Ergonomiaa etätyöskentelyyn

19. elokuuta 2020

Kevättalvella rantautuneen koronaviruksen seurauksena etätyöskentelystä on tullut monelle arkea, ja usean yrityksen työkulttuuri on muuttunut siltä osin pysyvästi. Nykyisen koronatilanteen vuoksi etätyöskentelyä suositellaan yhä jatkettavaksi, joten nyt siis viimeistään on syytä laittaa kotityöpisteen ergonomia kuntoon!

Kotona ei välttämättä ole samanlaista toimistokalustoa käytössä kuin työpaikalla, vaan työ tehdään ehkäpä keittiönpöydän äärellä tai läppärillä sohvankulmassa. Nyt kun muutama kuukausi etätyöskentelyä on jo takana, ergonomiahaasteet saattavat tuntua kehossa lihaskireyksinä ja kolotuksina. Epäsopivassa työpisteessä työskentely tuottaa pitkäkestoista staattista jännitystä kehoon altistaen asentoperäisille rasitusvaivoille. Ergonomisesti toimiva työpiste ehkäisee asentoperäisiä rasitusvaivoja ja myös tukee työn tehokkuutta, kun työtehtäviä ei tarvitse puurtaa päänsäryn ja hartiakivun rasittamana.




Hyvän työasennon taustalla piilee muutama perustekijä, joiden ollessa kunnossa kehoon kohdistuu mahdollisimman vähän ylimääräistä jännitystä tai asennon aiheuttamaa kudoskuormitusta.

Selkäranka muodostaa ideaalisti loivan S-muodon, jossa alaselän kohdalla on loiva notko eli lordoosi ja yläselkä muodostaa kaaren eli kyfoosin, lisäksi niska on loivassa lordoosissa. Pitkäkestoisessa asennossa selkäranka on parasta tukea olemaan tässä perus- eli keskiasennossaan, jolloin myös pää ja hartiat asettuvat rangan “jatkoksi” mahdollisimman kuormittamattomaan asentoon. Jos siis alaselkä pääsee pyöristymään, seuraa ketjureaktio: myös ylävartalo, olkapäät ja pää työntyvät eteenpäin tuottaen selkään, hartioille ja niskaan kuormitusta.

Työpisteellä siis – niin työpöydän, sohvan kuin keittiönpöydänkin äärellä – selkä kannattaa tukea keskiasentoon. Työtuolin selkänojassa on usein selkärangan asentoa mukaileva muotoilu. Kotona alaselän taakse voi asettaa pienen tyynyn tai pyyherullan tukemaan alaselän lordoosia. Sopivasti muotoillussa satulatuolissa tai vastaavassa istuimessa selkätukea ei tarvita välttämättä ollenkaan, sillä istuin ohjaa lantion ja selän asennon keskiasentoon.

Hartioiden ja niskan hyvän asennon kannalta oleellista on työtason sopiva korkeus. Istuessasi sopivalla korkeudella kyynärvartesi lepäävät luontevasti työtasolla, hartiat ovat rentona ja jalat tukevasti lattiassa. Työtason ollessa liian korkealla kyynärpäät joutuvat leveälle sivuille ja hartioiden jännitys lisääntyy. Jos taas työtaso on liian matalalla, yläselkä, olkapäät ja pää ohjautuvat eteen alas. Olkavarsien on siis hyvä olla lähellä kylkiä ja kyynärvarsien tuettuna, jotta hartiat voivat olla rennosti. Näppäimistön tulisi olla noin kyynärpäidesi tasalla ja sopivalla etäisyydellä niin, että sormesi yltävät näppäimistölle luontevasti ilman kurottamista.

