Kesäterkut pohjoisen retkiltä!
7. heinäkuuta 2022
Kesäterkut pohjoisen retkiltä! Yritin miettiä yhtä tärkeintä asiaa, mihin retkeilyssä kannattaisi panostaa, mutta täytyi todeta, että yksi asia ei riitä.
Retkeilyyn varustautuminen on aika kokonaisvaltaista - Ensin ajattelin, että tärkeintä on hyvät kengät ja sukat, mutta eivät nekään itsessään kauheasti lohduta, jos ei ole esimerkiksi sadevaatetta heittää ylle monsuunin yllättäessä.
Tässä kuitenkin muutama vinkki/ pointti, mitä tuli näillä retkillä miettineeksi:
- Panosta hyviin retkeilykenkiin -unohtamatta sukkia! Etenkin, jos tykkäät patikoida enemmänkin. Rakot ja hiertymät eivät ole mukavia matkaseuralaisia (näihin auttaa muuten hyvin Medisportin geelisuojat). Hyvät kengät, mutta myös vaellussukat(!) vähentävät oleellisesti hiertymäriskiä ja tuntuvat mukavalta jalassa pitkälläkin reissulla. Liikkuminen vaikeakulkuisemmassakin maastossa, väsyneemmälläkin jalalla on joutuisampaa ja turvallista, kun kengät ovat omiin retkeilytarpeisiin sopivat ja säänkestävät. Korkeampi varsi tukee nilkkaa ja mitä enemmän kannat kuormaa, sitä jäykempi pohjainen vaellus- ja retkeilykengän pohja on valintasi.
- Arvioi energiantarvetta ja varaa evästä matkaan sen mukaan. Ennakoi ja suunnittele evästaukoja, ennen kuin kone hyytyy. Energiankulutus kasvaa ulkoillessa ja kulutus voi myös yllättää. Kulutukseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. kuormitus ja lämpötila. Evästauko kilometrien päässä näköalapaikalla on hyvä idea, mutta matkallakin voi ja on lupa syödä, tästä sai taas itseään muistuttaa. Ota mielummin muutama ylimääräinen välipala/ruoka-annos mukaan yllättävien tilanteiden varalle. Itse kuulun luokkaan, "varan varalle". Pidä juomataukoja riittävästi ja säännöllisesti koko matkan ajan, vaikka ei olisi jano tai hiki, koska jano kertoo, että kehossa on jo nestevajausta.
- Päivitä ensiapulaukku hyvissä ajoin, ennakoi ja täydennä reissun mukaan: (note to self) pidemmällä reisulla ei välttämättä ole apteekkia lähellä. Laavulla yksi retkeilijä kävi ensiapulaukkunsa sisältöä läpi, lääkkeitä löytyi pitkä lista buranasta panadoliin ja pahoinvointilääkkeisiin, mutta lopuksi totesi, että nämä ovat varmaan ikivanhoja.
Tiedätkö missä sytytettiin olympiatuli 1952? Myönnän, minä en tiennyt. Mutta nyt tiedän: Pallaksen Taivaskerolla yöauringon säteistä!
Mukavaa viikonloppua sinulle, rentoja ja turvallisia retkiä lähellä tai kauempana!
Medisportin kuntoutusohjaaja, Ida



Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS) on yleisin naisten hormonaalinen häiriö. On arvioitu, että sitä esiintyy 5-15 prosentilla syntymässä naiseksi määritellyistä. Tämän perusteella voidaan arvioida, että Suomessa PCOS on noin 500 000 henkilöllä. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymän oireet vaihtelevat yksilöllisesti ja oireet voivat olla samalla henkilöllä erilaisia elämän eri vaiheissa. Oireina voivat olla kuukautiskierron häiriöt, liikakarvoitus (hirsutismi), akne, ylipaino ja lapsettomuus. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymällä on runsaasti vaikutusta terveyteen. Esimerkiksi häiriöön liittyy kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen, verenpainetautiin ja metaboliseen oireyhtymään. Vaikka PCOS:n kanssa elävillä sepelvaltimotautiin sairastuvuus ja sydänkuolleisuus eivät ole lisääntyneet muuhun väestöön verrattuna, oireyhtymän kanssa elävillä on aivoverenkiertohäiriöitä ja diabetekseen liittyviä komplikaatiota enemmän kuin verrokeilla. Maksan rasvoittumista on 30–55 prosentilla PCOS-potilaista. Maksan rasvoittuminen on yhteydessä muun muassa keskivartalolihavuuteen, verensokeriaineenvaihdunnan ongelmiin sekä sydän- ja verisuonitautisriskin suurentumiseen. Lisäksi PCOS-diagnoosi kolminkertaistaa riskin kilpirauhassairauksiin. Uniapnean riski on PCOS-potilailla 30-kertainen terveisiin verrokkeihin verrattuna. Osalla potilaista voi esiintyä myös nivelkipuja eri puolilla kehoa ja kantapäiden kiputiloja. Oulun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on todettu lisäksi, että Suomessa PCOS-potilailla on suurentunut riski edellä mainittujen sairauksien lisäksi myös migreeniin ja astmaan. Somaattisten sairauksien lisäksi POCS-potilailla on todettu suurentunut riski sairastua myös mielenterveyden häiriöihin, kuten esimerkiksi ahdistuneisuuteen tai masennukseen. Mielenterveyden häiriöt voivat olla yhteydessä hormonitoiminnan häiriöön, mutta myös PCOS:n aiheuttamat somaattiset oireet kuten ylipaino, akne tai hirsutismi saattavat olla laukaisevana tekinäjä psyykkisten oireiden takana. PCOS näyttäisi olevan myös yhteydessä kehonkuvanhäiriöihin ja haasteet painonhallinnan kanssa saattavat johtaa syömishäiriöihin. Psyykkisiä oireita ja syömishäiriöitä tulisi kartoittaa vastaanotolla matalalla kynnyksellä, mutta edetä keskustelussa ja ohjauksessa sensitiivisesti sekä potilaan ehdot edellä.

