen aukioloaikojen mukaan. Aikoja varattavissa myös sähköisen ajanvarauksen kautta.
28. marraskuuta 2025
Ajan voit varata siis pidemmällekkin, itselle tai lahjaksi! Maksutavat: kortti, Smartum ja Edenred Hierontaetu, Epassi hyvinvointietu Kampanjatarjous koskee Medisport Lielahden ja Pirkkalan lääkärikeskusta: Lielahti: Possijärvenkatu 3, 33400 Tampere Pirkkala: Suupantie 2. 33960 Pirkkala (2krs.) Ajanvaraus onnistuu: puhelimitse 010 54 35700 (ma-pe) ajanvaraus.medisport.fi tai Toimipisteissä asioinnin yhteydessä Olet erittäin lämpimästi tervetullut!
21. marraskuuta 2025
Kaukajärven lääkärikeskus avoinna: 8-14 & 16-19. (suljettu 14-16) Lielahden lääkärikeskus avoinna: 8-12 Pirkkalan lääkärikeskus avoinna: 8-12.30 Huom. fysioterapia ja hieronta-ajat sovitusti/ajanvarauksella. Suljemme lääkärikeskukset poikkeuksellisesti henkilökunnan koulutusiltapäivän vuoksi. Kaukajärven lääkärikeskus on avoinna ja palvelee koulutuksen jälkeen normaalisti klo 16-19.
7. marraskuuta 2025
Vaikka vulvodynia on melko yleistä, sen vaikutuksista työ- ja opiskelukykyyn on suhteellisen vähän tutkimuksia. Vulvodynia voi kuitenkin aiheuttaa työpaikalla fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haasteita. Myös työympäristö voi vaikuttaa vulvodyniaan. Yksittäisessä tutkimuksessa (Reed ym. 2019) havaittiin, että töissä ja kotona käytettävillä kemikaaleilla saattaa olla yhteyttä vulvodynian lisääntyneiden oireiden riskiin. Riskitekijöinä vulvodynian oireille todettiin työskentely siivoojana ja altistuminen maaleille ja liuottimille sekä jyrsijöiden myrkyille ja naftaliinille.
4. marraskuuta 2025
Influenssarokote suojaa kausittain, etenkin syksyisin ja talvisin leviävältä influenssalta sekä sen jälkitaudeilta, kuten korvatulehdukselta, keuhkoputkentulehdukselta, keuhkokuumeelta sekä sydäninfarktilta ja aivoverenkierron häiriöltä. Influenssarokotetta suositellaan erityisesti influenssa riskiryhmille; yli 65-vuotiaille, sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluville, raskaana oleville, pienille lapsille ja influenssan vakavalle muodolle alttiin henkilön lähipiirille. Rokotus t ulee ottaa uudestaan joka vuosi, koska rokotteen antama suoja kestää noin vuoden verran ja liikkeellä olevien influenssavirusten kannat myös muuntuvat ja vaihtelevat vuosittain. Suojan muodostumiseen menee noin kaksi viikkoa. Voit ottaa influenssarokotteen myös influenssakauden aikana. Muistathan tulla rokotettavaksi terveenä. Hinta kaikissa toimipisteissämme 51 €. Jäikö jokin mietityttämään? Muista, että meiltä voit aina kysyä lisätietoa suoraan ammattitaitoisilta hoitajiltamme aikaa varatessasi. Ajanvaraus & neuvonta: ma-to 8-18.45 pe 8-15.45 p. 010 54 35700
3. lokakuuta 2025
Rintasyövän riskitekijät
2. syyskuuta 2025
Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS) on yleisin naisten hormonaalinen häiriö. On arvioitu, että sitä esiintyy 5-15 prosentilla syntymässä naiseksi määritellyistä. Tämän perusteella voidaan arvioida, että Suomessa PCOS on noin 500 000 henkilöllä. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymän oireet vaihtelevat yksilöllisesti ja oireet voivat olla samalla henkilöllä erilaisia elämän eri vaiheissa. Oireina voivat olla kuukautiskierron häiriöt, liikakarvoitus (hirsutismi), akne, ylipaino ja lapsettomuus. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymällä on runsaasti vaikutusta terveyteen. Esimerkiksi häiriöön liittyy kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen, verenpainetautiin ja metaboliseen oireyhtymään. Vaikka PCOS:n kanssa elävillä sepelvaltimotautiin sairastuvuus ja sydänkuolleisuus eivät ole lisääntyneet muuhun väestöön verrattuna, oireyhtymän kanssa elävillä on aivoverenkiertohäiriöitä ja diabetekseen liittyviä komplikaatiota enemmän kuin verrokeilla. Maksan rasvoittumista on 30–55 prosentilla PCOS-potilaista. Maksan rasvoittuminen on yhteydessä muun muassa keskivartalolihavuuteen, verensokeriaineenvaihdunnan ongelmiin sekä sydän- ja verisuonitautisriskin suurentumiseen. Lisäksi PCOS-diagnoosi kolminkertaistaa riskin kilpirauhassairauksiin. Uniapnean riski on PCOS-potilailla 30-kertainen terveisiin verrokkeihin verrattuna. Osalla potilaista voi esiintyä myös nivelkipuja eri puolilla kehoa ja kantapäiden kiputiloja. Oulun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on todettu lisäksi, että Suomessa PCOS-potilailla on suurentunut riski edellä mainittujen sairauksien lisäksi myös migreeniin ja astmaan. Somaattisten sairauksien lisäksi POCS-potilailla on todettu suurentunut riski sairastua myös mielenterveyden häiriöihin, kuten esimerkiksi ahdistuneisuuteen tai masennukseen. Mielenterveyden häiriöt voivat olla yhteydessä hormonitoiminnan häiriöön, mutta myös PCOS:n aiheuttamat somaattiset oireet kuten ylipaino, akne tai hirsutismi saattavat olla laukaisevana tekinäjä psyykkisten oireiden takana. PCOS näyttäisi olevan myös yhteydessä kehonkuvanhäiriöihin ja haasteet painonhallinnan kanssa saattavat johtaa syömishäiriöihin. Psyykkisiä oireita ja syömishäiriöitä tulisi kartoittaa vastaanotolla matalalla kynnyksellä, mutta edetä keskustelussa ja ohjauksessa sensitiivisesti sekä potilaan ehdot edellä.
24. elokuuta 2025
Virtsankarkailun esiintyvyys
11. heinäkuuta 2025
Hyperemeesillä tarkoitetaan voimakasta raskauspahoinvointia. Usein tämä alkaa tavanomaisena lievänä pahoinvointina, mutta muutamassa viikossa oksentelu lisääntyy ja voi aiheuttaa ylävatsakipua. Jos ruokailu ja juominen ei onnistu, synnyttäjän paino voi laskea. On arvioitu, että voimakkaita raskauspahoinvoinnin oireita kehittyy 1-2 prosentille raskaana olevista.