Näyttö saa olla hieman silmien tason alapuolella niin, että näytön keskikohtaa katsoessasi voit katsoa rennosti alaviistoon pään ollessa pystyssä. Liian korkealla olevaa näyttöä katsellessasi joudut katsetta kohottaessasi kallistamaan päätä hieman taaksepäin, mikä tuottaa ylimääräistä niskan lihasjännitystä. Hartioiden ja niskan mahdollisimman hyvän asennon kannalta olisi hyvä käyttää erillistä näyttöä ja näppäimistöä, niin että molemmat olisi sijoitettavissa optimaaliselle korkeudelle. Pitkäkestoisesti työskennellessä läppäri ei ole ergonomian kannalta ihanteellinen työväline, sillä ruutu ja näppäimistö ovat kiinni toisissaan, jolloin väistämättä joko näyttö on liian matalalla tai näppäimistö liian korkealla.

Jos kotioloissa työpisteestäsi uupuu korkeussäädöt, käytä luovuutta: säädä istuinta, työtasoa tai työvälineiden korkeutta kotoa löytyvillä välineillä, kuten laatikoilla, kirjoilla ja tyynyillä. Esimerkiksi liian korkean pöydän äärellä aseta tuolille tyyny nostaaksesi istumakorkeutesi sopivaksi. Jos korkeus nousee niin että jalat eivät enää yllä tukevasti alustaan, aseta jalkojen alle laatikko tai kirja jalkatueksi. Jos työtasosi jää liian matalalle, aseta näytön ja näppäimistön alle vastaavasti koroke. Muista tällöin myös korottaa kyynärvarsiesi tukipinnaksi tuleva alue (kuva 3).





Seisomatyöskentelykin onnistuu kotona, joko tavallista korkeammalla olevan tason, kuten keittiötason tai lipaston, päällä. Seistenkin työskennellessä työtason, näytön ja näppäimistön korkeuden säätäminen sopivaksi on tärkeää - joko korottamalla työpistettä tai itseäsi aiemmin mainittujen ohjeistusten mukaisesti.



Näillä keinoin saat rakennettua perustan itsellesi sopivaan työasentoon. On syytä kuitenkin muistaa, että keho kaipaa liikettä ja siksi asennon vaihtaminen, työn tauotus ja taukoliikunta on tärkeää kehon hyvinvoinnin kannalta. Työpisteen sopivat ergonomiasäädöt kuitenkin auttavat säilyttämään hyvän työasennon elementit mahdollisimman kuormittamattomaan työskentelyyn.



Tartu siis toimeen ja säädä pienillä muutoksilla nykyinen työpisteesi sopivaksi – keho kiittää.



Pöytä: valitse pöytä, jonka alle jalkasi mahtuu helposti ja joka on mahdollisimman sopivalla korkeudella.


Tuoli: jos käytössäsi ei ole työtuolia, valitse tuoli, jossa on huomioitu sopiva korkeus. Voit asettaa tyynyn tai pyyherullan alaselän tueksi.



Istumakorkeus: kohota istumakorkeuttasi tarvittaessa napakalla tyynyllä, niin että saat tuettua kyynärvartesi luontevasti työtasolle. Jos jalkasi eivät yletä tukevasti alustaan, aseta jalkojen alle sopiva koroke, esim. matala laatikko tai iso kirja, tai laita jalkaasi tasapohjaiset tossut korokkeeksi.



Näyttö: näyttö on sopivalla korkeudella, kun voit pitää niskan neutraalissa asennossa, pään pystyssä ja luoda katseesi näytölle alaviistoon. Kohota näytön korkeutta tarvittaessa korokkeella, kuten kirjalla. Kallista hieman näyttöä kasvojesi suuntaiseksi.



Näppäimistö ja hiiri: jos mahdollista, käytä erillistä näppäimistöä ja hiirtä. Näppäimistöä käyttäessäsi ranteiden tulee olla melko suorina, kyynärvarsi ja ranne tuettuna. Voit taitella pyyhkeestä napakan rannetuen.



Jos etätyöskentely on jo päässyt aiheuttamaan rasitusvaivoja, jotka näistä vinkeistä huolimatta eivät hellitä, varaa aika Medisportin fysioterapeuteille oireiden helpottamiseksi ja kuntouttamiseksi!





