Endometrioosi vaikuttaa työkykyyn

27. maaliskuuta 2025

Endometrioosi eli kohdunsirottumatauti aiheuttaa voimakkaita kipuja etenkin lantion alueella. Yleisyydestään huolimatta endometrioosin vaikutuksesta työkykyyn on melko vähän tietoa. On kuitenkin saatu viitteitä siitä, että endometrioosi alentaa työkykyä. Tätä aihetta avaamme tässä blogikirjoituksessa. 


Endometrioosin vaikutukset työssä jaksamiseen ja työkykyyn 

Endometrioosin kipuoireet ilmenevät taudin alussa vain kuukautisten aikana, mutta sairauden edetessä kivut voivat olla jatkuvia. Kuukautiskivun lisäksi työkykyä voivat alentaa myös pitkäaikainen lantionalueen kipu sekä selkäkipu. Tihentynyt virtsaamisen tarve, ulostamis- ja virtsaamiskivut sekä ärtyneen suolen oireet vaikeuttavat työssä jaksamista. Myös pahoinvointi ja vatsan turvotus voivat alentaa työkykyä. Tärinäarkuus saattaa vaikeuttaa työtehtävistä selviytymistä, kun esimerkiksi kävellessä askeleen tärähtäminen maahan tai kuoppainen autokyyti provosoivat kovat kivut. Yhdyntäkivut sekä hedelmällisyyteen ja lapsettomuuteen liittyvät ongelmat voivat muun muassa heikentää endometrioosia sairastavan psyykkistä jaksamista työelämässä. Endometrioosikipuun käytettävät kipulääkkeet voivat joskus aiheuttaa muun muassa väsymystä, mikä vaikeuttaa työhön keskittymistä. 

Sairauspoissaolojen lisäksi endometrioosin on todettu alentavan työtehoa ja työn tuottavuutta. Työtehon laskua on tutkimuksissa todettu myös niinä päivinä, jolloin endometrioosi aiheutti ainoastaan lieviä oireita. Sairauspoissaolojen ja työtehon alenemisen lisäksi endometrioosin aiheuttama kipu johtaa usein myös väsymykseen ja psyykkisiin oireisiin. Endometrioosi voi rajoittaa uravalintaa ja johtaa työskentelyyn muulla kuin halutulla alalla. Pahimmillaan endometrioosi voi johtaa jopa työpaikan menetykseen.  

Suurimmassa osassa opiskelu- ja työkykyä mittaavissa tutkimuksissa endometrioosin työkyvyn alenemista on tutkittu 20–30 vuoden iässä. Suomessa on todettu, että endometrioosin on todettu vielä 46-vuotiaana vaikuttavan alentuneesti työkykyyn – muun muassa sairauslomapäivien määrä oli vielä 46-vuotiaana suurempi kuin muilla. Endometrioosia sairastavat pystyivät suomalaisessa aineistossa jatkamaan hyvin työelämässä - endometrioosilla ei ollut vaikutusta työttömyyteen tai lisääntyneeseen riskiin joutua sairauden vuoksi varhaiseläkkeelle. 



Työpaikalla voidaan parantaa endometrioosia sairastavan työssä jaksamista 

Lantion alueen kivun hallinnan ja lievittymisen sekä työssä käynnin mahdollistamisen on todettu vaikuttavan suotuisasti endometrioosia sairastavien elämänlaatuun. Tutkimuksissa on todettu, että työkyky endometrioosia sairastavilla on parempi, jos työpaikka mahdollistaa joustavan työaikataulun ja riittävät tauot. Myös mahdollisuus mukauttaa fyysistä työtä esimerkiksi lyhentämällä työaikoja tai vähentämällä fyysisesti kuormittavaa työtä koetaan usein eduksi oireiden kannalta. Mahdollisuus käydä makuuasennossa lepäämässä kesken työpäivän voi lisätä endometrioosia sairastavan työssäjaksamista. 


On myös eduksi, että WC olisi saavutettavissa helposti ja läheltä. Lisäksi sopivat työvälineet, kuten ergonominen työtuoli voivat helpottaa oireiden hallintaa. Työyhteisön neutraali suhtautuminen sairauslomiin ja poissaoloihin auttaa endometrioosia sairastavaa ja vähentää häpeän kokemusta. 


Myös tietoisuus työpaikalla siitä, että endometrioosioireisiin ei välttämättä pysty itse vaikuttamaan ja että poissaolot eivät ole tahallisia ja johdu työntekijän halusta vältellä töitä, on todettu vaikuttavan positiivisesti sekä työkykyyn että työpaikan työilmapiiriin. Endometrioosin osalta työterveyshuollon, työntekijän ja esimiehen kanssa on mahdollista järjestää työkykyneuvotteluja työn mukauttamiseksi, jotka hyödyttävät työntekijän lisäksi koko työpaikkaa. 


Endometrioosin osalta edelleen viiveet diagnoosin saamisessa ovat keskimäärin 6–7 vuotta. Jotta endometrioosin oireita voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaasti, olisi endometrioosioireiden epäileminen ja varhainen hoito moniammatillisesti tärkeää myös työkyvyn kannalta. 


