Hyvää Maailman diabetespäivää!

14. marraskuuta 2023

Maailman diabetespäivää vietetään vuosittain 14.11. Päivä on insuliinin toisen keksijän Frederick Bantingin syntymäpäivä. Teemapäivän taustalla ovat Kansainvälinen diabetesliitto IDF, Maailman terveysjärjestö WHO sekä Suomessa Diabetesliitto.


Suomessa diabetes on noin puolella miljoonalla ihmisellä
  • Diabetes on pitkäaikaissairaus, joka vaatii päivittäistä omahoitoa.
  • Diabeteksessa haiman insuliinintuotanto on heikentynyt tai loppunut, tai insuliini vaikuttaa elimistössä puutteellisesti. Tämä johtaa verensokerin nousuun.
  • Suomessa on noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa.
  • Tyypin 2 diabeetikoita tiedetään olevan noin 400 000. Lisäksi arvellaan, että noin 50 000 - 100 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään.


Maailman terveysjärjestö WHO luokittelee diabetestyypit seuraavasti

  • tyypin 1 diabetes: syynä insuliinia tuottavien beetasolujen tuhoutuminen sisäsyntyisen tulehduksen eli autoimmuunitulehduksen seurauksena
  • tyypin 2 diabetes: syynä insuliinin vaikutuksen heikentyminen (insuliiniresistenssi), insuliininerityksen häiriintyminen tai molemmat
  • raskausdiabetes: syynä hormonimuutosten aiheuttama insuliinin lisääntynyt tarve
  • muista syistä johtuva diabetes: syynä esimerkiksi haimatulehdus, hormonitoiminnan häiriö, haiman leikkaus tai Suomessa harvinainen hemokromatoosi eli raudanvarastoitumistauti.



Voiko minulla olla diabetes?

Tyypin 2 (aikuistyypin) diabetes on perinnöllinen sairaus, jonka puhkeamiseen elintavat vaikuttavat merkittävästi. Sairastumista lisäävät mm. ylipaino (etenkin vyötärölihavuus), liikkumattomuus, väärät ruokatottumukset ja tupakointi. Tyypin 2 diabeetikoiden lähisukulaisten on hyvä tarkistuttaa verensokeriarvonsa ajoittain. Riskitestin avulla voit kartoittaa omaa riskiäsi sairastua tyypin 2 diabetekseen. Tässä linkki riskitestiin.


Diabeteksen oireet aiheutuvat siitä, että vereen kertyy liikaa sokeria. Oireet voivat olla selvät tai salakavalan oireettomat. Tyypilliset diabeteksen oireet ovat:

  • virtsanerityksen lisääntyminen
  • jano
  • tahaton laihtuminen
  • väsymys


Nämä oireet ovat tyypin 1 diabeteksessa yleensä voimakkaita. Tyypin 2 diabeteksen oireet voivat olla lievempiä, kehittyä pikkuhiljaa, ja jäädä siksi huomaamatta pitkäksi aikaa.
 

Jos tyypin 1 diabetesta ei huomata ja aleta hoitaa ajoissa, seuraa happomyrkytys, joka on hengenvaarallinen tila. Sen oireita ovat pahoinvointi, oksentelu, vatsakivut ja asetonin haju hengityksessä, uneliaisuus ja lopulta tajuttomuus.
 
Tyypin 2 diabetekselle on tavallista hidas kehittyminen ja salakavala oireettomuus. Oireina voi ilmetä väsymystä ja vetämättömyyttä varsinkin aterioiden jälkeen, masennusta ja ärtyisyyttä, jalkasärkyjä, näön heikkenemistä ja tulehdusherkkyyttä.



Testaa oma tyypin 2 diabetesriskisi

Tyypin 2 diabeetikoiden lähisukulaisten on hyvä tarkistuttaa verensokeriarvonsa ajoittain, varsinkin jos on taipumusta keskivartalolihavuuteen. Riskitesti sopii myös muille kartoittamaan omaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Tässä linkki riskitestiin.


Milloin lääkäriin? Korkean verensokerin yleisin oire on väsymys ja laihtuminen. Oireina voi olla myös muun muassa suuret virtsamäärät, elimistön kuivuminen ja lisääntynyt janontunne. Jos sinulla esiintyy näitä oireita, on hyvä hakeutua lääkäriin, varsinkin jos suvussasi esiintyy diabetesta.


