medisport-oy-86743

ADHD-tutkimuksiin Tampereella

Thu, 12 Feb 2026 16:32:10 GMT

ADHD-selvittelyt Medisportilla

ADHD on viime vuosina noussut toistuvasti otsikoihin mediassa ja somessa. Toimittajilla ja vaikuttajilla on kuitenkin usein taipumusta esittää ADHD tunteisiin vetoavien henkilötarinoiden kautta, jolloin lääketieteellinen tieto kehityksellisen häiriön taustoista, piirteistä ja haasteista hämärtyy - tai jopa vääristyy.

Ihmiset ovatkin nykyaikana hyvin erilaisista lähtökohdista ja elämäntilanteista riippumatta herkistyneet tunnistamaan itsessään ADHD:ta muistuttavia piirteitä. Taipumus samaistua muiden ADHD-kokemuksiin ja omaksua oireluetteloita herkästi ruokkivat ADHD-epäilyjä. Usein kuitenkin muiden selittävien tekijöiden mahdollisuus jätetään huomiotta ja omakohtainen varmuus piirteistä ilman selviä tutkimuksia lisää vain epätietoisuutta ja tuskaisuutta. Tästä syystä, jos epäilet itselläsi ADHD:ta, niin alkuun on syytä selventää mistä oikeastaan ADHD:ssa on kyse. Ja asiasta kannattaa aina keskustella ammattilaisen kanssa.

Hei, minä olen Aref Jalili-Monir, tamperelainen psykiatrian erikoislääkäri. Olen työskennellyt vuosien ajan julkisella sektorilla ADHD-ihmisten parissa, kartoittanut heidän taustojaan ja haasteitaan sekä tehnyt pitkään erotusdiagnostisia tutkimuksia aivokehityksellisen häiriön, ADHD:n tunnistamiseksi. Haluan nyt tarjota palveluitani ja parasta osaamistani Sinulle, jolla on vahva epäily ADHD:sta ja haluaisit saada asiaan selvyyttä.

ADHD pähkinänkuoressa

ADHD:lla (=attention deficit hyperactivity disorder) viitataan synnynnäiseen kehitykselliseen häiriöön, joka aiheuttaa haittaa tarkkaavuuden, toiminnanohjauksen, vireystilan, muistin ja tunteiden säätelyssä. Nämä ominaisuudet liittyvät aivojen rakenteellisiin ja toiminnallisiin eroihin valtaväestöön nähden, ja aiheuttavat usein merkittäviä ongelmia arjen hallinnassa, ihmissuhteissa, kouluttautumisessa ja harrastuksissa. Pahimmillaan tunnistamaton ADHD voi aiheuttaa pitkäaikaista kärsimystä, stigmaa, alisuoriutumista ja itsearvostuksen laskua, millä on kauaskantoisia vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen. Siksi ADHD:n tunnistaminen korostuu jo lapsuusiällä. Piirteet voivat kuitenkin herkästi peittyä ja näyttäytyä vasta myöhemmällä ikää. Diagnoosin, hoidon ja kuntoutuksen saaminen voi tällöin viivästyä pitkälle aikuisikään.

ADHD:n oireet ja haitta ovat autismikirjon tavoin hyvin yksilöllisiä ja vaikeusasteeltaan vaihtelevia. Monelle voi kehittyä erilaisia sopeutumiskeinoja ja taustalta löytyä tukiverkko, jossa ympäristö ja läheiset tukevat itsesäätelykeinoja, valvovat ja antavat tarvittavaa ohjausta. Toisinaan oman persoonan vahvuudet, kuten vaikkapa resilienssi, kompensoivat haasteita, parantavat ponnistelukykyä ja taipumusta sietää stressiä. Aikuisiän kynnyksellä selviytymiskeinot voivat kuitenkin jäädä puutteellisiksi, kun ympäristön vaatimustaso kasvaa, itsenäistymiskehitys käynnistyy ja stressitekijät lisääntyvät. Tällöin riskinä on vaikkapa koulun keskeytyminen, mikä on hyvin tyypillistä ADHD-nuorille.

Milloin epäillä ADHD:ta?

ADHD:ta on helppoa epäillä itsellään, koska monet ADHD:n kaltaiset piirteet ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti ja jokainen meistä kykenee samaistumaan osaan ADHD-oireista. Kukapa ei olisi toisinaan hajamielinen, unohteleva, myöhässä ja huolimaton?

Keskeisintä on kuitenkin suhtautua omaan epäilyyn ja tietolähteisiin kriittisesti. Jo vahva epäily tai läheisten vahvistus voivat pahimmassa tapauksessa kääntyä vakaumukseksi omasta ADHD:sta. Tällöin riskinä on myös

suuri pettymys, mikäli osoittautuukin, että oireilun selittävät vaikkapa haitalliset elintavat tai stressi. Tai kenties oireet selittyvät paremmin mielenterveyden häiriöstä johtuvista syistä. Myös päihteiden osuutta herkästi vähätellään, jonka vuoksi tutkimuksia edeltäen tulisi olla vähintään kuukauden verran päihteetön kausi. Jos taustalla ilmenee riippuvuusasteista päihdekäyttöä, niin emme valitettavasti Medisportilla tee tutkimuksia, koska riippuvuushäiriö edellyttää samanaikaista hoitoa, kuntoutusta ja seurantaa, mitä emme voi toteuttaa.

ADHD-diagnoosin kulmakivet ovat seuraavat asiat:

Piirteet haittaavat merkittävästi vähintään kahdella elämänalueella (esim. arjessa, koulussa) JA ne eivät oleellisesti vaihtele eri tilanteiden tai ympäristön välillä.
Piirteitä on ilmennyt elinaikaisesti lapsuudesta lähtien (ennen 12 vuoden ikää) ja ne voidaan jollakin tapaa osoittaa takautuvasti eri tietolähteiden kautta (esim. terveydenhuollon kirjaukset, vanhempien tai muun omaisen haastattelu, psykologin tutkimus, neuvolakortti, koulutodistus, henkilökohtainen oppimissuunnitelma, erityisopetuspäätös, opintosuoritusotteet yms.).
Mikään muu psykiatrinen tai kehityksellinen häiriö ei paremmin selitä oireita

”Apua! Minulla ei ole elossa olevia ُomaisia, luotettavia läheisiä ja kirjallisia lähteitä vahvistamaan ADHD-epäilyjäni”

Tämä ilmiö on osalle tutkimuksiin hakeutuvista yhteinen ongelma, mutta ei este tutkimuksille. Mikäli sinulla ei ole tallessa vanhoja asiakirjoja tai todistuksia lapsuudesta, niin niitä voidaan anoa tietopyynnöllä hyvinvointialueelta, oppilashuollosta tai kunnan arkistosta. Hoitajamme voi myös auttaa asiakirjapyyntöjen kanssa.

Lisäksi käypä hoito -suositus painottaa, ettei mikään yksittäinen tieto ole ehdottoman välttämätön diagnoosin kannalta vaan näyttö perustuu elinkaarihaastattelun muodostamaan kokonaiskuvaan ja muiden selittävien tekijöiden ja häiriöiden poissulkuun. Esitietoja voidaan siis hankkia suoraan sinulta sekä mahdollisuuksien mukaan muilta henkilöiltä, jotka tuntevat arkeasi ja historiaasi (esim. puoliso, ystävä, työtoveri, opettaja/opiskelupaikan edustaja) – ja aikuisilla voidaan pyytää myös arviota työn sujumisesta, vaikkapa lähiesihenkilöltä. Ja vaikka lapsuuden dokumenteissa ei näkyisi selviä oireita, niin se ei aina poissulje ADHD:ta (esim. tarkkaamattomuus voi alkaa haitata selvemmin vasta myöhemmin, sillä ympäristön tuki on voinut kompensoida pärjäämistä lapsena). Käypä hoito -suositus myös tarkentaa, että aikuisen arvioissa kaikkien diagnoosikriteerien täyttymistä lapsuudessa ei tarvitse osoittaa, vaan riittää, että tiedetään viimeistään alakouluiässä esiintyneen useita ADHD-oireita.

Miten valmistaudun ADHD-tutkimuksiin?

Aluksi kannattaa tutustua aiheeseen esimerkiksi ADHD-liiton , mielenterveystalon ja adhd-aikuiset ry:n kotisivujen kautta. Netistä löytyy myös erilaisia nettikyselyjä, jotka seulovat ADHD-piirteitä, mutta niiden kriittinen tulkinta tulee jättää aina ammattilaisen vastuulle, ُja ne toimivat korkeintaan haastattelun tukena.

Jos et tiedä mistä aloittaa esitietojen ja lähteiden kartoittamista, niin kannustan varaamaan vastaanottoajan esikartoitusta varten suoraan allekirjoittaneelle eli lääkärille. Kannustamme myös kaikkia potilaita täyttämään kotona verkossa terapianavigaattorikyselyn ( www.terapianavigaattori.fi ) ja täyttämään hoitajalta saadun seulakyselyn, joka voidaan täyttää ennen vastaanottoa.

Usein jo ensikäynnin perusteella voimme psykiatrin vastaanotolla seuloa ADHD:n mahdollisuus ja hahmotella yksilöllisesti jatkotutkimuksen laajuus ja aikataulu. Tutkimuksiin ei ole syytä edetä laajat ja kalliit esikartoitukset edellä, ja vasta lopussa tehdä päätelmiä lääkärillä. Näin toimitaan valitettavasti useimmissa yksityisklinikoissa ja julkisella sektorilla. Me haluamme Medisportilla toimia asiakaslähtöisesti, reilusti ja läpinäkyvästi sinun parastasi ajatellen. Täten vältymme turhilta tutkimuskäynneiltä eikä odotusaika lääkärin vastaanotolle veny piinallisen pitkälle. Tämä muodostaa myös tutkimuksen kustannusrakenteesta hyvin kilpailukykyisen laadusta tinkimättä.

Lämpimästi tervetuloa keskustelemaan ADHD-epäilystäsi vastaanotolleni! Ajanvaraus onnistuu https://ajanvaraus.medisport.fi/ tai soittamalla p. 010 54 35700 , jolloin pääset myös halutessasi kysymään lisää tutkimuksesta.

Kirjoittaja: Psykiatri Aref Jalili-Monir

Medisportin joulun ja uudenvuoden aukioloajat 22.12.2025-6.1.2026

Fri, 12 Dec 2025 12:27:41 GMT

Medisportin toimipisteiden joulun ja uudenvuoden aukioloajat:

Ajanvaraus puhelimitse 010 54 35700 palvelee joulun ja uuden vuoden ajan 22.12.2025-6.1.2026 Kaukajärven lääkärikeskuksen aukioloaikojen mukaan. Aikoja varattavissa myös sähköisen ajanvarauksen kautta.

Kaukajärven lääkärikeskus

Vain pikatestit mahdollisia laboratoriopalveluissa:

TI 23.12.

KE 31.12.

MA 5.1.

Lielahden lääkärikeskus

Vain pikatestit mahdollisia laboratoriopalveluissa:

TI 23.12.

KE 31.12.

MA 5.1.

Pirkkalan lääkäriasema

Vain pikatestit mahdollisia laboratoriopalveluissa:

TI 23.12.

KE 31.12.

MA 5.1.

Medisportin väki toivoo asiakkaillemme rauhallista ja hyvää joulunaikaa sekä onnellista uutta vuotta 2026!

Black Friday! Jumissa tai hemmottelua vailla?

Fri, 28 Nov 2025 14:08:49 GMT

Hieronta 45 € / 60 min Lassi Reunamäen vastaanotolle, kun teet ajanvarauksen kampanja aikana su 14.12.2025 mennessä (norm. 62 €).

Ajan voit varata siis pidemmällekkin, itselle tai lahjaksi!

Maksutavat: kortti, Smartum ja Edenred Hierontaetu, Epassi hyvinvointietu

Kampanjatarjous koskee Medisport Lielahden ja Pirkkalan lääkärikeskusta:

Lielahti: Possijärvenkatu 3, 33400 Tampere
Pirkkala: Suupantie 2. 33960 Pirkkala (2krs.)

Ajanvaraus onnistuu:

puhelimitse 010 54 35700 (ma-pe)
ajanvaraus.medisport.fi tai
Toimipisteissä asioinnin yhteydessä

Olet erittäin lämpimästi tervetullut!

Medisportin toimipisteiden poikkeusaukioloajat ke 26.11.2025

Fri, 21 Nov 2025 11:55:50 GMT

Medisportin ke 26.11. poikkeusaukiolo

Kaukajärven lääkärikeskus avoinna: 8-14 & 16-19. (suljettu 14-16)
Lielahden lääkärikeskus avoinna: 8-12
Pirkkalan lääkärikeskus avoinna: 8-12.30

Huom. fysioterapia ja hieronta-ajat sovitusti/ajanvarauksella.

Suljemme lääkärikeskukset poikkeuksellisesti henkilökunnan koulutusiltapäivän vuoksi. Kaukajärven lääkärikeskus on avoinna ja palvelee koulutuksen jälkeen normaalisti klo 16-19.

Kun vulvaan sattuu töissäkin

Fri, 07 Nov 2025 10:28:17 GMT

Vulvodynialla tarkoitetaan yli kolme kuukautta kestänyttä kipuoireyhtymää, jossa ulkosynnyttimien alueella on epämiellyttäviä tuntemuksia, kuten kipua, kirvelyä ja yhdyntävaikeuksia. Tässä blogitekstissä tarkastelemme vulvodynian vaikutuksia työ- ja opiskelukykyyn sekä sitä, miten työ- ja opiskeluympäristöt voivat vaikuttaa vulvodyniaan.

Vaikka vulvodynia on melko yleistä, sen vaikutuksista työ- ja opiskelukykyyn on suhteellisen vähän tutkimuksia. Vulvodynia voi kuitenkin aiheuttaa työpaikalla fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haasteita.

Myös työympäristö voi vaikuttaa vulvodyniaan. Yksittäisessä tutkimuksessa (Reed ym. 2019) havaittiin, että töissä ja kotona käytettävillä kemikaaleilla saattaa olla yhteyttä vulvodynian lisääntyneiden oireiden riskiin. Riskitekijöinä vulvodynian oireille todettiin työskentely siivoojana ja altistuminen maaleille ja liuottimille sekä jyrsijöiden myrkyille ja naftaliinille.

Fyysiset haasteet

Vulvodynia voi aiheuttaa työelämässä fyysisiä oireita, kuten kipua tai polttelua istumisessa, paikallaan olemissa ja tietyissä työasennoissa. Esimerkiksi satulatuolilla istuminen voi olla hyvinkin hankalaa vulvan kivun ja polttelun takia.

Myös huonosti istuvat, kiristävät, hankaavat tai huonosti hengittävät työvaatteet saattavat provosoida vulvodyniaoireilua, mikä rajoittaa työvaatevalikoimaa. Myös fyysinen työ, jossa hikoillaan usein päivän aikana pääsemättä välillä peseytymään, saattaa voimistaa oireita.

Kiire, työstressi tai huono työilmapiiri saattavat lisätä kipuhermoston herkkyyttä entisestään. Myös työpaikan valinnat mm. WC-paperin suhteen voivat vaikuttaa vulvodynian oireisiin, sillä haju- tai väriaineita sisältävät WC-paperit voivat voimistaa jo valmiiksi herkistyneen limakalvon kipu- ja poltteluoireita.

Psyykkiset haasteet

Pitkittynyt kipu voi heikentää muistia ja aiheuttaa keskittymisvaikeuksia. Lisäksi pitkittynyt kipu voi aiheuttaa uupumusta ja lisätä väsymystä. Vulvodynia voi heikentää unenlaatua kipuoireilun ja esimerkiksi virtsarakon yliaktiivisuuden takia, joka saattaa herättää useitakin kertoja yössä WC-käynneille. Tämä voi lisätä väsymystä entisestään.

Vaikka vulvodynia itsessään ei ole psyykkinen sairaus, vulvodynia on yhteydessä masennukseen ja ahdistukseen.

Sosiaaliset haasteet

Vulvodynia voi vaikuttaa työpaikan sosiaalisiin suhteisiin. Oireyhtymä voi johtaa sosiaalisten tilanteiden välttelyyn kivun tai kivun pelon takia, ja oireyhtymästä kertominen esihenkilöille tai työkavereille koetaan usein häpeällisenä.

Vulvan alueen kipujen puheeksi ottamiseen työkavereiden tai esihenkilön kanssa voi olla korkea kynnys, vaikka oireet ilmentyisivät voimakkaastikin esimerkiksi työvaatteiden hankauksen tai tuolilla istumisen myötä. Tällöin saattaa tuntea tarvetta peitellä kipuaan, jolloin työpaikalla ja työkavereiden seurassa oleminen voi tuntua entistä haastavammalta.

Mikä avuksi?

Onneksi useaan työkykyä rajoittavaan tekijään voidaan vaikuttaa. Työbarometrissa on todettu, että yli 80 prosentilla vastanneista esihenkilö on suhtautunut positiivisesti vulvodynian oireiden vuoksi tehtäviin muutosehdotuksiin työkyvyn parantamiseksi.

Keskusteluja työkykyyn liittyvistä asioista voi käydä luottamuksellisesti työterveyshuollossa esimerkiksi työterveyshoitajan tai työterveyslääkärin kanssa. Jos keskustelun aloittaminen tuntuu ongelmalliselta, keskustelun aloittamista voi helpottaa nostamalla esiin käytännön keinoja, joilla omaan työkykyyn voi vaikuttaa.

Työkykyä ja työssä jaksamista voi tukea muokkaamalla työnkuvaa erityisesti, jos kivut rajoittavat työkykyä. Työn muokkauksessa työ sovitetaan omaa työ- ja toimintakykyä vastaavaksi. Työn muokkaamista voidaan käyttää esimerkiksi sairaslomalta takaisin töihin palatessa tai varhaisen tuen keinona. Työn muokkaamista voi ehdottaa työntekijä itse, esihenkilö tai työterveyshuollon ammattihenkilö. Käytännössä työn muokkaus voi olla esimerkiksi työtehtävien tai työajan joustoa, fyysisten tilojen muokkausta, apuvälineiden käyttöönottoa tai kivunhallintamenetelmien käyttämistä työpäivän aikana. Käytännön esimerkkinä työn muokkaamisesta voi olla sovittu tapa toimia kipukohtauksen aikana, yksilöllisesti rytmitetyt tauot tai erilaiset asennot mahdollistava työtuoli.

Lisäksi lantionpohjan fysioterapeutilta saa paljon vinkkejä ja apukeinoja oireiden omatoimiseen hallitsemiseen ja lievittämiseen.

Lue lisää vulvodyniasta! Vulvodynian oireita ja hoitovaihtoehtoja on käsitelty aikaisemmissa blogiteksteissä:

Vulvodynian monet kasvot , Vulvodyniaan on hoitovaihtoehtoja & Vulvodynia .

Ajan vulvodynian hoitoon voit varata ammattilaisillemme! Gynekologimme Sami Onoila ja lantionpohjan fysioterapeuttimme Eeva-Maria Halminen auttavat sinua vulvodynian hoidossa ja oireiden selättämisessä. Ajanvaraus onnistuu lääkärikeskuksissamme asioinnin yhteydessä, puhelimella numerosta 010 54 35700 tai sähköisen ajanvarauksen kautta https://ajanvaraus.medisport.fi/ .

Vulvodyniaviikkoa vietetään tänä vuonna 3.–9.11 . Korento ry:n organisoiman kansallisen Vulvodyniaviikon tavoitteena on lisätä tietoisuutta vulvodyniasta ja siihen liittyvistä oireista sekä tuoda näkyväksi sitä, miten suurta joukkoa oireyhtymä koskettaa. Vulvodynia on yleinen, mutta yhä liian usein vaiettu oireyhtymä, joka näkyy sen kanssa elävän arjessa monin tavoin. Teemaviikolla kannustamme puhumaan avoimesti ja rohkeasti vulvodyniasta ja sen moninaisista vaikutuksista elämään.

Kirjoittajat: Työterveyslääkäri, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, seksuaaliterapeutti Sami Onoila & Lantionpohjan fysioterapeutti Eeva-Maria Halminen

Influenssarokote 51 € - varaa aika rokotukseen!

Tue, 04 Nov 2025 10:25:14 GMT

Influenssarokotus on tehokas tapa suojautua influenssaa vastaan.

Influenssarokote suojaa kausittain, etenkin syksyisin ja talvisin leviävältä influenssalta sekä sen jälkitaudeilta, kuten korvatulehdukselta, keuhkoputkentulehdukselta, keuhkokuumeelta sekä sydäninfarktilta ja aivoverenkierron häiriöltä.

Influenssarokotetta suositellaan erityisesti influenssa riskiryhmille; yli 65-vuotiaille, sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluville, raskaana oleville, pienille lapsille ja influenssan vakavalle muodolle alttiin henkilön lähipiirille. Rokotus t ulee ottaa uudestaan joka vuosi, koska rokotteen antama suoja kestää noin vuoden verran ja liikkeellä olevien influenssavirusten kannat myös muuntuvat ja vaihtelevat vuosittain.

Suojan muodostumiseen menee noin kaksi viikkoa. Voit ottaa influenssarokotteen myös influenssakauden aikana.
Muistathan tulla rokotettavaksi terveenä.
Hinta kaikissa toimipisteissämme 51 €.

Jäikö jokin mietityttämään? Muista, että meiltä voit aina kysyä lisätietoa suoraan ammattitaitoisilta hoitajiltamme aikaa varatessasi.

Ajanvaraus & neuvonta:

ma-to 8-18.45

pe 8-15.45

p. 010 54 35700

Rintasyöpä ja työkyky

Fri, 03 Oct 2025 11:33:00 GMT

Rintasyöpä on Suomessa naisten yleisin syöpä. Koska rintasyöpää esiintyy työikäisillä, yhteistyö rintasyövän hoidossa työterveyshuollon kautta on hyödyllistä. On arvioitu, että joka yhdeksäs nainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa rintasyöpään. Koska rintasyövän ennuste on parantunut muun muassa varhaisemman syövän toteamisen ja parempien hoitomenetelmien kehittymisen ansioista, lähes 90 prosenttia potilaista on elossa viiden vuoden kuluttua sairauden toteamisesta.

Rintasyövän riskitekijät

Rintasyövän syytä ei tunneta. On todettu, että rintasyövän riskiä voivat lisätä hormonaaliset tekijät, kuten varhainen kuukautisten alkamisikä, myöhään alkavat vaihdevuodet, lapsettomuus, ensimmäisen lapsen myöhäinen syntymisaika tai pitkäaikaiset hormonikorvaushoidot. Lisäksi ionisoivan säteilyn, ylipainon, vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja runsaan alkoholin käytön on tutkimuksissa todettu lisäävän riskiä rintasyövälle. Myös vuorotyö, johon liittyy vuorokausirytmin häiriö, saattaa lisätä riskiä rintasyövälle.

Rintasyöpään sairastumisen käsittely ja vaikutukset kehonkuvaan

Rintasyöpään liittyvien asioiden käsittelyn tarve vaihtelee yksilöiden välillä ja jokainen ihminen kokee sairastumisen omalla tavallaan. Syöpään sairastuminen aiheuttaa kuitenkin sairastuneelle usein psyykkisen kriisin. Asioiden käsittely kriisissä on hyvin yksilöllistä sekä asioiden omaksuminen ja tiedonsaanti sairaudesta tapahtuu kunkin potilaan kohdalla silloin, kun hän on siihen itse valmis. Leikkauksesta toipuminen vie oman aikansa jo fyysisestikin, ja paranemisprosessin myötä tietoa kyetään sisäistämään lisää, kun shokkivaihe on ohi ja potilas on kotona toipumassa leikkauksesta. Usein toipuminen voi alkaakin vasta hoitojen päätyttyä, kun on enemmän aikaa käsitellä sairastumiseen liittyviä tapahtuneita asioita ja tunteita.

Rintasyöpä aiheuttaa myös muutoksia esimerkiksi kehonkuvaan. Tämä voi aiheuttaa muun muassa ahdistusta ja masentuneisuutta, mitkä voivat heikentää itsetuntoa ja hidastaa toipumista. Erilaiset kehonkuvan muutokset ovat rintasyövän hoidoissa välttämättömiä. Ulkonäköön korostuva kehonkuva voi aiheuttaa rintasyöpäpotilaalle tarpeetonta ahdistuneisuutta tai masentuneisuutta. Rintasyöpäleikkaus on aina sairaudenhoitoa. Mahdollinen korjaava leikkaus esimerkiksi rinnan uudelleen rakentamisen kautta on mahdollinen. Korjausleikkaus tai siitä luopuminen on rintasyöpään sairastuneen oma päätös.

Rintasyöpäpotilas tarvitsee tukea-antavaa terapiaa, mikäli hänen on vaikea käsitellä rintasyöpään liittyviä asioita tiedonsaannista huolimatta, kuten syöpään liittyvää kuolemanpelkoa tai pelkoa sairauden uusiutumisesta. Hoitamatta jätetyt pelot, masentuneisuus ja ahdistuneisuus aiheuttavat rintasyöpäpotilaassa psyykkisten voimavarojen kaventumista ja elämänlaadun heikkenemistä sekä voivat siten vaikuttaa heikentävästi esimerkiksi myös työkykyyn. Psyykkistä tukea on tarjolla monissa syövänhoitoyksiköissä, mutta apua on saatavilla myös työterveyden kautta.

Rintasyöpähoidot, työkyky ja työhön paluu

Rintasyöpä voi diagnosointivaiheessa olla järkytys, josta ei halua kertoa työpaikalla. Toisaalta psyykkisen kuormituksen helpottamiseksi sairastumisesta kertominen voi olla myös helpottavaa sekä puhuminen voi auttaa selviytymään uudesta tilanteesta. Usein rintasyöpään sairastunut saa muun muassa tukea työkavereilta. Jos haluaa jatkaa työntekoa, on hyvä kertoa asiasta vähintäänkin esihenkilölle, jott a työtä voidaan järjestellä.

Töihin paluuta kannattaa suunnitella yhteistyössä työterveyshuollon, työnantajan ja esihenkilön kanssa. Jos taustalla on pitkä sairausloma, niin usein jo pitkä poissaolo työstä on itsessään haaste työhön paluun suhteen, ja voi edellyttää tukea, joustoja ja kuntoutusta. Sairausloman pituudestakin riippuen, myös työtehtävissä ja työyhteisössä on saattanut tapahtua muutoksia, joiden omaksuminen edellyttää aikaa ja voimavaroja. Työnantajan olisi myös hyvä pitää mahdollisuuksien mukaan yhteyttä sairastuneeseen pitkän sairausloman aikana.

Omaa jaksamistaan ei ole välttämättä helppo etukäteen ennakoida ja arvioida. Usein voi olla tarpeen tehdä aluksi töitä osa-aikaisesti. Kun rintasyövän leikkauksesta on toipuminen edennyt, voi työhön paluuta tarvittaessa alkaa suunnittelemaan esimerkiksi Kelan osasairauspäivärahan turvin. Toipumiseen voi olla tarpeen ottaa lisäaikaa esimerkiksi lyhennetyn työajan muodossa, mikä voi tukea työntekijän kuntoutumista ja nopeuttaa hänen toimintakykynsä palautumista. Osasairauspäivärahajakson tarkoituksena onkin tukea työntekijän työssä jaksamista sekä paluuta kokoaikaiseen työhön.

Työhön paluun mahdollisuuksiin vaikuttavat muut rintasyövän liitännäishoidot ja työnkuva. Usein suurin työkykyyn vaikuttava tekijä on työnkuvan mahdollinen fyysinen kuormittavuus sekä syöpähoitojen aiheuttamat fyysisen rasituskyvyn rajoitteet. Myös erilaiset psyykkiset oireet, kuten keskittymisvaikeudet, ajatusten harhailu, muistin heikkeneminen ja masennusoireilu ovat yleisiä työkykyyn vaikuttavia tekijöitä hoitojen aikana tai jälkeen. Työkyky voi myös muuttua vielä pitkään hoitojen päättymisenkin jälkeen. Näissä tilanteissa kevennetty työhön paluu osasairauspäiväjakson avulla vähennetyllä työajalla ja/tai työtehtäviä muokkaamalla voi olla esimerkiksi hyödyllistä ja tarpeen.

Rintasyövän aiheuttamaa työkyvyn alenemaa arvioitaessa onkin syytä pitää mielessä rintasyövän useat eri oireet ja alatyypit – rintasyöpä ei ole kaikilla samanlainen sairaus. Sairauden oireiden lisäksi myös käytettävät hoidot sekä hoitojen aiheuttamat akuutit että pitkäaikaiset sivuvaikutukset vaihtelevat.

Esimerkiksi solunsalpaajahoidot eli sytostaatit alentavat vastustuskykyä ja esimerkiksi flunssaan sairastuminen voi lykätä syöpähoitoja. Toisaalta työhön voi liittyä tartuntataudin mahdollisuus esimerkiksi terveydenhuoltoalalla tai lastentarhassa. Solunsalpaajahoitojen aikana suositellaan sairauspoissaoloa töistä, joihin liittyy merkittävä infektioriski. Tulehdusriskin lisäksi sytostaattihoidot aiheuttavat muun muassa kipuja, väsymystä, limakalvo-oireita, ruokahaluttomuutta ja vatsavaivoja. Hoidon sieto myös vaihtelee huomattavan paljon potilaskohtaisesti, mikä vaikuttaa hoitojakson aikaiseen sairausloman tarpeeseen. Yleisestikin työturvallisuuden takia on tärkeää, että työpaikalla tiedetään työ- tai toimintakykyä rajoittavista asioista ja sairauksista, ja jos työntekijä käy esimerkiksi töissä syövän hoitojen aikana.

Usein sytostaattihoidon aikana vaikeampaa aikaa on 1–2 viikkoa, jolloin ei välttämättä pysty tekemään töitä. Toisaalta esimerkiksi toimistotyössä tai muokatun työn turvin voi hoitojen välissä työnteko onnistua.

Sädehoitoa annetaan tavallisesti muutama viikko joka arkipäivä. Sädehoito voi aiheuttaa väsymystä ja paikallisesti iho-oireita rinnan seutuun. Oman jaksamisen mukaan voi käydä työssä, koska päivittäinen hoitoaika on vain muutamia minuutteja.

Jos rintasyöpään ja/tai työkykyyn liittyvät asiat huolettavat, älä jää asian kanssa yksin, vaan ota rohkeasti työterveyteen yhteyttä. Olemme täällä sitä varten. Samoin, jos rinnasta tai kainalosta löytyy jotain poikkeavaa, rintasi oireilevat tai rintojen terveys mietityttää, hakeudu lääkärin vastaanotolle. Lääkäri tutkii rinnat vastaanotolla ja mahdolliset jatkotutkimukset mietitään yhdessä lääkärin kanssa. Medisportissa pääset helposti esim. työterveyslääkäri & gynekologi Sami Onoilan vastaanotolle. Jos suunnitelmissa on esimerkiksi osasairauspäivärahajakson avulla työhön paluu, työterveyslääkäri voi ohjata Medisportissa kuntoutusohjaaja Ida Vesan vastaanotolle näiden asioiden selvittämiseksi. Ajanvaraus Medisportiin onnistuu puhelimitse arkisin numerosta 010 54 35700 tai verkkoajanvarauksesta tästä linkistä tai toimipisteissä asioinnin yhteydessä.

Hyvää Roosa Nauha päivää! 2025 vuoden kampanjan slogan on "Päin elämää!" ja pääviesti on Lahjoita syöpätutkimukselle ja Kaikki menee päin elämää. Vuoden 2025 Roosa nauhan on suunnitellut toimittaja ja juontaja Katja Ståhl. roosanauha.syopasaatio.fi/

Rintasyöpää sekä rinnan hyvänlaatuisia muutoksia on käsitelty kattavasti myös aikaisemmin julkaistuissa ja edelleen ajankohtaisissa blogiteksteissämme, jotka löytyvät täältä: Rintasyöpä - riskitekijät, oireet ja hoito sekä Rinnan hyvänlaatuiset muutokset .

