Polven tekonivelleikkauksen jälkeinen fysioterapia

14. maaliskuuta 2024

Tekonivelleikkausten määrä kasvaa tasaisesti vuodesta toiseen ja esimerkiksi Tampereella tekonivelsairaala Coxassa tehtiin viime vuonna yli 7000 tekonivelleikkausta. Valtaosa tekonivelleikkauksista kohdistuu lonkkaan ja polviin sekä leikkausmäärien lisääntyessä myös kuntoutuksen tarve kasvaa. Me Medisportissa haluamme olla apunasi ja tarjota sinulle asiantuntevaa ja osaavaa fysioterapiaa leikkauksesta kuntoutumiseen. Tässä blogissa on esitelty polven tekonivelleikkauksen jälkeiseen kuntoutukseen erityisesti vaikuttavia tekijöitä sekä käydään läpi, miksi säännöllinen fysioterapia on merkittävä osa kuntoutusta ja leikkauksesta toipumista. 

Polven tekonivelleikkauksen jälkeinen kuntoutus alkaa välittömästi leikkauksen jälkeen sairaalassa saatavilla ohjeilla. Nämä ovat ohjeita ensimmäisiin viikkoihin ja kotiutumisen jälkeen on tärkeää varata kontrollikäynti fysioterapiaan 4–6 viikon kuluttua leikkauksesta. Kontrolli on merkittävässä roolissa kuntoutumisen kannalta, sillä fysioterapeutilta saat lisäohjeet ja tukea leikkauksesta kuntoutumiseen. 



Alkuvaiheessa kuntoutusta on tärkeää saada polven liikkuvuus takaisin. Polven koukistusta ja ojennusta tarvitaan sujuvaan kävelyyn tasaisella alustalla ja portaissa sekä tuolilta ylösnousemiseen, istumiseen ja ylipäätään toimintakyvyn kehittämiseen takaisin ennalleen. Liikkuvuus kehittyy eniten ensimmäisen 6–7 viikon kuluessa leikkauksesta ja jatkaa kehittymistään aina 12 kuukauteen asti. 12 kuukauden jälkeen liikkuvuuden kehitys on enää vähäistä. Polven tulisi parannuttuaan ojentua täysin ja koukistussuunnan liikkuvuutta olisi hyvä olla yli 110°, jotta arkielämä ja liikkumiseen/urheiluun paluu sujuu mahdollisimman mukavasti.  

Toinen merkittävä osa kuntoutusta on lihasvoiman kehittäminen. Erityisesti etureiden voima saattaa laskea jopa 50–60 % leikkauksen jälkeen, minkä vuoksi etureiden aktivoinnin ja lihasvoiman kehittäminen on alusta asti tärkeää polven tukemisen ja liikkeen kannalta. Kuntoutuksessa tulee huomioida myös takareiden, pakaroiden ja pohkeiden lihaksia, sillä ne ovat yhtä lailla tärkeitä liikkeen ja kuntoutumisen kannalta. Hyvä lihasvoima auttaa tasapainon, sujuvan kävelyn ja urheilemiseen paluun kannalta. Kuntoutuksen tulisi olla suunnitelmallista ja nousujohteista ja tässä fysioterapia sekä fysioterapeutti on tärkeässä roolissa, niin harjoitteiden ohjaamisen, kuin kehittymisen seuraamisen kannalta. Fysioterapeutin tehtävänä on asettaa realistisia tavoitteita, tukea kuntoutuksen edetessä sekä varmistaa, että harjoitteet ovat yksilöllisiä ja tavoitteita tukevia.   

 

Voimaharjoittelun tulisi olla säännöllistä 2–3 kertaa viikossa, ja harjoittelun tulee olla intensiteetiltään riittävän tehokasta, jotta lihasvoima kehittyy. Liikkumista tulisi tapahtua myös kevyen liikkumisen muodossa, esimerkiksi vesijuoksuna/uintina, kävelynä tai pyöräilynä. Tasapainon ja kävelymekaniikan harjoitteita tulisi myös sisällyttää harjoitusohjelmaan. Polven tekonivelleikkauksen jälkeen polven asentotunto, eli proprioseptiikka, voi häiriintyä, minkä vuoksi tasapainon harjoittelua olisi hyvä sisällyttää harjoitusohjelmaan. Tasapainon harjoittelulla pystytään vähentämään mahdollisten kaatumisten määrää, sillä keskimäärin 17 % polven tekonivelleikatuista kaatuu kerran puolen vuoden sisällä leikkauksesta. Kaatumisriskiin vaikuttaa kuitenkin tasapainon lisäksi lihasvoima, ikä sekä koettu kipu leikatussa polvessa. 


