Luka Nurmi Suomen historian ensimmäinen Jääradan Legends luokan Suomenmestari - Kaksi osakilpailuvoittoa ja yksi hopeasija oli Ferrarin Maailmanmestarilta suvereeni näytös
13. maaliskuuta 2023
Menestyksekkäällä autourheilu-urallaan vuonna 2020 ja 2021 kaksi Legends autojen asfaltilla ajettua ratamestaruutta voittanut tamperelainen Luka Nurmi, 18, nappasi niin uransa kuin koko Suomen autourheiluhistorian ensimmäisen Legends autojen Jääradan Suomenmestaruuden.
Kaksi viikkoa sitten Ylivieskassa ajetussa sarjan avauskilpailussa Nurmi saavutti toiseksi korkeimmat pisteet. Nyt maaliskuun toisena viikonloppuna Ruotsin Morjärvellä ajetussa sarjan toisessa sekä kolmannessa osakilpailussa Nurmi ajoi kaksi suvereenia voittoa, joiden myötä hänet kruunattiin kautta aikain Autourheilun Kansallisen Keskusliitto AKK'n ensimmäiseksi Legends luokan Jääradan Suomenmestariksi.
- Kaksi viikkoa sitten Ylivieskassa voitin alkuerän, mutta sitten finaaliin sain huonon lähdön ja jouduin tyytymään toiseksi korkeimpiin pisteisiin. Kuitenkin samalla huomasin kuinka ratkaisevassa roolissa lähtö näytteli ja siten osattiin parantaa auton säätöjä tähän sarjan toiseen kilpailuviikonloppuun. Se oli ehdottomasti menestyksen avain ja erinomaisten lähtöjen siivittämänä voitin niin lauantain ja sunnuntain finaalit, tuore Suomenmestari kertoo.
- Vaikka nimeni nyt kirjataan Suomen autourheiluhistorian kirjoihin ensimmäisenä Legends luokan Suomenmestarina niin ilman erinomaista tiimiä ei tätäkään tulosta olisi saavutettu. Legends autoja ja varaosia maahantuova Iceboys Racing ja erityisesti sen mekaanikot tekivät autostani todella helpon ajettavan sekä ennen kaikkea sellaisen raketin, että lähdössä pääsin ampaisemaan johtoasemaan. Nyt palkintokaapissani on Legendsin Jääradan ja myös asfalttiradan Mestaruuspokaalit. Enää ei kolmikosta puutu kuin Legendsin sorasarjan Mestaruus, joten ehkäpä sitä sitten ensi kesänä, Luka Nurmi pohtii.
Jääradan SM-sarjan epävirallisesti SM-loppupisteet: Top-4:
1. Luka Nurmi 96
2. Jose-Niko Kantola 74
3. Pasi Pelkonen 73
4. Henri Tuomaala 69
Luka Nurmen autourheilu-uran parhaimmat saavutukset:
- 2023: SM Jäärata Legends SUOMENMESTARUUS
- 2022: Ferrari Challenge EM-sarjan PRONSSIA
- 2021: Ferrari Challenge MAAILMANMESTARUUS
- 2021: Ferrari Challenge EM-sarjan PRONSSIA
- 2021: Legends PRO-luokan MESTARUUS
- 2020: Porsche Sprint Challenge NEZ MESTARUUS
- 2020: Legends Semi-PRO luokan MESTARUUS
- 2019: Porsche Sprint Challenge NEZ PRONSSIA
- 2019: RalliCross RX-Academy: 5.
- 2018: Kartingin SM-sarja, OK PRONSSIA
- 2017: VUODEN TULOKASKULJETTAJA
- 2017: Kartingin SM-sarja, OKj: HOPEAA
- 2016: Rotax MAX Challenge MM-finaalit: PRONSSIA
- 2016: Kartingin BNL-sarja, Rotax: PRONSSIA
- 2016: Kartingin Rotax MAX Challenge Finland: HOPEAA

Kaukajärven lääkärikeskus avoinna: 8-14 & 16-19. (suljettu 14-16) Lielahden lääkärikeskus avoinna: 8-12 Pirkkalan lääkärikeskus: ajanvarauksella. Tavoitat meidät parhaiten soittamalla ensin p. 010 54 35700 . Huom. fysioterapia ja hieronta-ajat sovitusti/ajanvarauksella. Suljemme lääkärikeskukset poikkeuksellisesti henkilökunnan koulutusiltapäivän vuoksi. Kaukajärven lääkärikeskus on avoinna ja palvelee koulutuksen jälkeen normaalisti klo 16-19.

