Mikä ihmeen astma? - Oireet, toteaminen ja hoito

5. toukokuuta 2022

Astma on keuhkoputkien limakalvojen pitkäaikainen tulehdussairaus. Astmaa sairastaa noin joka kymmenes aikuinen suomalainen ja se voi puhjeta missä iässä tahansa.

Astman oireita ovat pitkittynyt yskä, limaneritys, hengityksen vinkuminen ja hengenahdistus. Astman hoito perustuu astmatulehdusta hoitavaan lääkitykseen sekä hyvään omahoitoon. Liikunta on tärkeä osa astman hoitoa, sillä se lievittää sairauden oireita ja parantaa rasituksen sietokykyä.


Lievässä ja alkavassa astmassa keuhkojen toiminta on pääasiassa normaalia ja oireita esiintyy vain ajoittain. Vaikeassa tai hoitamattomassa astmassa oireilua on runsaasti ja keuhkoputkien ahtautuminen voi olla pysyvää ja osin palautumatonta.


Tyypillisesti oireita pahentavia tekijöitä ovat mm. hengitystieinfektiot, rasitus, kylmä ilma, allergeenit, pölyt ja käryt. Sisätilojen home- ja kosteusvaurioilla on yhteys astman syntyyn ja pahenemiseen. Työperäistä astmaa aiheuttavat työympäristössä esiintyvät biologiset ja kemialliset valmisteet. Työperäistä astmaa epäillä silloin, jos astmaan sairastunut työskentelee ammatissa, jossa on suurentunut astman riski tai hän käyttää työssään jotakin ammattiastmaa aiheuttavaa ainetta, joita ovat mm. jauhopöly, viljat, eläinepiteelit, puupöly ja kampaamokemikaalit.


Astma rajoittaa ammatinvalintaa vain poikkeustapauksissa. Lievä ja hyvässä tasapainossa oleva astma ei ole yleensä este missään ammatissa toimimiselle. Astmaa sairastava sopii huonosti sellaisiin ammatteihin, joissa altistutaan paljon hengitysteitä ärsyttäville pölyille tai allergeeneille. Vaikeaa astmaa sairastavalle ei yleensä sovi raskas ruumiillinen työ.


Astma todetaan puhalluskokeiden avulla. Keskeisiä tutkimuksia ovat spirometria ja kotona tehtävä 2 viikon PEF-seuranta. Spirometria on keuhkojen toimintaa mittaava puhalluskoe, joka ilmaisee keuhkojen tilavuuden sekä sen, kuinka hyvin keuhkoputket ovat auki. PEF-mittaus kertoo uloshengityksen huippuvirtausnopeuden ensimmäisen sekunnin aikana. Keuhkoputkien ilmavirtaus mitataan ennen keuhkoputkia avaavaa lääkettä ja sen jälkeen. Tarvittaessa voidaan lisäksi tehdä rasituskoe tai altistuskokeita.


Mikäli oireilet tyypillisillä astmaoireilla varaa aika lääkärille. Lääkäri kartoittaa tilanteen ja määrää sinulle tarvittavat tutkimukset, Medisportissa astman tyypillisin tutkimus spirometria on mahdollista suorittaa kaikissa kolmessa toimipisteessämme. Tutkimus kestää n. 30 minuuttia ja tulos saadaan tulkittavaksi saman tien. Mikäli astmaoireita ilmenee työssä, ota viipymättä yhteyttä työterveyshuoltoosi.


Astmatietoviikko on Allergia-, iho- ja astmaliiton kampanja, mikä järjestetään 2.5.-8.5.2022 ensimmäisen kerran. Tänä vuonna astmatietoviikon teemana on lapsen astma ja astman hyvä hoito. Lue lisää astmatietoviikosta täältä.