Hyperemeesillä tarkoitetaan voimakasta raskauspahoinvointia. Usein tämä alkaa tavanomaisena lievänä pahoinvointina, mutta muutamassa viikossa oksentelu lisääntyy ja voi aiheuttaa ylävatsakipua. Jos ruokailu ja juominen ei onnistu, synnyttäjän paino voi laskea. On arvioitu, että voimakkaita raskauspahoinvoinnin oireita kehittyy 1-2 prosentille raskaana olevista.

Kaukajärven lääkärikeskus avoinna: 8-14 & 16-19. (suljettu 14-16) Lielahden lääkärikeskus avoinna: 8-12.30 Pirkkalan lääkärikeskus: 8-13 Huom. fysioterapia ja hieronta-ajat sovitusti/ajanvarauksella. Suljemme lääkärikeskukset poikkeuksellisesti henkilökunnan koulutusiltapäivän vuoksi. Kaukajärven lääkärikeskus on avoinna ja palvelee koulutuksen jälkeen normaalisti klo 16-19.

Lapsettomuus on usein arka aihe, jolla on vaikutuksia niin työkykyyn kuin urasuunnitelmiin. Lapsettomien yhdistys Simpukka teki vuonna 2021 kyselytutkimuksen, jossa 73 prosenttia vastanneista koki lapsettomuuden vaikuttaneen omaan työkykyyn. Työssä jaksamista ja selviytymistä vaikeuttivat erityisesti lapsettomuuden psyykkiset vaikutukset, kuten stressi, mielialan vaihtelut, masennus ja pettymykset. Psyykkisten vaikutusten lisäksi lapsettomuuden aiheuttamat fyysiset oireet, kuten hoitojen aiheuttamat kivut ja turvotukset sekä lääkkeiden haittavaikutukset vaikuttivat negatiivisesti työkykyyn. Lisäksi lapsettomuushoitojen pääsyn ja työelämän yhteensovittaminen voi olla ongelmallista.

Alla tiivistetysti yleisimmät Kela-korvaukset, jotka myös Medisportissa asioivalle vähennetään käyntimaksusta suorakorvauksena: Yleis- tai erikoislääkärin (pl. gynekologi) lähivastaanotto 30 € / per käynti Yleis- tai erikoislääkärin etävastaanotto videoyhteydellä 25 / per videovastaanotto Yleis- tai erikoislääkärin puhelinvastaanotto 8 € / per puhelu Fysioterapeutin vastaanotto 15 € / per käynti, 4 kertaa kalenterivuodessa (1.5. alkaen) Gynekologin vastaanottokäynti 70 € / per käynti (1.5. alkaen) Gynekologin puhelin etävastaanotto 12 € / per puhelu (1.5. alkaen) Yleis- ja erikoislääkärien vastaanotto- ja etävastaanottokäyntien jo aiemmin nostetut Kela-korvaukset säilyvät siis jatkossakin ennallaan yllä olevan mukaisesti, eikä siihen tule mitään muutoksia poislukien gynekologien vastaanotto, jossa Kela-korvauksen osuus nousee merkittävästi. Jatkossa gynekologin vastaanottokäynnistä vähennetään 70 € käynniltä ja korvaus laajenee koskemaan myös tiettyjä gynekologisia tutkimuksia. Hedelmöityshoitojen korvauksiin sisältyvien munasarjatutkimuksien (follikkelin UÄ) suorittamisesta Kela korvaa jatkossa 35 €. Kuukautiskierron kartoituksesta (follikkelin mittaus, UÄ-toisto) Kela korvaa 50 €. Nämä tutkimukset ovat osa hedelmöityshoitojen rutiinia ja seurantatutkimuksina onnistuvat Medisportissa Gynekologi Sami Onoilan vastaanotolla Lielahden ja Kaukajärven toimipisteissä huipputason ultraäänilaitteilla.