Kirjoittajat:

Työterveyslääkäri, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, seksuaaliterapeutti Sami Onoila & Kuntoutusohjaaja Ida Vesa

Seksuaalisella aktiivisuudella on useita positiivisia terveysvaikutuksia

Thu, 04 Sep 2025 15:06:02 GMT

Maailman seksuaaliterveyspäivää vietetään syyskuun 4. päivänä. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta seksuaaliterveydestä, -oikeuksista ja -nautinnosta, korostaen seksuaalisuuden merkitystä ihmisen kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. Seksuaalisella aktiivisuudella onkin todettu tieteellisissä tutkimuksissa positiivisia terveysvaikutuksia riippumatta siitä, harrastaako seksiä yksin vai esimerkiksi yhdessä kumppanin kanssa.

Seksuaalisuus

Seksuaalisuus vaikuttaa seksuaalitoimintojen lisäksi minäkuvaan, identiteettiin sekä parisuhteeseen. Seksuaalisuus on osa ihmisyyttä. Seksuaalisuutta voi kokea ja ilmaista monin eri tavoin, myös esimerkiksi itsetyydytyksen kautta. Seksuaalisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää hyväksyä oma seksuaalisuus ja kuunnella sekä omia että toisen rajoja vuorovaikutustilanteissa.

Seksuaalisen aktiivisuuden terveysvaikutukset

Seksuaalisen aktiivisuuden positiiviset vaikutukset kehoon perustuvat mm. seksin ja orgasmin aikana erittyviin erilaisiin hormoneihin, kuten oksitosiiniin, endorfiiniin ja dopamiiniin. Seksi myös kiihdyttää verenkiertoa. Aktiivisuus lisääntyy eri aivoalueilla, kuten somatosensorisella kuorikerroksella, joka vastaa aistimusten prosessoinnista. Seksin on todettu huoltavan sekä kehoa että aivoja.

Mielialaan, uneen ja aivotoimintaan liittyvät hyödyt

Seksuaalinen aktiivisuus lievittää stressiä. Sen on todettu myös vähentävän masentuneisuutta sekä lisäävän mielihyvää. Orgasmin jälkeen erittyvä prolaktiini rentouttaa ja auttaa nukahtamaan sekä parantaa unen laatua.

Seksin harrastaminen voi parantaa muistia ja oppimista, sillä on tutkimuksia, joissa aktiivinen seksielämä on yhdistetty suurempaan aivojen hippokampuksen kokoon. Hippokampus on keskeisessä roolissa nimenomaan muistissa ja oppimisessa.

Sydän- ja verenkiertoterveys

Säännöllinen seksuaalinen aktivisuus voi laskea verenpainetta ja vahvistaa sydäntä. Sen on todettu olevan yhteydessä vähäisempiin sydän- ja verenkiertoelinten ja aivojen verenkiertohäiriöihin. Yksittäisissä tutkimuksissa seksuaalisen aktiivisuuden on todettu alentaneen myös kolesteroliarvoja.

Fyysiset hyödyt keholle

Seksin ja erityisesti orgasmin aikana lantionpohjan lihakset supistelevat. Seksi vahvistaakin lantionpohjan lihaksia ja parantaa niiden verenkiertoa, mikä voi edistää erektiota ja seksistä saatavaa fyysistä mielihyvää. Vahvat lantionpohjan lihakset voivat myös edistää virtsanpidätyskykyä.

Seksin aikana sydämen syke ja hengitystaajuus kohoavat. Asennosta riippuen eri lihasryhmät saavat vahvistavaa harjoitusta. Säännöllinen seksin harrastaminen voi siis parantaa ja ylläpitää fyysistä kuntoa.

Seksi nostaa myös kipukynnystä ja orgasmin onkin todettu lievittävän kuukautiskipua. Seksillä voi lievittää myös esimerkiksi nivelrikkokipua.

Vastustuskyky

Säännöllinen seksuaalinen aktiivisuus voi parantaa vastustuskykyä erilaisia tulehduksia vastaan, koska erilaisten vasta-aineiden määrä veressä lisääntyy. Kun vastustuskyky on vahva, infektiot eivät tartu niin helposti.

Sukupuolten väliset erot

Naisilla säännöllisen seksuaalisen aktiivisuuden on todettu olevan yhteydessä myöhäisempään vaihdevuosien alkamiseen sekä suurempaan naishormoneista saatavaan hyötyyn.

Miehillä seksuaalisen aktiivisuuden ja siemensyöksyjen on todettu vähentävän eturauhasen syövän esiintyvyyttä. Säännöllisillä siemensyöksyillä voi myös ennaltaehkäistä eturauhastulehduksia. Siemensyöksyt ovat myös hyödyllinen osa eturauhastulehdusten hoitoa, koska ejakulaatio huuhtelee eturauhasta ja parantaa alueen verenkiertoa.

Parisuhde ja elinikä

Seksuaalinen hyvinvointi lisää kiintymystä ja voi parantaa kommunikaatiota ja voi täten myös vahvistaa parisuhdetta.

Lisäksi on tutkimuksia, joissa seksuaalisen hyvinvoinnin on todettu pidentäneen elinikää.

Yhteenveto

Seksuaalinen aktiivisuus tarjoaa monia positiivisia terveysvaikutuksia, kuten kivun ja stressinlievitystä, parempaa mielialaa, lisääntynyttä vastustuskykyä ja parantunutta unenlaatua. Fyysisesti seksi vahvistaa sydäntä, alentaa verenpainetta ja voi parantaa erektiota sekä vahvistaa lantionpohjan lihaksia. Lisäksi seksuaalinen hyvinvointi parantaa vuorovaikutusta ja kiintymystä parisuhteessa ja voi pidentää elinikää.

Ota yhteyttä

Medisportissa on tarjolla seksuaaliterapeutin vastaanottoja , joilla voit pohtia seksuaalisuuteen tai parisuhteeseen liittyviä ongelmia. Seksuaaliterapeutin vastaanotolla voit keskustella myös sairauden tai lääkityksen vaikutuksesta seksuaalisuuteen. Ajan seksuaaliterapiaan voit varata puhelimella numerosta 010 54 35700 .

Seksuaalisten ongelmien hoito on myös osa lantionpohjan fysioterapiaa ja lantionpohjan toimintahäiriöiden kuntoutusta. Lantionpohjan fysioterapiassa voidaan hoitaa esimerkiksi yhdyntäkipua tai lantion alueen toiminnasta, kuten lihaskireydestä johtuvia erektio-ongelmia. Ajan lantionpohjan fysioterapiaan voit varata soittamalla numeroon 010 54 35700 tai varaamalla ajan sähköisestä ajanvarauksesta https://ajanvaraus.medisport.fi/ .

Kirjoittajat: Työterveyslääkäri, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, seksuaaliterapeutti Sami Onoila & Lantionpohjan fysioterapeutti Eeva-Maria Halminen

Vaikuttaako PCOS työkykyyn?

Tue, 02 Sep 2025 14:42:56 GMT

Mikä on PCOS ja miten se vaikuttaa terveyteen?

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS) on yleisin naisten hormonaalinen häiriö. On arvioitu, että sitä esiintyy 5-15 prosentilla syntymässä naiseksi määritellyistä. Tämän perusteella voidaan arvioida, että Suomessa PCOS on noin 500 000 henkilöllä. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymän oireet vaihtelevat yksilöllisesti ja oireet voivat olla samalla henkilöllä erilaisia elämän eri vaiheissa. Oireina voivat olla kuukautiskierron häiriöt, liikakarvoitus (hirsutismi), akne, ylipaino ja lapsettomuus.

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymällä on runsaasti vaikutusta terveyteen. Esimerkiksi häiriöön liittyy kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen, verenpainetautiin ja metaboliseen oireyhtymään. Vaikka PCOS:n kanssa elävillä sepelvaltimotautiin sairastuvuus ja sydänkuolleisuus eivät ole lisääntyneet muuhun väestöön verrattuna, oireyhtymän kanssa elävillä on aivoverenkiertohäiriöitä ja diabetekseen liittyviä komplikaatiota enemmän kuin verrokeilla.

Maksan rasvoittumista on 30–55 prosentilla PCOS-potilaista. Maksan rasvoittuminen on yhteydessä muun muassa keskivartalolihavuuteen, verensokeriaineenvaihdunnan ongelmiin sekä sydän- ja verisuonitautisriskin suurentumiseen. Lisäksi PCOS-diagnoosi kolminkertaistaa riskin kilpirauhassairauksiin. Uniapnean riski on PCOS-potilailla 30-kertainen terveisiin verrokkeihin verrattuna. Osalla potilaista voi esiintyä myös nivelkipuja eri puolilla kehoa ja kantapäiden kiputiloja. Oulun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on todettu lisäksi, että Suomessa PCOS-potilailla on suurentunut riski edellä mainittujen sairauksien lisäksi myös migreeniin ja astmaan.

Somaattisten sairauksien lisäksi POCS-potilailla on todettu suurentunut riski sairastua myös mielenterveyden häiriöihin, kuten esimerkiksi ahdistuneisuuteen tai masennukseen. Mielenterveyden häiriöt voivat olla yhteydessä hormonitoiminnan häiriöön, mutta myös PCOS:n aiheuttamat somaattiset oireet kuten ylipaino, akne tai hirsutismi saattavat olla laukaisevana tekinäjä psyykkisten oireiden takana. PCOS näyttäisi olevan myös yhteydessä kehonkuvanhäiriöihin ja haasteet painonhallinnan kanssa saattavat johtaa syömishäiriöihin. Psyykkisiä oireita ja syömishäiriöitä tulisi kartoittaa vastaanotolla matalalla kynnyksellä, mutta edetä keskustelussa ja ohjauksessa sensitiivisesti sekä potilaan ehdot edellä.

Kuinka PCOS voi näkyä työelämässä?

Monirakkulaisten munasarjojen vaikutuksesta työkykyyn on melko vähän tietoa. On todettu, että PCOS-potilailla on enemmän sairauspoissaoloja kuin verrokeilla. PCOS:n aiheuttamien lisäsairauspoissaolojen määrän on tutkimuksissa todettu vastaavan noin yhden kuukauden sairauspoissaoloa kahden vuoden seurannassa. Lisäksi PCOS:n todettiin kaksinkertaistavan riskin joutua työkyvyttömyyseläkkeelle 52 vuoden ikään mennessä. Yleisimpänä työkykyä heikentävänä tekijänä pidetään liitännäissairauksia ja työhön liittyviä fyysisiä sairauksia. Helposti voidaan ajatella, että työkyvyn alenemisen syynä on esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinten oireilu tai ylipaino eikä niitä aiheuttanut PCOS.

Työkyky voidaan nähdä tasapainona yksilön voimavarojen (esimerkiksi terveyden, motivaation ja osaamisen) ja työn vaatimusten välillä. Koska työkyky vaihtelee jatkuvasti, sitä voidaan tukea ja ylläpitää eri tavoilla. Vaikka sairaudet vaikuttavat työkykyyn, ne eivät kokonaan ratkaise työkykyä ja esimerkiksi sairauden hoidolla voidaan vaikuttaa työkykyyn. Toisaalta esimerkiksi työtehtävien muokkaamisella sairauden eri vaiheisiin sopivaksi on mahdollista tukea työkykyä. Kokonaisvaltaisten kuntoutussuunnitelmien avulla on hyvät mahdollisuudet parantaa monirakkulaisten munasarjojen oireyhtymää sairastavien työkykyä ja myös pidentää työuria.

PCOS-oireyhtymän kanssa elävien työkyvyn tukemiseksi olisi tärkeää lisätä tietoisuutta sairaudesta. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymän varhainen tunnistaminen ja hoidon aloittaminen aikaisessa vaiheessa olisi myös merkittävä parannus, jolla voitaisiin vähentää PCOS:n aiheuttamaa elämänlaadun ja työkyvyn heikkenemistä. PCOS:n varhaiset oireet voidaan havaita jo nuoruudessa, ja siksi myös kouluterveyden- ja opiskeluterveydenhuolto ovat keskeisessä roolissa oireyhtymän varhaisessa tunnistamisessa ja työkyvyn tukemisessa. Lisäksi työkykyä voidaan parantaa varhaisessa elämänvaiheessa aloitetuilla elintapamuutoksilla, terveellisen ruokavalion noudattamisella ja liikunnalla.

Vuonna 2025 Korento Ry:n järjestämää PCOS-viikkoa vietetään seitsemättä kertaa 1.–7.9.2025. Teemaviikon tavoitteena on lisätä tietoisuutta munasarjojen monirakkulaoireyhtymä PCOS:stä ja siihen liittyvistä oireista sekä tuoda näkyväksi sitä, miten suurta joukkoa oireyhtymä koskettaa. PCOS-viikolla jaetaan mm. tietoa ja vertaistukea sekä herätetään keskustelua oireyhtymän kokonaisvaltaisista vaikutuksista sen kanssa elävän terveyteen ja elämänlaatuun.

Jos sinua mietityttää PCOS ja/tai oireyhtymän vaikutus työkykyyn, voit varata ajan Medisportissa gynekologi ja työterveyslääkäri Sami Onoilan vastaanotolle numerosta 010 54 3700 tai netistä ajanvaraus.medisport.fi

Kirjoittajat:

Työterveyslääkäri, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, seksuaaliterapeutti Sami Onoila & työterveyshoitaja Rebekka Kantonen

Lähteet:

Korento Ry. 2023. PCOS, liitännäissairaudet ja työkyky. https://korento.fi/blogi/pcos-liitannaissairaudet-ja-tyokyky/

Kujanpää, L., Arffman, R., Morin-Papunen, L., Ollila, M-M. & Piltonen, T. (2025). Katsaus, Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS) lisää sairastavuutta. Duodecim 141(6), 481-488. https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&opi=89978449&url=https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo18708.pdf&ved=2ahUKEwiSotHw-6WPAxW_GhAIHZEHA9kQFnoECCIQAQ&usg=AOvVaw01LXtAODGy23P7NqKB-W5r

Virtsankarkailu naisilla

Sun, 24 Aug 2025 10:59:38 GMT

Virtsankarkailu on yleistä, mutta ei kuitenkaan normaalia. Virtsankarkailun koetaan usein heikentävän elämänlaatua. Virtsankarkailulle on erilaisia syitä, mikä on tärkeä huomioida virtsankarkailun hoidossa. Virtsankarkailuun on saatavilla erilaisia, tehokkaita hoitoja. Virtsankarkailu voidaan jakaa eri muotoihin. Tässä blogikirjoituksessa avaamme ovea virtsankarkailun syihin ja hoitoihin.

Virtsankarkailun esiintyvyys

Virtsankarkailun esiintyvyydestä ei ole tarkkoja lukuja. On arvioitu, että sitä esiintyy 5–70 prosentilla naisista. Yleisyyden tilastointia vaikeuttaa usein halu salata virtsankarkailu – on nimittäin arvioitu, että yli puolet salaa virtsankarkailunsa. Virtsankarkailun riski lisääntyy iän myötä. Suomessa 20–60-vuotiailla virtsankarkailua esiintyy arviolta 20 prosentilla ja yli 70-vuotiaista arviolta 59 prosentilla.

Virtsankarkailun eri muodot

Virtsankarkailu voidaan jakaa ponnistus- ja pakkotyyppiseen virtsankarkailuun sekä sekamuotoiseen ja ylivuotovirtsankarkailuun.

Ponnistusvirtsankarkailussa virtsaa karkaa ponnistusten yhteydessä, kun vatsaontelon paine kasvaa. Tällaisia ponnistuksia voivat olla yskiminen, hyppiminen, kuntosalilla ponnistelu tai nauraminen. Sen taustalla voi olla muun muassa virtsaputkea ympäröivien tukirakenteiden tai virtsaputken sulkijalihaksen heikkous tai lantionpohjan lihasten heikentynyt hallinta vatsa- ja selkälihasten, pallean ja alaraajojen toiminnan kanssa. Joskus syynä voi olla myös lantionpohjan tai vatsalihasten liiallinen jännittyneisyys. Ponnistusvirtsankarkailun riskiä lisäävät passiivinen elämäntapa, ylipaino, raskaus, synnytykset sekä tupakointi. Myös usein toistuva rasittavan ja ponnistelua vaativan urheilulajin harrastaminen näyttäisi lisäävän riskiä virtsankarkailulle. Ponnistusvirtsankarkailulle voi altistaa myös synnynnäinen sidekudosheikkous, kuten nivelten yliliikkuvuus tai EDS.

Pakkovirtsankarkailussa taustalla on tahaton rakkolihaksen supistelu. Tämän syy jää jopa 80 prosentissa tuntemattomaksi. Tunnettuja syitä pakkovirtsankarkailulle ovat esimerkiksi toistuvat tulehdukset, paikallisen estrogeenin puute, diabetes, MS-tauti ja aivoverenkierron häiriöt. Myös kohdunpoistoleikkaus voi altistaa pakkotyyppiselle virtsankarkailulle.

Sekamuotoinen virtsankarkailu on pakko- ja ponnistustyypin yhdistelmä, joka on yleisintä yli 70-vuotiailla.

Ylivuotovirtsankarkailun taustalla voi olla heikentynyt virtsaamisheijaste tai mekaaninen este, kuten laskeuma tai kasvain. Tällöin virtsarakko täyttyy äärimmilleen ja virtsa karkaa, kun virtsarakon tilavuus ylittyy.

Virtsankarkailun hoito

Elintapamuutokset auttavat sekä ponnistus- että pakkotyypin virtsankarkailuun. Säännöllinen liikuntaharrastus näyttäisi sekä ennaltaehkäisevän että hoitavan virtsankarkailua. Ylipainoisilla jo 5–10 prosentin painonpudotus vähentää virtsankarkailua ja parantaa elämänlaatua. Jos nesteitä nautitaan liikaa, nesteiden rajoittaminen 1.5–2 litraan päivässä auttaa. Samoin virtsarakkoa ärsyttävien juomien, kuten kahvin, teen, kofeiinin, alkoholin ja hiilihappopitoisten juomien välttäminen voi auttaa virtsankarkailuun. Ummetus lisää virtsankarkailun riskiä ja on siksi hoidettava esimerkiksi kuitulisävalmisteiden käyttöönotolla. Myös tupakoinnin lopettaminen auttaa virtsankarkailuun.

Lääkehoidolla on merkitystä lähinnä pakkotyyppisessä virtsankarkailussa, mutta ponnistusvirtsankarkailussa lääkehoidon merkitys on vähäinen. Paikallinen estrogeenihoito voi helpottaa virtsankarkailua erityisesti vaihdevuosi-iän ylittäneillä, sillä se tukee limakalvojen jäntevyyttä. On huomioitava, että paikallisen estrogeenihoidon aluksi esiintyy usein ohimenevää kutinaa ja kirvelyä.

Ponnistusvirtsankarkailua voidaan tarvittaessa hoitaa paikallispuudutuksessa virtsarakon alle laitettavilla nauhoilla. Samoin polikliinisesti laitettavat pistokset virtsaputken ympärille voivat auttaa. Pakkotyypin virtsankarkailussa ei leikkauksesta ole apua.

Virtsankarkailuun saadaan hyvää vastetta lantionpohjan lihasten harjoittelulla.

Lantionpohjan fysioterapia virtsankarkailun hoidossa

Lantionpohjan fysioterapian tulisi olla virtsankarkailun ensisijainen hoitomuoto. Lantionpohjan fysioterapiassa virtsankarkailun hoito toteutetaan aina yksilöllisesti. Fysioterapiassa selvitetään virtsankarkailun syy, sillä virtsankarkailu itsessään on oire.

Virtsankarkailun taustalla voi olla lantionpohjan lihasten heikkous, mutta myös kireys. Lantionpohjan fysioterapiassa pyritään selvittämään myös se, miksi lantionpohjan lihakset ovat heikot tai kireät. Myös muiden lihasten toiminta voi lisätä virtsankarkailua, kuten vatsan vetäminen jatkuvasti sisäänpäin. Myös esimerkiksi nilkan ja jalkaterän jäykkyys voi lisätä riskiä virtsankarkailulle.

Lantionpohjan fysioterapiassa tutkitaan lantionpohjan lihasten toiminta ja ohjataan tutkimisen perusteella asiakkaalle yksilölliset lantionpohjan lihasharjoitteet. Harjoitukset voivat keskittyä lantionpohjan lihasvoimaan, lantionpohjan rentouttamiseen tai lantionpohjan toimintaan osana kehon muuta toimintaa. Lisäksi huomioidaan mm. asiakkaan vamma- ja leikkaushistoria, liikuntatottumukset sekä fyysinen ja psyykkinen kuormitus. Myös asiakkaan kudostyypillä on merkitystä, sillä luontaisesti notkean tai hypermobiilin lantionpohja tarvitsee erilaisen lähestymistavan kuin henkilö, jonka kudostyyppi on jäykempi.

Asiakkaalle annetaan tarvittaessa liikuntaohjausta. Varsinkin lantionpohjan lihasten heikkoudesta kärsivän on syytä lisätä liikuntaa päiviinsä, sillä lantionpohjan lihakset vahvistuvat liikkuessa. Liikuntaharrastus suojaa virtsankarkailulta. Liikuntalajien sopivuudessa virtsankarkailun hoidossa on jonkin verran eroa, sillä rasittava, toistuvaa ponnistelua vaativa liikunta (esimerkiksi trampoliinilla hyppiminen) voi pahentaa virtsankarkailuoireita. Sen sijaan kohtuullinen kuntoliikunta ennaltaehkäisee ja hoitaa sekä ponnistus- että pakkovirtsankarkailua. Sopivia liikuntalajeja ovat esimerkiksi kävely, pyöräily, pilates ja jooga. Myös uinti on sopivaa harjoittelua, kunhan virtsan karkaaminen uima-altaassa voidaan hallita. Kuntoliikunnan lisääminen arkeen hyödyttää virtsankarkailun hoidossa kaiken ikäisiä.

Myös aktiiviurheilija tai rasittavaa, toistuvaa ponnistelua vaativan lajin harrastaja hyötyy lantionpohjan fysioterapiasta. Tällöin on usein tarpeen oppia lantionpohjan rentouttamista, sillä pelkät lantionpohjan voimaharjoitukset voivat jopa pahentaa oireilua. Myös muun kehon tuki tutkitaan. Esimerkiksi juoksijan askelluksessa häiriöt jalkaterän, nilkan, pohkeen tai lonkan toiminnassa voivat heikentää myös virtsan pidätyskykyä.

Medisportissa lantionpohjan fysioterapia sisältää ohjauksen ja neuvonnan lisäksi myös manuaalisia hoitotekniikoita, kuten faskiamanipulaatiota, nivelmobilisointia ja hierontaa.

Kun virtsankarkailu on toistuvaa ja häiritsee tavallista elämää, on asia ja oireilun syy syytä selvittää. Varaa aika gynekologille, jos virtsankarkailuoireet mietityttävät tai hankaloittavat arkeasi. Ajan Medisportiin gynekologin vastaanotolle ja/tai lantionpohjan fysioterapiaan voit varata puhelimitse arkisin numerosta 010 54 35700 tai verkkoajanvarauksesta tästä linkistä tai toimipisteissä asioinnin yhteydessä.

Meiltä löytyy nyt myös syyskuussa 2025 alkava lantionpohjan fysioterapeutin ohjaama PhysioPilateskurssi, joka on suunniteltu erityisesti virtsankarkailua kokeville. Aikaisempaa kokemusta pilateksesta et tarvitse. Ilmoittaudu mukaan viimeistään su 24.8. mennessä. Lisätiedot 1.9. alkavasta pienryhmästä löydät täältä.

Kirjoittajat:

Työterveyslääkäri, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, seksuaaliterapeutti Sami Onoila & Lantionpohjan fysioterapeutti Eeva-Maria Halminen

Raskauspahoinvointi - mikä siihen voi auttaa?

Fri, 11 Jul 2025 14:09:51 GMT

Aamuun painottuvat pahoinvoinnin tunne ja lievä oksentelu ovat tyypillinen alkuraskauteen kuuluva oire, jota esiintyy lähes jokaisella raskaana olevalla. Nämä oireet alkavat yleensä raskausviikoilla 5-7 ja ovat pahimmillaan raskausviikoilla 8-12. Usein lievä raskauteen kuuluva pahoinvointi häviää raskausviikkoon 14 mennessä lähes kokonaan – pienellä osalla oireet voivat jatkua synnytykseen asti.

Hyperemeesillä tarkoitetaan voimakasta raskauspahoinvointia. Usein tämä alkaa tavanomaisena lievänä pahoinvointina, mutta muutamassa viikossa oksentelu lisääntyy ja voi aiheuttaa ylävatsakipua. Jos ruokailu ja juominen ei onnistu, synnyttäjän paino voi laskea. On arvioitu, että voimakkaita raskauspahoinvoinnin oireita kehittyy 1-2 prosentille raskaana olevista.

Raskauspahoinvoinnin tunnistaa tyypillisistä oireista. Voimakas raskauspahoinvointi johtaa kuivumiseen ja yli viiden prosentin painonlaskuun. Toisinaan voimakkaissa raskauspahoinvoinneissa voidaan kuivuman arvioimiseksi ottaa verikokeita sekä erotusdiagnostisessa mielessä kilpirauhasen toimintaa kuvaavia tutkimuksia.

Raskauspahoinvoinnin itsehoitona voi auttaa kahvin, happamien ja voimakkaasti maustettujen ruokien poisjättäminen. Pienten ruokailumäärien ja nesteiden ottaminen usein saattaa auttaa. Samoin pieni välipala aamulla ennen ylösnousua voi helpottaa oloa. Hiilihydraattipitoinen ravinto, kuten puurot ja leivät voivat sulaa helpommin. Usein raskauspahoinvoinnissa kylmät ruuat ovat paremmin siedettyjä kuin lämpöiset ruuat. Riittävä lepo ja liikunta sekä pahoinvointia aiheuttavien hajujen, makujen ja tilanteiden välttäminen voivat jonkin verran ehkäistä raskauspahoinvointia.

Raskauspahoinvointiin on saatavilla itsehoitona akupunktioon perustuvia rannekkeita. B-vitamiini saattaa auttaa raskauspahoinvointiin, joskin tieteellinen näyttö tehosta ei ole varmaa. Toisinaan närästyksen ja ummetuksen hoito kuitupitoisella ruokavaliolla voi auttaa.

Lääkärin vastaanotolla voidaan määrätä raskauspahoinvointiin esimerkiksi raskauspahoinvointiin suunniteltuja uudempia lääkkeitä. Myös ”perinteisiä” pahoinvointilääkkeitä voidaan tarvittaessa käyttää. Mielialalääkkeenä käytetyllä mirtatsapiinilla on myös saatu tutkimuksissa lupaavaa vastetta voimakkaan raskauspahoinvoinnin hoidossa. Jos synnyttäjällä on kuivumaa, voidaan tarvita esimerkiksi nesteytystä sairaalassa.

Vaikka voimakas raskauspahoinvointi on kiusallinen oire, ei se vaurioita sikiötä eikä huononna raskauden ennustetta. Raskauspahoinvointi ei myöskään altista raskaana olevaa myöhemmin ruoansulatuskanavan sairauksille.

Raskauspahoinvoinnissa aika kannattaa varata lääkärille, jos koet, että tarvitset apua raskauspahoinvointiin tai, jos pahoinvointi on voimakasta. Medisportissa pääset helposti gynekologi Sami Onoilan vastaanotolle. Ajanvaraus onnistuu puhelimella arkisin numerosta 010 54 35700 , verkkoajanvaraus tästä linkistä tai toimipisteissä asioinnin yhteydessä.

Kirjoittaja:

Työterveyslääkäri, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, seksuaaliterapeutti Sami Onoila

Medisportin syksyn 2025 pienryhmät - ilmoittaudu nyt!

Tue, 08 Jul 2025 07:27:19 GMT

Syksyllä 2025 Medisport Kaukajärvellä alkavat seuraavat fysioterapeuttiset pienryhmät: PhysioPilates - kontrollia virtsankarkailuun, Rauhaa ja rakkautta - lantionpohjan rentoutuskurssi sekä Rentoutuskurssi stressaantuneelle. Syys- ja lokakuussa puolestaan alkavat ratkaisukeskeisten lyhytterapeuttien ohjaamat Palautumisen taito ja Mielen voimaa kaamokseen! -hyvinvointiryhmät. Kaikki pienryhmämme sisältävät enintään 8-10 asiakaspaikkaa, mikä takaa yksilöllisen ja laadukkaan ohjauksen.

Medisportin syksyn 2025 pienryhmät - varmista paikkasi ja ilmoittaudu mukaan nyt!

1) PhysioPilates – kontrollia virtsankarkailuun
Aika: Ma 1.9.-8.12.2025 klo 17.15–18.15 (yhteensä 15 kertaa)

Hinta: 375,-

Ilmoittautuminen 24.8.2025 mennessä .

2) Rauhaa ja rakkautta – rentoutuskurssi lantionpohjalle
Aika: ti 16.9.-14.10.2025 klo 17.15–18.15 (yhteensä 5 kertaa)

Hinta: 150,-

Ilmoittautuminen 7.9.2025 mennessä

3) Rentoutuskurssi stressaantuneelle
Aika: ti 4.11.-2.12.2025 klo 17.15–18.15 (yhteensä 5 kertaa)

Hinta: 150,-
Ilmoittautuminen 26.10.2025 mennessä.

Ohjaaja: Lantionpohjan fysioterapeutti ja PhysioPilates-ohjaaja Eeva-Maria Halminen

4) Palautumisen taito
Aika: pe 5.9.–26.9. ja päätöskerta 10.10.2025 klo 17.15–18.30 (yhteensä 5 kertaa)

Hinta: 132,-
Ilmoittautuminen 24.8.2025 mennessä.

5) Kevyempi mieli kaamokseen!
Aika: pe 24.10.-21.11.2025 klo 17.15–18.30 (yhteensä 5 kertaa)

Hinta: 132,-
Ilmoittautuminen 12.10.2025 mennessä.

Ohjaajat:
Anna Elomaa Röntgenhoitaja, Pedagogi, Kriisityökokemusta neljä vuotta kunnallisesta kriisiryhmästä, Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti (Siria sertifioitu)
Suvi Pynttäri Teologi, pedagogi, Oivaltava® mindfulness ohjaaja, Defusing- ja debriefing ohjaaja, Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti (Siria sertifioitu)

Paikka: Medisportin Kaukajärven lääkärikeskus (Keskisenkatu 5).

Ilmoittautumiset kursseille etukäteen. Tarkemmat kurssikohtaiset tiedot ja ilmoittautumisohjeet löydät täältä: medisport.fi/pienryhmat

Käyhän tutustumassa ja ilmoittaudu pian omaan pienryhmääsi ja saat varmasti uutta intoa syksyyn!

Lämpimästi tervetuloa!

Medisportin juhannusviikon poikkeusaukioloajat 16.6.-20.6.2025

Fri, 13 Jun 2025 12:03:35 GMT

Medisportin juhannusviikon poikkeusaukioloajat

Ajanvaraus puhelimitse 010 54 35700 palvelee juhannusviikon 16.6.-20.5.2025 Kaukajärven lääkärikeskuksen aukioloaikojen mukaan. Aikoja varattavissa myös sähköisen ajanvarauksen kautta.

Kaukajärven lääkärikeskus

ma-ke avoinna 8-19

to avoinna 8-16 (vain pikatestit mahdollisia laboratoriopalveluissa)

pe suljettu

Huom. fysioterapia ja hieronta-ajat sovitusti/ajanvarauksella.

Lielahden lääkärikeskus

ma-ke avoinna 8-16

to avoinna 8-14 (vain pikatestit mahdollisia laboratoriopalveluissa)

pe suljettu

Huom. fysioterapia ja hieronta-ajat sovitusti/ajanvarauksella.

Pirkkalan lääkärikeskus

ma-to ajanvarauksella, tavoitat meidät parhaiten soittamalla ensin p. 010 54 35700

pe suljettu

Huom. fysioterapia ja hieronta-ajat sovitusti/ajanvarauksella.

Medisportin väki toivottaa asiakkaillemme oikein hyvää ja kaunista juhannusta!

Rinnan hyvänlaatuiset muutokset

Thu, 12 Jun 2025 14:15:00 GMT

Pääsääntöisesti rinnassa todettavat erilaiset kyhmyt on tutkittava. Rintasyöpää on käsitelty aikaisemmassa blogissa "Rintasyöpä - riskitekijät, oireet ja hoito", joka löytyy täältä.