Kevätterveisin,

Medisportin vastaava työterveyshoitaja,

Inkeri Elo


Ajanvaraus
12. joulukuuta 2025
Ajanvaraus puhelimitse 010 54 35700 palvelee joulun ja uuden vuoden ajan 22.12.2025-6.1.2026 Kaukajärven lääkärikeskuksen aukioloaikojen mukaan. Aikoja varattavissa myös sähköisen ajanvarauksen kautta.
28. marraskuuta 2025
Ajan voit varata siis pidemmällekkin, itselle tai lahjaksi! Maksutavat: kortti, Smartum ja Edenred Hierontaetu, Epassi hyvinvointietu Kampanjatarjous koskee Medisport Lielahden ja Pirkkalan lääkärikeskusta: Lielahti: Possijärvenkatu 3, 33400 Tampere Pirkkala: Suupantie 2. 33960 Pirkkala (2krs.) Ajanvaraus onnistuu: puhelimitse 010 54 35700 (ma-pe) ajanvaraus.medisport.fi tai Toimipisteissä asioinnin yhteydessä Olet erittäin lämpimästi tervetullut!
21. marraskuuta 2025
Kaukajärven lääkärikeskus avoinna: 8-14 & 16-19. (suljettu 14-16) Lielahden lääkärikeskus avoinna: 8-12 Pirkkalan lääkärikeskus avoinna: 8-12.30 Huom. fysioterapia ja hieronta-ajat sovitusti/ajanvarauksella. Suljemme lääkärikeskukset poikkeuksellisesti henkilökunnan koulutusiltapäivän vuoksi. Kaukajärven lääkärikeskus on avoinna ja palvelee koulutuksen jälkeen normaalisti klo 16-19.
7. marraskuuta 2025
Vaikka vulvodynia on melko yleistä, sen vaikutuksista työ- ja opiskelukykyyn on suhteellisen vähän tutkimuksia. Vulvodynia voi kuitenkin aiheuttaa työpaikalla fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haasteita. Myös työympäristö voi vaikuttaa vulvodyniaan. Yksittäisessä tutkimuksessa (Reed ym. 2019) havaittiin, että töissä ja kotona käytettävillä kemikaaleilla saattaa olla yhteyttä vulvodynian lisääntyneiden oireiden riskiin. Riskitekijöinä vulvodynian oireille todettiin työskentely siivoojana ja altistuminen maaleille ja liuottimille sekä jyrsijöiden myrkyille ja naftaliinille.
4. marraskuuta 2025
Influenssarokote suojaa kausittain, etenkin syksyisin ja talvisin leviävältä influenssalta sekä sen jälkitaudeilta, kuten korvatulehdukselta, keuhkoputkentulehdukselta, keuhkokuumeelta sekä sydäninfarktilta ja aivoverenkierron häiriöltä. Influenssarokotetta suositellaan erityisesti influenssa riskiryhmille; yli 65-vuotiaille, sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluville, raskaana oleville, pienille lapsille ja influenssan vakavalle muodolle alttiin henkilön lähipiirille. Rokotus t ulee ottaa uudestaan joka vuosi, koska rokotteen antama suoja kestää noin vuoden verran ja liikkeellä olevien influenssavirusten kannat myös muuntuvat ja vaihtelevat vuosittain. Suojan muodostumiseen menee noin kaksi viikkoa. Voit ottaa influenssarokotteen myös influenssakauden aikana. Muistathan tulla rokotettavaksi terveenä. Hinta kaikissa toimipisteissämme 51 €. Jäikö jokin mietityttämään? Muista, että meiltä voit aina kysyä lisätietoa suoraan ammattitaitoisilta hoitajiltamme aikaa varatessasi. Ajanvaraus & neuvonta: ma-to 8-18.45 pe 8-15.45 p. 010 54 35700
3. lokakuuta 2025
Rintasyövän riskitekijät
2. syyskuuta 2025
Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS) on yleisin naisten hormonaalinen häiriö. On arvioitu, että sitä esiintyy 5-15 prosentilla syntymässä naiseksi määritellyistä. Tämän perusteella voidaan arvioida, että Suomessa PCOS on noin 500 000 henkilöllä. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymän oireet vaihtelevat yksilöllisesti ja oireet voivat olla samalla henkilöllä erilaisia elämän eri vaiheissa. Oireina voivat olla kuukautiskierron häiriöt, liikakarvoitus (hirsutismi), akne, ylipaino ja lapsettomuus. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymällä on runsaasti vaikutusta terveyteen. Esimerkiksi häiriöön liittyy kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen, verenpainetautiin ja metaboliseen oireyhtymään. Vaikka PCOS:n kanssa elävillä sepelvaltimotautiin sairastuvuus ja sydänkuolleisuus eivät ole lisääntyneet muuhun väestöön verrattuna, oireyhtymän kanssa elävillä on aivoverenkiertohäiriöitä ja diabetekseen liittyviä komplikaatiota enemmän kuin verrokeilla. Maksan rasvoittumista on 30–55 prosentilla PCOS-potilaista. Maksan rasvoittuminen on yhteydessä muun muassa keskivartalolihavuuteen, verensokeriaineenvaihdunnan ongelmiin sekä sydän- ja verisuonitautisriskin suurentumiseen. Lisäksi PCOS-diagnoosi kolminkertaistaa riskin kilpirauhassairauksiin. Uniapnean riski on PCOS-potilailla 30-kertainen terveisiin verrokkeihin verrattuna. Osalla potilaista voi esiintyä myös nivelkipuja eri puolilla kehoa ja kantapäiden kiputiloja. Oulun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on todettu lisäksi, että Suomessa PCOS-potilailla on suurentunut riski edellä mainittujen sairauksien lisäksi myös migreeniin ja astmaan. Somaattisten sairauksien lisäksi POCS-potilailla on todettu suurentunut riski sairastua myös mielenterveyden häiriöihin, kuten esimerkiksi ahdistuneisuuteen tai masennukseen. Mielenterveyden häiriöt voivat olla yhteydessä hormonitoiminnan häiriöön, mutta myös PCOS:n aiheuttamat somaattiset oireet kuten ylipaino, akne tai hirsutismi saattavat olla laukaisevana tekinäjä psyykkisten oireiden takana. PCOS näyttäisi olevan myös yhteydessä kehonkuvanhäiriöihin ja haasteet painonhallinnan kanssa saattavat johtaa syömishäiriöihin. Psyykkisiä oireita ja syömishäiriöitä tulisi kartoittaa vastaanotolla matalalla kynnyksellä, mutta edetä keskustelussa ja ohjauksessa sensitiivisesti sekä potilaan ehdot edellä.
24. elokuuta 2025
Virtsankarkailun esiintyvyys
11. heinäkuuta 2025
Hyperemeesillä tarkoitetaan voimakasta raskauspahoinvointia. Usein tämä alkaa tavanomaisena lievänä pahoinvointina, mutta muutamassa viikossa oksentelu lisääntyy ja voi aiheuttaa ylävatsakipua. Jos ruokailu ja juominen ei onnistu, synnyttäjän paino voi laskea. On arvioitu, että voimakkaita raskauspahoinvoinnin oireita kehittyy 1-2 prosentille raskaana olevista.