Medisportin Kisakuntoon! -kampanja 17.5.-30.5.2022
17. toukokuuta 2022
Haluatko selvittää oman kuntotasosi? Medisportin Kisakuntoon! -kampanja voimassa 17.5.-30.5.2022.
- Polkupyöräergometritesti 84€ (ovh. 105€)
- Polkupyöräergometritesti, 2 henkilöä yhden hinnalla 105€ (ovh. 210€). Ota kaveri mukaan! Testi toteutetaan samanaikaisesti.
Ostettavissa Medisportin urheilutuki.fi verkkokaupan kautta tarjoushintaan! Ostaessasi tuotteen muista vaihtaa ostoskorissa toimitustavaksi "Palvelu, ei toimituskuluja". Tarjoushintaan hankittu palvelu käytettävissä 9/2022 loppuun. Linkki verkkokauppaan: www.urheilutuki.fi/palvelut
Ajanvaraus p. 03 3143 8100
Miksi polkupyöräergometritesti?
🏃 Saat tietoosi oman kestävyysalueesi (sykerajat), joiden avulla kuntoilua ja harjoittelua voidaan tehostaa.
💙 Saat tietoa sydän- ja verenkiertoelimistösi kunnosta, toiminnasta ja kapasiteetista.
📊 Testitulokset käydään ammattilaisen kanssa läpi ja sinulla on mahdollisuus saada lisäohjausta.
🚵♀️ Testi toimii myös arkiliikkujan apuna ja motivaattorina lähtökuntotason selvittämiseen.
Miten ja missä?
Testissä poljetaan kuntopyörää minuutin välein nousevalla vastuksella sykemittarikontrollissa. Polkupyöräergometritesti suoritetaan fysioterapeutin ohjaamana turvallisessa ympäristössä valvottuna ja yksilöllisen toimintakyvyn mukaan joko maksimaalisena tai(!) sub-maksimaalisena (ei maksimisykkeeseen asti!).
Varaa aikaa testin toteutukseen sekä palautteenantoon noin 45 minuuttia. Kehityksen kartoittamiseksi testi voidaan toteuttaa myös myöhemmin uusiksi. Testi toteutetaan Medisportin Kaukajärven toimipisteen kuntosalilla.

Kaukajärven lääkärikeskus avoinna: 8-14 & 16-19. (suljettu 14-16) Lielahden lääkärikeskus avoinna: 8-12 Pirkkalan lääkärikeskus: ajanvarauksella. Tavoitat meidät parhaiten soittamalla ensin p. 010 54 35700 . Huom. fysioterapia ja hieronta-ajat sovitusti/ajanvarauksella. Suljemme lääkärikeskukset poikkeuksellisesti henkilökunnan koulutusiltapäivän vuoksi. Kaukajärven lääkärikeskus on avoinna ja palvelee koulutuksen jälkeen normaalisti klo 16-19.

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS) on yleisin naisten hormonaalinen häiriö. On arvioitu, että sitä esiintyy 5-15 prosentilla syntymässä naiseksi määritellyistä. Tämän perusteella voidaan arvioida, että Suomessa PCOS on noin 500 000 henkilöllä. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymän oireet vaihtelevat yksilöllisesti ja oireet voivat olla samalla henkilöllä erilaisia elämän eri vaiheissa. Oireina voivat olla kuukautiskierron häiriöt, liikakarvoitus (hirsutismi), akne, ylipaino ja lapsettomuus. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymällä on runsaasti vaikutusta terveyteen. Esimerkiksi häiriöön liittyy kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen, verenpainetautiin ja metaboliseen oireyhtymään. Vaikka PCOS:n kanssa elävillä sepelvaltimotautiin sairastuvuus ja sydänkuolleisuus eivät ole lisääntyneet muuhun väestöön verrattuna, oireyhtymän kanssa elävillä on aivoverenkiertohäiriöitä ja diabetekseen liittyviä komplikaatiota enemmän kuin verrokeilla. Maksan rasvoittumista on 30–55 prosentilla PCOS-potilaista. Maksan rasvoittuminen on yhteydessä muun muassa keskivartalolihavuuteen, verensokeriaineenvaihdunnan ongelmiin sekä sydän- ja verisuonitautisriskin suurentumiseen. Lisäksi PCOS-diagnoosi kolminkertaistaa riskin kilpirauhassairauksiin. Uniapnean riski on PCOS-potilailla 30-kertainen terveisiin verrokkeihin verrattuna. Osalla potilaista voi esiintyä myös nivelkipuja eri puolilla kehoa ja kantapäiden kiputiloja. Oulun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on todettu lisäksi, että Suomessa PCOS-potilailla on suurentunut riski edellä mainittujen sairauksien lisäksi myös migreeniin ja astmaan. Somaattisten sairauksien lisäksi POCS-potilailla on todettu suurentunut riski sairastua myös mielenterveyden häiriöihin, kuten esimerkiksi ahdistuneisuuteen tai masennukseen. Mielenterveyden häiriöt voivat olla yhteydessä hormonitoiminnan häiriöön, mutta myös PCOS:n aiheuttamat somaattiset oireet kuten ylipaino, akne tai hirsutismi saattavat olla laukaisevana tekinäjä psyykkisten oireiden takana. PCOS näyttäisi olevan myös yhteydessä kehonkuvanhäiriöihin ja haasteet painonhallinnan kanssa saattavat johtaa syömishäiriöihin. Psyykkisiä oireita ja syömishäiriöitä tulisi kartoittaa vastaanotolla matalalla kynnyksellä, mutta edetä keskustelussa ja ohjauksessa sensitiivisesti sekä potilaan ehdot edellä.

Hyperemeesillä tarkoitetaan voimakasta raskauspahoinvointia. Usein tämä alkaa tavanomaisena lievänä pahoinvointina, mutta muutamassa viikossa oksentelu lisääntyy ja voi aiheuttaa ylävatsakipua. Jos ruokailu ja juominen ei onnistu, synnyttäjän paino voi laskea. On arvioitu, että voimakkaita raskauspahoinvoinnin oireita kehittyy 1-2 prosentille raskaana olevista.

Lapsettomuus on usein arka aihe, jolla on vaikutuksia niin työkykyyn kuin urasuunnitelmiin. Lapsettomien yhdistys Simpukka teki vuonna 2021 kyselytutkimuksen, jossa 73 prosenttia vastanneista koki lapsettomuuden vaikuttaneen omaan työkykyyn. Työssä jaksamista ja selviytymistä vaikeuttivat erityisesti lapsettomuuden psyykkiset vaikutukset, kuten stressi, mielialan vaihtelut, masennus ja pettymykset. Psyykkisten vaikutusten lisäksi lapsettomuuden aiheuttamat fyysiset oireet, kuten hoitojen aiheuttamat kivut ja turvotukset sekä lääkkeiden haittavaikutukset vaikuttivat negatiivisesti työkykyyn. Lisäksi lapsettomuushoitojen pääsyn ja työelämän yhteensovittaminen voi olla ongelmallista.










