Keho kuntoon päästä varpaisiin asti kehonhuoltoryhmässä!

20. lokakuuta 2021

Medisportissa syvennytään kehon huoltamiseen kehonhuoltopienryhmässä. Kehonhuoltomme kohdistuu varpaista kallonpohjaan asti. Mitä uusi tuntimme käytännössä sisältää ja kenelle se sopii?

Fysioterapeuttimme Eeva-Maria Halmisen suunnittelema ja ohjaama kehonhuoltotunti aloitetaan jalkapohjien lihasten ja jalkaterän nivelien rentouttamisella. Jalkapohjaa pidetään usein kehon laiminlyödyimpänä alueena – siitäkin huolimatta, että olemme jalkapohjien päällä aina pystyasennossa, ja vieläpä usein jalkineilla, jotka eivät salli jalkaterälle luonnollista liikettä ja tilaa. Jalkaterän ja nilkan alueen kireydet ja lihasheikkoudet vaikuttavat kuitenkin merkittävästi koko kehon toimintaan. Kokeile vaikka seuraavaa testiä:

1. Aseta jalkaterät pieneen haara-asentoon, varpaat osoittavat suoraan eteenpäin. Pidä polvet suorina ja taivuta selkää pyöreänä alas niin pitkälle kuin rennosti pääset. Mittaa sormien etäisyys lattiasta.
2. Pyörittele tämän jälkeen pientä palloa, kuten tennis- tai pesäpalloa, hierontapalloa tai pientä kovaa vesipulloa jalkapohjan alla. Jos sinulla ei ole käytettävissäsi palloa tai pulloa, voit myös hieroa jalkapohjia käsin. Paine saa olla melko voimakaskin, mutta lihakset pitää pystyä pitämään rentoina. Käsittele molemmat jalkapohjat 30–60 sekunnin ajan.
3. Toista eteentaivutusvenytys. Mittaa sormien etäisyys lattiasta. Huomasitko eron?


Kehonhuoltotunnilla välineinä käytetään pieniä palloja. Fysioterapeuttimme Eeva-Maria Halmisen mukaan jalkaterille suunnitelluilla joustavilla palloilla pystytään vapauttamaan jalkapohjan lihasten kireyksiä ja palauttamaan jalkaterän niveliin menetettyä liikkuvuutta. Muutoksen jalkaterissä huomaa yleensä välittömästi, kun askellus tuntuu vapaammalta!

 

Jalkapohjien vetreytyksen jälkeen siirrytään tekemään koko keholle rauhallisia pumppaavia venytysliikkeitä, joissa huomioidaan lihasten yhteys toisiinsa. Tarkemmin sanottuna venytysliikkeet kohdistuvat lihaskalvorakenteisiin eli faskialinjoihin. Nämä kalvorakenteet auttavat kannattelemaan kehoa ja muodostavat myös tärkeän linkin kehon voimantuotossa. Niiden joustamattomuus vaikeuttaa luonnollista liikettä ja aiheuttaa kehoon kireyksiä ja ryhtimuutoksia. Venytysliikkeet kohdistetaan suurimpiin kehon linjoihin, jolloin liikkuminen vapautuu ja jumituksen tunne helpottuu.

 

Kehonhuoltotunnin kohokohta on varmasti monelle niskan ja hartian rentoutus pikku pallon kera. ”Vastaanotolla tapaan usein asiakkaita, jotka kertovat jatkuvasta niskan ja hartian seudun kireyden tunteesta sekä jatkuvasta tarpeesta venytellä kyseisiä alueita”, Eeva-Maria kertoo. Usein venyttely saattaa kuitenkin olla turhaa, sillä monella hartian seutu onkin ryhtimuutosten takia jatkuvassa venytyksessä, sillä olkapäät ovat laskeutuneet alas eli kyseessä on ns. pullonkaularyhti. Lihakset voivat tuntua kireiltä, vaikka ne ovatkin itseasiassa venyneessä tilassa koko ajan. Pallon kanssa niskan vetreytys laukaisee nopeasti kireyden tunnetta ilman, että kudoksia tarvitsee venyttää. Viimeisenä rentoutamme niskan yläosan eli kallonpohjan, jonka myötä pää asettuu ihanan kevyesti niskan jatkoksi.

