Keskenmeno - todennäköisyys, syyt ja oireet
15. lokakuuta 2024
Keskenmenolla tarkoitetaan raskauden keskeytymistä ennen 22. raskausviikkoa. Keskenmenojen yleisyydestä ei ole tarkkoja arvioita, koska osa keskenmenoista hoidetaan ilman vastaanottokäyntejä terveydenhuollossa, jolloin keskenmenot eivät näy tilastoissa. On arvioitu, että 15-25 prosenttia kaikista raskauksista päätyy keskenmenoon. On arvioitu, että 5 prosentilla naisista on kaksi keskenmenoa ja 1-3 prosentilla 3 tai useampi keskenmeno. Suurin osa keskenmenoista tapahtuu alkuraskaudessa ennen 13. raskausviikkoa.
Erittäin varhaisissa keskenmenoissa hedelmöittynyt munasolu on kiinnittynyt kohtuun ja muodostanut vähäisen määrän istukkasolukkoa. Tuulimunaraskaudessa kohdun sisälle on kehittynyt lapsivettä sisältävä raskausontelo, mutta sikiön kehitys on pysähtynyt jo raskauden varhaisessa vaiheessa. Keskeytyneessä keskenmenossa raskaus on alkanut normaalisti, mutta sikiö on menehtynyt kohdun sisälle.
Keskenmeno voi olla aluksi oireeton. Tällöin keskenmenon voi todeta ultraäänen avulla. Vaikka keskenmeno on tapahtunut, voivat raskausoireet jatkua ja raskaushormonipitoisuus nousta. Usein keskenmenon oireena on aluksi vähäinen verenvuoto, joka muuttuu runsaammaksi. Vuodon mukana voi tulla hyytymiä. Kuukautiskipujen kaltaisia alavatsa- ja alaselkäkipuja voi esiintyä. Raskausviikon 12 jälkeen esiintyvä myöhäinen keskenmeno voi alkaa myös lapsivedenmenolla.
Yksittäisen keskenmenon jälkeen seuraava raskaus yleensä sujuu ongelmitta. Toistuvista keskenmenoista puhutaan, jos naiselle on tullut peräkkäin kolme alkuraskauden keskenmenoa tai kaksi peräkkäistä keskenmenoa, joista toinen on tapahtunut toisella raskauskolmanneksella.
Jos keskenmenoille löytyy selittävä tekijä, saatetaan keskenmenoa pystyä estämään esimerkiksi tukilääkkeillä. Vaikka toistuviin keskenmenoihin ei löytyisikään syytä, kolmen peräkkäisen keskenmenon jälkeen noin 60-70 prosenttia seuraavista raskauksista onnistuu.
Medisportissa onnistuvat gynekologin vastaanotolla sekä keskenmenojen syiden selvittäminen että raskausajan ultraäänitutkimukset.
15.10.2024 vietetään Keskenmenon kokeneiden päivää, joka antaa äänen keskenmenon kokeneille. Päivän tarkoitus on antaa ääni keskenmenon kokeneille ja tila pysähtyä oman kokemuksen äärelle. Keskenmeno on elämän kokoinen menetys ja sitä on oikeus surra. USA:sta lähtöisin olevaa “Pregnancy and Infant Loss Remembrance Day” -muistopäivää on vietetty vuodesta 2002 alkaen. Lapsettomien yhdistys Simpukka toi päivän vieton Suomeen vuonna 2021.
Päivään liittyy kello 19 järjestettävä kansainvälinen kynttilän sytyttämisen #WaveOfLight-kampanja.
Kirjoittaja: Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, työterveyslääkäri & seksuaaliterapeutti Sami Onoila

Kaukajärven lääkärikeskus avoinna: 8-14 & 16-19. (suljettu 14-16) Lielahden lääkärikeskus avoinna: 8-12 Pirkkalan lääkärikeskus: ajanvarauksella. Tavoitat meidät parhaiten soittamalla ensin p. 010 54 35700 . Huom. fysioterapia ja hieronta-ajat sovitusti/ajanvarauksella. Suljemme lääkärikeskukset poikkeuksellisesti henkilökunnan koulutusiltapäivän vuoksi. Kaukajärven lääkärikeskus on avoinna ja palvelee koulutuksen jälkeen normaalisti klo 16-19.