Tässä blogissa on keskitytty rinnan hyvänlaatuisiin muutoksiin. Erilaiset hyvänlaatuiset muutokset ovat tavallisia. On arvioitu, että niitä on joka neljännellä hedelmällisessä iässä olevista naisisista.

Sy nnynnäiset rinnan vaihtelut

Rinnat ovat harvoin kooltaan täysin symmetriset. Usein poikkeama rintojen koossa oikean ja vasemman rinnan välillä voi olla normaalia.

Toinen rinta voi olla vaillinaisesti kehittynyt tai puuttua kokonaan. Myös ylimääräisten nännien tai rintarauhaskudoksen esiintyminen kainalon alueella on verrattain yleistä.

Fibrokystiset muutokset

Noin neljänneksellä hedelmällisessä iässä olevista naisista ja puolella vaihdevuosi-ikää lähestyvistä naisista on erilaisia fibrokystisiä muutoksia. Ne ovat maitotiehyisiin muodostuneita nesterakkuloita (kystia) tai rintarauhaskudoksen seurauksena tullutta sidekudosta (fibroosia). Usein näissä on oireena 1–2 viikkoa ennen kuukautisia tuntuvaa aristusta, kipua ja turvotusta. Kystien koko voi vaihdella kuukautiskierron mukaan - usein kystat ovat 1–2 mm halkaisijaltaan, mutta ne voivat laajeta jopa 2-3 cm läpimittaisiksi.

Duktektasia eli rintarauhastiehyen laajentuma voi aiheuttaa kirkasta tai vihertävää neste-eritystä rinnasta. Duktektasiat ovat usein oireettomia sattumalöydöksiä. Toisinaan laajentuneen maitotiehyen ympäristöön voi tulla sidekudosta, joka voi aiheuttaa nännin sisäänpäin vetäytymisen. Jos nännierite on veristä, on rintasyövän mahdollisuus suljettava pois rinnan kuvantamistutkimuksilla.

Fibroadenooma

Fibroadenooma eli hyvänlaatuinen sidekudoksen kasvain on yleisin rintarauhaskyhmyn aiheuttaja nuorilla naisilla. On arvioitu, että 10 prosentilla nuorista naisista on fibroadenoomia. Nämä näkyvät rinnan kuvantamisessa tarkkarajaisena ja tiiviskaikuisina muutoksina.

Lipoomat

Lipoomat eli pehmeät rasvakudoksen kasvaimet ovat aristamattomia, hyvin liikkuvia muutoksia. Niitä esiintyy yleisimmin noin 45 vuoden iässä.

Muut rinnan hyvänlaatuiset muutokset

Intraduktaalinen papillooma on maitotiehyen seinämästä kehittyvä hyvänlaatuinen kasvain. Noin 75 prosentilla rinta erittää. Yksittäisiin papilloomiin liittyy harvoin riski rintasyövälle. Rintasyövän riski on koholla, jos niitä on useita.

Fylloidi kasvain rinnassa on huonosti rajautuva sidekudoskasvain. Muutos voi olla hyvänlaatuinen, rajalaatuinen tai pahanlaatuinen. Näiden hoitona on muutoksen kirurginen poisto.

Rinnan kipu

Mastalgialla eli rintarauhaskudoksen kivussa oireet voivat olla tois- tai molemminpuolisia. Oireet voivat olla jatkuvia (noin 25 prosentilla) tai kuukautiskierron mukaan esiintyviä (noin 70 prosentilla). Noin 5 prosentilla rintarauhasen kipu osoittautuu kylki-rustoperäiseksi kivuksi rinnan alueella.

Rintasyövässä kipu on ainoana syövän oireena ainoastaan noin 5 prosentilla. Rintasyöpään liittyvä kipu on yleensä toispuoleista ja usein jatkuvaa.

Pääsääntöisesti rinnassa todettavat erilaiset kyhmyt on tutkittava. Jos rinnasta tai kainalosta löytyy jotain poikkeavaa, rintasi oireilevat tai rintojen terveys mietityttää, hakeudu lääkärin vastaanotolle. Lääkäri tutkii rinnat vastaanotolla ja mahdolliset jatkotutkimukset mietitään yhdessä lääkärin kanssa. Omatoiminen rintojen tarkkailu auttaa myös havaitsemaan muutoksia ajoissa. Medisportissa pääset helposti esim. gynekologi & seksuaaliterapeutti Sami Onoilan vastaanotolle. Ajanvaraus onnistuu puhelimella arkisin numerosta 010 54 35700 , verkkoajanvaraus tästä linkistä tai toimipisteissä asioinnin yhteydessä.

Kirjoittajat:
Työterveyslääkäri, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri & seksuaaliterapeutti Sami Onoila

Vaikuttaako lapsettomuus työkykyyn?

Sun, 04 May 2025 08:10:06 GMT

Lapsettomuudella tarkoitetaan, että raskaus ei ole alkanut vuoden sisällä aktiivisesta yrittämisestä. On arvioitu, että joka viides pari kohtaa Suomessa tahattoman lapsettomuuden. Viime vuoden blogitekstissä on käsitelty enemmän lapsettomuuden syitä. Edelleen ajankohtainen blogiteksti lapsettomuudesta löytyy tästä linkistä. Tässä tekstissä keskitytään lapsettomuuden vaikutukseen työelämässä.

Lapsettomuus on usein arka aihe, jolla on vaikutuksia niin työkykyyn kuin urasuunnitelmiin. Lapsettomien yhdistys Simpukka teki vuonna 2021 kyselytutkimuksen, jossa 73 prosenttia vastanneista koki lapsettomuuden vaikuttaneen omaan työkykyyn. Työssä jaksamista ja selviytymistä vaikeuttivat erityisesti lapsettomuuden psyykkiset vaikutukset, kuten stressi, mielialan vaihtelut, masennus ja pettymykset. Psyykkisten vaikutusten lisäksi lapsettomuuden aiheuttamat fyysiset oireet, kuten hoitojen aiheuttamat kivut ja turvotukset sekä lääkkeiden haittavaikutukset vaikuttivat negatiivisesti työkykyyn. Lisäksi lapsettomuushoitojen pääsyn ja työelämän yhteensovittaminen voi olla ongelmallista.

Osalla lapsettomuutta kohdanneista työkykyä voi vaikeuttaa töiden tekeminen lasten, lapsiperheiden tai odottavien äitien kanssa. Tämä voi aiheuttaa lapsettomalle voimakasta henkistä kuormitusta. Osa lapsettomista voi joutua tekemään töissä uudelleen järjestelyjä, jotta pystyy tukemaan omaa työkykyään ja jaksamista ja, jotta pystyy sovittamaan yhteen lapsettomuushoitojen ja työn aikataulupaineet. Ongelmia saattaa pahentaa, jos lapsettomuushoitoja varten töistä on pyydettävä koko työpäivä vapaaksi muutaman tunnin sijaan. Lisäksi työpaikalta matka lapsettomuutta hoitavaan klinikkaan voi olla useita tunteja. Pahimmillaan lapsettomuus on saattanut johtaa irtisanoutumiseen.

Simpukan vuonna 2021 tehdyssä kyselyssä todettiin, että noin puolella vastaajista tahaton lapsettomuus oli vaikuttanut omiin urasuunnitelmiin tai urakehitykseen. Yleisesti ottaen vaikutukset olivat negatiivisia – oma urakehitys oli joko vaikea suunnitella tai lykättävä tulevaisuuteen. Simpukan vuoden 2021 kyselyssä joka kolmas vastanneista kertoi, että oli kokenut syrjintää lapsettomuuteen tai lapsettomuushoitoihin liittyen. Enemmän kuin joka neljäs vastaaja ilmoitti, että oli kokenut syrjintää lapsettomuuteen liittyen. Yleensä syrjintä liittyi työvuorojen, vuosilomien ja juhlapyhien järjestelyihin työpaikalla. Osalla työpaikoista lapsettomat työntekijät kokivat, että lapsettomilta odotetaan enemmän joustoa kuin lapsiperheellisiltä.

Lapsettomuushoitojen järjestäminen on saattanut monelle merkitä pakollista ”ulostuloa” lapsettomuudesta tai vaihtoehtoisesti salailua hoidoista työpaikalla. Työterveyslaitoksen ja Simpukka ry:n vuonna 2015 tehdyssä nettikyselyssä osa vastanneista kokee, että tahaton lapsettomuus on henkilökohtainen asia, josta ei välttämättä haluta puhua töissä. Kertomatta jättämisellä ajateltiin välttyvät työkavereiden sääliltä, lisäkysymyksiltä tai onnistumisen paineilta. Osa haluaa säilyttää työpaikan myös “lepopaikkana”, jossa asiaa ei tarvitse puida. Työ voi parhaimmassa tapauksessa tuoda turvallisuutta, sisältöä ja merkitystä elämään, joka muuten on myllerryksessä.

Miesten näkökulma lapsettomuuteen on pitkään ollut pimennossa. Useissa tutkimuksissa ja kirjallisuudessa miesten lapsettomuudesta puhutaan ennemmin lääketieteen ja hedelmällisyyden näkökulmasta, kuin sen synnyttämistä kokemuksista, ajatuksista ja tunteista. Miehen kokemukset kuvataan harmittavan usein sivulauseissa tai naisten kokemusten kautta. Tahattoman lapsettomuuden syyt voivat olla moninaisia ja miehet kärsivät tilanteesta siinä missä naisetkin. Se voi olla elämänkriisi, joka ulottuu ihmissuhteisiin, töihin, talouteen, elämäntapoihin ja elämän mielekkääksi kokemiseen.

Vinkkejä työyhteisölle, millaista suhtautumista tahattomasti lapsettomat toivovat työpaikalla:

Älä kysy uudelta kollegalta, onko hänellä lapsia
Sitä, että jollakulla ei ole lapsia, ei tarvitse kommentoida mitenkään
Muista, että “perhe” tarkoittaa muutakin kuin lapsiperhettä
Anna työkaverin ottaa lapsettomuus puheeksi itse, jos hän niin haluaa
Älä utele hedelmöityshoitojen etenemisestä
Suhtaudu hienotunteisesti ja neutraalisti
Älä jakele neuvoja
Juttele töissä muustakin kuin lapsista

Työyhteisön ja työnantajan tarjoama tuki on tärkeä tekijä lapsettomuuden vaikutusten hallinnassa. Työnantajan ymmärrys ja joustavuus, kuten mahdollisuus joustavaan työaikaan tai etätyöhön, voivat auttaa työntekijää selviytymään paremmin lapsettomuuden aiheuttamista haasteista. Lisäksi esimerkiksi työterveyshuollon tarjoama tuki lapsettomuuteen liittyvissä asioissa voi olla tärkeää ja helposti saavutettavissa.

Mietityttääkö hedelmällisyys tai lapsettomuus? Jos lapsettomuuteen liittyvät asiat huolettavat, alä jää asian kanssa yksin, vaan ota rohkeasti yhteyttä. Medisportissa pääset helposti esim. gynekologi & seksuaaliterapeutti Sami Onoilan vastaanotolle. Ajanvaraus onnistuu puhelimella arkisin numerosta 010 54 35700 , verkkoajanvaraus tästä linkistä tai toimipisteissä asioinnin yhteydessä.

Lapsettomien Simpukka -viikkoa vietetään 5.–11.5.2025 ja Lapsettomien lauantaita 10.5.2025. Vuoden 2025 teemana on Oma kokemus, yhdessä jaettu – vertaistuen vuosi 2025. Tahattoman lapsettomuuden teemaviikko Lapsettomien Simpukka-viikko ja Lapsettomien lauantai muistuttavat, että vanhemmuus ei ole itsestäänselvyys. Lapsettomien yhdistys Simpukan organisoimaa viikkoa vietetään vuosittain toukokuussa.

Teemaviikko tuo tahatonta lapsettomuutta esille ilmiönä ja kokemuksena. Tahaton lapsettomuus on yleistä: Suomessa yksi viidestä hedelmällisessä iässä olevista kohtaa tahattoman lapsettomuuden. Kyseessä on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä, joka vaikuttaa yksilön kehoon, mieleen, talouteen, ihmissuhteisiin, työelämään ja tulevaisuudensuunnitelmiin. Kokemuksesta selviytymiseen tarvitaan oikea-aikaista ja saavutettavaa tietoa ja tukea. Erityisesti vertaistuen merkitys on tärkeä.

Kirjoittajat:

Työterveyslääkäri, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, seksuaaliterapeutti Sami Onoila & työterveyshoitaja Rebekka Kantonen

Lähteet:

Simpukka Ry:n kyselyraportit. 2021. Työelämäkysely. https://simpukkary.fi/vaikuttamistyo/simpukan-kyselyraportit/

Simpukka Ry. Tahattomasti lapseton työelämässä. https://simpukkary.fi/tahattomasti-lapseton-tyoelamassa/

Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti ja Lapsettomien yhdistys Simpukka ry. 2015. "No Koskas te lapsia teette?" https://www.ttl.fi/tyopiste/no-koskas-te-lapsia-teette

Kela-korvaukset uudistuvat 1.5.2025 alkaen

Mon, 28 Apr 2025 14:55:07 GMT

Istuva hallitus päätti muutoksista Kelan maksamiin korvauksiin 1.5.2025 alkaen koskien mm. tiettyjä hammashoidon toimenpiteitä, hedelmöityshoitoja, gynekologin vastaanottokäyntejä ja fysioterapiaa.

Alla tiivistetysti yleisimmät Kela-korvaukset, jotka myös Medisportissa asioivalle vähennetään käyntimaksusta suorakorvauksena:

Yleis- tai erikoislääkärin (pl. gynekologi) lähivastaanotto 30 € / per käynti
Yleis- tai erikoislääkärin etävastaanotto videoyhteydellä 25 / per videovastaanotto
Yleis- tai erikoislääkärin puhelinvastaanotto 8 € / per puhelu
Fysioterapeutin vastaanotto 15 € / per käynti, 4 kertaa kalenterivuodessa (1.5. alkaen)
Gynekologin vastaanottokäynti 70 € / per käynti (1.5. alkaen)
Gynekologin puhelin etävastaanotto 12 € / per puhelu (1.5. alkaen)

Yleis- ja erikoislääkärien vastaanotto- ja etävastaanottokäyntien jo aiemmin nostetut Kela-korvaukset säilyvät siis jatkossakin ennallaan yllä olevan mukaisesti, eikä siihen tule mitään muutoksia poislukien gynekologien vastaanotto, jossa Kela-korvauksen osuus nousee merkittävästi. Jatkossa gynekologin vastaanottokäynnistä vähennetään 70 € käynniltä ja korvaus laajenee koskemaan myös tiettyjä gynekologisia tutkimuksia. Hedelmöityshoitojen korvauksiin sisältyvien munasarjatutkimuksien (follikkelin UÄ) suorittamisesta Kela korvaa jatkossa 35 €. Kuukautiskierron kartoituksesta (follikkelin mittaus, UÄ-toisto) Kela korvaa 50 €. Nämä tutkimukset ovat osa hedelmöityshoitojen rutiinia ja seurantatutkimuksina onnistuvat Medisportissa Gynekologi Sami Onoilan vastaanotolla Lielahden ja Kaukajärven toimipisteissä huipputason ultraäänilaitteilla.

Fysioterapiaan Kela-korvaus palaa pienen tauon jälkeen isompana, joskin käyntikohtaisin rajoituksin. Kela-korvauksen saaminen ei 1.5.2025 alkaen vaadi lääkärinlähetettä, minkä avulla pyritään madaltamaan kynnystä fysioterapian ennaltaehkäisevälle hyödyntämiselle. Kalenterivuosittain Kela korvaa neljä fysioterapian vastaanottokäyntiä, eikä lääkäriltä saatu lähete vaikuta korvauskäyntien määrään vuositasolla. Toistaiseksi Kela ei kykene toimittamaan palveluntarjoajille tietoa asiakkaan vuosittaisista käyntimääristä, vaan niiden seuranta jää asiakkaan vastuulle ja ylimääräinen maksettu korvaus peritään takaisin. Medisportissa meillä on jo olemassa käyntilaskuri, joka ilmoittaa asiakkaidemme Medisportissa korvattavien käyntikertojen lukumäärät, mutta ei tietenkään toisella palveluntarjoajalla, tai vaikka toisella paikkakunnalla suoritettuja vastaanottokäyntejä. Vuoden 2025 osalta asiakkaan käytettävissä on täysimääräinen neljän vastaanottokäynnin kiintiö.

Kela-korvauksiin nyt tehty uudistus saa jatkoa syksyllä 2025, kun yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilun on tarkoitus käynnistyä. Tässä mallissa yli 65-vuotias asiakas voisi valita hoitopaikkansa yksityisen ja julkisen välillä. Yksityisellä maksettava omavastuuosuus olisi tällöin suunnilleen poliklinikkamaksua vastaava summa. Valinnanvapauskokeilun käytännöt tarkentuvat käytäntöjen osalta myöhemmin. Kela-korvauksista voi lukea lisää Kelan sivuilta: https://www.kela.fi/korvaukset-yksityisesta-sairaanhoidosta.

Juha-Pekka Pynttäri,

Toimitusjohtaja

Medisport Oy lääkärikeskus

Medisportin pääsiäisen poikkeusaukioloajat 17.4.-21.4.2025

Fri, 11 Apr 2025 07:22:09 GMT

Medisportin toimipisteiden pääsiäisen poikkeusaukioloajat 17.4.-21.4.2025

Ajavaraus puhelimitse 010 54 35700 palvelee pääsiäisen ajan 17.4.-21.4.2025 Kaukajärven lääkärikeskuksen aukioloaikojen mukaan. Aikoja varattavissa myös sähköisen ajanvarauksen kautta.

Medisport Kaukajärven lääkärikeskus

Medisport Lielahden lääkärikeskus

Medisport Pirkkalan lääkärikeskus

Toivotamme asiakkaillemme oikein hyvää ja valoisaa pääsiäisen aikaa!

Endometrioosi vaikuttaa työkykyyn

Thu, 27 Mar 2025 14:31:29 GMT

Endometrioosi eli kohdunsirottumatauti aiheuttaa voimakkaita kipuja etenkin lantion alueella. Yleisyydestään huolimatta endometrioosin vaikutuksesta työkykyyn on melko vähän tietoa. On kuitenkin saatu viitteitä siitä, että endometrioosi alentaa työkykyä. Tätä aihetta avaamme tässä blogikirjoituksessa.

Endometrioosin vaikutukset työssä jaksamiseen ja työkykyyn

Endometrioosin kipuoireet ilmenevät taudin alussa vain kuukautisten aikana, mutta sairauden edetessä kivut voivat olla jatkuvia. Kuukautiskivun lisäksi työkykyä voivat alentaa myös pitkäaikainen lantionalueen kipu sekä selkäkipu. Tihentynyt virtsaamisen tarve, ulostamis- ja virtsaamiskivut sekä ärtyneen suolen oireet vaikeuttavat työssä jaksamista. Myös pahoinvointi ja vatsan turvotus voivat alentaa työkykyä. Tärinäarkuus saattaa vaikeuttaa työtehtävistä selviytymistä, kun esimerkiksi kävellessä askeleen tärähtäminen maahan tai kuoppainen autokyyti provosoivat kovat kivut. Yhdyntäkivut sekä hedelmällisyyteen ja lapsettomuuteen liittyvät ongelmat voivat muun muassa heikentää endometrioosia sairastavan psyykkistä jaksamista työelämässä. Endometrioosikipuun käytettävät kipulääkkeet voivat joskus aiheuttaa muun muassa väsymystä, mikä vaikeuttaa työhön keskittymistä.

Sairauspoissaolojen lisäksi endometrioosin on todettu alentavan työtehoa ja työn tuottavuutta. Työtehon laskua on tutkimuksissa todettu myös niinä päivinä, jolloin endometrioosi aiheutti ainoastaan lieviä oireita. Sairauspoissaolojen ja työtehon alenemisen lisäksi endometrioosin aiheuttama kipu johtaa usein myös väsymykseen ja psyykkisiin oireisiin. Endometrioosi voi rajoittaa uravalintaa ja johtaa työskentelyyn muulla kuin halutulla alalla. Pahimmillaan endometrioosi voi johtaa jopa työpaikan menetykseen.

Suurimmassa osassa opiskelu- ja työkykyä mittaavissa tutkimuksissa endometrioosin työkyvyn alenemista on tutkittu 20–30 vuoden iässä. Suomessa on todettu, että endometrioosin on todettu vielä 46-vuotiaana vaikuttavan alentuneesti työkykyyn – muun muassa sairauslomapäivien määrä oli vielä 46-vuotiaana suurempi kuin muilla. Endometrioosia sairastavat pystyivät suomalaisessa aineistossa jatkamaan hyvin työelämässä - endometrioosilla ei ollut vaikutusta työttömyyteen tai lisääntyneeseen riskiin joutua sairauden vuoksi varhaiseläkkeelle.

Työpaikalla voidaan parantaa endometrioosia sairastavan työssä jaksamista

Lantion alueen kivun hallinnan ja lievittymisen sekä työssä käynnin mahdollistamisen on todettu vaikuttavan suotuisasti endometrioosia sairastavien elämänlaatuun. Tutkimuksissa on todettu, että työkyky endometrioosia sairastavilla on parempi, jos työpaikka mahdollistaa joustavan työaikataulun ja riittävät tauot. Myös mahdollisuus mukauttaa fyysistä työtä esimerkiksi lyhentämällä työaikoja tai vähentämällä fyysisesti kuormittavaa työtä koetaan usein eduksi oireiden kannalta. Mahdollisuus käydä makuuasennossa lepäämässä kesken työpäivän voi lisätä endometrioosia sairastavan työssäjaksamista.

On myös eduksi, että WC olisi saavutettavissa helposti ja läheltä. Lisäksi sopivat työvälineet, kuten ergonominen työtuoli voivat helpottaa oireiden hallintaa. Työyhteisön neutraali suhtautuminen sairauslomiin ja poissaoloihin auttaa endometrioosia sairastavaa ja vähentää häpeän kokemusta.

Myös tietoisuus työpaikalla siitä, että endometrioosioireisiin ei välttämättä pysty itse vaikuttamaan ja että poissaolot eivät ole tahallisia ja johdu työntekijän halusta vältellä töitä, on todettu vaikuttavan positiivisesti sekä työkykyyn että työpaikan työilmapiiriin. Endometrioosin osalta työterveyshuollon, työntekijän ja esimiehen kanssa on mahdollista järjestää työkykyneuvotteluja työn mukauttamiseksi, jotka hyödyttävät työntekijän lisäksi koko työpaikkaa.

Endometrioosin osalta edelleen viiveet diagnoosin saamisessa ovat keskimäärin 6–7 vuotta. Jotta endometrioosin oireita voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaasti, olisi endometrioosioireiden epäileminen ja varhainen hoito moniammatillisesti tärkeää myös työkyvyn kannalta.

Endometrioosia on käsitelty kattavasti aikaisemmin julkaistuissa ja edelleen ajankohtaisissa blogiteksteissämme: "Voiko se olla endometrioosi?" ja " Nuorten kuukautiskivut ja endometrioosi - varhainen puuttuminen on tärkeää."

Epäiletkö itselläsi endometrioosia?

Ota meihin yhteyttä, jos haluat selvittää, sairastatko endometrioosia tai kaipaat apua oireidesi hallintaan. Gynekologimme Sami Onoila ja lantionpohjan fysioterapeuttimme Eeva-Maria Halminen auttavat sinua endometrioosioireiden hallinnassa!

Ajanvaraus onnistuu puhelimella arkisin numerosta 010 54 35700 , verkkoajanvaraus tästä linkistä tai toimipisteissä asioinnin yhteydessä.

Gynekologisen potilasjärjestö Korento ry:n järjestämää endometrioosiviikkoa vietetään tällä viikolla 24.3.-30.3.2025. Teemaviikon tavoitteena on kannustaa puhumaan avoimesti ja rohkeasti gynekologisesta sairaudesta ja siihen liittyvistä oireista sekä tuoda näkyväksi sitä, miten suurta joukkoa endometrioosi koskettaa. Endometrioosin kanssa eläviä on Suomessa jopa 200 000, mutta yleisyydestä huolimatta sairaus on monelle tuntematon ja diagnoosiviive on edelleen useamman vuoden. Endometrioosi on uusiutuva, krooninen sairaus, joka aiheuttaa kroonista kipua, heikentää sairastavan elämänlaatua ja aiheuttaa lapsettomuutta. Teemaviikolla kannustetaan puhumaan avoimesti ja rohkeasti endometrioosista ja sen moninaisista vaikutuksista elämään.

Kirjoittajat:

Työterveyslääkäri, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, seksuaaliterapeutti Sami Onoila & Lantionpohjan fysioterapeutti Eeva-Maria Halminen

Mitä raskausajan ultraäänitutkimuksissa tehdään?

Tue, 18 Feb 2025 12:04:50 GMT

Medisportissa on mahdollista tehdä erilaisia raskausajan ultraäänitutkimuksia. Medisport Kaukajärven ja Lielahden toimipisteissä on käytössä uudet, myös 3D/4D-kuvantamiseen soveltuvat ultraäänilaitteet.

Varhaisraskauden ultraäänitutkimukset

Varhaisraskauden ultraäänitutkimus tehdään ennen raskausviikkoa 12. Siinä varmistetaan raskauden kesto ja laskettu aika, sikiöiden lukumäärä sekä raskauden sijainti kohdun sisällä. Yleensä varhaisraskauden ultraäänitutkimuksessa sikiön syke on nähtävissä raskausviikon 6 jälkeen, joten varhaisraskauden ultraäänitutkimusta suositellaan tehtäväksi raskausviikolla 7 tai tämän jälkeen (eli 2-3 viikkoa positiivisen raskaustestin jälkeen).

Varhaisraskauden ultraäänitutkimuksessa on mahdollista arvioida sikiön kehittyviä rakenteita ”karkealla” tasolla. Varhaisraskauden ultraäänitutkimuksessa voidaan myös kartoittaa mahdollisia riskitekijöitä raskauskomplikaatioille sekä tehdä suosituksia raskausajan seurannalle. Monisikiöisissä raskauksissa alkuraskauden ultraäänitutkimuksessa määritetään lisäksi raskauden tyyppi (identtinen vai epäidenttinen monikkoraskaus).

Niskaturvotuksen mittaus ja ensimmäisen kolmanneksen rakenteiden tarkastus

Niskaturvotus (NT) on mahdollista mitata raskausviikkojen 11+0 – 13+6 välissä. Eri kromosomihäiriöissä (esimerkiksi Downin oireyhtymässä) sikiön niskaturvotus on usein korostunut. Kromosomihäiriöiden lisäksi kohonnut niskaturvotus lisää riskiä muun muassa sikiön sydänvialle, palleatyrälle, munuais- ja virtsateiden rakennepoikkeavaisuuksille sekä keskushermoston sulkeutumishäiriölle.

Ensimmäisen kolmanneksen rakenteiden tarkastelukäynnillä on mahdollista saada todettua sikiön rakennepoikkeavaisuuksia. Ensimmäisen kolmanneksen rakenteiden tarkastelussa katsotaan sikiön rakenteiden kehitystä esimerkiksi keskushermoston, kasvojen profiilin, vatsanpeitteiden, nenäluun, virtsarakon, munuaisten, selkärangan sekä käsien ja jalkojen osalta. Sydämen ja suurten verisuonten kehitystä arvioidaan näkyviltä osin. Lisäksi ensimmäisen kolmanneksen rakenteiden tarkastuksessa arvioidaan myös istukan kehitystä.

Toisen kolmanneksen ultraäänitutkimukset

Toisen raskauskolmanneksen ultraäänitutkimuksessa on mahdollista arvioida sikiön kasvua ja eri elinten kehitystä. Tutkimuksessa arvioidaan myös lapsivedenmäärää sekä istukan kehittymistä. Sikiön sukupuoli voidaan kertoa ultraäänitutkimuksissa, jos sukupuoli on nähtävissä. Usein sukupuolen voi erottaa ultraäänitutkimuksissa aikaisintaan raskausviikoilla 12-13.

Rakenneultraäänitutkimus

Sikiöseulontojen mukainen rakenneultraäänitutkimus voidaan tehdä raskausviikoilla 18+0 – 22+0 tai raskausviikon 24+0 jälkeen. Rakenneultraäänitutkimuksessa tarkastetaan sikiön eri elinten kehitys (mm. aivot, selkäranka, sydän ja suuret verisuonet, kasvot, palleankaari, vatsalaukku, munuaiset, virtsarakko, ylä- ja alaraajat) sekä arvioidaan istukka, napanuoraa ja lapsiveden määrää. Rakenneultraäänitutkimuksessa tarkastetaan sikiön mitat ja painoarvio. Medisportissa rakenneultraäänitutkimus tehdään kansainvälisten suositusten mukaisesti, jolloin tutkimus on kattavampi kuin Suomen sikiöseulonta-asetuksen mukainen rakenneultraäänitutkimus.

Sikiön loppuraskauden ultraäänitutkimus

Raskausviikosta 24+0 lähtien ultraäänitutkimuksessa on mahdollista arvioida sikiön mittoja, kasvua (painoarvio) ja lapsiveden määrää. Ultraäänitutkimuksessa voidaan mitata istukan ja sikiön hyvinvoinnista kertovia verenvirtauksia.

Sikiön tarjonta vakiintuu raskausviikon 36 jälkeen. Syntymäpainoa usein pystyy arvioimaan raskausviikoista 34-35 lähtien.

Ultraäänitutkimuksella on mahdollista mitata kohdunkaulan pituutta, jos esimerkiksi taustalla on ennenaikaisia supistuksia tai riski ennenaikaiselle synnytykselle. Tarvittaessa vastaanoton yhteydessä pystytään suunnittelemaan tarvittavia toimenpiteitä ennenaikaisen synnytyksen riskin vähentämiseksi.

Jos vauvan asento ja lapsiveden määrä sallivat, voidaan vastaanoton yhteydessä tehdä 3D-/4D-ultraäänitutkimus. 3D-ultraäänitutkimus on kolmiulotteinen pysäytyskuva, 4D-ultraäänitutkimus tarkoittaa kolmiulotteista liikkuvaa kuvaa. Tutkimus mahdollistaa perinteiseen ultraäänitutkimukseen verrattuna tarkemman arvion sikiön pintarakenteista ja kasvojen piireistä. Optimaalisin ajankohta 4D-kuvantamiselle on usein raskausviikkojen 24–30 välissä.

Varaa aika Medisportin raskausajan ultraäänitutkimuksiin Kaukajärven ja Lielahden toimipisteeseen. Ajan voi varata tästä linkistä , puhelimella arkisin numerosta 010 54 35700 tai toimipisteissä asioinnin yhteydessä.

Raskausajan ultraäänitutkimusten hinnat löytyvät alla olevasta linkistä: medisport.fi/hinnasto#Erikoislaakarinvastaanotto

Kirjoittaja: Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, työterveyslääkäri & seksuaaliterapeutti Sami Onoila

Tupakoinnin lopettaminen

Tue, 04 Feb 2025 11:28:34 GMT

Usein tupakoinnin aloittaminen ajoittuu aikuistumisen kynnykseen. Aloittamiseen vaikuttaa kotoa ja kaveripiiristä saatu esimerkki. Jotta tupakointi vakiintuu osaksi päivittäistä rutiinia, pitää kehittyä riippuvuus – kemiallisen riippuvuuden lisänä tupakoinnista tulee osa päivittäistä toimintaa ja sosiaalisiin tilanteisiin liittyvää tapaa. Tupakkariippuvuus liittyy voimakkaasti tiettyihin tilanteisiin – esimerkiksi tupakointiin aamukahvin kanssa, ruuan jälkeen, viinilasin ääressä tai kaveriporukan kanssa. Nikotiiniriippuvuus kehittää sekä mielihyvän tunnetta että vieroitusoireita nikotiinin puutteesta.