 

Kehonhuoltotunnistamme hyötyvät niin istumatyöntekijät kuin fyysisesti kuormittavaa työtä tekevät sekä urheilijat ja harrastusliikkujat ikään tai kuntotasoon katsomatta! Nyt laitetaan kuormittuneet kehot kuntoon – eli toimiviksi ja vapaiksi!

 

Huollamme autojamme ja remontoimme talojamme – mutta miten on oman kehosi laita?



Tutustu Medisportin liikunnallisten pienryhmien kurssitarjontaan ja ilmoittaudu mukaan!: medisport.fi/liikuntaryhmat.

2. syyskuuta 2025
Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS) on yleisin naisten hormonaalinen häiriö. On arvioitu, että sitä esiintyy 5-15 prosentilla syntymässä naiseksi määritellyistä. Tämän perusteella voidaan arvioida, että Suomessa PCOS on noin 500 000 henkilöllä. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymän oireet vaihtelevat yksilöllisesti ja oireet voivat olla samalla henkilöllä erilaisia elämän eri vaiheissa. Oireina voivat olla kuukautiskierron häiriöt, liikakarvoitus (hirsutismi), akne, ylipaino ja lapsettomuus. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymällä on runsaasti vaikutusta terveyteen. Esimerkiksi häiriöön liittyy kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen, verenpainetautiin ja metaboliseen oireyhtymään. Vaikka PCOS:n kanssa elävillä sepelvaltimotautiin sairastuvuus ja sydänkuolleisuus eivät ole lisääntyneet muuhun väestöön verrattuna, oireyhtymän kanssa elävillä on aivoverenkiertohäiriöitä ja diabetekseen liittyviä komplikaatiota enemmän kuin verrokeilla. Maksan rasvoittumista on 30–55 prosentilla PCOS-potilaista. Maksan rasvoittuminen on yhteydessä muun muassa keskivartalolihavuuteen, verensokeriaineenvaihdunnan ongelmiin sekä sydän- ja verisuonitautisriskin suurentumiseen. Lisäksi PCOS-diagnoosi kolminkertaistaa riskin kilpirauhassairauksiin. Uniapnean riski on PCOS-potilailla 30-kertainen terveisiin verrokkeihin verrattuna. Osalla potilaista voi esiintyä myös nivelkipuja eri puolilla kehoa ja kantapäiden kiputiloja. Oulun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on todettu lisäksi, että Suomessa PCOS-potilailla on suurentunut riski edellä mainittujen sairauksien lisäksi myös migreeniin ja astmaan. Somaattisten sairauksien lisäksi POCS-potilailla on todettu suurentunut riski sairastua myös mielenterveyden häiriöihin, kuten esimerkiksi ahdistuneisuuteen tai masennukseen. Mielenterveyden häiriöt voivat olla yhteydessä hormonitoiminnan häiriöön, mutta myös PCOS:n aiheuttamat somaattiset oireet kuten ylipaino, akne tai hirsutismi saattavat olla laukaisevana tekinäjä psyykkisten oireiden takana. PCOS näyttäisi olevan myös yhteydessä kehonkuvanhäiriöihin ja haasteet painonhallinnan kanssa saattavat johtaa syömishäiriöihin. Psyykkisiä oireita ja syömishäiriöitä tulisi kartoittaa vastaanotolla matalalla kynnyksellä, mutta edetä keskustelussa ja ohjauksessa sensitiivisesti sekä potilaan ehdot edellä.
24. elokuuta 2025
Virtsankarkailun esiintyvyys
11. heinäkuuta 2025
Hyperemeesillä tarkoitetaan voimakasta raskauspahoinvointia. Usein tämä alkaa tavanomaisena lievänä pahoinvointina, mutta muutamassa viikossa oksentelu lisääntyy ja voi aiheuttaa ylävatsakipua. Jos ruokailu ja juominen ei onnistu, synnyttäjän paino voi laskea. On arvioitu, että voimakkaita raskauspahoinvoinnin oireita kehittyy 1-2 prosentille raskaana olevista.