Epäiletkö itselläsi olevan diabetes? Älä jää potemaan oireitasi yksin! Ota yhteyttä ja varaa aika lääkäriin soittamalla p. 03 314 38100 tai jätä viesti yhteydenottolomakkeellamme.


Kirjoittaja: Yleislääkäri, erikoistuva työterveyslääkäri Merja Puurtinen


Lähde: Diabetesliitto

Katso lisää Maailman diabetespäivän Facebook-sivuilta: http://www.facebook.com/pages/World-Diabetes-Day/67935817021


Ajanvaraus

Seksuaalisella aktiivisuudella on useita positiivisia terveysvaikutuksia

4. syyskuuta 2025
Seksuaalisuus

Vaikuttaako PCOS työkykyyn?

2. syyskuuta 2025
Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS) on yleisin naisten hormonaalinen häiriö. On arvioitu, että sitä esiintyy 5-15 prosentilla syntymässä naiseksi määritellyistä. Tämän perusteella voidaan arvioida, että Suomessa PCOS on noin 500 000 henkilöllä. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymän oireet vaihtelevat yksilöllisesti ja oireet voivat olla samalla henkilöllä erilaisia elämän eri vaiheissa. Oireina voivat olla kuukautiskierron häiriöt, liikakarvoitus (hirsutismi), akne, ylipaino ja lapsettomuus. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymällä on runsaasti vaikutusta terveyteen. Esimerkiksi häiriöön liittyy kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen, verenpainetautiin ja metaboliseen oireyhtymään. Vaikka PCOS:n kanssa elävillä sepelvaltimotautiin sairastuvuus ja sydänkuolleisuus eivät ole lisääntyneet muuhun väestöön verrattuna, oireyhtymän kanssa elävillä on aivoverenkiertohäiriöitä ja diabetekseen liittyviä komplikaatiota enemmän kuin verrokeilla. Maksan rasvoittumista on 30–55 prosentilla PCOS-potilaista. Maksan rasvoittuminen on yhteydessä muun muassa keskivartalolihavuuteen, verensokeriaineenvaihdunnan ongelmiin sekä sydän- ja verisuonitautisriskin suurentumiseen. Lisäksi PCOS-diagnoosi kolminkertaistaa riskin kilpirauhassairauksiin. Uniapnean riski on PCOS-potilailla 30-kertainen terveisiin verrokkeihin verrattuna. Osalla potilaista voi esiintyä myös nivelkipuja eri puolilla kehoa ja kantapäiden kiputiloja. Oulun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on todettu lisäksi, että Suomessa PCOS-potilailla on suurentunut riski edellä mainittujen sairauksien lisäksi myös migreeniin ja astmaan. Somaattisten sairauksien lisäksi POCS-potilailla on todettu suurentunut riski sairastua myös mielenterveyden häiriöihin, kuten esimerkiksi ahdistuneisuuteen tai masennukseen. Mielenterveyden häiriöt voivat olla yhteydessä hormonitoiminnan häiriöön, mutta myös PCOS:n aiheuttamat somaattiset oireet kuten ylipaino, akne tai hirsutismi saattavat olla laukaisevana tekinäjä psyykkisten oireiden takana. PCOS näyttäisi olevan myös yhteydessä kehonkuvanhäiriöihin ja haasteet painonhallinnan kanssa saattavat johtaa syömishäiriöihin. Psyykkisiä oireita ja syömishäiriöitä tulisi kartoittaa vastaanotolla matalalla kynnyksellä, mutta edetä keskustelussa ja ohjauksessa sensitiivisesti sekä potilaan ehdot edellä.

Virtsankarkailu naisilla

24. elokuuta 2025
Virtsankarkailun esiintyvyys

Raskauspahoinvointi - mikä siihen voi auttaa?

11. heinäkuuta 2025
Hyperemeesillä tarkoitetaan voimakasta raskauspahoinvointia. Usein tämä alkaa tavanomaisena lievänä pahoinvointina, mutta muutamassa viikossa oksentelu lisääntyy ja voi aiheuttaa ylävatsakipua. Jos ruokailu ja juominen ei onnistu, synnyttäjän paino voi laskea. On arvioitu, että voimakkaita raskauspahoinvoinnin oireita kehittyy 1-2 prosentille raskaana olevista.

Medisportin syksyn 2025 pienryhmät - ilmoittaudu nyt!

8. heinäkuuta 2025
Medisportin syksyn 2025 pienryhmät - varmista paikkasi ja ilmoittaudu mukaan nyt!