Tupakoinnin lopettamisen terveysedut

Vaikka tupakoinnin lopettaminen on usein hankalaa, se kannattaa aina. Länsimaissa tupakointi on yleisin estettävissä oleva kuolleisuuden aiheuttaja – joka toinen tupakoija kuolee ennenaikaisesti tupakoinnoin aiheuttamiin sairauksiin. On arvioitu, että tupakointi laskee odotettavissa olevaa keskimääräistä elinikää 10 vuodella. Koska tupakointi vaikuttaa koko elimistöön, lisää se vaaraa sairastua muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin, keuhkoahtaumaan, erilaisiin syöpiin ja osteoporoosiin. Tupakoinnin terveyshaitat ulottuvat tupakoijan lähellä olevaan henkilöön ympäristöön leviävän hengitysteille vahingollisen savun kautta.

Sen jälkeen, kun tupakointi lopetetaan, nikotiinin kohottama verenpaine ja sydämen syke alkavat nopeasti normaalistua. Häkäkaasun ja nikotiinin aiheuttama keuhkoputkien supistustila alkaa laueta muutamassa päivässä. Verenkierto alkaa parantua muutamien viikkojen kuluessa ja esimerkiksi yskä sekä hengitysvaikeudet alkavat vähentyä 1-3 kuukauden sisällä. Tupakoinnin lopettaminen muun muassa parantaa unen laatua ja lisää unen määrää. Tupakoinnin lopettamisen jälkeen hajuaisti alkaa kohentua muutamassa päivässä. Joka neljännellä tupakoinnin lopettaneella miehellä erektiohäiriö joko paranee kokonaan tai helpottuu merkittävästi.

Tupakointi lisää riskiä veritulpille. Esimerkiksi tupakoinnin aiheuttama sydänveritulpan vaara puolittuu vuodessa. Keuhkosyövän riski puolittuu tupakoinnin lopettamisen jälkeen kymmenessä vuodessa. Keuhkoahtaumataudin eteneminen hidastuu ja ennuste paranee tupakoinnin lopettamisen jälkeen.

Tupakoinnin lopettaminen

Koska tupakoinnin lopettaminen on vaikeaa, harva onnistuu lopettamaan tupakointia lopullisesti ilman tukea ja valmistautumista. On arvioitu, että Suomessa tupakointia kokeillaan lopettaa 3-4 kertaa ennen pysyvää onnistumista. Tupakoinnin lopettamisen valmistautumiseen kuuluu tupakoinnin lopettamisen perusteiden harkinta, päätöksenteko ja eteen tulevien vaikeuksien ennakointi . Lisäksi on tärkeää tehdä itse tupakoinnin lopettamispäätös ja ylläpitää sitä. Läheisiltä saatava tuki tupakoinnin lopettamiselle on hyödyllistä. Terveydenhuollon työntekijät esimerkiksi työterveyshuollossa pystyvät antamaan tukea tupakoinnin lopettamiseen. Netistä Hengitysliiton ylläpitämästä stumppi.fi -palvelusta saa myös apua tupakoinnin lopettamiseen.

Usein tupakoinnin lopettaminen aiheuttaa erilaisia vieroitusoireita. Näitä voivat olla esimerkiksi ärtyneisyys, kärsimättömyys, tupakanhimo, levottomuus, keskittymisvaikeudet, univaikeudet, päänsärky ja ruokahalun lisääntyminen. Lisäksi arjen rutiineissa ja sosiaalisissa suhteissa voi olla uudelleen opettelua, kun aikaisemmin ”tupakkatauolla” ei enää käydä.

Nikotiiniriippuvuuden aiheuttamia vieroitusoireita hoidetaan nikotiinivalmisteilla. Näitä on saatavilla purukumina, laastarina, suihkeina tai imeskelytabletteina. Nikotiinivalmisteiden on arvioitu lähes kaksinkertaistavan tupakoinnin lopettamisen onnistumismahdollisuuden, mutta nikotiiniriippuvuutta ne eivät poista.

Nikotiinin lisäksi vieroitushoidon tueksi on saatavilla lääkkeitä, joiden käyttämisen mahdollisuuksia arvioidaan lääkärin vastaanotolla. Esimerkiksi bupropionia, varenikliinia ja nortriptyliiniä voidaan käyttää osana nikotiinin aiheuttamien vieroitushoitoa muiden tukitoimien rinnalla.

Kun tupakointia lopetetaan, pitää muistaa, että siirtyminen sähkösavukkeisiin ei poista nikotiiniriippuvuutta. Sähkösavukkeet aiheuttavat erilaisia keuhkovaurioita.

Koska tupakoinnin lopettaminen hidastaa perusaineenvaihduntaa, lisäkiloja voi alkaa kertyä vähitellen. Tämän vuoksi tupakoinnin lopettamiseen on tärkeää liittää sekä liikunnan lisääminen että ruuan säännöstely. Näläntunteen hallinnassa auttaa säännöllisten ja tasapainoisten aterioiden syöminen. Välipalojen olisi hyvä olla vähäkalorisia.

Tupakoinnin lopettamisen jälkeen tärkeimpiä syitä aloittaa tupakointi uudelleen ovat tupakanhimo, painonhallintaan liittyvät ongelmat sekä tupakoinnin liittäminen alkoholinkäyttöön ja kahvin juontiin.

Mietityttääkö tupakoinnin lopettaminen tai kaipaatko apua tupakoinnin lopettamiseen? Asian kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Varaa aika lääkärin tai työterveyshoitajan vastaanotolle ma-pe numerosta 010 543 5700 .

Kirjoittaja:

Työterveyslääkäri, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, seksuaaliterapeutti Sami Onoila

Medisportin kevään 2025 pienryhmät - ilmoittaudu nyt!

Mon, 20 Jan 2025 11:30:31 GMT

Helmikuussa 2025 Medisport Kaukajärvellä alkaa seuraavat fysioterapeuttiset pienryhmät : PhysioPilates alkeet & jatko sekä Rauhaa ja rakkautta - lantionpohjan rentoutuskurssi. Maaliskuussa puolestaan alkavat Rentoutuskurssi stressaantuneelle sekä Mielen voimaa kaamokseen! -hyvinvointiryhmät. Kaikki pienryhmät sisältävät enintään 8 asiakaspaikkaa, mikä takaa yksilöllisen ja laadukkaan ohjauksen.

Medisportin kevään 2025 pienryhmät:

1) Lempeä pilates - notkea ja kivuton selkä (10 kertaa) 299 € - Alkeistason pilates

Ma 10.2.-14.4.2025 klo 17.15–18.15

Ilmoittautuminen 2.2.2025 mennessä.

2) Voimaa ja liikkuvuutta pilateksella (10 kertaa) 299 € - Jatkotason pilates

Ke 12.2.-16.4.2025 klo 17.15–18.15

Ilmoittautuminen 2.2.2025 mennessä.

3) Rauhaa ja rakkautta - rentoutuskurssi lantionpohjalle (5 kertaa) 149 €

Ti 11.2.-11.3.2025 klo 17.15–18.15

Ilmoittautuminen 2.2.2025 mennessä.

4) Rentoutuskurssi stressaantuneelle (5 kertaa) 149 €

Ti 18.3.-15.4.2025 klo 17.15–18.15

Ilmoittautuminen 9.3.2025 mennessä.

Ohjaaja: lantionpohjan fysioterapeutti ja PhysioPilates-ohjaaja Eeva-Maria Halminen

5) Mielen voimaa kaamokseen! (5 kertaa) 114 € (sis alv 25,5 %)

Ti 23.1.-20.2.2025 klo 17–18.30 (90 min)

Ilmoittautuminen su 19.1.2025 mennessä.

6) Kevyempi mieli kevääseen! (5 kertaa) 114 € (sis alv 25,5 %)

To 6.3.-3.4.2025 klo 17–18.30 (90 min)

Ilmoittautuminen su 23.2.2025 mennessä.

Ohjaajat:

Anna Elomaa Röntgenhoitaja, Pedagogi, Kriisityökokemusta neljä vuotta kunnallisesta kriisiryhmästä, Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti (Siria sertifioitu)
Suvi Pynttäri Teologi, pedagogi, Oivaltava® mindfulness ohjaaja, Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti (Siria sertifioitu)

Paikka: Medisportin Kaukajärven lääkärikeskuksen kuntosali (Keskisenkatu 5).

Ilmoittautumiset kursseille etukäteen. Tarkemmat kurssikohtaiset tiedot ja ilmoittautumisohjeet löydät täältä: medisport.fi/pienryhmat

Käyhän tutustumassa ja ilmoittaudu pian omaan pienryhmääsi ja saat varmasti uutta intoa kevääseen!

Lämpimästi tervetuloa!

Hedelmällisyydestä

Fri, 08 Nov 2024 12:25:43 GMT

Usein hedelmällisyyteen liittyviä asioita aloitetaan miettimään ennen kuin varsinaista raskautta aletaan yrittämään. Kuitenkin monet häiriöt ja elämäntavat vaikuttavat hedelmällisyyteen, joten hedelmällisyyttä on tärkeä pohtia jo aikaisemmin esimerkiksi gynekologisten tarkastusten yhteydessä.

Tärkein hedelmällisyyteen vaikuttava tekijä on naisen ikä. Naisilla hedelmällisin ikä on 20–25-vuotiaana. Hedelmällisyys alkaa laskea naisella 30 ikävuoden jälkeen ja lasku muuttuu voimakkaaksi 35 vuoden iästä lähtien. Korkeampi ikä saa aikaan munasolujen laadun heikkenemisen, jolloin keskenmenot ja sikiön kromosomipoikkeavuudet yleistyvät. Korkeampi ikä altistaa myös perussairauksille, stressille ja ympäristötekijöille.

Miehien ikääntymisessä hedelmällisyyden vaikutukset eivät ole yhtä voimakaita kuin naisilla. Miehen ikääntyessä siittiöiden tuotanto alkaa vähentymään. Hedelmällisyyteen siittiöiden tuotannon ja laadun heikkeneminen alkaa vaikuttamaan noin 35–40 vuoden iässä.

Iän lisäksi monet elämäntapoihin liittyvät tekijät vaikuttavat hedelmällisyyteen. Ylipaino ja tupakointi vaikuttavat hedelmällisyyttä alentavasti. Naisilla ylipainoon voi liittyä esimerkiksi ovulaatio-ongelmia ja keskenmenojen riskiä, miehillä siemennesteen laadun heikkenemistä. Tupakointi lyhentää hedelmällistä aikaa ja varhentaa naisilla vaihdevuosi-ikää keskimäärin kahdella vuodella. Miehillä tupakointi heikentää siemennesteen laatua. Toisaalta myös alipaino voi naisilla aiheuttaa kuukautishäiriöitä ja ovulaatio-ongelmia.

Kohtuullisella alkoholinkäytöllä ei ole todettu olevan merkittävää vaikutusta hedelmällisyyteen. Runsas päivittäinen alkoholinkäyttö voi häiritä siittiöiden tuotantoa. Anaboliset steroidit aiheuttavat miehille siittiöiden tuotannon vähenemisen, joka voi johtaa täydelliseen siittiökatoon. Testosteronin lisäksi myös muut lääkkeet, kuten solunsalpaajat ja kalsiumkanavan salpaajat voivat häiritä siittiöiden tuotantoa.

Naisilla esimerkiksi tulehduskipulääkkeet voivat vähentää ovulaatioiden määrää ja häiritä alkion kiinnittymistä. Esimerkiksi naisilla osa lääkkeistä pitää lopettaa useita kuukausia ennen raskauden suunnittelua. Tällaisia lääkkeitä ovat esimerkiksi akneen käytettävä isotretinoiini, monet syöpälääkkeet ja metotreksaatti.

Sairastettu klamydia voi aiheuttaa munatorvien kiinnikkeitä ja siten munatorviperäistä lapsettomuutta. Riski on merkittävästi koholla, jos klamydia on sairastettu useampia kertoja. Myös lapsuus- tai nuoruusiällä sairastettu syöpä voi heikentää hedelmällisyyttä. Hedelmällisyyden kannalta erityisesti osa solunsalpaajista voivat olla erityisen haitallisia hedelmällisyydelle.

Voimakkaat kuukautiskivut voivat olla merkkinä endometrioosista, jolla voi joskus olla negatiivista vaikutusta hedelmällisyyteen. Monirakkulaiset munasarjat voivat aiheuttaa kuukautiskierron häiriöitä ja ovulaatioiden vähentynyttä määrää. Jos kuukautiskierto lyhenee selvästi alle 28 päivän, voi tämä olla merkki munasarjareservin alentumisesta.

Huolettaako tai mietityttääkö oma hedelmällisyys? Keskustelu gynekologin kanssa voi rauhoittaa mieltä, vaikkei raskaustoive olisi vielä ajankohtainenkaan. Medisportissa pääset helposti gynekologi & seksuaaliterapeutti Sami Onoilan vastaanotolle. Ajanvaraus onnistuu puhelimitse ma-pe p. 010 54 35700 tai sähköisestä ajanvarauksesta.

Tällä viikolla 4.-10.11. vietetään Euroopan lapsettomuusjärjestöjen kattojärjestön Fertility Europen lapsettomuuden teemaviikkoa European Fertility Week.

Kirjoittaja:
Työterveyslääkäri, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri & seksuaaliterapeutti Sami Onoila

Vulvodynian monet kasvot

Tue, 05 Nov 2024 15:39:03 GMT

Vulvodynia on kipuoireyhtymä, jossa ulkosynnyttimien alueella on epämiellyttäviä tuntemuksia, kuten kipua ja kirvelyä sekä yhdyntävaikeuksia. Useimmiten kivun laukaisee kevytkin kosketus emättimen eteisen alueella. Oireet voivat olla paikallisia, jolloin kipu kohdistuu tiettyyn osaan ulkosynnytinaluetta. Oireet voivat olla myös yleisiä, jolloin koko ulkosynnytinalue voi oireilla epämääräisesti, kuten puutuen, kirvellen tai poltellen. Tällöin selkeää kipupistettä ei yleensä löydy, ja kipu voi olla jatkuvaa ja säteillä pakaroihin ja reisiin. Vulvodyniasta puhutaan, kun kivun aiheuttajalle ei löydy muuta selvää syytä ja kipu on kestänyt 3 kk tai pidempään. Vulvodynian oireet voivat olla kuitenkin moninaiset, eivätkä välttämättä rajoitu pelkästään vulvan kipuun. Tässä blogitekstissä avaamme sitä, mitä muita oireita vulvodyniaan voi liittyä.

Aikaisempien vuosien blogeissa on käsitelty vulvodyniaa yleisellä tasolla sekä yleistynyttä vulvodyniaa. Nämä blogit löytyvät Medisportin sivuilta osoitteista:

https://www.medisport.fi/vulvodyniaan-on-hoitovaihtoehtoja

https://www.medisport.fi/vulvodynia

Virtsarakon toiminta

Vulvodyniaan on liitetty sekä yliaktiivisen virtsarakon että interstitiaalisen kystiitin oireita. Yliaktiivisessa virtsarakossa esiintyy virtsaamispakkoa sekä tihentynyttä virtsaamisen tarvetta joko päivällä (yli 8 virtsaamiskertaa vuorokaudessa) tai yöaikaista virtsaamisen tarvetta (vähintään 2 kertaa yön aikana). On huomattava, että yliaktiivisen virtsarakon diagnostiset kriteerit eivät ole vakiintuneet.

Yliaktiivisen virtsarakon taustalla on usein lantionpohjan lihasten toimintahäiriö/liiallinen jännittyneisyys tai autonomisen hermoston epätasapainoa/hermoston ylivirittymistä. Lantionpohjan lihasten jännittyneisyys luo painetta virtsarakolle, jolloin keskushermostolle tulee vääristynyt viesti virtsarakon täyttymisestä. Autonominen hermosto puolestaan säätelee virtsarakkoa, sekä virtsanpidätystä että virtsaamista. Yliaktiivisen virtsarakon taustalla on usein vuosia jatkunut kehon stressitila.

Interstitiaalinen kystiitti on pitkäaikainen virtsarakon sairaus, jonka oireet kehittyvät hitaasti pahentuen vuosien kuluessa. Sen oireita ovat virtsaamispakko, tiheävirtsaisuus sekä virtsarakon ja lantion alueen kivut, jotka pahenevat virtsarakon täyttyessä. Interstitiaalisessa kystiitissa virtsarakon tilavuus on pienentynyt, mikä usein johtaa tihentyneeseen virtsaamisen tarpeeseen.

On arvioitu, että yli 85 prosentilla interstitiaalisen kystiitin diagnoosin saaneista on myös lantionpohjan lihasten toimintahäiriö ja lihaskalvoperäistä kipua. Lantionpohjan lihakset saattavat olla jännittyneet ja niissä saattaa olla kipukohtia ja niin kutsuttuja triggerpisteitä. Virtsarakon kipu voi lisätä jännitystä ja kipua ympäröivissä lihaksissa, mutta myös ympäröivät lihakset provosoivat kipua rakossa. Kipu voi tuntua myös muualla kehossa, kuten alavatsassa, alaselässä, pakaroissa tai reisissä. Lihaskalvojen käsittelyn (faskiakäsittely) ja lantionpohjan lihasten rentoutumisharjoitusten on todettu olevan erittäin vaikuttavaa hoitoa interstitiaalisen kystiitin hoidossa.

Suoliston toiminta

Ärtyneen suolen oireyhtymää tavataan usein vulvodyniaa sairastavilla. Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on paksusuolen toimintaan vaikuttava toiminnallinen suolistosairaus. Sen oireina ovat vatsakivut, turvotus, ilmavaivat, muutokset suolen toiminnassa (esimerkiksi ripuli, ummetus tai näiden vuorottelu). Monilla esiintyy myös närästystä, pahoinvointia ja suoliston tuottaman liman esiintymistä ulosteessa. Ärtyneen suolen oireita voivat laukausta esimerkiksi stressi tai jotkin ruoka-aineet, kuten maito, rasvaiset ruoat ja hiilihapolliset juomat. Myös lantionpohjan toimintahäiriöt, kuten liiallinen lantionpohjan lihasten jännittyneisyys, ovat yhteydessä ärtyneen suolen oireyhtymään ja saattavat pahentaa IBS-oireita.

Lisää lantionpohjan ja IBS:n yhteydestä voit lukea täältä: https://www.medisport.fi/lantionpohjan-fysioterapia-ibs-hoito

Endometrioosi

Endometrioosia eli kohdun sirottumatautia sairastavilla tavataan muita enemmän vulvodyniaa. Endometrioosissa kuukautiskivut sekä ulostamis- ja virtsaamiskivut ovat tyypillisiä oireita. Endometrioosikipu, kuten mikä tahansa krooninen kipu, herkistää keskushermoston kivulle.

Endometrioosia on käsitelty enemmän aikaisemmissa blogeissa:

https://www.medisport.fi/voiko-se-olla-endometrioosi

https://www.medisport.fi/nuorten-kuukautiskivut-ja-endometrioosi-varhainen-puuttuminen

Fibromyalgia

Vulvodyniaan on yhdistetty myös lisääntynyt riski fibromyalgialle. Fibromyalgia on toiminnallinen oireyhtymä, jossa esiintyy laaja-alaista ja pitkäkestoista kipua tuki- ja liikuntaelimistössä. Kivun lisäksi uupumus, virkistämätön uni, tiedonkäsittelyn ja mielialan häiriöt ovat tyypillisiä fibromyalgiassa. Fibromyalgian syynä pidetään keskushermostoperäisen kivun säätelyhäiriötä ja autonomisen hermoston epätasapainoa.

Päänsärky

Vulvodyniaan voi liittyä myös lisääntynyttä riskiä pitkäaikaiselle päänsärylle ja kasvojen alueen kivulle. Kroonisen päivittäisen päänsäryn osalta ei ole olemassa kansainvälisesti hyväksyttyä yhtä määritelmää. Pitkittynyt päänsärky voi olla esimerkiksi muuntunutta migreeniä, pitkittynyttä jännityspäänsärkyä tai uutta päivittäistä jatkuvaa päänsärkyä.

Lihasperäistä päänsärkyä aiheuttavat useimmiten lihasjännitys niska-hartiaseudulla ja kaulalla, leuan lihaksissa sekä silmän ja korvan ympäristössä. Samat alueet ovat suurelta osin yhteydessä myös lantionpohjaan ja sen jännittyneisyyteen. Etenkin leuka sekä niska-hartia-kaula-alue peilaavat lantionpohjaa - ja jos jännitystä löytyy toisesta, sitä yleensä löytyy myös toisesta.

Purentalihakset

Vulvodynia altistaa bruksismille eli hampaiden narskuttelulle. Purentalihaksissa voi esiintyä toistuvaa lihasaktiviteettia, missä hampaita puristetaan tai narskutellaan yhteen tai alaleukaa jännitetään tahdosta riippumatta. Bruksismi voidaan jaotella unenaikaiseen tai valveilla ollessa tapahtuvaan lihastoimintaan.

Leuan seutu on lihaskalvojen kautta suorassa yhteydessä lantionpohjaan. Leuan ja lantionpohjan yhteys kehittyy meille jo kohdussa, alkion varhaisessa kehitysvaiheessa. Kun leuka on jatkuvasti jännittynyt, jännitys peilautuu myös lantionpohjaan ja päinvastoin.

Lihaskireyd et

Lantion alueen toispuoleisuudet ovat yleisiä vulvodyniassa. Esimerkiksi ahdas lonkka/ahtaan lonkan oireyhtymä (FAI) on yhteydessä vulvodyniaan. Myös SI-nivelen toimintahäiriöt ovat usein liitoksissa lantionpohjan jännittyneisyyteen ja myös vulvodyniaan.

Tutkimuksissa on saatu viitteitä myös siitä, että lihaskireyksien käsittely faskiaa hoitamalla lievittäisi tehokkaasti vulvodynian oireita. Hoito voi tapahtua lantionalueelle, mutta näyttäisi siltä, että myös muun vartalon lihaskireyksien hoito on tehokasta vulvodyniaoireiden lievittämisessä. Faskiakäsittelyillä on saatu muun muassa vulvodyniakipua lievittymään ja lantionpohjan lihasjännitystä laskemaan.

Psyykkinen jaksaminen

Vulvodyniaan liittyy usein myös omaan jaksamiseen vaikuttavia oireita, kuten ahdistusta, häpeää ja masennusta. Vielä ei osata sanoa, altistavatko psyykkiset oireet vulvodynialle vai ovatko ne seurausta vulvodyniasta. On mahdollista, että vulvodynia altistaa ahdistuneisuudelle ja masennukselle, koska vulvodynian oireet rajoittavat usein elämää eikä vulvodyniasta ole aina helppo puhua. Vulvodynia vaikuttaa usein myös negatiivisesti parisuhteeseen kivun ja kivun pelon takia.

On tärkeää muistaa, että vulvodynian vaikutukset kehoon ja elämään voivat olla erittäin laajat! Keskittymällä pelkkään yhdyntäkipuun tai poltteluun vaginan suulla perimmäinen syy vulvodynialle saattaa jäädä löytymättä. Me Medisportissa haluamme auttaa sinua kokonaisvaltaisesti!

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, seksuaaliterapeutti Sami Onoilalla on perinpohjainen kokemus vulvodynian hoidosta. Sami ymmärtää vulvodynian monimutkaisuuden ja laajan vaikutuksen niin kehoon, parisuhteeseen kuin elämänlaatuun.

Lantionpohjan fysioterapeutillemme Eeva-Maria Halmiselle on tärkeää selvittää oireidesi syy. ”Vastaanotollani selvitän muun muassa, milloin ja minkälaisessa elämäntilanteessa oireesi ovat alkaneet. Selvitän myös oireiden laajuuden ja sen, miten koet niiden vaikuttavan elämääsi – tämä on tärkeää, jotta ymmärrän tilanteesi ja pystyn parhaimmalla tavalla auttamaan sinua.”

Eeva-Maria tekee myös faskiakäsittelyitä, joilla vulvodyniaoireita voidaan lievittää ja lantionpohjan jännittyneisyyttä helpottaa.

Lue lisää lantionpohjan fysioterapiasta täältä https://www.medisport.fi/lantionpohjan-fysioterapia

Ajan Medisportiin gynekologin vastaanotolle ja/tai lantionpohjan fysioterapiaan voit varata puhelimitse ma-pe p. 010 54 35700 tai sähköisestä ajanvarauksesta. Suosittelemme varaamaan gynekologin vulvodynian ensikäynnille riittävän pitkän ajan, ( erikoislääkärin vastaanotto) enintään 60-90 min sekä ensimmäiselle lantionpohjan fysioterapiakäynnille ( erikoisfysioterapia ) enintään 90 minuutin vastaanottoajan.

Vulvodyniaviikkoa vietetään tänä vuonna 4.–10.11. ja teemaviikko järjestetään nyt jo kuudetta kertaa. Korento ry:n organisoiman kansallisen Vulvodyniaviikon tavoitteena on lisätä tietoisuutta vulvodyniasta ja siihen liittyvistä oireista sekä tuoda näkyväksi sitä, miten suurta joukkoa oireyhtymä koskettaa. Vulvodynia on yleinen, mutta yhä liian usein vaiettu oireyhtymä, joka näkyy sen kanssa elävän arjessa monin tavoin. Teemaviikolla kannustamme puhumaan avoimesti ja rohkeasti vulvodyniasta ja sen moninaisista vaikutuksista elämään.

Kirjoittajat:
Työterveyslääkäri, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri & seksuaaliterapeutti Sami Onoila

Lantionpohjan fysioterapeutti Eeva-Maria Halminen

Rintasyöpä - riskitekijät, oireet ja hoito

Thu, 31 Oct 2024 13:55:27 GMT

Suomessa rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. On arvioitu, että siihen sairastuu joka 7–8. nainen. Rintasyövän ilmaantuvuus on lisääntynyt viime vuosina, koska naisten elinikä on pidentynyt. Rintasyöpä yleistyy naisilla 45 vuoden iän jälkeen – alle 30-vuotiailla rintasyöpä on harvinainen. Vaikka rintasyöpä esiintyy etupäässä naisilla, rintasyöpää löytyy Suomessa miehiltä noin 30 tapausta joka vuosi.

Rintasyövän sairastumisen syy on tuntematon. Rintasyövän riskitekijöinä ovat varhainen kuukautisten alkamisikä, myöhään alkaneet vaihdevuodet, lapsettomuus tai ensimmäinen synnytys yli 30-vuotiaana, ylipaino, ionisoiva säteily, tupakointi ja runsas alkoholin käyttö. Myös pitkäaikaisen hormonikorvaushoidon on todettu olevan rintasyövän riskitekijä. Nuoruudessa annettu rintakehän sädehoito voi altistaa myöhemmin rintasyövän kehittymiselle. Noin 5–10 prosenttia rintasyövistä liittyy perinnölliseen alttiuteen rintasyövälle. Vaikka monessa suvussa on useita rintasyöpään sairastuneita lähisukulaisia, tilanteen selittää rintasyövän yleisyys ja sattuma perinnöllisen alttiuden sijaan. Jos perinnöllistä alttiutta rintasyövälle ei ole, rintasyövän riskiä voi vähentää säännöllisellä kuntoliikunnalla ja usealla täysaikaisella raskaudella.

Rintasyövän oireena on suurimmalla osalla potilasta rinnassa tuntuva kivuton kyhmy. Iho tai nännin alue voi olla sisäänpäin vetäytynyt. Toisinaan nännin seudussa voi olla ihottuman kaltaista muutosta. Rintasyövän oireena voi olla myös kipu tai painon tunne rinnassa tai kyhmy kainalossa. Nännistä tuleva erite on harvoin rintasyövän oireena.

Rintasyövän diagnostiikka perustuu rinnan muutoksen tunnusteluun, kuvantamistutkimuksiin sekä kuvantamisen yhteydessä otettavaan paksuneulanäytteeseen kasvaimesta. Rintojen peruskuvantamistutkimus on mammografia, jota voidaan tarvittaessa täydentää ultraäänitutkimuksella. Rintasyövän seulontaan tähtääviä mammografiaseulontoja tarjotaan 50–59-vuotiaille naisille 20–26 kuukauden välein. Rintasyöpäseulonnoilla voidaan estää noin 80 prosenttia rintasyövän ilmaantuvuudesta ja syöpään liittyvistä kuolemista.

Rintasyöpä hoidetaan pääsääntöisesti leikkaamalla. Leikkaus voidaan tehdä rintaa säätävästi, jos se on mahdollista. Tarvittaessa rinnan poiston jälkeen voidaan tehdä rinnan korjausleikkaus. Liitännäishoitona rintasyövän leikkauksen lisäksi voidaan antaa solunsalpaajahoitoa, hormonaalista hoitoa tai leikkauksen jälkeistä sädehoitoa.

Jos rintasyöpä ei ole lähettänyt etäpesäkkeitä, sen ennuste on hyvä. Vaikka rintasyövässä voidaan tavata myöhäisiä syövän uusimisia, 5 vuoden kuluttua rintasyöpään sairastuneista 91 prosenttia on elossa ja 10 vuoden kuluttua rintasyövän hoidosta noin 85 prosenttia potilaista on elossa.

Fysioterapia apuna rintasyöpähoidoista kuntoutumisessa

Fysioterapiaan on hyvä hakeutua rintasyöpäleikkauksen jälkeen leikkausarven terveen arpeutumisen ja olkanivelen liikkuvuuden palautumisen turvaamiseksi. Rintasyövän leikkaushoito voi altistaa myös jäätyneen olkapään kehittymiselle, minkä takia leikkauksen jälkeen on hyödyllistä huomioida paranemisprosessin lisäksi leikkausalueen kuntoutus. Myös säde- ja sytostaattihoidon jälkeen kudokset hyötyvät pehmeästä kudosten mobilisoinnista, kuten faskiahoidoista tai hieronnasta.

Rinnan ja kainalon alueen leikkausarvet saattavat arpeutuessaan muodostaa syvälle ylettyviä niin sanottuja arpikiinnikkeitä, jotka heikentävät kudosten normaalia liikkuvuutta. Kiinnikkeinen arpi voi aiheuttaa tuki- ja liikuntaelinvaivoja, kuten olkapään kipua ja liikerajoitusta pitkänkin ajan jälkeen leikkauksesta. Arpi voi vaikuttaa myös turvotuksen lisääntymiseen ja yläraajan hermotuksen heikentymiseen.

Leikkauksen jälkeen fysioterapia sisältää olkanivelen ja ylävartalon liikkuvuusharjoitteita sekä aikaisintaan 6–8 viikkoa leikkauksesta arven pehmeää mobilisointia, jos hoitava taho on todennut manuaaliset hoitomuodot turvallisiksi esimerkiksi liitännäishoitomuotojen jatkumisen kannalta. Vanhakin leikkausarpi hyötyy aina arven mobilisoinnista, jos arpi on joustamaton tai kiristää, joten arven käsittelyllä ei ole kiire. Tärkeintä on toipua leikkauksesta omien voimavarojen tahdissa.

Myös säde- ja sytostaattihoidon jälkeen on tärkeää palauttaa kudoksiin niiden liikkuvuus. Sekä säde- että sytostaattihoidossa hoidon vaikutus ei kohdistu pelkästään syöpäsoluihin vaan myös terveeseen kudokseen. Tästä syystä joskus liitännäishoitojen jälkeen hoidetulle alueelle voi muodostua erilaisia oireita, kuten kudosten jäykkyyttä. Erityisesti sädehoidon jälkeen saattaa terve iho- ja lihaskudos muuttua jäykäksi, arpikudosmaiseksi. Tämä heikentää kudosten liikkuvuutta ja voi vaikuttaa kehon ja lihasten toimintaan laajastikin. Hieronnalla tai faskiakäsittelyllä ja lempeällä liikeharjoittelulla voidaan parantaa kudosten joustavuutta ja liikkuvuutta.

Suosittelemme aina tarkistamaan hoitavalta taholtasi, missä vaiheessa fysioterapian voi aloittaa.

Kirjoittajat:
Työterveyslääkäri, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri & seksuaaliterapeutti Sami Onoila

Lantionpohjan fysioterapeutti Eeva-Maria Halminen

Muutama ajatus laihduttamisesta

Sat, 26 Oct 2024 10:29:13 GMT

Syömiseen ja painoon vaikuttaa todella iso määrä tekijöitä, joista monesta työterveyslääkäri ja gynekologi Sami Onoila omassa blogissaan kirjoitti. On kuitenkin lohdullista tietää, että vaikka perimän puolesta taipumusta lihomiselle on, vaikuttavat ns. ulkoiset tekijät pääasiassa paljon enemmän painoon kuin geenit. Ja niihin ulkoisiin tekijöihin pystymme vaikuttamaan!