8. heinäkuuta 2025
Medisportin syksyn 2025 pienryhmät - varmista paikkasi ja ilmoittaudu mukaan nyt!
13. kesäkuuta 2025
Ajanvaraus puhelimitse 010 54 35700 palvelee juhannusviikon 16.6.-20.5.2025 Kaukajärven lääkärikeskuksen aukioloaikojen mukaan. Aikoja varattavissa myös sähköisen ajanvarauksen kautta.
12. kesäkuuta 2025
Tässä blogissa on keskitytty rinnan hyvänlaatuisiin muutoksiin. Erilaiset hyvänlaatuiset muutokset ovat tavallisia. On arvioitu, että niitä on joka neljännellä hedelmällisessä iässä olevista naisisista. 
16. toukokuuta 2025
Kaukajärven lääkärikeskus avoinna: 8-14 & 16-19. (suljettu 14-16) Lielahden lääkärikeskus avoinna: 8-12.30 Pirkkalan lääkärikeskus: 8-13 Huom. fysioterapia ja hieronta-ajat sovitusti/ajanvarauksella. Suljemme lääkärikeskukset poikkeuksellisesti henkilökunnan koulutusiltapäivän vuoksi. Kaukajärven lääkärikeskus on avoinna ja palvelee koulutuksen jälkeen normaalisti klo 16-19.
4. toukokuuta 2025
Lapsettomuus on usein arka aihe, jolla on vaikutuksia niin työkykyyn kuin urasuunnitelmiin. Lapsettomien yhdistys Simpukka teki vuonna 2021 kyselytutkimuksen, jossa 73 prosenttia vastanneista koki lapsettomuuden vaikuttaneen omaan työkykyyn. Työssä jaksamista ja selviytymistä vaikeuttivat erityisesti lapsettomuuden psyykkiset vaikutukset, kuten stressi, mielialan vaihtelut, masennus ja pettymykset. Psyykkisten vaikutusten lisäksi lapsettomuuden aiheuttamat fyysiset oireet, kuten hoitojen aiheuttamat kivut ja turvotukset sekä lääkkeiden haittavaikutukset vaikuttivat negatiivisesti työkykyyn. Lisäksi lapsettomuushoitojen pääsyn ja työelämän yhteensovittaminen voi olla ongelmallista.
28. huhtikuuta 2025
Alla tiivistetysti yleisimmät Kela-korvaukset, jotka myös Medisportissa asioivalle vähennetään käyntimaksusta suorakorvauksena: Yleis- tai erikoislääkärin (pl. gynekologi) lähivastaanotto 30 € / per käynti Yleis- tai erikoislääkärin etävastaanotto videoyhteydellä 25 / per videovastaanotto Yleis- tai erikoislääkärin puhelinvastaanotto 8 € / per puhelu Fysioterapeutin vastaanotto 15 € / per käynti, 4 kertaa kalenterivuodessa (1.5. alkaen) Gynekologin vastaanottokäynti 70 € / per käynti (1.5. alkaen) Gynekologin puhelin etävastaanotto 12 € / per puhelu (1.5. alkaen) Yleis- ja erikoislääkärien vastaanotto- ja etävastaanottokäyntien jo aiemmin nostetut Kela-korvaukset säilyvät siis jatkossakin ennallaan yllä olevan mukaisesti, eikä siihen tule mitään muutoksia poislukien gynekologien vastaanotto, jossa Kela-korvauksen osuus nousee merkittävästi. Jatkossa gynekologin vastaanottokäynnistä vähennetään 70 € käynniltä ja korvaus laajenee koskemaan myös tiettyjä gynekologisia tutkimuksia. Hedelmöityshoitojen korvauksiin sisältyvien munasarjatutkimuksien (follikkelin UÄ) suorittamisesta Kela korvaa jatkossa 35 €. Kuukautiskierron kartoituksesta (follikkelin mittaus, UÄ-toisto) Kela korvaa 50 €. Nämä tutkimukset ovat osa hedelmöityshoitojen rutiinia ja seurantatutkimuksina onnistuvat Medisportissa Gynekologi Sami Onoilan vastaanotolla Lielahden ja Kaukajärven toimipisteissä huipputason ultraäänilaitteilla.