Olen työskennellyt Medisportissa kuntoutusohjaajana kohta kolme vuotta ja käytännössä aloitin työni Medisportissa yhtälailla kysymysten ääreltä, sillä vastaavaa ammattilaista ei ollut Medisportissa vielä aiemmin ollut. Mikä on minun roolini tässä moniammatillisessa poppoossa? 

Homma lähti alunperin siitä, että tein Medisportille keväällä 2018 Kuntoutuksen ohjaaja -opintoihin liittyvän kehittämistyön kuntoutusohjaajan työnkuvasta yksityisellä lääkäriasemalla Medisportissa. Työn tarkoituksena oli kuvata uutena osa-alueena ja ammattiryhmänä Medisportille kuntoutusohjaajan toimenkuva ja toimintamalli yksityisen, työterveyshuollon sekä jatkossa Sote-asiakkaiden palvelujen tueksi. 

Kokosin aiheeseen liittyvän oppaan sekä esittelin työni Medisportin henkilöstölle. Tässä vaiheessa blogin kirjoitusta piti ihan palata tuohon kehittämistyöhön hetkeksi muistin virkistyksenä ja voi vitsi! En muistanutkaan, että taisin hieman hurahtaa hommaan, sillä powerpointti oli 65 diaa pitkä. Eli näin jälkeen päin mietittynä, kyllä ne varmaan alkuun muutkin miettivät, että mistä on kyse. 

Käydään siis läpi, mitä kaikkea työnkuvaani kuuluu!

Mitä? 

Työhöni kuuluu yleisesti ottaen tukitoimien ja palveluiden kartoittamista sairauden tai vamman vuoksi muuttuneessa elämäntilanteessa. Käyn asiakkaan kanssa läpi kokonaistilannetta ja ratkaisuvaihtoehtoja liittyen esimerkiksi työhön paluuseen sairauslomalta sekä työssä jatkamiseen huomioiden terveydelliset rajoitteet, työhön paluun oikea-aikaisuus ja muut vaikuttavat tekijät.  

Tilanteen mukaan voidaan käydä asiakkaan kanssa läpi esimerkiksi työelämään pääsemiseen tai paluuseen liittyvien tukitoimia, kuten osasairauspäivärahan mahdollisuutta, ammatillisia kuntoutusmahdollisuuksia sekä muita työjärjestely- ja kuntoutusvaihtoehtoja. Lisäksi käydään läpi kuntoutuksenaikaisia etuuksia. 

Eri tukitoimien tavoitteena on tukea työhön paluuta, työssä jatkamista sekä löytää terveydelle sopiva työnkuva, jossa sairaus ei haittaa työntekoa. Kelan osasairauspäivärahan avulla pystytään puolittamaan työkuormitus vähentämällä työaikaa ja tarvittaessa muokkaamalla työtehtäviä. Usein riittää osasairauspäivärahajakso omaan entiseen työhön sairausloman jatkona, mutta joskus voidaan tarvita myös muita ratkaisuvaihtoehtoja. Silloin, kun sairauden tai vamman vuoksi on olemassa työkyvyttömyyden uhka, sairausloma on pitkittynyt tai työntekijällä ei ole sairauden tai vamman vuoksi edellytyksiä jatkaa nykyisessä työnkuvassa tai työssä, ratkaisu löytyy usein ammatillisesta kuntoutuksesta. Ammatillinen kuntoutus pyritään käynnistämään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ammatillinen työeläkekuntoutus voi olla työkokeilua, uudelleen koulutusta tai kurssitusta, työhönvalmennusta tai elinkeinotukea. Ammatillista kuntoutusta järjestävät mm. Kela, työeläkelaitokset, tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset. 

Tarvittaessa voidaan käydä asiakkaan kanssa läpi myös työkyvyttömyyseläkkeisiin ja niiden hakemiseen liittyviä asioita, jos työkyky on alentunut sairauden tai vamman vuoksi vähintään vuoden ajan ja esimerkiksi Kelan sairauspäivärahojen enimmäismäärä on tulossa täyteen. Ammatillisen kuntoutuksen tarve ja tarkoituksenmukaisuus tulee olla arvioituna ennen työkyvyttömyyseläkkeiden hakemista. 

Miksi? 

Työkyvyttömyyden taustalla vaikuttaa sairauden heikentämän työ- ja toimintakyvyn kanssa haaste selviytyä työn vaatimuksista. Sairaus pyritään lähtökohtaisesti parantamaan lääketieteellisillä hoidoilla ja sitä kautta palauttamaan työ- ja toimintakyky. Tämä ei kuitenkaan aina onnistu tai se voi viedä liikaa aikaa, jolloin on mietittävä keinoja mahdollistaa työskentely sellaisessa työssä, jossa on työntekijä kykenee työskentelemään sairaudesta huolimatta. 

Liikuntaelinsairaudet ja mielenterveysongelmat ovat tämän hetken eniten sairauslomia ja työkyvyttömyyseläkkeitä aiheuttavia haasteita, eivätkä kaikki sairaudet ole myöskään lääketieteen nimissä aina parannettavissa. Vaikka sairaus ei olisi itsessään aina parannettavissa, on tärkeää pyrkiä löytämään ja hyödyntämään keinoja työkyvyttömyyden lyhentämiseen. Työkyvyttömyydessä ajan kuluminen on haaste, sillä tutkimuksissakin on osoitettu, että mitä pidempi sairasloma on kyseessä, sitä haastavammaksi työhön paluu muotoutuu riippumatta sairauden vaikeusasteesta. Sopivanlainen työ tukee henkilön terveyttä ja hyvinvointia sekä on keskeinen osa elämää ja toimeentuloa. Tämä pätee myös silloin, kun henkilöllä on jokin sairaus tai vamma. Lisäksi työelämässä jatkaminen tuo taloudellista turvaa ja mahdollistaa paremman toimeentulon ja eläkkeen. 

Työkyvyttömyys tuo monesti haasteita myös työnantajan näkökulmasta. Sairauspoissaolojen paikkaaminen, töiden ja tuuraajien järjestely ja koulutus kuluttavat aikaa ja rahaa. Suuremmille työnantajille työkyvyttömyyseläkkeet vaikuttavat suoraan työkyvyttömyyseläkkeiden rahoitusmalliin eli maksuluokkaan ja siten työeläkevakuutusmaksuihin, jolloin esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen hyödyt ovat merkittävät kustannussäästöt. Ammatillinen kuntoutus on työnantajalle ja työntekijälle maksutonta. Työeläkelaitos maksaa kuntoutujan toimeentulon kuntoutuksen ajalta. Hyödynnettävien tukitoimien ja työjärjestelyjen avulla sairauspoissaolot ja niiden aiheuttamat kustannukset vähenevät, rekrytointikustannukset säästyvät ja työkyvyttömyyseläkeriski pienenee. Välittävän työnantajan maine kantaa ja työjärjestelyiden eri keinot mahdollistavat myös työnantajaa pitämään kiinni osaajista. 

Tuon työterveyshuollon tiimiin osaamista kuntoutukseen liittyen sekä ratkaisukeskeistä näkökulmaa työhön liittyviin haasteisiin työpaikan ja työterveyshuollon toimenpiteiden tueksi. 

Piristävää viikkoa ja jaksamista kevääseen! Pidetään huolta!

Kevätterveisin,

Kuntoutusohjaaja Ida Tuominen