PILATES - Vahva, elastinen ja tasapainoinen keho
3. huhtikuuta 2020
Pilates on 100 vuotta vanha kehonhallintamenetelmä, jonka tavoitteena on toimiva ja hyvinvoiva keho. Pilatesharjoittelulla parannat ryhtiä ja liikkuvuutta sekä kehität voimaa, kestävyyttä, kehonhallintaa ja tasapainoa.
Onko sinulla alaselkäkipua? Niskan ja hartioiden väsymistä ja niskahartiakipua? Jäykkyyden tunnetta kehossa? Pinnallista hengitystä tai hengenahdistusta? Vatsalihakset karkuteillä? Virtsankarkailua? Tai kaipaatko liikuntamuotoa, joka hellii sekä mieltä että kehoa?
Pilatesharjoittelun ytimen muodostaa ”voimatalon” toiminnan vahvistaminen. Voimatalon lattia koostuu lantionpohjasta, katto palleasta ja seinät syvistä vatsa- ja selkälihaksista. Kun voimatalon perustukset ovat kunnossa, vatsalihakset toimivat vahvoina ja lantionpohja pystyy reagoimaan ja tukemaan virtsaputkea nopeissa ponnistuksissa, kuten aivastaessa.
Hengitys on oleellinen osa pilatesharjoittelua. Pilateshengitys tukee pilatesliikkeiden suoritusta ja tukevoittaa selän toimintaa, mutta samalla se parantaa rintakehän liikkuvuutta, venyttää kireitä lihaksia ja parantaa ryhtiä.
Rintakehän liikkuvuuden paraneminen syventää hengitystäsi ja helpottaa koko selkärangan toimintaa. Yläselkään palautuu siis sen luonnollinen joustavuus. Hengityksen suuntaaminen kohti alimpia kylkiluita ja palleaa vähentää niska-hartiaseudun jännitystä ja vapauttaa hartioiden lihaskireyksiä.
Meillä Medisportissa pilatesta ohjaa PhysioPilates-ohjaajakoulutuksen käynyt fysioterapeutti.
PhysioPilateksessa lähtökohtana on jokaisen asiakkaan taito- ja kuntotaso. Harjoittelu tapahtuu pienryhmässä, mikä takaa jokaisen asiakkaan yksilöllisten tavoitteiden ja kykyjen huomioimisen. Tarvittaessa harjoituksia muunnetaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti joko lempeämmiksi tai sopivasti haastavammiksi.

Kaukajärven lääkärikeskus avoinna: 8-14 & 16-19. (suljettu 14-16) Lielahden lääkärikeskus avoinna: 8-12 Pirkkalan lääkärikeskus: ajanvarauksella. Tavoitat meidät parhaiten soittamalla ensin p. 010 54 35700 . Huom. fysioterapia ja hieronta-ajat sovitusti/ajanvarauksella. Suljemme lääkärikeskukset poikkeuksellisesti henkilökunnan koulutusiltapäivän vuoksi. Kaukajärven lääkärikeskus on avoinna ja palvelee koulutuksen jälkeen normaalisti klo 16-19.

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS) on yleisin naisten hormonaalinen häiriö. On arvioitu, että sitä esiintyy 5-15 prosentilla syntymässä naiseksi määritellyistä. Tämän perusteella voidaan arvioida, että Suomessa PCOS on noin 500 000 henkilöllä. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymän oireet vaihtelevat yksilöllisesti ja oireet voivat olla samalla henkilöllä erilaisia elämän eri vaiheissa. Oireina voivat olla kuukautiskierron häiriöt, liikakarvoitus (hirsutismi), akne, ylipaino ja lapsettomuus. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymällä on runsaasti vaikutusta terveyteen. Esimerkiksi häiriöön liittyy kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen, verenpainetautiin ja metaboliseen oireyhtymään. Vaikka PCOS:n kanssa elävillä sepelvaltimotautiin sairastuvuus ja sydänkuolleisuus eivät ole lisääntyneet muuhun väestöön verrattuna, oireyhtymän kanssa elävillä on aivoverenkiertohäiriöitä ja diabetekseen liittyviä komplikaatiota enemmän kuin verrokeilla. Maksan rasvoittumista on 30–55 prosentilla PCOS-potilaista. Maksan rasvoittuminen on yhteydessä muun muassa keskivartalolihavuuteen, verensokeriaineenvaihdunnan ongelmiin sekä sydän- ja verisuonitautisriskin suurentumiseen. Lisäksi PCOS-diagnoosi kolminkertaistaa riskin kilpirauhassairauksiin. Uniapnean riski on PCOS-potilailla 30-kertainen terveisiin verrokkeihin verrattuna. Osalla potilaista voi esiintyä myös nivelkipuja eri puolilla kehoa ja kantapäiden kiputiloja. Oulun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on todettu lisäksi, että Suomessa PCOS-potilailla on suurentunut riski edellä mainittujen sairauksien lisäksi myös migreeniin ja astmaan. Somaattisten sairauksien lisäksi POCS-potilailla on todettu suurentunut riski sairastua myös mielenterveyden häiriöihin, kuten esimerkiksi ahdistuneisuuteen tai masennukseen. Mielenterveyden häiriöt voivat olla yhteydessä hormonitoiminnan häiriöön, mutta myös PCOS:n aiheuttamat somaattiset oireet kuten ylipaino, akne tai hirsutismi saattavat olla laukaisevana tekinäjä psyykkisten oireiden takana. PCOS näyttäisi olevan myös yhteydessä kehonkuvanhäiriöihin ja haasteet painonhallinnan kanssa saattavat johtaa syömishäiriöihin. Psyykkisiä oireita ja syömishäiriöitä tulisi kartoittaa vastaanotolla matalalla kynnyksellä, mutta edetä keskustelussa ja ohjauksessa sensitiivisesti sekä potilaan ehdot edellä.

Hyperemeesillä tarkoitetaan voimakasta raskauspahoinvointia. Usein tämä alkaa tavanomaisena lievänä pahoinvointina, mutta muutamassa viikossa oksentelu lisääntyy ja voi aiheuttaa ylävatsakipua. Jos ruokailu ja juominen ei onnistu, synnyttäjän paino voi laskea. On arvioitu, että voimakkaita raskauspahoinvoinnin oireita kehittyy 1-2 prosentille raskaana olevista.

Lapsettomuus on usein arka aihe, jolla on vaikutuksia niin työkykyyn kuin urasuunnitelmiin. Lapsettomien yhdistys Simpukka teki vuonna 2021 kyselytutkimuksen, jossa 73 prosenttia vastanneista koki lapsettomuuden vaikuttaneen omaan työkykyyn. Työssä jaksamista ja selviytymistä vaikeuttivat erityisesti lapsettomuuden psyykkiset vaikutukset, kuten stressi, mielialan vaihtelut, masennus ja pettymykset. Psyykkisten vaikutusten lisäksi lapsettomuuden aiheuttamat fyysiset oireet, kuten hoitojen aiheuttamat kivut ja turvotukset sekä lääkkeiden haittavaikutukset vaikuttivat negatiivisesti työkykyyn. Lisäksi lapsettomuushoitojen pääsyn ja työelämän yhteensovittaminen voi olla ongelmallista.