Hyvää ja tervettä syksyä toivottaen, 

Työfysioterapeutti ja liikunnanohjaaja (AMK) Eeva Manninen 



2. syyskuuta 2025
Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS) on yleisin naisten hormonaalinen häiriö. On arvioitu, että sitä esiintyy 5-15 prosentilla syntymässä naiseksi määritellyistä. Tämän perusteella voidaan arvioida, että Suomessa PCOS on noin 500 000 henkilöllä. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymän oireet vaihtelevat yksilöllisesti ja oireet voivat olla samalla henkilöllä erilaisia elämän eri vaiheissa. Oireina voivat olla kuukautiskierron häiriöt, liikakarvoitus (hirsutismi), akne, ylipaino ja lapsettomuus. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymällä on runsaasti vaikutusta terveyteen. Esimerkiksi häiriöön liittyy kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen, verenpainetautiin ja metaboliseen oireyhtymään. Vaikka PCOS:n kanssa elävillä sepelvaltimotautiin sairastuvuus ja sydänkuolleisuus eivät ole lisääntyneet muuhun väestöön verrattuna, oireyhtymän kanssa elävillä on aivoverenkiertohäiriöitä ja diabetekseen liittyviä komplikaatiota enemmän kuin verrokeilla. Maksan rasvoittumista on 30–55 prosentilla PCOS-potilaista. Maksan rasvoittuminen on yhteydessä muun muassa keskivartalolihavuuteen, verensokeriaineenvaihdunnan ongelmiin sekä sydän- ja verisuonitautisriskin suurentumiseen. Lisäksi PCOS-diagnoosi kolminkertaistaa riskin kilpirauhassairauksiin. Uniapnean riski on PCOS-potilailla 30-kertainen terveisiin verrokkeihin verrattuna. Osalla potilaista voi esiintyä myös nivelkipuja eri puolilla kehoa ja kantapäiden kiputiloja. Oulun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on todettu lisäksi, että Suomessa PCOS-potilailla on suurentunut riski edellä mainittujen sairauksien lisäksi myös migreeniin ja astmaan. Somaattisten sairauksien lisäksi POCS-potilailla on todettu suurentunut riski sairastua myös mielenterveyden häiriöihin, kuten esimerkiksi ahdistuneisuuteen tai masennukseen. Mielenterveyden häiriöt voivat olla yhteydessä hormonitoiminnan häiriöön, mutta myös PCOS:n aiheuttamat somaattiset oireet kuten ylipaino, akne tai hirsutismi saattavat olla laukaisevana tekinäjä psyykkisten oireiden takana. PCOS näyttäisi olevan myös yhteydessä kehonkuvanhäiriöihin ja haasteet painonhallinnan kanssa saattavat johtaa syömishäiriöihin. Psyykkisiä oireita ja syömishäiriöitä tulisi kartoittaa vastaanotolla matalalla kynnyksellä, mutta edetä keskustelussa ja ohjauksessa sensitiivisesti sekä potilaan ehdot edellä.
24. elokuuta 2025
Virtsankarkailun esiintyvyys
11. heinäkuuta 2025
Hyperemeesillä tarkoitetaan voimakasta raskauspahoinvointia. Usein tämä alkaa tavanomaisena lievänä pahoinvointina, mutta muutamassa viikossa oksentelu lisääntyy ja voi aiheuttaa ylävatsakipua. Jos ruokailu ja juominen ei onnistu, synnyttäjän paino voi laskea. On arvioitu, että voimakkaita raskauspahoinvoinnin oireita kehittyy 1-2 prosentille raskaana olevista.
8. heinäkuuta 2025
Medisportin syksyn 2025 pienryhmät - varmista paikkasi ja ilmoittaudu mukaan nyt!