Kivun hoito on osa tekonivelleikkauksen jälkeistä kuntoutumista. Kuntoutuksessa tulisikin ottaa huomioon, että leikkauksesta parantuminen sekä kivun ja turvotuksen laskeminen voi kestää kauan. Säännöllinen fysioterapia on tärkeässä roolissa silloinkin, kun kuntoutuminen ei etene toivotulla tavalla: esimerkiksi noin 6–7 prosentilla potilaista leikkauksen jälkeen polvi jää erityisen jäykäksi. Tällöin varhaisessa vaiheessa puuttumalla pystytään erilaisilla toimenpiteillä kehittämään liikkuvuutta ja palauttamaan kuntoutuminen takaisin raiteilleen.


Urheiluun paluu polven tekonivelleikkauksen jälkeen on mahdollista sekä kevyen ja keskiraskaan kuormituksen lajeihin paluu onnistuu yleensä parhaiten. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi golf, hiihto ja luistelu. Urheiluun paluusta tulisi aina keskustella leikkauksesta vastaavan tahon kanssa, huomioida suositukset lajin suhteen sekä luoda fysioterapeutin kanssa yhdessä suunnitelma, jonka tavoitteiden mukaisesti varmistetaan turvallinen paluu takaisin urheiluun. Esimerkiksi jalkapallo, koripallo ja lentopallo ovat kovan kuormituksen ja intensiteetin lajeja ja näihin paluuta ei suositella ollenkaan, mutta pitkäaikaistutkimusnäyttö aiheesta on vielä puutteellista. 


Urheiluun paluu tapahtuu keskimäärin kuuden kuukauden kuluttua leikkauksesta. Edellytyksenä onnistuneelle paluulle on kuntoutuksen tavoitteiden mukaisesti eteneminen, riittävä lihasvoima ja hallinta sekä aiempi kokemus kyseisestä lajista. Paluun tulee tapahtua maltillisesti ja rasitusta nousujohteisesti kasvattaen. 

 

Polven tekonivelleikkauksen jälkeinen kuntoutus on pitkä, keskimäärin 6–12 kuukauden prosessi. Fysioterapia on keskeisessä roolissa kuntoutusta, jotta voit palata luottavaisin mielin vahvoilla jaloilla takaisin liikkumisen, harrastamisen ja urheilun pariin.


Varaa aika, ja luodaan yhdessä suunnitelma, jonka avulla pääset tavoitteisiisi. 

 

Tämä blogin on kirjoittanut fysioterapeutti Antti Tervonen, jonka erityisosaamista on polvileikkauksen jälkeinen kuntouttaminen. 