Usein painon hallinnassa tai laihduttamisessa ei malteta riittävän hyvin pysähtyä niihin seikkoihin, jotka omalla kohdalla painoa nostavat tai laskevat. Hankaluutta lisää se, että painoon vaikuttavat tekijät vielä yleensä muuttuvat iän myötä. Laihduttaminen on todellakin taitolaji ja parhaisiin tuloksiin päästään perinpohjaisen itsetutkiskelun kautta!

On hyvä tietää, että tutkimustenkaan mukaan laihduttaminen ei aina lihota. Pysyviä tuloksia saa parhaiten aikaan silloin, kun laihduttaa ajan kanssa mahdollisimman hitaasti. Laihtuminen vähitellen ikään kuin bonuksena järkevien omaan elämään sopivien muutosten myötä on varmasti myös miellyttävämpää kuin tiukkojen kuurien toteuttaminen.

Suuri vaara lihomiselle jopa yli sen painon, mikä oli laihtumiseen ryhdyttäessä, on varsinkin silloin, kun laihdutetaan hyvin nopeasti vähäenergiaisilla ja yksipuolisilla ruokavalioilla, jolloin elimistön rakennusaineista saattaa tulla puutetta. Lihasmassan menetys on yksi nopean laihduttamisen ikävä haitta, samalla kehonkoostumus muuttuu epäedulliseen suuntaan. Esimerkiksi nykyisillä markkinoilla olevilla laihdutuslääkkeillä saavutetaan useimmiten nopeammin tuloksia kuin perinteisillä painoon vaikuttavilla keinoilla, mutta lopputulos kehonkoostumuksen ja ravitsemustilan suhteen mietityttää allekirjoittanutta. Olisikin ehdottoman tärkeää, että laihdutuslääkettä käyttävä saisi aina ravitsemusterapeutin ohjausta syömisongelmiensa kanssa.

Onko aina edes järkevää laihduttaa?

Häiriintynyt syöminen tai syömishäiriö voivat ilmentyä esimerkiksi seuraavilla tavoilla: toistuva tunteiden säätely syömisellä, syömisen (usein pakonomainen) tiukka rajoittaminen, erilaisten sääntöjen kehittäminen sille, mitä ja miten voi syödä, hallitsematon syöminen (johon saattaa liittyä oksentaminen ja/tai laksatiivien käyttö) ja niin edelleen. Edellä mainitun kaltaisissa tilanteissa laihduttaminen on tuhoisaa.

Syömishäiriöstä kärsivää ei voi tunnistaa ulkoisesta olemuksesta tai painosta! Jos arvelee itsellään tai läheisellään olevan häiriintyneeseen syömiseen tai syömishäiriöön sopivia piirteitä, suosittelen lämpimästi hakemaan apua meiltä ammattilaisilta!

Kirjoittaja: Ravitsemusterapeutti Anne Kartano

Varaa aika Medisportin ravitsemusterapeutti Annen vastaanotolle: (ma-pe) p. 010 54 35700

Lihavuuden syistä ja hoidoista

Mon, 21 Oct 2024 15:10:55 GMT

Lihavuus on pitkäaikaissairaus, jossa kehon rasvakudoksen määrä on liian suuri. Lihavuuden ehkäisyn ja hoidon tavoitteena on estää lihavuuden paheneminen, auttaa painonhallinnassa sekä hoitaa lihavuuden aiheuttamia sairauksia sekä parantaa työ- ja toimintakykyä ja elämänlaatua.

Aikuisten normaalina painoindeksinä (paino jaettuna pituuden neliöllä) pidetään 18.5–25. Jos painoindeksi on yli 30, puhutaan lihavuudesta. Ylipainossa painoindeksi on 25–30. Vyötärölihavuuden rajana pidetään miehillä arvoa 100 cm ja naisilla 90 cm. FinTerveys-tutkimuksessa arvioitiin, että Suomessa on vähintään 2.5 miljoonaa ylipainoista, joista noin miljoona on lihavia. Suomalaisista miehistä on ylipainosia vähintään 72 prosenttia ja lihavia 26 prosenttia. Naisista ylipainoisia on 63 prosenttia ja lihavia 28 prosenttia.

Lihavuuden taustatekijät

Vaikka lihavuus on seurausta pitkäaikaisesta liiallisesta energiansaannista suhteessa energiankulutukseen, lihavuuteen vaikuttavat useat sekä yksilölliset että yhteiskunnalliset tekijät. Muun muassa työ- ja arkiliikunnan väheneminen, runsaasti energiaa sisältävien ruokien helppo saatavuus sekä suuret annos- ja pakkauskoot, altistavat lihomiselle. On arvioitu, että jopa puolet viimeisen 30–40 vuoden lihomisesta saattaa selittyä ruokaympäristön muuttumisella liialliseen energiansaantiin houkuttelevaksi.

Perimällä on vaikutusta ylipainoon. On tunnistettu geenialueita, jotka vaikuttavat ruokahalun säätelyn kautta ylipainon syntyyn. Vaikka perimä voi selittää osan (30–70 prosenttia) ihmisten välisistä painoeroista, lihavuudelle altistavat geenimuutokset ovat harvinaisia.

Ylipainon syntymiseen vaikuttaa sekä oma että perheessä koettu stressi. Lisäksi muun muassa yksinäisyydellä on todettu tilastollinen yhteys suurempaan painoindeksiin ja ylipainoon. Oma ja perheessä koettu masennus suurentavat ylipainon ja vyötärölihavuuden riskiä. Niukka ja heikentynyt unenlaatu altistaa lihomiselle.

Ruokavalion suurempi energiatiheys on yhteydessä painon liialliseen nousuun. Painonnousua nousua edistää runsas lihan, vähäkuituisten viljatuotteiden, makeisten ja sokeroitujen juomisen kulutus. Ruuan suuret tarjoilu- ja annoskoot saavat syömään enemmän. Makumieltymyksistä erityisesti voimakas mieltymys rasvaan on liitetty suurentuneeseen lihomisen riskiin. Syömiskäyttäytymisessä voi olla piirteitä, joissa ruuan koettu palkitsevuusarvo ja syömisen halu ovat voimakkaita. Tällaisia piirteitä ovat esimerkiksi hallitsematon syöminen, tunnesyöminen ja ahminta.

Vähäinen fyysinen aktiivisuus altistaa painon kertymiselle. Runsas istuminen ja paikallaanolo valveillaoloaikana altistaa lihavuudelle.

Lihavuuden hoito

Terveyttä edistävä ruokavalio, säännöllinen ateriarytmi ja sopivat annoskoot ovat painonhallinnassa keskeisiä asioita. Muun muassa runsaasti kuituja sisältävien ruokien (esim. täysjyväviljat), hedelmien ja pähkinöiden käyttäminen on ennustanut aikuisilla pienempää painonnousua.

Jotta painonhallinnan tulokset säilyvät, pitää elintapoja muuttaa pysyvästi. Perinteisten laihdutuskuurien ongelmana on ollut kuurin ajoitettu loppu. Kuurin loppumisen jälkeen on saatettu antaa lupa syödä uudelleen vapaammin, kun tavoitepaino on saavutettu. Toisaalta laihdutuskuurien ongelmana on nälkä-kylläisyysmekanismin säätelyjärjestelmä. Laihdutuskuureissa kylläisyyden säätelymekanismit sammuvat, mutta nälän säätelymekanismit saavat aikaan nälän tunteen jatkumisen, jolloin on syötävä enemmän. Lopulta laihdutuskuurin loppumisen jälkeen paino on palannut suuremmaksi kuin ennen laihduttamisen aloittamista. Toki kaikissa tutkimuksissa laihdustusjaksojen jälkeen paino ei ole noussut yli lähtöpainon, kyseessä oleva seikka - laihduttaminen lihottaa - ei siis aina pidä paikkansa.

Ruokarytmissä on tärkeää kiinnittää huomiota säännölliseen ruokarytmiin ja annoskokoihin. Pienemmät ruokailuastiat sekä annos- ja pakkauskoot pienentävät energiansaantia. Ns. lautasmallin mukaan lautaselle kannattaa ottaa puolet kasviksia tai salaattia, neljäsosa perunaa tai riisiä ja neljäsosa varsinaista ruokaa.

Terveyden kannalta paras liikuntamuoto on sellainen, joka on itselle mieluinen ja jota pystyy toteuttamaan säännöllisesti. Painonhallintaa edistää päivittäinen arkiaktiivisuus. Aktiivisuutta saa usein lisättyä pysyvästi elämäntapoihin arkiaktiivisuuden kautta – esimerkiksi portaita voi kiivetä hissin käyttämisen sijasta, työ- ja asiointimatkoja voi liikkua osittain kävellen tai pyörällä.

Ylipainon ja lihavuuden hoidossa unen merkitys on tärkeä. Jokaöinen riittävän pitkä ja hyvänlaatuinen uni edistää painonhallintaa. Samoin säännöllinen uni-valverytmi nukkumaanmenoaikojen ja heräämisaikojen osalta on tärkeää. Aikuisille suositellaan 7–9 tunnin yöunta.

Lihavuuden lääkehoito

Lihavuuden lääkehoidon tavoitteena on tukea elintapamuutosta. Lääkehoitoon pitää liittyä aina elintapahoito. Lääkehoito voidaan tarvittaessa aloittaa myös painonlaskun jälkeen tukemaan saavutetun painon pysyvyyttä.

Lihavuuden lääkehoidon mahdollisuuksia osana muuta hoitoa arvioidaan aina vastaanotolla. Koska lihavuus on pitkäaikaissairaus, pitää lääkehoidon olla riittävän pitkäaikaista.

Medisportissa on tarjolla moniammatillista tukea painonhallintaan. Haluatko keskustella painonhallinnasta tai siihen käytettävistä lääkkeistä? Varaa aika Medisportin asiantuntijoille! 010 54 35700

Kirjoittaja: Työterveyslääkäri, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri & seksuaaliterapeutti Sami Onoila

Keskenmeno - todennäköisyys, syyt ja oireet

Tue, 15 Oct 2024 11:10:34 GMT

Keskenmenolla tarkoitetaan raskauden keskeytymistä ennen 22. raskausviikkoa. Keskenmenojen yleisyydestä ei ole tarkkoja arvioita, koska osa keskenmenoista hoidetaan ilman vastaanottokäyntejä terveydenhuollossa, jolloin keskenmenot eivät näy tilastoissa. On arvioitu, että 15-25 prosenttia kaikista raskauksista päätyy keskenmenoon. On arvioitu, että 5 prosentilla naisista on kaksi keskenmenoa ja 1-3 prosentilla 3 tai useampi keskenmeno. Suurin osa keskenmenoista tapahtuu alkuraskaudessa ennen 13. raskausviikkoa.

Vaikka keskenmenot aiheuttavat syyllisyyden tunnetta, on muistettava, että keskenmenot eivät ole itse aiheutettuja. Suurin osa alkuraskauden keskenmenoista johtuu kromosomien lukumäärän poikkeavaisuuksista. Jos huomioidaan alkuraskauden keskenmenojen lisäksi myös myöhäiset raskausviikon 13 jälkeen tapahtuvat keskenmenot, vähintään puolet keskenmenoista johtuu kromosomihäiriöistä. Kromosomien lukumäärän poikkeavaisuudet ovat sitä yleisempiä, mitä vanhempi nainen on. Tavallisimpia syitä keskenmenolle ovat kromosomipoikkeavuuden lisäksi ylipaino, tupakointi ja päihteiden käyttö. Lisäksi perussairauksien, kuten diabeteksen, kilpirauhasen vajaatoiminnan tai keliakian huono hoitotasapaino voi aiheuttaa keskenmenon. Myös kohdun rakennepoikkeavaisuudet ja tulehdukset saattavat vaikuttaa keskenmenojen riskiin. Usein keskenmenon syy jää tutkimuksista huolimatta epäselväksi.

Erittäin varhaisissa keskenmenoissa hedelmöittynyt munasolu on kiinnittynyt kohtuun ja muodostanut vähäisen määrän istukkasolukkoa. Tuulimunaraskaudessa kohdun sisälle on kehittynyt lapsivettä sisältävä raskausontelo, mutta sikiön kehitys on pysähtynyt jo raskauden varhaisessa vaiheessa. Keskeytyneessä keskenmenossa raskaus on alkanut normaalisti, mutta sikiö on menehtynyt kohdun sisälle.

Keskenmeno voi olla aluksi oireeton. Tällöin keskenmenon voi todeta ultraäänen avulla. Vaikka keskenmeno on tapahtunut, voivat raskausoireet jatkua ja raskaushormonipitoisuus nousta. Usein keskenmenon oireena on aluksi vähäinen verenvuoto, joka muuttuu runsaammaksi. Vuodon mukana voi tulla hyytymiä. Kuukautiskipujen kaltaisia alavatsa- ja alaselkäkipuja voi esiintyä. Raskausviikon 12 jälkeen esiintyvä myöhäinen keskenmeno voi alkaa myös lapsivedenmenolla.

Yksittäisen keskenmenon jälkeen seuraava raskaus yleensä sujuu ongelmitta. Toistuvista keskenmenoista puhutaan, jos naiselle on tullut peräkkäin kolme alkuraskauden keskenmenoa tai kaksi peräkkäistä keskenmenoa, joista toinen on tapahtunut toisella raskauskolmanneksella. Jos keskenmenoille löytyy selittävä tekijä, saatetaan keskenmenoa pystyä estämään esimerkiksi tukilääkkeillä. Vaikka toistuviin keskenmenoihin ei löytyisikään syytä, kolmen peräkkäisen keskenmenon jälkeen noin 60-70 prosenttia seuraavista raskauksista onnistuu.

Medisportissa onnistuvat gynekologin vastaanotolla sekä keskenmenojen syiden selvittäminen että raskausajan ultraäänitutkimukset.

15.10.2024 vietetään Keskenmenon kokeneiden päivää , joka antaa äänen keskenmenon kokeneille. Päivän tarkoitus on antaa ääni keskenmenon kokeneille ja tila pysähtyä oman kokemuksen äärelle. Keskenmeno on elämän kokoinen menetys ja sitä on oikeus surra. USA:sta lähtöisin olevaa “Pregnancy and Infant Loss Remembrance Day” -muistopäivää on vietetty vuodesta 2002 alkaen. Lapsettomien yhdistys Simpukka toi päivän vieton Suomeen vuonna 2021.

Päivään liittyy kello 19 järjestettävä kansainvälinen kynttilän sytyttämisen #WaveOfLight-kampanja.

Kirjoittaja: Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, työterveyslääkäri & seksuaaliterapeutti Sami Onoila

Kohdunkaulan syövän ja sen esiasteiden tutkinta

Fri, 20 Sep 2024 09:52:36 GMT

PAPA-koetta käytetään kohdunkaulan syövän ja sen esiasteiden seulontaan. Seulontaan kutsutaan viiden vuoden välein 30-65 vuotiaat naiset. Tällä hetkellä PAPA-seulontaan osallistuu noin 70 prosenttia kutsutuista. On arvioitu, että PAPA-muutosten jatkotutkimuksena tehtävään kohdunkaulan tähystykseen (kolposkopiaan) ohjautuu noin prosentti PAPA-seulontaan osallistuneista.

Seulonnassa löydetään varsinaisen kohdunkaulan syövän lisäksi esiasteita. Jos syövän esiasteita todetaan seulonnassa, nämä voidaan hoitaa parantavasti. On arvioitu, että vuosittain PAPA-seulonnan ansiosta vältetään yli 250 syöpäkuolemaa.

Kohdunkaulan syövän seulonnassa on perinteisesti käytetty Papa-testiä, joka kertoo kohdunkaulan solumuutosten tilanteesta. Uudempana testinä kohdunkaulan syövän seulontaan on tullut HPV-testi, mikä arvioi, onko elimistössä kohdunkaulan syöpää tai sen esiasteita aiheuttavaa korkean riskin papilloomavirusta. Jos HPV-testi jää negatiiviseksi eli kohdunkaulan syöpää tai sen esiasteita aiheuttavaa virusta ei ole, perinteisen Papa-kokeen analysointi ei välttämätöntä, koska riski kohdunkaulan syövälle on erittäin vähäinen.

Jos korkean riskin papilloomavirus löytyy elimistöstä, tämä ei automaattisesti tarkoita syöpää. On arvioitu, että viruksen tartunnasta aikaa kohdunkaulan syövän ja sen esiasteiden kehittymiseen kuluu kymmeniä vuosia. Suurin osa (noin 90 prosenttia) korkean riskin viruksista poistuu elimistöstä 1-2 vuoden sisällä tartunnan saamisesta. Kohdunkaulan syöpä kehittyy alle prosentille korkean riskin viruksen kantajista.

Medisportissa sekä PAPA-koe että korkean riskin HPV-näyte on mahdollista ottaa gynekologin vastaanotolla. Näytteen ottaminen onnistuu normaalilla vastaanotolla. Käytössä on uudentyyppinen nestepapa-näyte, jossa kaikki PAPA- ja HPV-tutkimukseen kerättävät näytteet saadaan otettua samalla kertaa.

Onko papakokeen ottaminen ja gynekologinen tutkiminen kivuliasta – tai kivun takia jopa mahdotonta? Lantionpohjan lihasten jännittyneisyys, vaginismus ja vulvodynia aiheuttavat usein kipua gynekologisen tutkimisen aikana. Kivun ei kuitenkaan tarvitse olla koko loppuelämää määrittävä tekijä! Lantionpohjan fysioterapialla hoidetaan muun muassa lantionpohjan jännittyneisyyttä, vaginismusta ja vulvodyniaa. Kivusta on mahdollista päästä eroon. Jos kipu vaikeuttaa gynekologisten tutkimuksien toteutumista, ota yhteyttä. Lantionpohjan fysioterapeuttimme Eeva-Maria Halminen auttaa kipuoireissa jokaista asiakasta yksilöllisesti huomioiden ja fysioterapiamatkassa tukien.

Syyskuu on gynekologisten syöpien tietoisuuskuukausi. Koko syyskuun kestävä tietoisuuskampanja huipentuu gynekologisen onkologian päivänä tänään (World GO Day) 20. syyskuuta.

Kirjoittaja:
Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, seksuaaliterapeutti Sami Onoila

PCOS ja keskenmenot

Wed, 04 Sep 2024 11:08:36 GMT

Munasarjojen monirakkulaista oireyhtymää (PCOS) on käsitelty kattavasti viime vuonna linkin takaa löytyvässä blogissa . Blogiteksti on edelleen ajankohtainen.

On arvioitu, että PCOS-potilailla keskenmenon riski on 30-50 prosenttia, kun terveiden riski keskenmenolle on arvioitu 10-20 prosenttiin. Viime aikoina on julkaistu tutkimuksia PCOS vaikutuksesta toistuviin keskenmenoihin. Vaikka monirakkulaisten munasarjojen oireyhtymän ja toistuvien keskenmenojen välinen yhteys on todettu, monet keskenmenoihin vaikuttavat tekijät ja syyt ovat edelleen epäselviä. Mahdollisena syynä kasvaneeseen keskenmenoriskiin voivat olla insuliiniresistenssi, ylipaino ja erilaiset häiriöt hormonitoiminnassa. Lisäksi PCOS potilailla on epäilty olevan lisääntynyt riski erilaisiin veren hyytymistekijäsairauksiin, jotka myös ovat riskejä toistuville keskenmenoilla.

Insuliiniresistenssiä voidaan hoitaa metformiinilla, joka on suun kautta otettava diabeteslääke. Tutkimukset metformiinin hyödystä keskenmenojen estoon PCOS-potilailla ovat ristiriitaisia. Mahdollisia verenhyytymiseen vaikuttavia tekijöitä voidaan hoitaa tarvittaessa veren tukostaipumusta estävillä lääkkeillä.

PCOS voi toisinaan liittyä liitännäissairauksia, kuten kohonnutta verenpainetta. Ennen mahdollista raskauden yrittämistä, mahdollisten liitännäissairauksien hoitotasapaino pitää saada hyväksi, koska näin saadaan keskenmenoriskiä ja raskauteen liittyviä muiden komplikaatioiden, kuten raskausmyrkytyksen, riskiä vähennettyä. Jos potilaalla on ylipainoa, painon pudotus ennen raskautta parantaa sekä raskauden alkamisen että jatkumisen ennustetta. Ylipainoisilla potilailla foolihappolisä alkuraskaudessa saattaa olla hyödyllinen.

Vaikka PCOS osalta keskenmenojen riskiin ja siihen liittyvien estohoitojen mahdollisuudet ovat vielä osittain tuntemattomia, hoidon mahdollisuuksia ja hyötyjä voidaan arvioida vastaanotolla jokaisen yksilöllisen riskinarvion perusteella.

Jos sinua mietityttää PCOS tai keskenmenoriski, varaa aika gynekologin vastaanotolle numerosta 010 543 5700 .

Kansallista PCOS-viikkoa vietetään tällä viikolla 2.–8.9.2024. PCOS (polycystic ovary syndrome, munasarjojen monirakkulaoireyhtymä) on yleinen hormonihäiriö. PCOS:ää esiintyy 10−18 %:lla syntymässä naiseksi määritellyistä. Suomessa PCOS:n kanssa elää siis jopa noin puoli miljoonaa ihmistä. Oireyhtymän kehittymisen taustalla epäillään olevan todennäköisesti sekä perinnöllisiä että ympäristötekijöitä. Teemaviikon tavoitteena on lisätä tietoisuutta munasarjojen monirakkulaoireyhtymä PCOS:stä ja herättää keskustelua oireyhtymän kokonaisvaltaisista vaikutuksista sen kanssa elävän terveyteen ja elämänlaatuun. Tutustu ohjelmaan täältä: https://korento.fi/vaikutamme/pcos-viikko/

Hyvää Maailman seksuaaliterveyspäivää!

Kirjoittaja:

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, seksuaaliterapeutti Sami Onoila

Vaihdevuosioireet ja hormonihoito

Fri, 30 Aug 2024 14:17:20 GMT

Vaihdevuosilla tarkoitetaan koko ajanjaksoa, jolloin munasarjojen toiminta heikkenee ja lopulta sammuu. Keskimääräinen vaihdevuosi-ikä on 51 vuotta, mutta yksilöllinen vaihtelu oireiden iässä on suurta (usein 45–55 ikävuoden välillä). Jos kuukautiset loppuvat alle 40-vuotiaana, kyseessä voi olla ennenaikainen munasarjatoiminnan hiipuminen, jonka syy pitää selvittää.

On arvioitu, että noin 75 prosentilla naisista on vaihdevuosiin liittyviä oireita, kuten kuumia aaltoja ja yöhikoilua. Erityisen hankalia vaihdevuosioireita on noin 20 prosentilla. Ylipaino, runsas kahvinjuonti ja voimakkaasti maustetut ruoat ja tupakointi voivat pahentaa vaihdevuosioireita.

Vaihdevuosioireet johtuvat munasarjojen naishormonin (estrogeenin) tuotannon loppumisesta lähes kokonaan. Ennen kuin kuukautiset jäävät kokonaan pois, munasarjojen naishormonituotannon väheneminen voi aiheuttaa vaihdevuosioireita, kuten kuumia aaltoja ja yöhikoilua ja univaikeuksia, jo vuosia ennen kuukautisten poisjäämistä. Tällöin puhutaan esivaihdevuosioireista. Lisäksi varhaisvaiheen munasarjojen naishormonituotannon laskussa on tyypillistä kuukautiskierron lyheneminen ja tiputteluvuoto – kuukautiskierto pitenee vasta myöhemmin.

Vaihdevuosioireita

Vaihdevuosioireet kestävät hankalina tavallisesti noin kahden vuoden ajan. Keskimäärin hikoiluoire kestää noin seitsemän vuotta ja on yleensä voimakkainta ensimmäisinä vuosina. Osalla vaihdevuosioireet voivat olla pitkäkestoisia ja kestää jopa 20 vuotta.

Tyypillisin vaihdevuosioire on kuumat aallot, hikoilu ja punoitus. Oireisiin voi liittyä sydämen tykyttelyä. Lisäksi oireina voi olla väsymystä, masentuneisuutta ja mielialan vaihtelua. Vaihdevuodet voivat aiheuttaa seksuaalista haluttomuutta ja emättimen limakalvojen kuivumisen kautta yhdyntäkipua. Useimmilla vaihdevuosien oireiden aiheuttamista oireista univaikeudet ovat häiritsevin ja eninten elämänlaatua rajoittava oire. Vaihdevuosioireiden haittaavuus ei ole yhteydessä naishormonitasoihin.

Vaihdevuosien aikana voi esiintyä tiheävirtasuisuutta ja virtsaamisen kirvelyä ilman tulehdusta. Lisäksi emättimen limakalvojen kuivuminen herkistää virtsatietulehduksille. Vaihdevuosien aikana virtsan pidätyskyky heikkenee.

Lisäksi vaihdevuosissa nivelkivut, nivelten arkuus ja lihassäryt voivat lisääntyä. Naishormonin puutoksen seurauksena ikääntymiseen liittyvä luun haurastuminen kiihtyy. Rintojen koko usein pienenee vaihdevuosissa.

Hormonihoito

Vaihdevuosioireiden hoidon aiheena on häiritsevien vaihdevuosioireiden (esimerkiksi kuumat aallot, hikoilu, univaikeudet) hoitaminen. Jos potilaalla on hoitoa vaativia vaihdevuosioireita, voidaan hormonihoitoa käyttää osteoporoosin estoon ja hoitoon. Vaihdevuosioireiden hoitoon käytetään joko naishormonia tai naishormonin ja keltarauhashormonin yhdistelmähoitoa riippuen siitä, onko kohtu tallella vai poistettu. Virtsateihin ja emättimen limakalvojen oireiden hoitoon käytetään paikallisia naishormoneja.

Jos vaihdevuosien hormonihoito on vasta-aiheinen, vaihdevuosioireiden hoitoon voidaan käyttää esimerkiksi fetsolinetanttia. Toisinaan myös mielialalääkkeet voivat auttaa kuumien aaltojen aiheuttamiin vaihdevuosioireisiin. Vaikka liikunta ei suoranaisesti vaikuta vaihdevuosioireisiin, liikunta saattaa parantaa elämänlaatua. Samoin painonhallinnasta, tupakoinnin lopettamisesta ja mausteiden vähentämisestä on hyötyä vaihdevuosioireiden hoidossa.

Mietityttääkö vaihdevuosioireet tai häiritsevätkö oireet normaalia arkeasi? Oireiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Medisportissa pääset helposti gynekologi & seksuaaliterapeitti Sami Onoilan vastaanotoille. Ota yhteyttä ja varaa aika soittamalla p. 010 54 35700 tai jätä viesti yhteydenottolomakkeellamme .

Kirjoittaja:

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, seksuaaliterapeutti Sami Onoila

Oiva Vettenrannasta Kartingin Mini60-luokan Suomenmestari - Serkkupoika Luka Nurmi pokannut kolme palkintokorokesijoitusta Italian GT3 Sprint ratasarjassa

Wed, 28 Aug 2024 06:29:03 GMT

Vuosi sitten Kartingin Mini60-luokan SM-hopeamitalin voittanut tamperelainen Oiva Vettenranta, 11, nappasi kuluneella kilpailukaudella kuusi kartingin SM-osakilpailun voittoa ja kaksi muuta palkintokorokesijoitusta. Näin DAP-runkomerkillä yhdessä kartingin SJM-luokan pronssimitalisti Juho Niemisen kanssa ajanut Vettenranta onnistui kirkastamaan vuoden takaisen hopeamitalin kultaiseksi ennen kuin siirtyy tulevalle vuodelle hakemaan samanlaista tulosta nopeammasta OKJ-luokasta.

Oiva Vettenrannasta Kartingin Mini60-luokan Suomenmestari - Serkkupoika Luka Nurmi pokannut kolme palkintokorokesijoitusta Italian GT3 Sprint ratasarjassa

Vuosi sitten Kartingin Mini60-luokan SM-hopeamitalin voittanut tamperelainen Oiva Vettenranta, 11, nappasi kuluneella kilpailukaudella kuusi kartingin SM-osakilpailun voittoa ja kaksi muuta palkintokorokesijoitusta. Näin DAP-runkomerkillä yhdessä kartingin SJM-luokan pronssimitalisti Juho Niemisen kanssa ajanut Vettenranta onnistui kirkastamaan vuoden takaisen hopeamitalin kultaiseksi ennen kuin siirtyy tulevalle vuodelle hakemaan samanlaista tulosta nopeammasta OKJ-luokasta.

- Aikoinaan eräs Ayrton Senna ajoi myös DAP-runkomerkillä ja loppu on historiaa. Koska nyt samalla runkomerkillä ajaneella Oivalla tuloksena oli Suomenmestaruus niin oikealla polulla mennään. Kuusi voittoa ja kaksi muuta palkintokorokesijoitusta erinomaisesti kertoo hänen osaamisestaan ja ennen kaikkea siitä, että hän on osannut hyödyntää valmentajansa Johan Vilon ja mekaanikkonsa Tommi Lehdon tarjoaman tietotaidon, Oivan isä Tero Vettenranta kertoo.

- Eikä suinkaan voi olla korostamatta vuoden 2021 Ferrari Challenge luokan Maailmanmestaruuden voittaneen serkkupoika Luka Nurmen panosta Oivan taustalla. Hän on esimerkillään ja tuellaan näyttänyt Oivalle, että kun kovasti uskoo unelmiinsa niin ne yleensä myös toteutuu. Oiva seuraa tiiviisti sukulaisensa tekemistä niin Suomen kuin Euroopan kilparadoilla ja vastaavasti Luka jakaa keräämäänsä tietotaitoa Oivalle. Yhteistyö on ollut saumatonta, Vettenranta jatkaa.

Kuluvalla kilpailukaudella Luka Nurmi on napannut kolme kuudesta Italian GT3 Sprint ratasarjan palkintokorokesijoitusta, joista tuorein on sunnuntailta Mugellon radalta. Vastaavasti kun kolme muuta osakilpailua on mennyt mollivoittoisesti niin lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna ajettavassa Monzan finaalissa Nurmen tavoitteet on asetettu sarjan pronssimitaliin, josta hän on 19 pisteen päässä.

- Kilpailukaudelle asetetut tavoitteet on kolmen osakilpailun osalta toteutuneet. Mikäli meillä olisi ollut parempaa tuuria kolmessa muussa kilpailussa niin olisimme nyt ajamassa sarjan Mestaruudesta. Pieniä, mutta sitäkin ratkaisevia virheitä olemme jokaisessa ajetussa kolmessa osakilpailuviikonlopussa tehneet ja siten ajamani paalupaikat tai kilpailujen nopeimmat kierrosajat eivät ole paljoa lämmittäneet, Nurmi kertoo.

- Siltikin olen jokaiseen osakilpailuun saanut pettymykset nollattua ja ajettua omalla tasollani. Tämä onkin yksi tärkeimmistä asioista, minkä olen serkkupojalleni Oiva Vettenrannalle pystynyt esimerkilläni näyttämään eli aina pitää muistaa, että huomenna on kokonaan uusi päivä ja elettyä elämää ei voi enää muuttaa. Nykyhetki on se mikä ratkaisee ja siten kun aina tekee parhaimpansa niin se siinä hetkessä riittää oikein hyvin. Koska kilpa-autoilussa on kuitenkin monta muutakin muutakin muuttujaa mihin ei itse voi vaikuttaa niin siksipä juuri ainoastaan oman roolin hoitamisen merkitystä ei koskaan voi liikaa korostaa. Nuoresta iästään huolimatta Oiva on hienosti sisäistänyt tämän ja kun muu tiimi myös tekee virheetöntä työtä niin tuloksena on voittoja ja lopulta nyt saavutettu Kartingin Suomenmestaruus. Tulokset eivät ole tulleet sattumalta vaan niiden taustalla on isoa osaamista, Nurmi tietää.