13. kesäkuuta 2025
Ajanvaraus puhelimitse 010 54 35700 palvelee juhannusviikon 16.6.-20.5.2025 Kaukajärven lääkärikeskuksen aukioloaikojen mukaan. Aikoja varattavissa myös sähköisen ajanvarauksen kautta.
12. kesäkuuta 2025
Tässä blogissa on keskitytty rinnan hyvänlaatuisiin muutoksiin. Erilaiset hyvänlaatuiset muutokset ovat tavallisia. On arvioitu, että niitä on joka neljännellä hedelmällisessä iässä olevista naisisista. 
16. toukokuuta 2025
Kaukajärven lääkärikeskus avoinna: 8-14 & 16-19. (suljettu 14-16) Lielahden lääkärikeskus avoinna: 8-12.30 Pirkkalan lääkärikeskus: 8-13 Huom. fysioterapia ja hieronta-ajat sovitusti/ajanvarauksella. Suljemme lääkärikeskukset poikkeuksellisesti henkilökunnan koulutusiltapäivän vuoksi. Kaukajärven lääkärikeskus on avoinna ja palvelee koulutuksen jälkeen normaalisti klo 16-19.
4. toukokuuta 2025
Lapsettomuus on usein arka aihe, jolla on vaikutuksia niin työkykyyn kuin urasuunnitelmiin. Lapsettomien yhdistys Simpukka teki vuonna 2021 kyselytutkimuksen, jossa 73 prosenttia vastanneista koki lapsettomuuden vaikuttaneen omaan työkykyyn. Työssä jaksamista ja selviytymistä vaikeuttivat erityisesti lapsettomuuden psyykkiset vaikutukset, kuten stressi, mielialan vaihtelut, masennus ja pettymykset. Psyykkisten vaikutusten lisäksi lapsettomuuden aiheuttamat fyysiset oireet, kuten hoitojen aiheuttamat kivut ja turvotukset sekä lääkkeiden haittavaikutukset vaikuttivat negatiivisesti työkykyyn. Lisäksi lapsettomuushoitojen pääsyn ja työelämän yhteensovittaminen voi olla ongelmallista.
28. huhtikuuta 2025
Alla tiivistetysti yleisimmät Kela-korvaukset, jotka myös Medisportissa asioivalle vähennetään käyntimaksusta suorakorvauksena: Yleis- tai erikoislääkärin (pl. gynekologi) lähivastaanotto 30 € / per käynti Yleis- tai erikoislääkärin etävastaanotto videoyhteydellä 25 / per videovastaanotto Yleis- tai erikoislääkärin puhelinvastaanotto 8 € / per puhelu Fysioterapeutin vastaanotto 15 € / per käynti, 4 kertaa kalenterivuodessa (1.5. alkaen) Gynekologin vastaanottokäynti 70 € / per käynti (1.5. alkaen) Gynekologin puhelin etävastaanotto 12 € / per puhelu (1.5. alkaen) Yleis- ja erikoislääkärien vastaanotto- ja etävastaanottokäyntien jo aiemmin nostetut Kela-korvaukset säilyvät siis jatkossakin ennallaan yllä olevan mukaisesti, eikä siihen tule mitään muutoksia poislukien gynekologien vastaanotto, jossa Kela-korvauksen osuus nousee merkittävästi. Jatkossa gynekologin vastaanottokäynnistä vähennetään 70 € käynniltä ja korvaus laajenee koskemaan myös tiettyjä gynekologisia tutkimuksia. Hedelmöityshoitojen korvauksiin sisältyvien munasarjatutkimuksien (follikkelin UÄ) suorittamisesta Kela korvaa jatkossa 35 €. Kuukautiskierron kartoituksesta (follikkelin mittaus, UÄ-toisto) Kela korvaa 50 €. Nämä tutkimukset ovat osa hedelmöityshoitojen rutiinia ja seurantatutkimuksina onnistuvat Medisportissa Gynekologi Sami Onoilan vastaanotolla Lielahden ja Kaukajärven toimipisteissä huipputason ultraäänilaitteilla.