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS) on yleisin naisten hormonaalinen häiriö. On arvioitu, että sitä esiintyy 5-15 prosentilla syntymässä naiseksi määritellyistä. Tämän perusteella voidaan arvioida, että Suomessa PCOS on noin 500 000 henkilöllä. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymän oireet vaihtelevat yksilöllisesti ja oireet voivat olla samalla henkilöllä erilaisia elämän eri vaiheissa. Oireina voivat olla kuukautiskierron häiriöt, liikakarvoitus (hirsutismi), akne, ylipaino ja lapsettomuus. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymällä on runsaasti vaikutusta terveyteen. Esimerkiksi häiriöön liittyy kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen, verenpainetautiin ja metaboliseen oireyhtymään. Vaikka PCOS:n kanssa elävillä sepelvaltimotautiin sairastuvuus ja sydänkuolleisuus eivät ole lisääntyneet muuhun väestöön verrattuna, oireyhtymän kanssa elävillä on aivoverenkiertohäiriöitä ja diabetekseen liittyviä komplikaatiota enemmän kuin verrokeilla. Maksan rasvoittumista on 30–55 prosentilla PCOS-potilaista. Maksan rasvoittuminen on yhteydessä muun muassa keskivartalolihavuuteen, verensokeriaineenvaihdunnan ongelmiin sekä sydän- ja verisuonitautisriskin suurentumiseen. Lisäksi PCOS-diagnoosi kolminkertaistaa riskin kilpirauhassairauksiin. Uniapnean riski on PCOS-potilailla 30-kertainen terveisiin verrokkeihin verrattuna. Osalla potilaista voi esiintyä myös nivelkipuja eri puolilla kehoa ja kantapäiden kiputiloja. Oulun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on todettu lisäksi, että Suomessa PCOS-potilailla on suurentunut riski edellä mainittujen sairauksien lisäksi myös migreeniin ja astmaan. Somaattisten sairauksien lisäksi POCS-potilailla on todettu suurentunut riski sairastua myös mielenterveyden häiriöihin, kuten esimerkiksi ahdistuneisuuteen tai masennukseen. Mielenterveyden häiriöt voivat olla yhteydessä hormonitoiminnan häiriöön, mutta myös PCOS:n aiheuttamat somaattiset oireet kuten ylipaino, akne tai hirsutismi saattavat olla laukaisevana tekinäjä psyykkisten oireiden takana. PCOS näyttäisi olevan myös yhteydessä kehonkuvanhäiriöihin ja haasteet painonhallinnan kanssa saattavat johtaa syömishäiriöihin. Psyykkisiä oireita ja syömishäiriöitä tulisi kartoittaa vastaanotolla matalalla kynnyksellä, mutta edetä keskustelussa ja ohjauksessa sensitiivisesti sekä potilaan ehdot edellä.

Hyperemeesillä tarkoitetaan voimakasta raskauspahoinvointia. Usein tämä alkaa tavanomaisena lievänä pahoinvointina, mutta muutamassa viikossa oksentelu lisääntyy ja voi aiheuttaa ylävatsakipua. Jos ruokailu ja juominen ei onnistu, synnyttäjän paino voi laskea. On arvioitu, että voimakkaita raskauspahoinvoinnin oireita kehittyy 1-2 prosentille raskaana olevista.

Lapsettomuus on usein arka aihe, jolla on vaikutuksia niin työkykyyn kuin urasuunnitelmiin. Lapsettomien yhdistys Simpukka teki vuonna 2021 kyselytutkimuksen, jossa 73 prosenttia vastanneista koki lapsettomuuden vaikuttaneen omaan työkykyyn. Työssä jaksamista ja selviytymistä vaikeuttivat erityisesti lapsettomuuden psyykkiset vaikutukset, kuten stressi, mielialan vaihtelut, masennus ja pettymykset. Psyykkisten vaikutusten lisäksi lapsettomuuden aiheuttamat fyysiset oireet, kuten hoitojen aiheuttamat kivut ja turvotukset sekä lääkkeiden haittavaikutukset vaikuttivat negatiivisesti työkykyyn. Lisäksi lapsettomuushoitojen pääsyn ja työelämän yhteensovittaminen voi olla ongelmallista.