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS) on yleisin naisten hormonaalinen häiriö. On arvioitu, että sitä esiintyy 5-15 prosentilla syntymässä naiseksi määritellyistä. Tämän perusteella voidaan arvioida, että Suomessa PCOS on noin 500 000 henkilöllä. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymän oireet vaihtelevat yksilöllisesti ja oireet voivat olla samalla henkilöllä erilaisia elämän eri vaiheissa. Oireina voivat olla kuukautiskierron häiriöt, liikakarvoitus (hirsutismi), akne, ylipaino ja lapsettomuus. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymällä on runsaasti vaikutusta terveyteen. Esimerkiksi häiriöön liittyy kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen, verenpainetautiin ja metaboliseen oireyhtymään. Vaikka PCOS:n kanssa elävillä sepelvaltimotautiin sairastuvuus ja sydänkuolleisuus eivät ole lisääntyneet muuhun väestöön verrattuna, oireyhtymän kanssa elävillä on aivoverenkiertohäiriöitä ja diabetekseen liittyviä komplikaatiota enemmän kuin verrokeilla. Maksan rasvoittumista on 30–55 prosentilla PCOS-potilaista. Maksan rasvoittuminen on yhteydessä muun muassa keskivartalolihavuuteen, verensokeriaineenvaihdunnan ongelmiin sekä sydän- ja verisuonitautisriskin suurentumiseen. Lisäksi PCOS-diagnoosi kolminkertaistaa riskin kilpirauhassairauksiin. Uniapnean riski on PCOS-potilailla 30-kertainen terveisiin verrokkeihin verrattuna. Osalla potilaista voi esiintyä myös nivelkipuja eri puolilla kehoa ja kantapäiden kiputiloja. Oulun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on todettu lisäksi, että Suomessa PCOS-potilailla on suurentunut riski edellä mainittujen sairauksien lisäksi myös migreeniin ja astmaan. Somaattisten sairauksien lisäksi POCS-potilailla on todettu suurentunut riski sairastua myös mielenterveyden häiriöihin, kuten esimerkiksi ahdistuneisuuteen tai masennukseen. Mielenterveyden häiriöt voivat olla yhteydessä hormonitoiminnan häiriöön, mutta myös PCOS:n aiheuttamat somaattiset oireet kuten ylipaino, akne tai hirsutismi saattavat olla laukaisevana tekinäjä psyykkisten oireiden takana. PCOS näyttäisi olevan myös yhteydessä kehonkuvanhäiriöihin ja haasteet painonhallinnan kanssa saattavat johtaa syömishäiriöihin. Psyykkisiä oireita ja syömishäiriöitä tulisi kartoittaa vastaanotolla matalalla kynnyksellä, mutta edetä keskustelussa ja ohjauksessa sensitiivisesti sekä potilaan ehdot edellä.

Hyperemeesillä tarkoitetaan voimakasta raskauspahoinvointia. Usein tämä alkaa tavanomaisena lievänä pahoinvointina, mutta muutamassa viikossa oksentelu lisääntyy ja voi aiheuttaa ylävatsakipua. Jos ruokailu ja juominen ei onnistu, synnyttäjän paino voi laskea. On arvioitu, että voimakkaita raskauspahoinvoinnin oireita kehittyy 1-2 prosentille raskaana olevista.

Lapsettomuus on usein arka aihe, jolla on vaikutuksia niin työkykyyn kuin urasuunnitelmiin. Lapsettomien yhdistys Simpukka teki vuonna 2021 kyselytutkimuksen, jossa 73 prosenttia vastanneista koki lapsettomuuden vaikuttaneen omaan työkykyyn. Työssä jaksamista ja selviytymistä vaikeuttivat erityisesti lapsettomuuden psyykkiset vaikutukset, kuten stressi, mielialan vaihtelut, masennus ja pettymykset. Psyykkisten vaikutusten lisäksi lapsettomuuden aiheuttamat fyysiset oireet, kuten hoitojen aiheuttamat kivut ja turvotukset sekä lääkkeiden haittavaikutukset vaikuttivat negatiivisesti työkykyyn. Lisäksi lapsettomuushoitojen pääsyn ja työelämän yhteensovittaminen voi olla ongelmallista.