Karting Mini60 -luokan SM-loppupisteet 2024, Top-5:
1. Oiva Vettenranta, 389p
2. Leo Laitinen, 371p
3. Juho Nieminen, 321p
4. Urho Ristiniemi, 281p
5. Oskar Ojala, 265,5p

Luka Nurmi juhli jälleen Italian GT3 Sprint ratasarjan palkintokorokesijoitusta Mugellossa - Uran ensimmäinen GT3-paalupaikka ja molempien kilpailujen nopein kierrosaika suomalaiskuljettajalle

Mon, 26 Aug 2024 10:21:52 GMT

Kolme vuotta sitten Italian Mugellon kilparadalla Ferrari Challenge ratasarjan Maailmanmestaruutta juhlinut tamperelainen Luka Nurmi nappasi sveitsiläisen tiimikaverinsa Jasin Feratin kanssa samaisella Toscanan radalla ajetun Italian GT3 ratasarjan kuudennen osakilpailun palkintokorokkeen alimman sijan.

Italialaisen AF Corse Ferrari 296 autolla ja maineikkaan Emil Frey Racingin kuljettajana kilpaillut Nurmi nappasi lauantaisen osakilpailun aika-ajoista uransa ensimmäisen kansainvälisen GT3-autojen paalupaikan ja juhli sunnuntain osakilpailussa kilpailukauden kolmatta palkintokorokesijoitusta.

Lauantain kilpailussa paalupaikkaa ja kilpailun johtoasemaa koko oman ajovuoronsa ajan hallussaan pitänyt Nurmi toi Ferrarinsa johtoasemassa kuljettajan vaihtoon. Kuitenkin hetkeä myöhemmin tiimikaveri teki omalla ajovuorollaan pienen mutta ratkaisevan ajovirheen ja sen myötä spinnasi johtopaikalta ulos radalta. Näin niin Nurmen ja koko tiimin uurastama kova työ valui hukkaan ja tuloillaan ollut kauden ensimmäinen voitto jäi kokematta.

Sunnuntaiseen kilpailuun kaksikko starttasi kolmannesta lähtöruudusta ja vaikka Ferati putosi lähdössä kahdeksannelle sijalle niin täydellisesti sujuneen kuljettajan vaihdon seurauksena Nurmi nosti auton kolmannelle sijalle, jota piti hallussaan maalilipulle saakka. Palkintokorokesijoitus ja molempien kilpailujen nopeimmat kierrosajat olivat balsamia lauantaisen osakilpailun syville haavoille.

- Paalupaikka ja molempien kilpailujen nopeimmat kierrosajat olivat niin minulle kuin ennen kaikkea koko tiimille kova tulos. Lisäksi kun olimme johdossa aina tiimikaverin pieneen, mutta sitäkin ratkaisevaan ajovirheeseen saakka niin ainakin todistimme, että vauhtia meillä riittää. Tottakai keskeytys johtoasemasta harmitti voimakkaasti, mutta siihen on tänä vuonna jouduttu kahdessa muussa kilpailussa jo ehditty harmillisesti tottumaan, Nurmi kertasi kauden kolmatta nollapistekilpailuaan.

- Mugellon toiseen tunnin mittaiseen kilpailuun lähdettiin sisuuntuneena. Ferati starttasi kolmannesta ruudusta ja vaikka tipahti kahdeksannelle sijalle niin emme luovuttaneet ja kun omalla ajovuorollani nousimme kolmennelle sijalle niin olihan se hienoa samalla jahdata edellä menneitä kuin puolustaa hallussa ollutta sijaa maalilipulle saakka. Huikea kisa ja kauden kolmas palkintokorokesijoitus oli hunajaa valtavan pettymyksen päätteeksi. Enemmänkin toki olisi ollut tarjolla mitä nyt saatiin joten ihan täysin tyytyväisiä emme voi siltikään olla, Nurmi jatkaa.

Mugellon kilpailuviikonloppu oli kokonaisuudessaan äärimmäisen kovatasoinen tapahtuma kun kummassakin tunnin mittaisessa osakilpailussa palkintokorokesijoitukset ratkaistiin vain muutaman sekunnin marginaalilla. Italialaiset Rocco Mazzola ja hänen maanmiehensä Pietro Delli Guanti nappasi kaksi palkintokorokesijoitusta joiden turvin Audi R8 LMS GT3 autokunta nousi uudeksi sarjajohtajaksi kun ajamatta on vielä lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna perinteikkäällä Monzan kilparadalla ajettavat kaksi osakilpailua.

Luka Nurmi on sarjatilanteessa seitsemännellä sijalla ja 21 pistettä pronssisijoitusta perässä. Koska kilpailun voittajalle on jaossa 20 pistettä, on Nurmella edelleen teoreettiset mahdollisuudet nousta sarjan pronssimitalille.

Lopputulokset Italia GT3 Mugello #1, la 24.8.2024: Yleiskilpailu top-3:

1. Jens Klingsmann (DEU) & Max Hesse (DEU), BMW M4 GT3, 23 kierrosta

2. Andrea Cola (ITA) & Leonardo Moncini (ITA), Audi R8 LMS GT3, +2,366s

3. Rocco Mazzola (ITA) & Pietro Delli Guanti (ITA), Audi R8 LMS GT3, +3,412s

---

kesk. Luka Nurmi (ITA) & Jasin Ferati (CHE), Ferrari 296 GT3, ulosajo

Lopputulokset Italia GT3 Mugello #2, su 25.8.2024: Yleiskilpailu top-5:

1. Rocco Mazzola (ITA) & Pietro Delli Guanti (ITA), Audi R8 LMS GT3, 26 kierrosta

2. Jens Klingsmann (DEU) & Max Hesse (DEU), BMW M4 GT3, +0,353s

3. Luka Nurmi (ITA) & Jasin Ferati (CHE), Ferrari 296 GT3, +1,023s

4. Ricardo Cazzanisga (ITA) & A. Frasinetti (ITA), Lamborghini Huracan GT3 Evo2, +1,513s

5. Mattia Michelotto (ITA) & Gilles Stadsbader, Lamborghini Huracan GT3 Evo2, +2,755s

EPÄVIRALLINEN sarjatilanne 6/8 osakilpailua, PRO-Luokka, top-8:

1. Rocco Mazzola (ITA) & Pietro Delli Guanti (ITA), 73p

2. Jens Klingsmann (DEU), 71p

3. Mattia Michelotto (ITA) & Gilles Stadsbader (BEL), 58p

4. Max Hesse (DEU), 56p

5. Ricardo Cazzanisga (ITA), 48p

6. Jack Bartholomew (GBR) & Philippe Denis (USA), 38p

7. Luka Nurmi (FIN), 37p

8. Andrea Cola (ITA), 34p

8. Leonardo Moncini (ITA), 34p

Luka Nurmelle kelpaa vain kaksi palkintokorokesijoitusta Italian GT-ratasarjan Mugellon kisaviikonlopusta - Toscanan radalta upeat muistot

Thu, 22 Aug 2024 15:52:30 GMT

Kolme vuotta sitten tamperelainen Luka Nurmi juhli Italian Mugellon kilparadalla Ferrari Challenge ratasarjan Maailmanmestaruutta. Nyt tulevana viikonloppuna Italian GT3-ratasarjan kolmannessa kilpailuviikonlopussa PRO-luokan sarjatilanteen seitsemännellä sijalla oleva suomalaiskuljettaja palaa menestystä tuoneeseen ympäristöön ja upeiden muistojen siivittämänä hakee Toscanan kuvankauniissa maisemissa kahta palkintokorokesijoitusta.

Kuusi viikkoa sitten sarjan edellisessä Imolan kilpailuviikonlopussa suomalaista moottoriurheiluhistoriaa yhdessä espoolaisen Konsta Lappalaisen kanssa kirjoittanut Nurmi ajaa tutulla AF Corse tiimin Ferrari 296 GT3-autolla sveitsiläisen tiimikaverinsa Jasin Feratin kanssa. Kesätauon aikana Nurmi on siviilielämän työkiireiden lisäksi käynyt voittamassa niin yhden Porsche Sprint Challenge NEZ-osakilpailun kuin pitänyt ajotuntumaa yllä niin Legends Finlandin osakilpailuissa kuin ajamalla asiakastilaisuuksia kotimaan radoilla Lamborghini Huracan Super Trofeo autolla.

- Kesän kuuden viikon tauon jälkeen on oikein mukava palata kuumalle italialaiselle pikipinnalle ja lähteä ajamaan kauden toista puolikasta Imolan huikeaa palkintokorokesijoitusta muistellen. Vaikka sarjatilanteessa olen tällä hetkellä seitsemännellä sijalla niin pronssimitaliin on matkaa vain 11 pistettä. Nyt olisi oikea aika kerätä iso pistepotti kolme vuotta sitten Maailmanmestaruuden sinetöineeltä kilparadalta ja sitä kautta nousta ajamaan sarjan mitalisijoituksista, Nurmi kertoo.

- Aikaisemmat neljä osakilpailua ovat kaikki osoittaneet sarjan vaativuuden. Kaikki autot ovat ns. Balance of Power -säännöillä pidetty mahdollisimman tasavertaisina toisiinsa nähden ja siten kuljettajan ajotaidot ovat olleet ratkaisevassa roolissa. Tottakai meitä rasittaa kaksi nollapisteen kisaa, mutta toisaalta jos nyt neljässä jäljellä olevassa kilpailussa oltaisiin kaikissa palkintokorokesijoituksella niin mitalitaistelussa silloin ollaan. Kaikkemme tulemme sen tavoitteen eteen tekemään, Nurmi lupaa.

Mugellon kilpailuviikonloppu alkaa perjantaina ajettavalla kahdella harjoituksella. Lauantaina aamusta edessä on kahdet aika-ajot ja illasta ensimmäinen osakilpailu. Viikonloppu huipentuu sunnuntaina päivällä ajettavaan toiseen osakilpailuun. Tulospalvelu ja LIVE-lähetykset löytyvät perjantaista eteenpäin osoitteesta: https://www.acisport.it/en/cigt/home

Sarjatilanne Gran Turismo Camponeato Italy Sprint Series 2024: PRO-luokka, Top-5: 4/8 osakilpailua:

1. Mattia Michelotto (ITA) & Gilles Stadsbader (BEL), Lamborghini Huracán Evo 2, 50p

2. Rocco Mazzola (ITA) & Pietro Delli Guanti (ITA), Audi R8 LMS, 41p

3. Jens Klingmann (DEU), BMW GT3, 35p

4. Riccardo Gazzaniga (ITA) & Alberto di Folco (ITA), Lamborghini Huracán Evo 2, 34p

5. Philippe Denes (USA) & Jack Bartholomew (GBR), Lamborghini Huracán Evo 2, 32p

6. Timur Boguslawsky (ANA) & Daniele di Amato (ITA), Ferrari 296 GT3, 27p

7. Luka Nurmi (FIN), Ferrari 296 GT3, 24p

Premenstruaalioireyhtymä (PMS) oireet ja hoito

Thu, 18 Jul 2024 14:30:56 GMT

Premenstruaalioireyhtymällä (PMS) eli kuukautisia edeltävällä oireyhtymällä tarkoitetaan hedelmällisessä iässä olevilla naisilla kuukautiskierron lopulla toistuvasti esiintyviä psyykkisiä ja somaattisia oireita, jotka haittaavat normaalia elämää. Vaikeissa PMS-oireissa puhutaan kuukautisia edeltävän vaikeasta dysforisesta häiriöstä (PMDD).

On arvioitu, että lieviä PMS-oireita esiintyy ennen kuukautisia lähes kaikilla naisilla. PMS-oireiden esiintyvyydeksi on arvioitu 20-30 prosenttia hedelmällisessä iässä olevista naisista, vaikean PMS/PMDD esiintyvyyden on arvioitu olevan 5-8 prosenttia. Vaikka PMS-oireet ovat vaikeimmillaan 30-40 vuoden iässä, oireita voi esiintyä alle 20 vuotiailla. Vaihdevuosien lähestyessä PMS-oireet yleensä lievittyvät.

PMS-oireiden perimmäinen syy on edelleen tuntematon. Tiedetään, että PMS-oireissa normaaliin munasarjatoimintaan liittyvät hormonitasojen muutokset saavat aikaan poikkeavan vasteen keskushermostossa ja muualla elimistössä. Lisäksi tiedetään, että keskushermoston välittäjäaineilla, kuten serotoniinilla on osuutta PMS-oireiden synnyssä.

Oireet ja diagnoosi

PMS tyypillisiä oireet voivat olla sekä mielialaan että elinten toimintaan liittyviä oireita. Tyypillisiä psyykkisiä oireita ovat ärtyneisyys, masentuneisuus, mielialan vaihtelevuus, vihanpurkaukset, sekavuus, keskittymisvaikeudet, väsymys, unettomuus ja ruokahalun muutoksia. Lisäksi tyypillisinä oireina voi olla rintojen arkuutta, päänsärkyä, raajojen ja vatsan turvotusta sekä erilaisia kipuja.

PMS diagnoosi perustuu potilaan raportoimiin oireisiin – laboratoriokokeita ei tarvita PMS diagnostiikkaan. J oskus laboratoriokokeilla voidaan PMS-diagnostiikassa haluta sulkea muita mahdollisia taustalla olevia sairauksia pois. PMS diagnostiset kriteerit edellyttävät, että ainakin yksi psyykkinen ja yksi somaattinen oire on viitenä kuukautisia edeltävänä päivänä. Lisäksi vaaditaan, että oireet helpottavat 3-4 päivän kuluessa kuukautisten alkamisesta ja oireet palaavat takaisin aikaisintaan kuukautiskierron 13. päivä. Lisäksi oireiden pitää uusia seurannassa kahden seuraavan kierron aikana – PMS voi yksittäinen kierto olla oireeton. Lisäksi oireyhtymän diagnoosiin edellytetään, että oireet haittaavat normaalia elämää.

Hoito

Osalle riittää hoidoksi, että oireyhtymä ja oireiden liittyminen normaaliin hormonitoimintaan kerrotaan. Kahvin, alkoholin ja stressin välttäminen sekä liikunnan lisääminen saattavat helpottaa oireita. Kalsiumlisän käyttö joko yksinään tai D-vitamiinin kanssa, magnesiumin tai B6-vitamiinin sekä C-vitamiinin käyttö voivat helpottaa oireita.

Yhdistelmäehkäisypillerit estävät ovulaation ja auttavat osaa potilaista. Toisaalta alun perin oireettomille naisille voivat yhdistelmäpillerit aiheuttaa PMS-oireita. Osalla potilaista voi hormonikierukka auttaa PMS-oireisiin.

Masennuslääkkeistä selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät ovat pienellä annoksella osoittautuneet tehokkaiksi joko jatkuvana tai loppukierrosta käytettynä PMS-oireisiin. Hankaliin turvotuksiin voidaan tarvittaessa käyttää pientä määrää nestettä poistavaa lääkettä.

Mietityttääkö PMS-oireet ja/tai häiritseekö oireilu normaalia arkeasi? Varaa aika Medisporttiin gynekologi Sami Onoilan vastaanotolle puhelinnumerosta 010 54 35700 .

Medisportin juhannusviikon aukioloajat 17.6.-23.6.2024

Fri, 14 Jun 2024 08:59:28 GMT

Medisportin juhannusviikon poikkeusaukioloajat

Kaukajärven lääkärikeskus

ma-ke avoinna 8-18

to avoinna 8-15 (vain pikatestit mahdollisia laboratoriopalveluissa)

pe suljettu

Huom. fysioterapia ja hieronta-ajat sovitusti/ajanvarauksella.

Lielahden lääkärikeskus

ma-ke avoinna 8-16

to avoinna 8-14 (vain pikatestit mahdollisia laboratoriopalveluissa)

pe suljettu

Huom. fysioterapia ja hieronta-ajat sovitusti/ajanvarauksella.

Pirkkalan lääkärikeskus

ma-to ajanvarauksella, tavoitat meidät parhaiten soittamalla ensin p. 010 54 35700

pe suljettu

Huom. fysioterapia ja hieronta-ajat sovitusti/ajanvarauksella.

Medisportin väki toivottaa asiakkaillemme oikein hyvää ja kaunista juhannusta!

Luka Nurmi ja Konsta Lappalainen palkintokorokkeelle Italian GT3 Sprint ratasarjan Imolan kilpailuviikonlopussa - Suomalaiskuljettajille historiallinen tulos

Sun, 02 Jun 2024 09:34:17 GMT

Luka Nurmi ja Konsta Lappalainen palkintokorokkeelle Italian GT3 Sprint ratasarjan Imolan kilpailuviikonlopussa - Suomalaiskuljettajille historiallinen tulos

Tamperelainen Luka Nurmi ja pikahälytyksellä Imolan kilparadalle tuuraamaan hälyytetty espoolainen Konsta Lappalainen väläyttelivät osaamistaan ja sen myötä juhlivat ansaittua palkintokorokesijoitusta Italian Imolan radalla ajetussa Italian GT3 Sprint ratasarjan toisessa kilpailuviikonlopussa. Lauantain tunnin mittaisessa kilpailussa kolaroinnin seurauksena yleiskilpailun viidenneltä sijalta keskeyttämään joutunut kaksikko teki sunnuntain lähdössä jäätävän nousun yhdeksännestä lähtöruudusta ja maalilipulle he saapuivat yleiskilpailun kolmannella sijalla.

- Lauantaina koettiin syvä pettymys kun edellä mennyt kilpakumppani menetti hetkellisesti autonsa hallinnan ja minä en ehtinyt reagoimaan vaan osuin hänen peräänsä. Osumasta koituneiden vahinkojen seurauksena kilpailu jäi kesken ja harmillisesti sen myötä myös tärkeät sarjapisteet jäi saamatta kunnes sitten sunnuntain kilpailussa tehtiin näyttävä nousu yhdeksännestä lähtöruudusta palkintokorokkeen alimmalle sijalle, kaksijakoista viikonloppua viettänyt Nurmi kertoo.

- Erityisen iloinen olen siitä, että minä ja Konsta teimme nyt jonkinlaista suomalaishistoriaa, koska kautta aikain vain Markus Palttala ja Pertti Kuismanen sekä Mika Salo ja Toni Vilander ovat samassa autossa ajaneet kansainvälisillä radoilla GT-rata-autojen PRO-luokan kilpailuissa. Nyt minä ja Konsta ensiksi liityimme tähän kovaan seuraan ja sitten palkintokorokesijoituksen myötä toimme menestystä sinivalkoiseen maahan. Vaikka lauantaina kilpailusta jäi tärkeät sarjapisteet saamatta niin tyytyväinen pitää ehdottomasti olla sunnuntaiseen palkintokorokesijoitukseen, Nurmi jatkaa.

Koska Imolan kilpailuviikonlopussa myös muut kanssakilpailijat kärsivät epäonnesta niin sen myötä Nurmi nousi sarjatilanteessa viidennelle sijalle kun ajamatta on vielä kaksi syksyistä osakilpailuviikonloppua ja yhteensä neljä tunnin mittaista kilpailua. Syksyllä Nurmi jatkaa kilpailemista sveitsiläisen tiimikaverinsa kanssa, joka nyt Imolan aikaan sairastui niin pahasti, että GT World Challenge Sprint EM-sarjassa ajava Lappalainen hälyytettiin Nurmen tiimikaveriksi. Aston Martin Vantage autolla kilpaillut William Alatalo sijoittui lauantain kilpailussa PRO-AM luokan kuudennelle ja sunnuntaina viidennelle sijalle.

Lopputulokset Campionato Italiano Gran Turismo Sprint GT3, Imola #1 la 1.6.2024: Yleiskilpailu Top-3:

1. Mattia Michelotto (ITA) & Gilles Stadsbader (BEL), Lamborghini Huracán Evo 2, 28 kierrosta

2. Leonardo Moncini (ITA) & Andrea Cola (ITA), Audi R8 LMS, +1,390s

3. Riccardo Gazzaniga (ITA) & Alberto di Folco (ITA), Lamborghini Huracán Evo 2, +12,337s

---

kesk. Luka Nurmi (FIN) & Konsta Lappalainen (FIN), Ferrari 296 GT3, kolari

Lopputulokset Campionato Italiano Gran Turismo Sprint GT3, Imola #2 su 2.6.2024: Yleiskilpailu Top-5:

1. Philippe Denes (USA) & Jack Bartholomew (GBR), Lamborghini Huracán Evo 2, 27 kierrosta

2. Jake Dennis (GBR) & Jens Klingmann (DEU), BMW M4 GT3, +2,239s

3. Luka Nurmi (FIN) & Konsta Lappalainen (FIN), Ferrari 296 GT3, +2.575s

4. Rocco Mazzola (ITA) & Pietro Delli Guanti (ITA), Audi R8 LMS, +6.752s

5. Federico Malvestiti (ITA) & Pedro Ebrahim (BRA), BMW M4 GT3, +7.607s

EPÄVIRALLINEN sarjatilanne Campionato Italiano Gran Turismo Sprint GT3 2024: 4/8 osakilpailua, Top-3:

1. Mattia Michelotto (ITA) & Gilles Stadsbader (BEL), Lamborghini Huracán Evo 2, 50p

2. Rocco Mazzola (ITA) & Pietro Delli Guanti (ITA), Audi R8 LMS, 41p

3. Riccardo Gazzaniga (ITA) & Alberto di Folco (ITA), Lamborghini Huracán Evo 2, 34p

4. Philippe Denes (USA) & Jack Bartholomew (GBR), Lamborghini Huracán Evo 2, 32p

5. Luka Nurmi (FIN), Ferrari 296 GT3, 24p

Luka Nurmi ja Konsta Lappalainen kilpailevat suomalaisparina Italian GT3 Sprint-ratasarjan Imolan osakilpailuviikonlopussa - Lappalainen sai keskiviikkona komennuksen Italiaan

Sat, 01 Jun 2024 09:28:02 GMT

Kahden ajetun Italia GT3 Sprint ratasarjan osakilpailun jälkeen PRO-luokan sarjatilanteessa kuudennella sijalla oleva tamperelainen Luka Nurmi janoaa palkintokorokesijoituksia toisen suomalaiskuljettaja Konsta Lappalaisen kanssa.

Maineikkaan Emil Frey Racing tiimin suomalaiskuljettajat liittyvät samalla Markus Palttalan ja Pertti Kuismasen sekä Mika Salon ja Toni Vilanderin seuraan kansainvälisen GT-autojen kilpasarjan PRO-luokan ainoina saman auton kilpailuissa jakaneina suomalaisina. Lappalainen sai komennuksen Imolaan keskiviikkona Luka Nurmen sveitsiläisen tiimikaveri Jasin Feratin sairastuttua.

- Perjantain harjoituksissa löysimme heti yhteisen sävelen ja nyt edessä oleviin aika-ajoihin sekä kahteen tunnin mittaiseen kilpailuun starttaamme luottavaisin mielin. Konstan GT World Challenge EM-sarjan pääluokasta keräämä runsas kokemus sekä ennen kaikkea tietotaito Ferrari 296 GT3 autostamme on tervetullut lisä tähän erittäin kovatasoiseen kilpailuviikonloppuun, Luka Nurmi kertoo.

- Meillä on samalla ilo ja kunnia liittyä kovaan suomalaisseuraan ja siten olla kolmas kokonaan suomalainen kuljettajapari kansainvälisen GT-autojen PRO-luokassa. Aikaisemmin vuonna 2010 Markus Palttala ja Pertti Kuismanen kilpailivat samassa autossa GT1-autojen sarjassa ja sitä ennen Mika Salo on kilpaillut Toni Vilanderin kanssa toisessa sarjassa, sinivalkoista lippua heiluttava Nurmi jatkaa.

Imolan osakilpailuviikonlopun aika-ajot ajetaan lauantaina aamupäivästä ja ensimmäinen kilpailu myöhään iltapäivästä. Sunnuntaina iltapäivästä ajetaan toinen tunnin mittainen kilpailu. Luka Nurmen ja Konsta Lappalaisen lisäksi samoissa kilpailuissa Aston Martin Vantage AMR autolla kilpailee kolmas suomalaiskuljettaja William Alatalo.

Tulospalvelu ja LIVE-lähetys löytyy täältä.

Italia GT3 Sprint ratasarjan 2024 tilanne 2/8 osakilpailua: PRO-luokka

1. Mattia Michelotto & Gilles Stadsbader, Lamborghini Huracán Evo 2, 28p

2. Pietro Delli Guanti (ITA) & Rocco Mazzola (ITA), Audi R8 LMS, 25p

3. Daniele di Amato & Timur Boguslavskiy, Ferrari 296 GT3, 23p

—

6. Luka Nurmi (FIN) & Jasin Ferati (SUI), Ferrari 296, 12p

Lapsettomuus

Sat, 11 May 2024 14:28:25 GMT

Lapsettomuudella tarkoitetaan, että raskaus ei ole alkanut vuoden aktiivisen yrittämisen jälkeen. On arvioitu, että Suomessa noin 20 prosenttia kohtaa tahattoman lapsettomuuden.

Karkeasti ottaen noin 25 prosenttia lapsettomuudesta johtuu naisesta, noin 25 prosenttia miehestä, noin 25 prosenttia molemmista ja noin 25 prosenttia on niin sanottua selittämätöntä lapsettomuutta, jolle ei ole löytynyt syytä. On arvioitu, että lapsettomuushoitoihin hakeutuu noin 55-60 prosenttia tahattomasti lapsettomista pareista.

Lapsettomuus on yleistynyt viime vuosina, koska raskautta siirretään myöhempään ajankohtaan. Naisen hedelmällisyys alkaa laskea 30 ikävuoden jälkeen. On arvioitu, että 35-vuotiaista vain noin puolet tulee raskaaksi vuoden yrittämisen jälkeen ilman hoitoja. Naisesta johtuvia lapsettomuuden syitä ovat munarakkulan kypsymis- ja irtoamishäiriöt eli ovulaatiohäiriöt. Näiden osuuden on arvioitu olevan noin 20-40 prosenttia. Ovulaatiohäiriöiden taustalla voivat olla monirakkulaisten munasarjojen oireyhtymä, vähäinen rasvakudos, yli- tai alipaino, huonossa hoitotasapainossa oleva pitkäaikainen sairaus, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta tai diabetes, tai aivolisäkkeenkasvain.

Endometrioosi eli kohdun limakalvon sirottumatauti selittää 10-20 prosenttia lapsettomuudesta. Noin 10 prosenttia hedelmättömyydestä johtuu munatorviperäisestä syystä, jossa munanjohdin on osittain tai kokonaan tukossa esimerkiksi kiinnikkeiden tai aikaisemmin sairastetun sukupuolitaudin (esimerkiksi klamydia ja tippuri) tai vatsanontelon sisäisen tulehduksen seurauksena.

Miehestä johtuvat lapsettomuuden syyt tulevat esiin heikentyneen siemennesteen laadun kautta. Poikkeavan siemennesteen taustalla voivat olla anatomiset syyt, kuten laskeutumaton kives, kivesten alueen suonikohjut sekä kivesten ja nivusalueen leikkaukset. Geneettistä miehen lapsettomuutta aiheuttavia syitä ovat esimerkiksi Klinefelterin oireyhtymä sekä Y-kromosomin muutokset. Lisäksi ylipaino, tupakointi ja huumeet sekä yleissairaudet, kuten diabetes, syöpä ja masennus, voivat heikentää siemennesteen laatua. Lisäksi joidenkin lääkkeiden, kuten testosteronin, vaikutuksena siemennesteen laatu heikentyy.

Lapsettomuustutkimukset

Lapsettomuuden perustutkimuksissa katsotaan laboratoriotutkimuksina erilaisia lapsettomuutta aiheuttavia tekijöiden, kuten kilpirauhasen toimintahäiriöiden mahdollisuus. Naiselle tehdään gynekologinen tutkimus, jossa arvioidaan muun muassa kuukautiskiertoa ja hedelmällisyyttä munasolujen pienten rakkuloiden (follikkelien) määrän perusteella. Apuna voidaan käyttää tarvittaessa laboratoriokokeita. Tarvittaessa vastaanoton yhteydessä voidaan tehdä munatorven aukiolotutkimus, jossa kohdun kaulakanavaan viedään ohut taipuisa katetri. Katetrin kautta ruiskutetaan ilma-keittosuolaseosta, jonka kulkemista munatorvien läpi seurataan. Miehen lapsettomuuden alkututkimuksiin kuuluu siemennestenäyte.

Medisportissa on mahdollista tehdä naisen lapsettomuuden alkukartoituksia ja munatorven aukiolotutkimuksia. Tarvittaessa munasolun kypsyttämishoito (ovulaatioinduktiohoidot) on mahdollista toteuttaa Medisportissa.

Lapsettomuushoidot

Lapsettomuuden hoidot suunnitellaan syyn mukaan. On arvioitu, että lapsettomuushoidoista saa avun 80 prosenttia pareista, jos hoidot on aloitettu viimeistään naisen ollessa 25 vuoden iässä. Kevyimmillään hoito voi olla munasolun kypsyttämistä (ovulaatioinduktio) joko suun kautta otettavalla tai pistettävällä lääkkeellä. Näiden hoitojen toteuttaminen on mahdollista Medisportissa.

Toisinaan munasolun kypsyttämiseen voidaan liittää inseminaatiohoito, jossa siittiöt ruiskutetaan kohtuonteloon ovulaation aikaan. Koeputkihedelmöityshoidoissa (IVF) munasolut punktoidaan, viljellään ja hedelmöitetään laboratoriossa. Miehestä johtuvissa lapsettomuuksissa voidaan käyttää mikroinjektiota (ICSI) , jossa siittiö ruiskutetaan munasoluun.

Mietityttääkö hedelmällisyys tai lapsettomuus? Varaa aika Medisporttiin gynekologin vastaanotolle puhelinnumerosta 010 54 35700 .

Lapsettomien Simpukka-viikko & Lapsettomien lauantai 2024

Lapsettomien Simpukka-viikkoa vietetään 6.–12.5.2024. Viikko huipentuu 30 vuotta täyttävään Lapsettomien lauantaihin 11.5.2024. Vuoden 2024 teemana on Tahattomasti lapsettomana Suomessa. Simpukka-viikko muistuttaa, että vanhemmuus ei ole itsestäänselvyys. Lapsettomien yhdistys Simpukan organisoimaa viikkoa vietetään vuosittain toukokuussa. Teemaviikon tarkoituksena on tuoda tahatonta lapsettomuutta esille ilmiönä ja kokemuksena.

Tahaton lapsettomuus on yleistä: Suomessa yksi viidestä hedelmällisessä iässä olevista kohtaa tahattoman lapsettomuuden. Kyseessä on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä, joka vaikuttaa yksilön kehoon, mieleen, talouteen, ihmissuhteisiin, työelämään ja tulevaisuudensuunnitelmiin. Kokemuksesta selviytymiseen tarvitaan oikea-aikaista ja saavutettavaa tietoa ja tukea. Erityisesti vertaistuen merkitys on tärkeä.

Medisportin Helatorstaiviikon poikkeusaukioloajat 8.5. & 9.5.2024

Fri, 03 May 2024 06:08:27 GMT

Medisportin Helatorstaiviikon poikkeusaukioloajat 8.5. & 9.5.2024

Keskiviikko 8.5.

Kaukajärven lääkärikeskus avoinna 8-16
Lielahden lääkärikeskus avoinna 8-15
Pirkkalan lääkärikeskus suljettu

Huom. Vain pikatestit mahdollisia laboratoriopalveluissa. Fysioterapia ja hieronta-ajat sovitusti/ajanvarauksella.

Helatorstai 9.5.

Kaukajärven, Lielahden ja Pirkkalan lääkärikeskukset: SULJETTU. Fysioterapia ja hieronta-ajat sovitusti/ajanvarauksella.

Perjantaina 10.5. toimipisteet avoinna jälleen normaalisti.

Aurinkoista Helatorstaiviikkoa!

Medisportin vapun poikkeusaukiolo 30.4. & 1.5.

Fri, 26 Apr 2024 09:55:47 GMT

Medisportin vapun 30.4. & 1.5. poikkeusaukiolo

Vappuaatto, tiistai 30.4.

Kaukajärven lääkärikeskus avoinna 8-15
Lielahden lääkärikeskus avoinna 8-15
Pirkkalan lääkärikeskus avoinna 8-12.30

Huom. Vain pikatestit mahdollisia laboratoriopalveluissa. Fysioterapia ja hieronta-ajat sovitusti/ajanvarauksella.