Ajanvaraus
2. syyskuuta 2025
Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS) on yleisin naisten hormonaalinen häiriö. On arvioitu, että sitä esiintyy 5-15 prosentilla syntymässä naiseksi määritellyistä. Tämän perusteella voidaan arvioida, että Suomessa PCOS on noin 500 000 henkilöllä. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymän oireet vaihtelevat yksilöllisesti ja oireet voivat olla samalla henkilöllä erilaisia elämän eri vaiheissa. Oireina voivat olla kuukautiskierron häiriöt, liikakarvoitus (hirsutismi), akne, ylipaino ja lapsettomuus. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymällä on runsaasti vaikutusta terveyteen. Esimerkiksi häiriöön liittyy kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen, verenpainetautiin ja metaboliseen oireyhtymään. Vaikka PCOS:n kanssa elävillä sepelvaltimotautiin sairastuvuus ja sydänkuolleisuus eivät ole lisääntyneet muuhun väestöön verrattuna, oireyhtymän kanssa elävillä on aivoverenkiertohäiriöitä ja diabetekseen liittyviä komplikaatiota enemmän kuin verrokeilla. Maksan rasvoittumista on 30–55 prosentilla PCOS-potilaista. Maksan rasvoittuminen on yhteydessä muun muassa keskivartalolihavuuteen, verensokeriaineenvaihdunnan ongelmiin sekä sydän- ja verisuonitautisriskin suurentumiseen. Lisäksi PCOS-diagnoosi kolminkertaistaa riskin kilpirauhassairauksiin. Uniapnean riski on PCOS-potilailla 30-kertainen terveisiin verrokkeihin verrattuna. Osalla potilaista voi esiintyä myös nivelkipuja eri puolilla kehoa ja kantapäiden kiputiloja. Oulun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on todettu lisäksi, että Suomessa PCOS-potilailla on suurentunut riski edellä mainittujen sairauksien lisäksi myös migreeniin ja astmaan. Somaattisten sairauksien lisäksi POCS-potilailla on todettu suurentunut riski sairastua myös mielenterveyden häiriöihin, kuten esimerkiksi ahdistuneisuuteen tai masennukseen. Mielenterveyden häiriöt voivat olla yhteydessä hormonitoiminnan häiriöön, mutta myös PCOS:n aiheuttamat somaattiset oireet kuten ylipaino, akne tai hirsutismi saattavat olla laukaisevana tekinäjä psyykkisten oireiden takana. PCOS näyttäisi olevan myös yhteydessä kehonkuvanhäiriöihin ja haasteet painonhallinnan kanssa saattavat johtaa syömishäiriöihin. Psyykkisiä oireita ja syömishäiriöitä tulisi kartoittaa vastaanotolla matalalla kynnyksellä, mutta edetä keskustelussa ja ohjauksessa sensitiivisesti sekä potilaan ehdot edellä.
24. elokuuta 2025
Virtsankarkailun esiintyvyys
11. heinäkuuta 2025
Hyperemeesillä tarkoitetaan voimakasta raskauspahoinvointia. Usein tämä alkaa tavanomaisena lievänä pahoinvointina, mutta muutamassa viikossa oksentelu lisääntyy ja voi aiheuttaa ylävatsakipua. Jos ruokailu ja juominen ei onnistu, synnyttäjän paino voi laskea. On arvioitu, että voimakkaita raskauspahoinvoinnin oireita kehittyy 1-2 prosentille raskaana olevista.
8. heinäkuuta 2025
Medisportin syksyn 2025 pienryhmät - varmista paikkasi ja ilmoittaudu mukaan nyt!
13. kesäkuuta 2025
Ajanvaraus puhelimitse 010 54 35700 palvelee juhannusviikon 16.6.-20.5.2025 Kaukajärven lääkärikeskuksen aukioloaikojen mukaan. Aikoja varattavissa myös sähköisen ajanvarauksen kautta.
12. kesäkuuta 2025
Tässä blogissa on keskitytty rinnan hyvänlaatuisiin muutoksiin. Erilaiset hyvänlaatuiset muutokset ovat tavallisia. On arvioitu, että niitä on joka neljännellä hedelmällisessä iässä olevista naisisista. 
16. toukokuuta 2025
Kaukajärven lääkärikeskus avoinna: 8-14 & 16-19. (suljettu 14-16) Lielahden lääkärikeskus avoinna: 8-12.30 Pirkkalan lääkärikeskus: 8-13 Huom. fysioterapia ja hieronta-ajat sovitusti/ajanvarauksella. Suljemme lääkärikeskukset poikkeuksellisesti henkilökunnan koulutusiltapäivän vuoksi. Kaukajärven lääkärikeskus on avoinna ja palvelee koulutuksen jälkeen normaalisti klo 16-19.
4. toukokuuta 2025
Lapsettomuus on usein arka aihe, jolla on vaikutuksia niin työkykyyn kuin urasuunnitelmiin. Lapsettomien yhdistys Simpukka teki vuonna 2021 kyselytutkimuksen, jossa 73 prosenttia vastanneista koki lapsettomuuden vaikuttaneen omaan työkykyyn. Työssä jaksamista ja selviytymistä vaikeuttivat erityisesti lapsettomuuden psyykkiset vaikutukset, kuten stressi, mielialan vaihtelut, masennus ja pettymykset. Psyykkisten vaikutusten lisäksi lapsettomuuden aiheuttamat fyysiset oireet, kuten hoitojen aiheuttamat kivut ja turvotukset sekä lääkkeiden haittavaikutukset vaikuttivat negatiivisesti työkykyyn. Lisäksi lapsettomuushoitojen pääsyn ja työelämän yhteensovittaminen voi olla ongelmallista.
28. huhtikuuta 2025
Alla tiivistetysti yleisimmät Kela-korvaukset, jotka myös Medisportissa asioivalle vähennetään käyntimaksusta suorakorvauksena: Yleis- tai erikoislääkärin (pl. gynekologi) lähivastaanotto 30 € / per käynti Yleis- tai erikoislääkärin etävastaanotto videoyhteydellä 25 / per videovastaanotto Yleis- tai erikoislääkärin puhelinvastaanotto 8 € / per puhelu Fysioterapeutin vastaanotto 15 € / per käynti, 4 kertaa kalenterivuodessa (1.5. alkaen) Gynekologin vastaanottokäynti 70 € / per käynti (1.5. alkaen) Gynekologin puhelin etävastaanotto 12 € / per puhelu (1.5. alkaen) Yleis- ja erikoislääkärien vastaanotto- ja etävastaanottokäyntien jo aiemmin nostetut Kela-korvaukset säilyvät siis jatkossakin ennallaan yllä olevan mukaisesti, eikä siihen tule mitään muutoksia poislukien gynekologien vastaanotto, jossa Kela-korvauksen osuus nousee merkittävästi. Jatkossa gynekologin vastaanottokäynnistä vähennetään 70 € käynniltä ja korvaus laajenee koskemaan myös tiettyjä gynekologisia tutkimuksia. Hedelmöityshoitojen korvauksiin sisältyvien munasarjatutkimuksien (follikkelin UÄ) suorittamisesta Kela korvaa jatkossa 35 €. Kuukautiskierron kartoituksesta (follikkelin mittaus, UÄ-toisto) Kela korvaa 50 €. Nämä tutkimukset ovat osa hedelmöityshoitojen rutiinia ja seurantatutkimuksina onnistuvat Medisportissa Gynekologi Sami Onoilan vastaanotolla Lielahden ja Kaukajärven toimipisteissä huipputason ultraäänilaitteilla.