Endometrioosia on käsitelty kattavasti aikaisemmin julkaistuissa ja edelleen ajankohtaisissa blogiteksteissämme: "Voiko se olla endometrioosi?" ja "Nuorten kuukautiskivut ja endometrioosi - varhainen puuttuminen on tärkeää."


  • Liukuotsikko

    Kirjoita otsikkosi tähän
    Painike
  • Liukuotsikko

    Kirjoita otsikkosi tähän
    Painike
  • Liukuotsikko

    Kirjoita otsikkosi tähän
    Painike
  • Liukuotsikko

    Kirjoita otsikkosi tähän
    Painike
  • Liukuotsikko

    Kirjoita otsikkosi tähän
    Painike


Epäiletkö itselläsi endometrioosia? 

Ota meihin yhteyttä, jos haluat selvittää, sairastatko endometrioosia tai kaipaat apua oireidesi hallintaan. Gynekologimme Sami Onoila ja lantionpohjan fysioterapeuttimme Eeva-Maria Halminen auttavat sinua endometrioosioireiden hallinnassa!  


Ajanvaraus onnistuu puhelimella arkisin numerosta 010 54 35700, verkkoajanvaraus tästä linkistä tai toimipisteissä asioinnin yhteydessä.


Gynekologisen potilasjärjestö Korento ry:n järjestämää endometrioosiviikkoa vietetään tällä viikolla 24.3.-30.3.2025. Teemaviikon tavoitteena on kannustaa puhumaan avoimesti ja rohkeasti gynekologisesta sairaudesta ja siihen liittyvistä oireista sekä tuoda näkyväksi sitä, miten suurta joukkoa endometrioosi koskettaa.  Endometrioosin kanssa eläviä on Suomessa jopa 200 000, mutta yleisyydestä huolimatta sairaus on monelle tuntematon ja diagnoosiviive on edelleen useamman vuoden. Endometrioosi on uusiutuva, krooninen sairaus, joka aiheuttaa kroonista kipua, heikentää sairastavan elämänlaatua ja aiheuttaa lapsettomuutta. Teemaviikolla kannustetaan puhumaan avoimesti ja rohkeasti endometrioosista ja sen moninaisista vaikutuksista elämään.



Kirjoittajat:

Työterveyslääkäri, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, seksuaaliterapeutti Sami Onoila & Lantionpohjan fysioterapeutti Eeva-Maria Halminen