Vappupäivä, keskiviikko 1.5.

Kaukajärven, Lielahden ja Pirkkalan lääkärikeskukset: SULJETTU. Fysioterapia ja hieronta-ajat sovitusti/ajanvarauksella.

Torstaina 2.5. toimipisteet avoinna jälleen normaalisti.

Toivotamme asiakkaillemme hyvää ja lupsakkaa vappua!

Medisport Lielahti aukesi — Hieronta tarjoushintaan 10.5.2024 asti!

Thu, 18 Apr 2024 11:58:42 GMT

Avajaistarjouksena hieronta on pe 10.5.2024 asti 45 € / 60 min (norm. 59 €) Lassi Reunamäen vastaanotolle!

Varaa aika itsellesi tai lahjaksi, esimerkiksi äitienpäivälahjaksi!

Maksutavat: kortti, Smartum ja Edenred Hierontaetu, Epassi hyvinvointietu

Kampanjatarjous koskee Medisport Lielahden lääkärikeskusta: Possijärvenkatu 3, 33400 Tampere

Ajanvaraus onnistuu ma-pe p. 010 54 35700

Saapuminen:

Autolla: Toimipisteen edestä löytyy maksuttomia parkkipaikkoja sekä liikekeskuksen yhteydessä useita maksuttomia parkkipaikkoja, joista osa 2h kiekkopaikkoja. Muistathan tarkastaa pysäköintikiekon meillä asioidessasi!
Useammalla nyssellä: 9, 12, 13, 19, 28, 38, 80ABCY, 82, 86

Medisport Lielahdessa onnistuu monipuolisesti mm. seuraavat palvelut:

Lääkäripalvelut
Työterveyspalvelut
Sairaanhoitajan palvelut
Fysioterapia ja hieronta
Psykologia
Ravitsemusterapia
Laboratoriopalvelut

Olet erittäin lämpimästi tervetullut!

Medisport Pispala muuttaa Lielahteen — To 18.4. alkaen olemme jo Lielahdessa!

Mon, 15 Apr 2024 11:37:54 GMT

Hei me muutetaan!

Iloisia uutisia, Medisport lääkärikeskuksen Pispalan toimipiste muuttaa Lielahteen!

Medisport Lielahden lääkärikeskus aukeaa torstaina 18.4. osoitteessa Possijärvenkatu 3, mm. R-kioskin naapuriin. Lielahdessa meitä odottaa ennen kaikkea suuremmat toimitilat (217 m2), hyvät liikenneyhteydet ja parkkipaikat sekä mahdollisuudet kehittyä.

Me ollaan perheyritys & lähilääkärikeskus, josta saat osaavat yksityis- ja työterveyspalvelut. Tavan tehdä ammennamme urheilumaailmasta:

nopeus
osaaminen
sitoutuneisuus
hyvää hoitoa
selkeät ja järkevät hinnat

Meidän Medisportin löydät Kaukajärveltä, Pirkkalasta ja kohta pian Lielahdessa.

Pispalan lääkäriasema on avoinna Lielahden toimipisteen avautumiseen tiistaihin 16.4. asti. Kiitos Pispala, että palvelit meitä hyvin upeat 39 vuotta.

Lielahdessa sinua palvelevat jatkossa meidän tutut osaajat, mutta lisäksi myös uusia huippuja saadaan tiimiin kevään aikana.

Palvelemme kevät/kesäaikaan Lielahdessa seuraavasti: ma-ke 8-16, to-pe 8-14

Aika jännää ja ihan mahtavaa! Lämpimästi tervetuloa!

(uutista päivitetty 15.4.)

NUORTEN KUUKAUTISKIVUT JA ENDOMETRIOOSI – varhainen puuttuminen on tärkeää

Wed, 20 Mar 2024 16:00:57 GMT

Joulukuussa 2023 THL julkaisi Terve Suomi -ilmiö raportin tuloksia. Siinä todettiin, että jopa puolella alle 50-vuotiaista on kovia kuukautiskipuja. Kuukautiskivut ovat siten hyvin yleisiä ja heikentävät usein elämänlaatua. Voimakkaan kuukautiskivun taustalla saattaa olla endometrioosi. Tässä blogitekstissämme keskitymme tarkemmin nuorten kuukautiskipuun endometrioosin kannalta.

Nuorten kuukautiskipu

Kuukautiskipu on yleinen elämänlaatua heikentävä oire. Valitettavan usein teini-ikäisillä kuukautiskivun hoito on riittämätöntä – siitäkin huolimatta, että kipuihin on olemassa tehokkaita hoitoja.

On arvioitu, että maailmanlaajuisesti teini-ikäisistä peräti 68–93 prosentilla on ainakin ajoittaisia kuukautiskipuja. Muutaman vuoden takaisessa varsinaissuomalaisessa tutkimuksessa 68 prosentilla 15–19-vuotiaista tytöistä oli kuukautiskipuja. Joka toinen kyselyyn vastanneista koki kuukautiskivun voimakkaana. Kuukautiskipu kestää tyypillisesti 8–12 tuntia ja se alkaa usein ensimmäisenä vuotopäivänä tai jo ennen kuukautisvuodon alkamista.

Endometrioosi nuoren kuukautiskipujen taustalla

Yleisin kovia kuukautiskipuja aiheuttava sairaus on endometrioosi. Endometrioosi alkaa usein jo teini-iässä. Endometrioosissa on tyypillistä, että kuukautiskipu kestää useita päiviä ja alkaa jo päiviä ennen kuukautisvuotoa. Endometrioosiin voi liittyä myös muita lantion alueen kipuja, kuten ulostamiskipua, yhdyntäkipua, selkäkipua sekä kroonisia kuukautisiin liittymättömiä alavatsakipuja.

Koska kuukautiskipua pidetään normaalina ilmiönä, nuoret tytöt eivät hae aktiivisesti apua oireisiinsa, vaikka voimakkaat kuukautiskivut heikentävät elämänlaatua ja aiheuttavat elämää merkittävästi häiritseviä oireita, kuten koulusta poissaoloa, univaikeuksia ja seksuaalisen elämän häiriöitä. Teini-iässä odotetaan usein kuusikin vuotta ennen kuin kuukautiskipuihin haetaan apua – aikuisiässä viive on 2 vuotta. On arvioitu, että voimakas nuorena koettu kuukautiskipu saattaa herkistää keskushermoston kivulle ja pitkäaikaiselle kivulle aikuisiässä. Tästä syystä varhainen puuttuminen kipuun olisi tärkeää. Lisäksi varhain aloitetulla endometrioosin hormonaalisella hoidolla saatetaan parantaa myöhemmällä iällä raskauden alkamisen edellytyksiä ja vähentää riskiä lapsettomuushoidoille.

Nuoren endometrioosin hoito

Nuorilla endometrioosikipujen hoidossa ovat ensisijaisessa käytössä tulehduskipulääkkeet, hormonaaliset ehkäisyvalmisteet sekä keltarauhashormonit. Myös hormonikierukkaa sekä ehkäisykapselia on mahdollista käyttää.

Lantionpohjan fysioterapiasta on lähes kaikille hyötyä osana kipujen hoitoa. Lantionpohjan fysioterapiassa keskitytään erilaisiin kivunlievitysmenetelmiin, joita ovat mm. hermostoa rauhoittavat harjoitteet, liikehoito ja erilaiset manuaaliset käsittelyt. Tarvittaessa voidaan käyttää myös TENS-laitteita ja lämpöhoitoja. Osa voi hyötyä myös psykologin tai seksuaaliterapeutin keskustelutuesta. Jos suolisto-oireet ovat voimakkaita, ruokavalion muutokset saattavat auttaa oireisiin. Tasapainoisella ruokavaliolla varmistetaan lisäksi tärkeiden ravintoaineiden saanti myös suoliston toimintahäiriöiden, kuten ripulin aikana.

Tarvittaessa myös leikkaushoito on mahdollinen, jos muut hoitomuodot eivät riittävästi auta.

Epäiletkö, että sinulla voisi olla endometrioosi tai kaipaatko apua endometrioosin hoidossa? Medisportissa pääset helposti gynekologin, seksuaaliterapeutin ja lantionpohjan fysioterapeutin vastaanotoille. Ota yhteyttä ja varaa aika soittamalla Kaukajärven toimipisteeseemme p. 03 314 38100 tai jätä viesti yhteydenottolomakkeellamme.

Endometrioosiviikkoa vietetään tällä viikolla 18.-24.3.2024. Teemaviikon tavoitteena on kannustaa puhumaan avoimesti ja rohkeasti gynekologisesta sairaudesta ja siihen liittyvistä oireista sekä tuoda näkyväksi sitä, miten suurta joukkoa endometrioosi koskettaa.

Endometrioosin kanssa elää joka kymmenes hedelmällisessä iässä oleva syntymässä naiseksi määritelty. Yleisyydestä huolimatta sairaus on huonosti tunnettu ja diagnoosiviive on edelleen 6-9 vuotta.

Endometrioosia on käsitelty kattavasti myös viime vuonna julkaistussa blogitekstissämme, joka löytyy osoitteesta medisport.fi/voiko-se-olla-endometrioosi . Viime vuoden blogiteksti on edelleen ajankohtainen.

Kirjoittajat:

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, seksuaaliterapeutti Sami Onoila

Lantionpohjan fysioterapeutti Eeva-Maria Halminen

Polven tekonivelleikkauksen jälkeinen fysioterapia

Thu, 14 Mar 2024 15:01:50 GMT

Tekonivelleikkausten määrä kasvaa tasaisesti vuodesta toiseen ja esimerkiksi Tampereella tekonivelsairaala Coxassa tehtiin viime vuonna yli 7000 tekonivelleikkausta. Valtaosa tekonivelleikkauksista kohdistuu lonkkaan ja polviin sekä leikkausmäärien lisääntyessä myös kuntoutuksen tarve kasvaa. Me Medisportissa haluamme olla apunasi ja tarjota sinulle asiantuntevaa ja osaavaa fysioterapiaa leikkauksesta kuntoutumiseen. Tässä blogissa on esitelty polven tekonivelleikkauksen jälkeiseen kuntoutukseen erityisesti vaikuttavia tekijöitä sekä käydään läpi, miksi säännöllinen fysioterapia on merkittävä osa kuntoutusta ja leikkauksesta toipumista.

Polven tekonivelleikkauksen jälkeinen kuntoutus alkaa välittömästi leikkauksen jälkeen sairaalassa saatavilla ohjeilla . Nämä ovat ohjeita ensimmäisiin viikkoihin ja kotiutumisen jälkeen on tärkeää varata kontrollikäynti fysioterapiaan 4–6 viikon kuluttua leikkauksesta. Kontrolli on merkittävässä roolissa kuntoutumisen kannalta, sillä fysioterapeutilta saat lisäohjeet ja tukea leikkauksesta kuntoutumiseen.

Alkuvaiheessa kuntoutusta on tärkeää saada polven liikkuvuus takaisin. Polven koukistusta ja ojennusta tarvitaan sujuvaan kävelyyn tasaisella alustalla ja portaissa sekä tuolilta ylösnousemiseen, istumiseen ja ylipäätään toimintakyvyn kehittämiseen takaisin ennalleen. Liikkuvuus kehittyy eniten ensimmäisen 6–7 viikon kuluessa leikkauksesta ja jatkaa kehittymistään aina 12 kuukauteen asti. 12 kuukauden jälkeen liikkuvuuden kehitys on enää vähäistä. Polven tulisi parannuttuaan ojentua täysin ja koukistussuunnan liikkuvuutta olisi hyvä olla yli 110°, jotta arkielämä ja liikkumiseen/urheiluun paluu sujuu mahdollisimman mukavasti.

Toinen merkittävä osa kuntoutusta on lihasvoiman kehittäminen. Erityisesti etureiden voima saattaa laskea jopa 50–60 % leikkauksen jälkeen, minkä vuoksi etureiden aktivoinnin ja lihasvoiman kehittäminen on alusta asti tärkeää polven tukemisen ja liikkeen kannalta. Kuntoutuksessa tulee huomioida myös takareiden, pakaroiden ja pohkeiden lihaksia, sillä ne ovat yhtä lailla tärkeitä liikkeen ja kuntoutumisen kannalta. Hyvä lihasvoima auttaa tasapainon, sujuvan kävelyn ja urheilemiseen paluun kannalta. Kuntoutuksen tulisi olla suunnitelmallista ja nousujohteista ja tässä fysioterapia sekä fysioterapeutti on tärkeässä roolissa, niin harjoitteiden ohjaamisen, kuin kehittymisen seuraamisen kannalta. Fysioterapeutin tehtävänä on asettaa realistisia tavoitteita, tukea kuntoutuksen edetessä sekä varmistaa, että harjoitteet ovat yksilöllisiä ja tavoitteita tukevia.

Voimaharjoittelun tulisi olla säännöllistä 2–3 kertaa viikossa, ja harjoittelun tulee olla intensiteetiltään riittävän tehokasta, jotta lihasvoima kehittyy. Liikkumista tulisi tapahtua myös kevyen liikkumisen muodossa, esimerkiksi vesijuoksuna/uintina, kävelynä tai pyöräilynä. Tasapainon ja kävelymekaniikan harjoitteita tulisi myös sisällyttää harjoitusohjelmaan. Polven tekonivelleikkauksen jälkeen polven asentotunto, eli proprioseptiikka, voi häiriintyä, minkä vuoksi tasapainon harjoittelua olisi hyvä sisällyttää harjoitusohjelmaan. Tasapainon harjoittelulla pystytään vähentämään mahdollisten kaatumisten määrää, sillä keskimäärin 17 % polven tekonivelleikatuista kaatuu kerran puolen vuoden sisällä leikkauksesta. Kaatumisriskiin vaikuttaa kuitenkin tasapainon lisäksi lihasvoima, ikä sekä koettu kipu leikatussa polvessa.

Kivun hoito on osa tekonivelleikkauksen jälkeistä kuntoutumista. Kuntoutuksessa tulisikin ottaa huomioon, että leikkauksesta parantuminen sekä kivun ja turvotuksen laskeminen voi kestää kauan. Säännöllinen fysioterapia on tärkeässä roolissa silloinkin, kun kuntoutuminen ei etene toivotulla tavalla: esimerkiksi noin 6–7 prosentilla potilaista leikkauksen jälkeen polvi jää erityisen jäykäksi. Tällöin varhaisessa vaiheessa puuttumalla pystytään erilaisilla toimenpiteillä kehittämään liikkuvuutta ja palauttamaan kuntoutuminen takaisin raiteilleen.

Urheiluun paluu polven tekonivelleikkauksen jälkeen on mahdollista sekä kevyen ja keskiraskaan kuormituksen lajeihin paluu onnistuu yleensä parhaiten. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi golf, hiihto ja luistelu. Urheiluun paluusta tulisi aina keskustella leikkauksesta vastaavan tahon kanssa, huomioida suositukset lajin suhteen sekä luoda fysioterapeutin kanssa yhdessä suunnitelma, jonka tavoitteiden mukaisesti varmistetaan turvallinen paluu takaisin urheiluun. Esimerkiksi jalkapallo, koripallo ja lentopallo ovat kovan kuormituksen ja intensiteetin lajeja ja näihin paluuta ei suositella ollenkaan, mutta pitkäaikaistutkimusnäyttö aiheesta on vielä puutteellista.

Urheiluun paluu tapahtuu keskimäärin kuuden kuukauden kuluttua leikkauksesta. Edellytyksenä onnistuneelle paluulle on kuntoutuksen tavoitteiden mukaisesti eteneminen, riittävä lihasvoima ja hallinta sekä aiempi kokemus kyseisestä lajista. Paluun tulee tapahtua maltillisesti ja rasitusta nousujohteisesti kasvattaen.

Polven tekonivelleikkauksen jälkeinen kuntoutus on pitkä, keskimäärin 6–12 kuukauden prosessi. Fysioterapia on keskeisessä roolissa kuntoutusta, jotta voit palata luottavaisin mielin vahvoilla jaloilla takaisin liikkumisen, harrastamisen ja urheilun pariin.

Varaa aika, ja luodaan yhdessä suunnitelma, jonka avulla pääset tavoitteisiisi.

Tämä blogin on kirjoittanut fysioterapeutti Antti Tervonen, jonka erityisosaamista on polvileikkauksen jälkeinen kuntouttaminen.

Medisport Kaukajärven lääkärikeskus on ti 20.2. auki normaalisti!

Mon, 19 Feb 2024 17:43:09 GMT

Medisport Kaukajärven lääkärikeskus on huomenna ti 20.2. auki normaalisti!

Saman liikekeskukseen toisessa päädyssä kärähti sähköpääkeskus tänään 19.2.24 aamupäivällä. Sijaintinsa vuoksi Medisport lääkärikeskuksen toimintaa päästään jatkamaan jo huomenna tiistaina 20.2.24 normaalisti suuren ulkoisen sähköagregaatin ja muiden lisätoimintojen avulla.

Valitettavasti tilamme ulko-oven ohitse, liikekeskuksen käytävän läpi, kulkee nyt kolme suurta johtoa, jotka hieman haittaavat kulkua meille ja askeleita saa saapuessaan hieman varoa.

Pahoittelemme aiheutuvaa haittaa ja kiitos asiakkaillemme ymmärryksestä tilanteessa.

Lämmin kiitos meidän timanttiselle henkilöstölle, joka tässäkin tilanteessa toimi ripeästi ja upeasti, jotta asiakastyötä saatiin mahdollisuuksien mukaan tänään siirrettyä toisiin toimipisteisiin ja järjesteltyä asiakasaikoja uudelleen kalenteriin, jotta vastaanottotoiminta saatiin jatkumaan mahdollisimman häiriöttä ja asiakkaiden ajat järjestymään.

Huokaisemme siis helpotuksesta tämän yllättävän päivän jäljiltä. Toivotamme asiakkaamme heti huomisaamusta alkaen jälleen lämpimästi tervetulleiksi!

Terveisin Medisportin väki

19.2.24 Medisport Kaukajärven tila on jouduttu hetki sitten yllättäen tyhjentämään

Mon, 19 Feb 2024 10:11:05 GMT

Tänään 19.2.24 Medisport Kaukajärven tila on jouduttu hetki sitten yllättäen tyhjentämään toisissa toimitiloissa, samassa kiinteistössä syttyneen tulipalon vuoksi.

Palo on pelastuslaitoksen toimesta saatu jo hallintaan.

Kaikki toiminnat on Kaukajärven toimipisteen osalta siirretty Pirkkalan (Suupantie 2A 2krs.) ja Pispalan (Pispalan Valtatie 2U) toimipisteisiin.

Päivän asiakkaita pyritään tavoittamaan mahdollisimman pian. Asiakasajoista lisätietoa Pispalan toimipisteen numerosta p. 03 314 20100.

Infoamme lisää, kun saamme uutta informaatiota!

Pahoittelemme tilanteesta koituvaa haittaa.

Kela-korvausuudistus yksityislääkärihinnoittelussa

Fri, 02 Feb 2024 13:58:12 GMT

Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksen nosto vuoden 2024 alussa on aiheuttanut jonkin verran keskustelua eri medioissa, mutta jäänyt silti uutisvirrassa ymmärrettävästi konfliktien ja presidentinvaalikampanjoiden varjoon.

Uudistus juontaa juurensa hallituksen pyrkimykseen lyhentää julkiselle sektorille kasautuneita hoitojonoja ohjaamalla yksityiselle sektorille soveltuvaa akuuttihoitoa Kela-korvausta korottamalla. Uudistuksen kokonaiskustannus on valtioneuvoston mukaan 0,5mrd euroa, josta valtion rahoitusosuus on 335 miljoonaa.

Mitä tästä uudistuksesta sitten tulisi palvelua käyttävän ajatella ja tietää? Ensinnäkin uudistuksen suuruusluokka on todella merkittävä: Keskeisimmistä palveluista yleis- ja erikoislääkärin vastaanoton suorakorvaus nousi 8 eurosta 30 euroon. Toisekseen on mielestäni yksityisen sektorin vastuulla selventää kuluttajalle hinnoittelun perusteita, jossa mukana on merkittävin osuuksin veronmaksajien rahoitusta. Täydelliset korvausluokat löytyvät verkko-osoitteesta https://www.kela.fi/sairaanhoito .

Kuinka Ke la-korvauksen nosto sitten näkyy kuluttajan maksamassa hinnassa? Tähän parhaan vastauksen tarjoaa varmasti kuluttajan suorittama hintavertailu. Perinteisesti vastaanoton hinta koostuu asiantuntijan käyttämästä ajasta kirjauksineen, hallinnollisia kuluja kattavista toimisto- ja kantamaksuista, sekä mahdollisesti erikseen laskutettavista laboratoriokokeista tai toimenpiteistä. Lisäksi asiakashintaan vaikuttaa ammatinharjoittajamalli, jossa lääkäri monesti toimii yrittäjämäisessä
asemassa ja näin ollen vaikuttaa omiin taksoihinsa ainakin jollain tapaa.

Medisportissa olemme pyrkineet helpottamaan tätä vertailua sisällyttämällä kaikki toimisto- ja kantamaksut jo valmiiksi hintoihimme. Esimerkiksi enintään 20min yleislääkäriajan hinta on alkaen 91 € eli uudistetun Kela-korvauksen jälkeen asiakkaan maksettavaksi jää tiskillä 61 €. Alkaen-sana tässä yhteydessä tarkoittaa varausta laskuttaa diagnoosin tueksi mahdollisesti tarvittavista laboratoriokokeista ja toimenpiteistä erikseen. Asiakkaan vaiva saattaa myös tapauskohtaisesti vaatia oletettua pidempää ajankäyttöä tai asiakkaalla voi olla useampia vaivoja. Vastaanotonhintaan vaikuttavista muutoksista asiantuntijamme keskustelevat aina asiakkaan kanssa. Yksityisasiakashinnastomme kokonaisuudessaan löytyy verkkosivuiltamme medisport.fi/hinnasto .

Poliittisessa arvokeskustelussa uudistus herätti jo valmisteluvaiheessa – kuten arvata saattaa – vahvaa vastakkainasettelua. Hallituksen puolelta uudistusta on luonnehdittu merkittäväksi panostukseksi suomalaisen terveydenhuollon kokonaisuuteen ja hyvinvointiin ( Lähde: Valtioneuvoston verkkosivut ). Opposition edustajana sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Kiuru luonnehti uudistusta ”käsittämättömäksi ja kaheliksi ajatukseksi” ( Lähde: Ylen uutinen, 17.10.2023 ).

Perusteluja löytynee puolesta vastaan sen mukaan keneltä kysytään. Kela-korvauksen nosto tarjoaa parhaimmillaan yhä laajemmalle joukolle mahdollisuuden hakeutua nopeasti yksityiselle sektorille lääkärikonsultaatioihin. Toisaalta taas suuri riski on Kela-korvauksen täysimääräinen valuminen hintoihin kompensoimaan kohonneita kustannuksia. Kuluttajakäyttäytymisellä on poliittisen ohjauksen ohella tähän suuri vaikutus.

Juha-Pekka Pynttäri,

Toimitusjohtaja
Medisport lääkärikeskukset

Vaivaisenluun virheasento on koko alaraajan toimintahäiriö – oikeanlaisilla jalkineilla vaivaisenluusta eroon (asiakasesimerkki)

Mon, 15 Jan 2024 13:11:31 GMT

Vaivaisenluu on jalkaterän virheasento ja merkki jalan kuormitusongelmasta. Se on yksi yleisimmistä jalkaterän rakenne- ja toimintahäiriöistä. Vaivaisenluuta esiintyy aikuisväestössä arviolta 23–65 %:lla määritystavasta ja kansallisuudesta riippuen. Vaivaisenluu on yleisempää naisilla kuin miehillä ja sen yleisyys kasvaa ikääntyessä. Näyttää siltä, että vaivaisenluun esiintyvyys on entisestään lisääntymässä.

Mikä on vaivasenluu?

Vaivaisenluu muodostuu, kun isovarpaan puoleinen jalkapöydän luu kääntyy poispäin pikkuvarpaista, mikä saa aikaan luun pään työntymisen päkiän sisäreunaa vasten. Samaan aikaan isovarvas kääntyy kohti pikkuvarpaita. Itse ”vaivaisenluu” on siis jalkaterästä ulospäin kääntyvä jalkapöydän luu , eikä uudisluuta.

Kyseessä on jalkaterän ja koko alaraajan kuormitusongelma. Isovarvas on kaikkein tärkein varpaamme ja siksi sen asennon ja toiminnan ongelmat eivät koskaan rajoitu pelkkään päkiän alueeseen, vaan ne vaikuttavat koko alaraajaan. Jos yksikin asia jalkaterän toiminnassa muuttuu, se muuttaa ketjussa koko alaraajan toimintaa aina lantioon asti. Vaivaisenluu vaikuttaa siis sekä nilkan toimintaan että ylemmäs polveen ja lonkkaan, ja lantion kautta vaikutus voi siirtyä koko vartalon suorituskykyyn.

Vaivaisenluuta aiheuttavat tekijät

Vaivaisenluun syyt ovat monitekijäiset eikä altistavista tekijöistä olla täysin varmoja. Päätelmiä vaikeuttaa se, että vaivaisenluun kehittyminen tapahtuu hitaasti, jopa vuosikymmenten aikana. Joidenkin arvioiden mukaan jopa 90 %:ssa tapauksista vaivaisenluun syntymiselle on perinnöllinen alttius. Myös ylipainon on todettu lisäävän riskiä. Naisilla vaivaisenluun on todettu olevan peräti 2,5 kertaa yleisempää kuin miehillä.

Altistavina tekijöinä ovat lisäksi jalkaterän rakenne ja toiminnan muutokset , kuten pitkittynyt pronaatio tai toisaalta myös korostunut supinaatio kävellessä. Usein taustalta löytyy myös kireät pohjelihakset, jotka häiritsevät ylemmän nilkkanivelen liikkuvuutta. Tällöin vaivaisenluun virheasento on osa kehon kompensointia vähäiseen nilkan liikkuvuuteen.

Vaivaisenluun yksi merkittävimmistä altistavista tekijöistä on jalkinetottumukset , erityisesti kapeäkärkisten kenkien ja korkokenkien käyttö. Huomautan, että yhä edelleen lähes kaikki kenkäteollisuuden tuottamat kengät juhlakengistä juoksukenkiin ovat jaloillemme ja erityisesti isovarpaillemme liian kapeita. Isovarpaan optimaalinen toiminta häiriintyy, kun jalkine painaa varvasta epäsuotuisaan asentoon. Tämä taas vaikuttaa väistämättä jalkaterän kuormitukseen ja lihastoimintaan.

On syytä huomioida, että englantilaisten paleopatologiatutkimusten mukaan vaivaisenluu on ollut äärimmäisen harvinainen jalkaterän virheasento aina keskiajalle asti. Vaivaisenluumuutokset ovat yleistyneet vasta 1300-1400-luvuilta lähtien – samaan aikaan, kun jalkinemuoti on muuttunut varvasosastaan suippokärkisiksi. Vielä keskiajan lopulla vaivaisenluumuutokset ovat olleet lähinnä ylimystön riesa, sillä he omaksuivat uuden jalkinemuodin nopeammin kuin maaseudulla elävät, jotka kulkivat pidempään pyöreäkärkisillä jalkineilla tai jopa paljain varpain. Jalkineiden merkitystä vaivaisenluun kehittymiselle ei voida siis vähätellä.

Vaivaisenluun oireet

Toiminnallisten askel-, tasapaino- sekä nilkka-, polvi- ja lantio-ongelmien lisäksi vaivaisenluun yleisinä oireina on usein kipu isovarpaan tyvinivelessä ja/tai päkiällä. Päkiäkipu tai jalkapohjan känsät päkiän kohdalla 2. varpaan kohdalla ovat tyypillisiä oireita johtuen isovarpaan heikentyneestä tuesta, jolloin päkiä kuormittuu 2. varpaan kohdalta. Vääränlaisen kuormituksen ja lihasepätasapainon myötä 2. varpaaseen muodostuu usein niin kutsuttu vasaravarvasvirheasento, jolloin varpaan asento muuttuu koukkumaiseksi. Kakkosvarvas joutuu usein suurimmaksi kärsijäksi vaivaisenluun virheasennossa, sillä usein ensimmäisinä oireina ovat nimenomaan 2. varpaan rasitusmuutokset ja jopa rasitusmurtumat.

Känsä- ja kovettumamuutosten lisäksi vaivaisenluun yhteydessä ilmenee usein erilaisia varpaiden kynsi- ja ihomuutoksia. Toisiaan vasten puristuvat varpaat voivat myös hankautua toisiaan vasten aiheuttaen herkästi nirhaumia.

Vaivaisenluun aiheuttama toiminnallinen haitta näkyy askelvirheinä ja tasapainon heikkenemisenä , mikä on tärkeä huomioida erityisesti ikääntyneillä, joilla tasapaino yleensä heikkenee myös iän tuomien muutosten myötä. Näiden lisäksi jalkaterän heikentynyt tuki aiheuttaa polven muuttunutta kuormitusta, mikä voi näkyä polven kipuna. Myös pakaran optimaalinen voiman käyttö heikkenee, mikä voi näkyä ajan myötä ilmaantuvan lonkkakivun lisäksi myös pakaralihasten kuormittumisena ja esimerkiksi trokanterbursiittina.

Kokonaisvaltainen näkökulma huomioiden on myös syytä mainita, että vaivaisenluu voi myös lisätä riskiä lantionpohjan toimintahäiriöille, kun lantio ei saa tarvitsemaansa tukea vahvoista jaloista. Tällöin tuki haetaan lantiosta ja lantionpohjasta, joka kuormittuu ja väsyy. Oireena voivat olla muun muassa virtsainkontinenssi tai lantionpohjan kipu. Isovarvas on myös hermostollisesti yhteydessä lantionpohjaan: esimerkiksi virtsankarkailua voidaan hoitaa kohdistamalla sähköimpulssi isovarvasta liikuttavaan hermoon. Lantion heikentyneen tuen myötä vaivaisenluun vaikutus voi näkyä keskivartalossa asti esimerkiksi erilaisina selän oireina.

Vaivaisenluun tutkiminen

Konkreettisin tapa tutkia vaivaisenluuta on röntgenkuvauksella tai jopa kartiokeilatietokonetomografialla. Mutta, kuten todettua, vaivaisenluu on ensisijaisesti toiminnallinen häiriö, jolloin on tärkeää tutkia varpaiden, jalkaterän, nilkan ja koko alaraajan linjaukset ja toimintakyky. Ensimmäisen jalkapöydän luun stabiliteetti ja toisaalta myös nivelten ja pohkeiden liikkuvuus tutkitaan. Jalkapohjan känsien ja kovettumien sijainti paljastaa jalkaterän kuormitustottumukset.

Viitteitä vaivaisenluusta saa myös nopealla kotitestillä. Astu jalkasi paperin päälle niin, että paino on molempien jalkojen päällä. Piirrä jalkasi ääriviivat paperille tai pyydä toista ihmistä piirtämään – näin jalan asento on luonnollisempi. Piirrä sitten viivottimella suora linja kantapään sisäreunalta päkiän sisäreunalle. Jatka viivaa varpaiden pituuteen asti. Isovarpaan tulisi olla samalla linjalla. Jos isovarvas ei osu viivalle, on varpaassa todennäköisesti vaivaisenluun virheasento.

Vaivaisenluun hoito

Vaivaisenluun hoitovaihtoehtoja on tutkittu sangen heikosti. Hoito voidaan jakaa ei-kirurgiseen hoitoon ja kirurgiseen hoitoon. Tutkimuksia, joissa olisi verrattu suoraan fysioterapiaa ja kirurgiaa ei ole tehty. Harjoittelusta on kuitenkin todettu, että tulokset ovat rinnastettavissa kirurgisiin tuloksiin.