Medisportin juhannusviikon poikkeusaukioloajat 16.6.-20.6.2025

13. kesäkuuta 2025
Ajanvaraus puhelimitse 010 54 35700 palvelee juhannusviikon 16.6.-20.5.2025 Kaukajärven lääkärikeskuksen aukioloaikojen mukaan. Aikoja varattavissa myös sähköisen ajanvarauksen kautta.

Rinnan hyvänlaatuiset muutokset

12. kesäkuuta 2025
Tässä blogissa on keskitytty rinnan hyvänlaatuisiin muutoksiin. Erilaiset hyvänlaatuiset muutokset ovat tavallisia. On arvioitu, että niitä on joka neljännellä hedelmällisessä iässä olevista naisisista. 

Medisportin toimipisteiden poikkeusaukioloajat ke 21.5.2025

16. toukokuuta 2025
Kaukajärven lääkärikeskus avoinna: 8-14 & 16-19. (suljettu 14-16) Lielahden lääkärikeskus avoinna: 8-12.30 Pirkkalan lääkärikeskus: 8-13 Huom. fysioterapia ja hieronta-ajat sovitusti/ajanvarauksella. Suljemme lääkärikeskukset poikkeuksellisesti henkilökunnan koulutusiltapäivän vuoksi. Kaukajärven lääkärikeskus on avoinna ja palvelee koulutuksen jälkeen normaalisti klo 16-19.

Vaikuttaako lapsettomuus työkykyyn?

4. toukokuuta 2025
Lapsettomuus on usein arka aihe, jolla on vaikutuksia niin työkykyyn kuin urasuunnitelmiin. Lapsettomien yhdistys Simpukka teki vuonna 2021 kyselytutkimuksen, jossa 73 prosenttia vastanneista koki lapsettomuuden vaikuttaneen omaan työkykyyn. Työssä jaksamista ja selviytymistä vaikeuttivat erityisesti lapsettomuuden psyykkiset vaikutukset, kuten stressi, mielialan vaihtelut, masennus ja pettymykset. Psyykkisten vaikutusten lisäksi lapsettomuuden aiheuttamat fyysiset oireet, kuten hoitojen aiheuttamat kivut ja turvotukset sekä lääkkeiden haittavaikutukset vaikuttivat negatiivisesti työkykyyn. Lisäksi lapsettomuushoitojen pääsyn ja työelämän yhteensovittaminen voi olla ongelmallista.

Kela-korvaukset uudistuvat 1.5.2025 alkaen

28. huhtikuuta 2025
Alla tiivistetysti yleisimmät Kela-korvaukset, jotka myös Medisportissa asioivalle vähennetään käyntimaksusta suorakorvauksena: Yleis- tai erikoislääkärin (pl. gynekologi) lähivastaanotto 30 € / per käynti Yleis- tai erikoislääkärin etävastaanotto videoyhteydellä 25 / per videovastaanotto Yleis- tai erikoislääkärin puhelinvastaanotto 8 € / per puhelu Fysioterapeutin vastaanotto 15 € / per käynti, 4 kertaa kalenterivuodessa (1.5. alkaen) Gynekologin vastaanottokäynti 70 € / per käynti (1.5. alkaen) Gynekologin puhelin etävastaanotto 12 € / per puhelu (1.5. alkaen) Yleis- ja erikoislääkärien vastaanotto- ja etävastaanottokäyntien jo aiemmin nostetut Kela-korvaukset säilyvät siis jatkossakin ennallaan yllä olevan mukaisesti, eikä siihen tule mitään muutoksia poislukien gynekologien vastaanotto, jossa Kela-korvauksen osuus nousee merkittävästi. Jatkossa gynekologin vastaanottokäynnistä vähennetään 70 € käynniltä ja korvaus laajenee koskemaan myös tiettyjä gynekologisia tutkimuksia. Hedelmöityshoitojen korvauksiin sisältyvien munasarjatutkimuksien (follikkelin UÄ) suorittamisesta Kela korvaa jatkossa 35 €. Kuukautiskierron kartoituksesta (follikkelin mittaus, UÄ-toisto) Kela korvaa 50 €. Nämä tutkimukset ovat osa hedelmöityshoitojen rutiinia ja seurantatutkimuksina onnistuvat Medisportissa Gynekologi Sami Onoilan vastaanotolla Lielahden ja Kaukajärven toimipisteissä huipputason ultraäänilaitteilla.