2. syyskuuta 2025
Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS) on yleisin naisten hormonaalinen häiriö. On arvioitu, että sitä esiintyy 5-15 prosentilla syntymässä naiseksi määritellyistä. Tämän perusteella voidaan arvioida, että Suomessa PCOS on noin 500 000 henkilöllä. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymän oireet vaihtelevat yksilöllisesti ja oireet voivat olla samalla henkilöllä erilaisia elämän eri vaiheissa. Oireina voivat olla kuukautiskierron häiriöt, liikakarvoitus (hirsutismi), akne, ylipaino ja lapsettomuus. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymällä on runsaasti vaikutusta terveyteen. Esimerkiksi häiriöön liittyy kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen, verenpainetautiin ja metaboliseen oireyhtymään. Vaikka PCOS:n kanssa elävillä sepelvaltimotautiin sairastuvuus ja sydänkuolleisuus eivät ole lisääntyneet muuhun väestöön verrattuna, oireyhtymän kanssa elävillä on aivoverenkiertohäiriöitä ja diabetekseen liittyviä komplikaatiota enemmän kuin verrokeilla. Maksan rasvoittumista on 30–55 prosentilla PCOS-potilaista. Maksan rasvoittuminen on yhteydessä muun muassa keskivartalolihavuuteen, verensokeriaineenvaihdunnan ongelmiin sekä sydän- ja verisuonitautisriskin suurentumiseen. Lisäksi PCOS-diagnoosi kolminkertaistaa riskin kilpirauhassairauksiin. Uniapnean riski on PCOS-potilailla 30-kertainen terveisiin verrokkeihin verrattuna. Osalla potilaista voi esiintyä myös nivelkipuja eri puolilla kehoa ja kantapäiden kiputiloja. Oulun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on todettu lisäksi, että Suomessa PCOS-potilailla on suurentunut riski edellä mainittujen sairauksien lisäksi myös migreeniin ja astmaan. Somaattisten sairauksien lisäksi POCS-potilailla on todettu suurentunut riski sairastua myös mielenterveyden häiriöihin, kuten esimerkiksi ahdistuneisuuteen tai masennukseen. Mielenterveyden häiriöt voivat olla yhteydessä hormonitoiminnan häiriöön, mutta myös PCOS:n aiheuttamat somaattiset oireet kuten ylipaino, akne tai hirsutismi saattavat olla laukaisevana tekinäjä psyykkisten oireiden takana. PCOS näyttäisi olevan myös yhteydessä kehonkuvanhäiriöihin ja haasteet painonhallinnan kanssa saattavat johtaa syömishäiriöihin. Psyykkisiä oireita ja syömishäiriöitä tulisi kartoittaa vastaanotolla matalalla kynnyksellä, mutta edetä keskustelussa ja ohjauksessa sensitiivisesti sekä potilaan ehdot edellä.
24. elokuuta 2025
Virtsankarkailun esiintyvyys
11. heinäkuuta 2025
Hyperemeesillä tarkoitetaan voimakasta raskauspahoinvointia. Usein tämä alkaa tavanomaisena lievänä pahoinvointina, mutta muutamassa viikossa oksentelu lisääntyy ja voi aiheuttaa ylävatsakipua. Jos ruokailu ja juominen ei onnistu, synnyttäjän paino voi laskea. On arvioitu, että voimakkaita raskauspahoinvoinnin oireita kehittyy 1-2 prosentille raskaana olevista.
8. heinäkuuta 2025
Medisportin syksyn 2025 pienryhmät - varmista paikkasi ja ilmoittaudu mukaan nyt!
13. kesäkuuta 2025
Ajanvaraus puhelimitse 010 54 35700 palvelee juhannusviikon 16.6.-20.5.2025 Kaukajärven lääkärikeskuksen aukioloaikojen mukaan. Aikoja varattavissa myös sähköisen ajanvarauksen kautta.
12. kesäkuuta 2025
Tässä blogissa on keskitytty rinnan hyvänlaatuisiin muutoksiin. Erilaiset hyvänlaatuiset muutokset ovat tavallisia. On arvioitu, että niitä on joka neljännellä hedelmällisessä iässä olevista naisisista. 
16. toukokuuta 2025
Kaukajärven lääkärikeskus avoinna: 8-14 & 16-19. (suljettu 14-16) Lielahden lääkärikeskus avoinna: 8-12.30 Pirkkalan lääkärikeskus: 8-13 Huom. fysioterapia ja hieronta-ajat sovitusti/ajanvarauksella. Suljemme lääkärikeskukset poikkeuksellisesti henkilökunnan koulutusiltapäivän vuoksi. Kaukajärven lääkärikeskus on avoinna ja palvelee koulutuksen jälkeen normaalisti klo 16-19.
4. toukokuuta 2025
Lapsettomuus on usein arka aihe, jolla on vaikutuksia niin työkykyyn kuin urasuunnitelmiin. Lapsettomien yhdistys Simpukka teki vuonna 2021 kyselytutkimuksen, jossa 73 prosenttia vastanneista koki lapsettomuuden vaikuttaneen omaan työkykyyn. Työssä jaksamista ja selviytymistä vaikeuttivat erityisesti lapsettomuuden psyykkiset vaikutukset, kuten stressi, mielialan vaihtelut, masennus ja pettymykset. Psyykkisten vaikutusten lisäksi lapsettomuuden aiheuttamat fyysiset oireet, kuten hoitojen aiheuttamat kivut ja turvotukset sekä lääkkeiden haittavaikutukset vaikuttivat negatiivisesti työkykyyn. Lisäksi lapsettomuushoitojen pääsyn ja työelämän yhteensovittaminen voi olla ongelmallista.
28. huhtikuuta 2025
Alla tiivistetysti yleisimmät Kela-korvaukset, jotka myös Medisportissa asioivalle vähennetään käyntimaksusta suorakorvauksena: Yleis- tai erikoislääkärin (pl. gynekologi) lähivastaanotto 30 € / per käynti Yleis- tai erikoislääkärin etävastaanotto videoyhteydellä 25 / per videovastaanotto Yleis- tai erikoislääkärin puhelinvastaanotto 8 € / per puhelu Fysioterapeutin vastaanotto 15 € / per käynti, 4 kertaa kalenterivuodessa (1.5. alkaen) Gynekologin vastaanottokäynti 70 € / per käynti (1.5. alkaen) Gynekologin puhelin etävastaanotto 12 € / per puhelu (1.5. alkaen) Yleis- ja erikoislääkärien vastaanotto- ja etävastaanottokäyntien jo aiemmin nostetut Kela-korvaukset säilyvät siis jatkossakin ennallaan yllä olevan mukaisesti, eikä siihen tule mitään muutoksia poislukien gynekologien vastaanotto, jossa Kela-korvauksen osuus nousee merkittävästi. Jatkossa gynekologin vastaanottokäynnistä vähennetään 70 € käynniltä ja korvaus laajenee koskemaan myös tiettyjä gynekologisia tutkimuksia. Hedelmöityshoitojen korvauksiin sisältyvien munasarjatutkimuksien (follikkelin UÄ) suorittamisesta Kela korvaa jatkossa 35 €. Kuukautiskierron kartoituksesta (follikkelin mittaus, UÄ-toisto) Kela korvaa 50 €. Nämä tutkimukset ovat osa hedelmöityshoitojen rutiinia ja seurantatutkimuksina onnistuvat Medisportissa Gynekologi Sami Onoilan vastaanotolla Lielahden ja Kaukajärven toimipisteissä huipputason ultraäänilaitteilla.