Vaivaisenluun fysioterapia (ei-kirurginen hoito)

Jos isovarpaan asento on suoristettavissa passiivisesti esimerkiksi varvastuella tai sormilla siirtämällä, on ei-kirurginen hoito erittäin todennäköisesti vaikuttavaa. Parhaimmillaan ei-kirurgiset hoitomuodot pitävät sisällään varpaiden, jalkaterän ja koko alaraajan linjauksen, liikkuvuuden ja voiman harjoituksia, varpaiden luonnollisen asennon salliviin kenkiin vaihtamisen, varpaiden väliin asetettavien varpaidenerottajien käyttöä sekä lihaskireyksien venyttelyä. Tavoitteena on puuttua vaivaisenluun juurisyyhyn ja korjata samalla sen aiheuttamia kuormitusmuutoksia muualla kehossa. Harjoittelun tulokset eivät näy viikossa-kahdessa, vaan harjoittelu vaatii sitoutumista harjoitteisiin useiden kuukausien ajan.

Harjoittelulla on tutkitusti vaikutusta kipuun, toimintakykyyn sekä jalkaterän virheasentoon. Jalkaterän toiminnan palautuessa koko kineettisen ketjun toiminta vahvistuu, mikä näkyy usein myös polven, lonkan ja lantion toiminnan paranemisena.

Vaivaisenluun kirurginen hoito

Vaivaisenluun kirurginen hoito on nykyisin varteenotettava vaihtoehto etenkin, jos isovarpaan asento ei ole enää passiivisesti suoristettavissa. Leikkauksessa ei korjata pelkästään isovarpaan asentoa vaan hyvään lopputulokseen päästään, kun huomioidaan ensimmäisen jalkapöydän luun virheasento kokonaisuudessaan. Leikkaus on siis vaativa, sillä siinä tulee huomioida ja pyrkiä korjaamaan koko jalkaterän biomekaniikka.

Tärkeä huomio on, että vaivaisenluu ei korjaannu pelkällä leikkauksella vaan leikkauksen jälkeen alkaa tärkeä kuntoutusvaihe. Fysioterapia on siis avainasemassa leikkauksen jälkeen jalkaterän ja koko alaraajan toiminnallisuuden palautumiseksi, jotta tehty toimenpide ei mene hukkaan. Fysioterapiassa opetellaan jalkaterän ja alaraajan käyttäminen uudestaan, jotta keho oppii vanhasta virheasennosta pois ja omaksuu uudet, terveet liikemallit. Ensimmäisiä harjoituksia ovat yksinkertaiset seisomaharjoitukset sekä molemmilla jaloilla että yhdellä jalalla seisten. Kävelyssä harjoitellaan askeleen rullausta. Lihasvoimaharjoituksia pakaralle on syytä tehdä etenkin, jos pakarassa on lihasvoiman heikkoutta. Kuntoutuksessa huomioidaan jatkuvasti koko alaraajan toiminta.

Toipuminen vaivaisenluun leikkauksesta on hidasta. Ensimmäiset kuusi viikkoa käytössä on yleensä hoitokenkä ja kävelyssä apuna on ainakin ensimmäisten neljän viikon ajan kyynärsauvat. Rasituksensietokyky kehittyy vähitellen ja jalkaterässä voi esiintyä turvotusta jopa kuuden kuukauden ajan leikkauksesta. Kuntoutuminen vaatii sitoutumista harjoitteluun, kävelyn opetteluun ja jalan asteittaiseen kuormituksen siedättämiseen.

Leikkauksen jälkeen jalkinevalinnoissa on oltava tarkka. Jalkineen tulee olla sellainen, jossa varpailla on tilaa.

Asiakasesimerkki: oikeanlaisilla työjalkineilla vaivaisenluusta eroon

Asiakkaalla, 40-vuotiaalla naisella havaittiin vasemmassa jalassa kuormituksessa provosoituva, alkava vaivaisenluun virheasento. Virheasento oli vähäinen ja löytyi sattumalöydöksenä. Vaivaisenluu ei ollut oireillut kipuna. Tilannetta tutkittiin lämpökamerakuvauksella, jossa havaittiin merkittävä lämpötilaero vasemman ja oikean jalkaterän välillä. Lämpötilaero oli suurimmillaan vaivaisenluun alueella eli vasemmassa isovarpaassa, jonka lämpötila erosi sekä viereisistä pikkuvarpaista että oikean jalan isovarpaasta. Merkittävä lämpötilaero näkyi myös vasemmassa päkiässä isovarpaan puolella verrattuna oikeaan jalkaan.

Asiakkaan alaraajojen toiminta tutkittiin ja todettiin, että vaivaisenluu oli passiivisesti suoristettavissa. Virheasento provosoitui kuormitettuna, kuten yhdellä jalalla seistessä. Merkittävin löydös alaraajan toiminnassa oli vasemman puolen pakaran heikentynyt lihasvoima oikeaan puoleen verrattuna.

Asiakkaan jalkinetottumus selvitettiin. Työkenkinä asiakkaalla oli pehmeät tennarit, joissa oli varpaita kohti kapeneva kärki. Kengät painoivat isovarpaita pikkuvarpaita kohti.

Asiakas sai kotitehtäväkseen pakaran voimaan ja jalkaterän linjaukseen liittyviä harjoituksia sekä kehotteen siirtyä käyttämään kenkiä, joissa on riittävästi varpailla tilaa.

Kontrollissa asiakas myönsi unohtaneensa tehdä harjoituksia, mutta kertoi siirtyneensä käyttämään työkenkinään jalkineita, joissa on varpaissa reilusti tilaa. Vuoden päästä varpaiden asento tarkistettiin eikä vasemman jalan virheasento ollut enää havaittavissa kuormituksessa eikä lämpökamerakuvauksessa.

Merkittävää tapauksessa on se, että vaivaisenluun virheasento oli vasta aivan alkutekijöissään ja silti sen vaikutus näkyi lämpökamerakuvassa. Vaivaisenluu on usein vuosien, jopa vuosikymmenien kuormitusongelman tulos, joka vaikuttaa jalan ja alaraajan toimintaan jo virheasennon alussa. Lämpökamerakuvauksella voidaan kuitenkin havaita muun muassa jalkojen kuormitusmuutokset jo ennen kuin ne aiheuttavat oireita muualla kehossa.

Asiakasesimerkki jaettu asiakkaan luvalla.

Onko sinulla vaivaisenluu tai epäiletkö, että sinulla saattaisi olla alkava vaivaisenluu? Ota meihin yhteyttä! Fysioterapeuttimme auttavat sinua mielellään vaivaisenluun virheasennon kuntoutuksessa.

Voit myös varata ajan lämpökamerakuvaukseen, jos haluat selvittää, onko sinulla verenkierrollisia muutoksia vaivaisenluumuutosten myötä. Lämpökamerakuvaus on täysin kivuton ja turvallinen tutkimusmenetelmä – aivan kuin valokuvan ottaminen. Lue lisää lämpökamerakuvauksesta ja siihen valmistautumisesta täältä.

Kirjoittaja: fysioterapeutti Eeva-Maria Halminen

Medisportin kevään 2024 pienryhmät - ilmoittaudu nyt!

Wed, 27 Dec 2023 17:01:21 GMT

Tammikuussa 2024 Medisportissa alkaa seuraavat pienryhmät: Voimaa arkeen, Seniori! -kuntosaliryhmä, PilatesBody, PhysioPilates alkeet & jatko, Rauhaa ja rakkautta - lantionpohjan rentoutuskurssi, Kehonhuolto sekä Mielen voimaa kaamokseen.

Medisportin liikunnalliset pienryhmät ovat fysioterapeutin suunnittelemia ja ohjaamia ryhmiä, jotka toteutetaan Medisportin Kaukajärven toimipisteen kuntosalilla. Harjoittelu toteutetaan enintään 6-8 hengen pienryhmässä, mikä takaa yksilöllisen ja laadukkaan ohjauksen!

Kevään 2024 ryhmiä ohjaavat:

Fysioterapeutti, urheilufysioterapeutti, SPS-, Fysiokimppa-, Pilates- ja Joogaohjaaja Riia Mänttäri.

Voimaa arkeen, Seniori! -kuntosaliryhmä (1. ryhmä)
PilatesBody

Fysioterapeutti ja liikuntaneuvoja Lassi Reunamäki.

Voimaa arkeen, Seniori! -kuntosaliryhmä (2. ryhmä)

Lantionpohjan fysioterapeutti ja PhysioPilates-ohjaaja Eeva-Maria Halminen .

PhysioPilates alkeet
PhysioPilates jatko
Rauhaa ja rakkautta - lantionpohjan rentoutuskurssi
Kehonhuolto

Teologi, pedagogi, ratkaisukeskeinen lyhytterapia opiskelija & Mindfulness ohjaaja Suvi Pynttäri.

Mielen voimaa kaamokseen

Vuodenvaihteen tarjous! Ilmoittaudu 31.12.2023 mennessä ja saat -10 % kurssin hinnasta. Tarjous koskee seuraavia kursseja:

PhysioPilates alkeet & jatko, Rauhaa ja rakkautta - lantionpohjan rentoutuskurssi, Kehonhuolto

Lisätiedot ja pienryhmien aikataulut löydät sivuiltamme täältä: medisport.fi/pienryhmat. Käyhän tutustumassa ja ilmoittaudu pian omaan pienryhmääsi ja saat varmasti uutta intoa kevääseen!

Lämpimästi Tervetuloa!

Fysioterapeuttimme Esa Laukkasen muistoa kunnioittaen

Mon, 18 Dec 2023 07:07:54 GMT

Lähdit niin yllättäen.

Esa Laukkasen muistoa kunnioittaen.

Syvä suru, kiitos ja kumarrus kaikesta Esa. Olit fysioterapeutti täydellä sydämellä. ❤️ Kiitos, että olit meidän työkaveri ja osa meidän tiimiä. Lämmin ja iso kiitos yhteistyöstä sekä kaikesta tekemästäsi työstä Medisportissa yli 30 vuoden ajan.

Löydät Pispalan lääkäriasemalta muistokirjan Esalle, johon voit halutessasi jättää saatesanoja, yhteisiä muistoja ja/tai terveisiä omaisille. Toimitamme kirjan Esan lähiomaisille tammikuun 2024 loppuun mennessä.

Toivomme omaisille sururauhaa.

Esaa lämmöllä muistaen ja omaisten suruun osaa ottaen,

❤️ Medisportin väki

Lantionpohjan fysioterapia

Fri, 08 Dec 2023 12:29:26 GMT

Lantionpohjan fysioterapiassa keskitytään erilaisiin lantionpohjan ja lantionpohjasta peräisin oleviin oireisiin, joita on melkoinen liuta nykyisen työelämän, yhteiskunnan ja muuttuneen vapaa-ajan aiheuttaman kuormituksen myötä. Vastaanotolle voi tulla kuka tahansa sukupuoleen ja ikään katsomatta. Lantionpohjan fysioterapia on kirjaimellisesti ja vertauskuvainnollisesti syvintä fysioterapiaa, mitä on. Siinä syvennytään koko kehon perusteisiin ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, mitä lantionpohja tarvitsee toimiakseen optimaalisesti.

Lantionpohja

Jotta voimme ymmärtää lantionpohjan fysioterapiaa ja sen tärkeyttä, täytyy tarkastella ensin, mitä lantionpohjalla tarkoitetaan. Lantion luut luovat lantiolle luisen kehyksen, johon lihakset, nivelsiteet ja sidekudosrakenteet kiinnittyvät. Lantion luihin kiinnittyy niin lantionpohjan kuin keskivartalon ja alaraajojen lihaksia. Täten lantio toimii ikään kuin koko kehon risteyksenä, joka siirtää voimia ala- ja ylävartalon välillä. Itse lantionpohja muodostuu luisen lantiokorin sisälle 14:stä kerroksittain olevasta lihaksesta ja vahvasta sidekudoksesta. Jokaisella lantionpohjan lihaksella on oma tärkeä tehtävänsä. Sidekudosrakenne toimii vahvana trampoliinina lantionpohjan lihasten ja sisäelimien tukena ja suojana.

Lantionpohjan ensisijaiset tehtävät

Lantionpohjan ensisijaisina tehtävinä ovat sisäelimien kannattelu ja tukeminen, virtsaamisen ja ulostamisen mahdollistaminen ja ajoittaminen sekä seksuaalitoimintojen ja synnytyksen mahdollistaminen. Sillä on myös merkittävä rooli lonkka- ja SI-nivelten tukemisessa sekä koko keskivartalon lihasten toiminnan rytmittämisessä. Lantionpohja osallistuu lisäksi hengitykseen ollen tärkeä vastapari pallealihakselle. Lantionpohjan toiminta, saatikka toimintahäiriöt, eivät rajoitukaan pelkästään lantion ja lantionpohjan alueelle, vaan ne voivat heijastella kehoon epämääräisin ja sangen moninaisin oirein.

Lantionpohja on osa koko kehoa

Lantionpohja on jatkuvasti vuorovaikutuksessa sisäelinten, autonomisen hermoston ja suoliston toimintaan. Lantionpohja on lisäksi jatkuvasti yhteydessä virtsaneritykseen, seksuaalitoimintoihin, alaraajojen verenkiertoon, lantion alueen hermotoimintaan sekä hengitykseen.

Lantio ja lantionpohja ovat myös suorassa yhteydessä ylä-, keski- ja alavartaloon ja se toimii myös yhdistävänä linkkinä näiden välillä. Lantionpohja on jatkuvasti reaktiivinen muun kehon kanssa. Lantionpohjan terveys heijastuu tämän takia sekä ylöspäin erityisesti keskivartaloon ja jopa leukapieliin asti, mutta myös alaspäin kohti alaraajoja. Kyseessä on kuitenkin kaksisuuntainen tie, sillä myös alaraajojen, keski- ja ylävartalon toiminta ja asento vaikuttavat suoraan lantionpohjan toimintaan. Lantionpohjan fysioterapiassa tarkastellaankin koko kehoa, sillä esimerkiksi nilkan asento, ylävartalon ryhti tai hampaiden yöllinen tai päiväsaikainen narskuttelu vaikuttavat lantionpohjan toimintaan saattaen näin lisätä riskiä lantionpohjan toimintahäiriöille.

Lantionpohja on vahva osa keskivartalon lihaksistoa ja kaikki lantionpohjan toiminta tapahtuu yhteistyössä muun keskivartalon lihaksiston kanssa. Vaikuttaakin siltä, että koko keskivartalo vaatii toimiakseen kaikkien alueen lihasten oikein ajoitettua yhteistyötä. Lantionpohja toimiikin keskivartalon lihaksille kapellimestarina, sillä ilman lantionpohjaa yhteys muun muassa syviin vatsalihaksiin on heikko, jopa olematon. Tämä konkretisoituu muun muassa tilanteessa, jossa vatsalihasten keskellä kulkeva valkoinen jännesauma venyy aiheuttaen vatsalihaserkaumaa. Ilman yhteyttä lantionpohjaan jännesaumaa on liki mahdotonta jäntevöittää. Myös alaselkäkipu on yhteydessä lantionpohjaan, sillä tutkimuksissa on todettu, että yli 90 %:lla alaselkäkivusta kärsivistä on lantionpohjan toimintahäiriö.

Myös vatsalihakset vaikuttavat lantionpohjaan. Usein tiedostamaton, mutta jatkuva vatsalihasten jännittäminen tai vatsan sisäänpäin vetäminen heikentää lantionpohjan toimintaa. Lantionpohjan lihakset jännittyvät eivätkä pääse rentoutumaan, mikä lisää riskiä lantionpohjan toimintahäiriölle.

Heikko tai liian jännittynyt lantionpohjan lihaksisto vaikuttaa puolestaan keskivartalon toimintaan, jolloin vartalon tuki vaikeutuu, mikä johtaa vartalon ja alaraajan lihasten muuttuneeseen toimintaan, kun keskivartalon tasapainoa joudutaan kompensoimaan. Lopputuloksena voi olla esimerkiksi seistessä jatkuvasti jännittyneet pakarat, mikä johtaa pakaralihasten kuormittumiseen ja usein myös lantion vääristyneeseen asentoon seisoma-asennossa.

Lantionpohja on yhteydessä palleaan, tärkeimpään hengityslihakseemme, sekä rakenteellisesti että toiminnallisesti. Pallean ja lantionpohjan tulisi toimia jatkuvasti sulavassa yhteistyössä keskenään mahdollistaen näin optimaalisen hengityksen, keskivartalon paineen säätelyn sekä selkärangan tuen. Lantionpohjan toiminta on konkreettinen osa tasapainoista hengitystä. Pinnallinen hengitys lisää lantionpohjan liiallista jännittyneisyyttä, mutta toisaalta myös lantionpohjan jännittyneisyys lisää hengityksen pinnallisuutta. Hengitys puolestaan on yhteydessä autonomisen hermoston toimintaan ja muun muassa stressin säätelyyn.

Käytätkö yökiskoja tai puretko hampaita yhteen keskittyessäsi? Hampaiden narskuttelu ja hampaiden yhteen pureminen aiheuttavat leuan alueen lihasten jännitystä. Leuka on sidekudoksen kautta yhteydessä sekä palleaan että lantionpohjaan. Lantionpohja, pallea ja leuka toimivat toistensa peileinä, joten kun leuan lihakset ovat jännittyneet, se johtaa automaattisesti pallean ja lantionpohjankin jännittymiseen. Testaa itse: pure hampaat yhteen voimakkaasti ja yritä hengittää syvään sisään ilman, että hellität leukalihasten jännitystä laisinkaan – vaikeaa, eikö? Näin hengittäminen muuttuu pinnalliseksi, sillä pallea ja lantionpohja eivät pääse työskentelemään täydellä laajuudellaan.

Lantionpohjan fysioterapia

Asentotottumukset, fyysinen aktiivisuus ja yksilölliset toimintatavat vaikuttavat suoraan lantion alueen lihaksiin ja toimintaan, jolloin lantionpohjan ja lantion alueen toimintahäiriöt vaikuttavat myös muun kehon toimintaan. Lantionpohjan fysioterapiassa ei voidakaan jäädä tuijottamaan vain tätä yhtä, näennäisesti pientä aluetta vaan vastaanotolla huomioidaan koko keho, asentotottumukset sekä niin fyysiset kuin psyykkisetkin kuormitustekijät.

Nykyelämän hektisyys irrottaa meidät kehostamme, kun syvin yhteys hengitykseen ja lantionpohjaan häiriintyy. Lantionpohjan fysioterapia onkin hyvin usein autonomisen hermoston fysioterapiaa, sillä autonominen hermosto ja lantionpohja ovat herkässä yhteydessä keskenään. Usein asiakkailla onkin lantionpohjan oireiden lisäksi stressioireita, kuten närästystä, ripulia/ummetusta, ilmavaivoja, ääreisverenkierron heikkoutta tai selkä- ja hartiakipua. Vastaanotolla painottuvat asiakkaan psyykkisen kuormittuneisuuden hallinta ja hermoston palautumiskyvyn maksimointi.

Mitä lantionpohjan fysioterapeutin vastaanotolla tapahtuu?

Lantionpohjan fysioterapiassa haastattelu on erityisen tärkeä osa fysioterapiaa, sillä lantionpohjan oireisiin vaikuttavat yleensä hyvin monet ja vuosien saatossa kertyneet kuormitustekijät. Fysioterapeutin on tärkeää saada kattava yleiskuva oireiden kehittymisestä. Vastaanotolla ei tarvitse miettiä, puhuuko liian henkilökohtaisista aiheista, sillä usein lantionpohjan toimintahäiriöt linkittyvät kaikkein intiimeimpiin asioihin. Turvallinen ja luotettava vuorovaikutussuhde asiakkaan ja fysioterapeutin välillä on lantionpohjan fysioterapiassa avainasemassa.

Lantionpohjan fysioterapeutti havainnoi asiakkaan perusryhdin ja -olemuksen sekä hengityksen. Jos oireet provosoituvat jossain tietyssä liikkeessä tai asennossa, tutkitaan kehon toimintaa tämän oireita provosoivan liikkeen aikana. Lisäksi tutkitaan lantionpohjan toiminta ja voima.

Lantionpohjan fysioterapiassa ei huomioida kuitenkaan pelkästään lantionpohjan lihasten voimaa vaan myös niiden kyky rentoutua. Vastaanotolla tutkitaan, onko lantionpohjan lihasten lepoaktiviteetti riittävän alhaalla ja pystyykö asiakas supistamaan lantionpohjan lihaksia eriytyneesti. Samalla tutkitaan, toimiiko lihasten ns. reflektorinen toiminta eli osaavatko lantionpohjan lihakset jännittyä oikea-aikaisesti esimerkiksi yskäistessä. Lantionpohjan toimintaa tutkitaan myös yhteistyössä muun kehon kanssa, kuten miten yhteistyö toimii vatsalihasten kanssa tai hengittäessä.

Lantionpohjan lihassupistuksen ja -rentoutumisen luotettavin tutkimistapa on sormella tunnustelemalla emättimen sisältä. Lantionpohjan supistuksen näkee myös silmämääräisesti peräaukon, välilihan sekä emättimen supistumisena tai peniksen tyven nousuna. Lantionpohjan sisätutkimus tehdään aina asiakkaan suostumuksella.

Keskustelun ja tutkimisen lisäksi lantionpohjan fysioterapia pitää sisällään yksilöllisiä lantionpohjan ja muun kehon toimintaharjoitteita, kuten lihasten vahvistamista, venyttämistä ja rentouttamista. Medisportissa vastaanotolla käytetään lisäksi erilaisia manuaalisia käsittelytekniikoita, kuten hierontaa ja faskiamanipulaatiota. Mahdollisten arpien liikkuvuus tarkistetaan ja tarvittaessa niiden elastisuutta ja liikkuvuutta lisätään arpea käsittelemällä.

Milloin vastaanotolle?

Erilaiset lantionpohjan vaivat ja toimintahäiriöt ovat yleisiä. Lantionpohjan toimintahäiriö ei katso sukupuolta ja se voi koskettaa ketä tahansa myös iästä riippumatta. Lantionpohjan fysioterapiaan voi tulla gynekologin tai muun lääkärin suosituksesta. Ajan vastaanotolle voi varata myös suoraan ilman lääkärikäyntiä, jos epäilee itsellään lantionpohjan tai lantionpohjasta johtuvaa oiretta. Usein lantionpohjan vaivat korreloivat voimakkaasti keskenään ja harvoin lantionpohjan vaiva jää täysin irralliseksi, yksittäiseksi vaivakseen. Tyypillisiä lantionpohjan toimintahäiriöitä ja muita syitä hakeutua lantionpohjan fysioterapiaan on listattu alle.

Syitä hakeutua lantionpohjan fysioterapiaan:

Lantionpohjan lihasten liiallinen jännittyneisyys eli hypertonia: Lantionpohjan hypertonia on yksi yleisimmistä syistä saapua lantionpohjan fysioterapeutin vastaanotolle ja siksi se on erillisenä osanaan listan alussa. Lantionpohjan hypertonialla tarkoitetaan lantionpohjan lihasten viivästynyttä kykyä tai jopa kyvyttömyyttä rentoutua. Lantionpohjan hypertonia aiheuttaa monia lantionpohjan alueen ongelmia ja toimintahäiriöitä, kuten:

Tihentynyt virtsaamistarve ja virtsaneritys, virtsaamisen aloittamisen vaikeus tai hitaus, virtsankarkailu ponnistaessa, yllättävä kiire virtsaamaan esimerkiksi kotiin saapuessa
Jatkuvat virtsatietulehduksen oireet ilman virtsatieinfektiota
Ulostamisen vaikeus tai kipu ulostaessa, ummetus ja/tai ripuli, ilmavaivat, peräpukamat
Yhdyntäkipu tai kipu esim. tamponia asetettaessa, erektiohäiriöt, kipu yhdynnän/seksin/orgasmin jälkeen, orgasmittomuus tai heikko orgasmi
Häntäluun kipu
Pinnallinen hengitys ja ahdistuneisuus
Purentalihasten jatkuva jännittäminen ja hampaiden narskuttelu yöllä/päivällä

Virtsaamiseen liittyvät ongelmat: Inkontinenssi eli virtsankarkailu on yksi virtsaamiseen liittyvistä vaivoista. Virtsankarkailua ovat ponnistusinkontinenssi, pakkoinkontinenssi ja sekamuotoinen inkontinenssi. Niiden fysioterapia eroaa jonkin verran toisistaan. Tärkeintä on löytää inkontinenssin syy, joka esimerkiksi ponnistusinkontinenssissa voi usein olla lantionpohjan hypertonia eikä niinkään lihasheikkous. Muita virtsaamiseen liittyviä vaivoja ovat tihentynyt virtsaamistarve (tarve käydä wc:ssä useammin kuin kerran kahden tunnin aikana), virtsaamisen aloittamisen vaikeus ja/tai hitaus, virtsarakon tyhjentämisen vaikeus, kipu virtsatessa tai sen jälkeen kuitenkin ilman infektiota.

Peräaukon ja ulostamisen ongelmat: Ulosteinkontinenssi tarkoittaa ilman- ja/tai ulosteenpidätyskyvyn vaikeutta. Muita ulostamisen ongelmia ovat ulostamisen vaikeus (ponnistelun tarve ulostaessa) tai kipu ulostaessa ja ummetus ja/tai ripuli. Peräpukamat, peräaukon haavat ovat peräaukon ongelmia. Peräsuolen tai peräaukon kipu voi tuntua voimakkaana vihlaisuna, joka saattaa provosoitua esimerkiksi istumisen, kuukautisten tai stressin aikana.

Seksuaalitoiminnan ongelmat: erektiohäiriöt, yhdyntäkipu ja vaginismus, kiihottumisen ja kostumisen vaikeus, orgasmin vaikeudet, kipu seksin/yhdynnän/orgasmin jälkeen. Lantionpohjan lihaksiston hyvinvointi on tärkeää seksuaalitoimintojen mielekkäälle sujumiselle. Erityisesti lantionpohjan hypertonia vaikeuttaa seksuaalitoimintoja.

Lantion ja lantionpohjan kipu: Kipu voi olla hyvin tarkkaa rajoittuen esimerkiksi peräaukon/-suolen tai esimerkiksi välilihan kipuun tai se voi olla suurpiirteistä koko lantion alueella tai pakaroiden, etu- tai sisäreisien alueen särkyä. Lantionpohjan lihasten liiallinen jännittyneisyys on yleinen kipua aiheuttava tekijä.

Emättimen laskeumat: Emättimen seinämän pullistuma kohdun, virtsarakon tai suolen painaessa emättimen seinämää vasten. Fysioterapiassa keskiössä ovat lantionpohjan jäntevyyden palauttaminen sekä mahdollisen vatsaontelon painetta lisäävän tekijän poistaminen, kuten rintakehän asennon optimoiminen.

Hengitysvaikeudet: Erityisesti lantionpohjan lihasten liiallinen jännittyneisyys vaikeuttaa hengittämistä. Stressaava elämäntilanne, kiire, huolet tai ahdistus vaikuttavat suoraan hengitykseen. Lantionpohja jännittyy ikään kuin suojellakseen kehoa ja hengitys pinnallistuu. Syvä rauhallinen hengitys ei silloin onnistu ilman, että lantionpohjaa pystyy rentouttamaan.

Endometrioosi & vulvodynia: Lantionpohjan fysioterapia on yksi tärkeä osa endometrioosin ja vulvodynian oireiden hallintaa. Lantionpohjan fysioterapiassa opetellaan mm. erilaisia kivunhoitomenetelmiä ja opetellaan lantionpohjan lihasten rentouden löytämistä. Lantionpohjan fysioterapeuttimme Eeva-Maria Halmisen ja gynekologimme Sami Onoilan yhteistyössä kirjoittamat kattavat blogitekstit endometrioosin ja vulvodynian hoidosta löydät täältä.

Kuukautiskivut: Lantionpohjan fysioterapialla voidaan lievittää ja jopa poistaa kokonaan kuukautiskivut.

Raskauden ja synnytyksen jälkeen: Raskauden aikana yhteys lantionpohjaan saattaa heikentyä. Raskauden aikaisilla lantionpohjan harjoituksilla estetään synnytyksen jälkeistä virtsankarkailua, lyhennetään synnytyksen avautumis- ja ponnistusvaiheiden pituutta sekä pienennetään operatiivisen synnytyksen ja vakavien väliliharepeämien riskiä. Synnytyksen jälkeen opetellaan uudestaan yhteys lantionpohjaan ja vatsalihaksiin sekä seurataan vatsalihaserkauman kuntoutumista. Myös arpien hoito on osa lantionpohjan fysioterapiaa.

Ennen/jälkeen eturauhasleikkauksen: Lantionpohjan fysioterapiassa opetellaan lantionpohjan lihasten supistusta ja näin tehostetaan virtsanpidätyskykyä ja erektiota eturauhasleikkauksen jälkeen. Myös arven hoito on osa lantionpohjan fysioterapiaa.

Oireet muualla kehossa:

Alaselkäkipu: Jopa yli 90 %:lla alaselkäkivusta kärsivillä on lantionpohjan toimintahäiriö. Lantionpohjan toimintahäiriöitä epäilläänkin yhdeksi suurimmista alaselkäkipua aiheuttavaksi tekijäksi. Siksi lantionpohjan toiminta tulisi huomioida jokaisella, joka kamppailee pitkittyneen alaselkäkivun kanssa.

Jatkuva vatsan sisäänpäin vetäminen: Jatkuva vatsan sisäänpäin vetäminen saattaa olla opittu tapa esimerkiksi ulkonäköpaineiden, ahdistuksen tai harrastuksen luonteen takia. Tämä lisää lantionpohjan jännittyneisyyttä ja vaikuttaa myös hengitykseen.

Hampaiden narskuttelu ja leukalihasten jännittäminen: Leuka on yhteydessä lantionpohjaan. Joskus lantionpohjan jännitys raukeaa vasta, kun puututaan leukalihasten jännitykseen ja toisaalta leuan alueen jännityksen purkaminen vaatii usein huomion myös lantionpohjaan.

Pakaroiden jatkuva jännittäminen seistessä: Pakaroiden jännittäminen on myös lantionpohjan jännittämistä, sillä pakaralihakset ovat yhteydessä lantionpohjaan.

Alaraajojen jatkuva hapotus: Alaraajojen jatkuva hapotus ja jumissa oleminen voi olla lähtöisin myös lantionpohjan lihasten liiallisesta jännittymisestä. Erityisesti etu-, taka- ja sisäreisien toimintaan kannattaa kiinnittää huomiota.

Lonkka- ja SI-nivelten kipu: Lantionpohjan tehtävänä on tukea lonkka- ja SI-niveliä. Jos tuki heikkenee, saattaa se provosoida kipua lonkka- ja SI-nivelissä.

Vatsalihaserkauma: Vatsalihaserkaumaksi kutsutaan vatsalihasten keskellä kulkevan jännekalvon toimintahäiriötä ja venymistä, jolloin se ei pysty siirtämään jännitystä vatsalihasten toiselta puolelta toiselle. Vatsalihaserkauma on normaalia raskauden lopussa ja heti synnytyksen jälkeen. Vatsalihaserkauma voi kuitenkin joskus palautua heikosti synnytyksen jälkeen ja se voi kehittyä myös miehillä ja henkilöillä, jotka eivät ole olleet raskaana. Oireina voivat olla mm. lantion alueen kivut, selkäkivut, hengitysvaikeudet, inkontinenssi ja vatsan pömpötys. Lantionpohjan fysioterapia on ensisijainen hoitomuoto vatsalihaserkauman hoidossa. Lantionpohjan ja vatsalihasten oikeanlaisen ja oikea-aikaisen käytön oppiminen on tärkeää.

Medisportissa lantionpohjan fysioterapiaa tarjoaa fysioterapeuttimme Eeva-Maria Halminen. Vastaanotolle Kaukajärven toimipisteeseemme voit varata ajan jälleen heti vuoden 2024 alussa, siihen asti lantionpohjan fysioterapian vastaanotot etäyhteydellä. Lantionpohjan fysioterapia on erittäin tehokasta ja vaikuttavaa etäyhteyden välityksellä, sillä opit itse havainnoimaan lantionpohjasi toimintaa, rentoutumista ja jännittymistä – aivan niin kuin myös arjessa kuuluu tehdä.

Lantionpohjan fysioterapiassa ollaan isojen, elämään merkittävästi vaikuttavien asioiden äärellä. Lantionpohjan fysioterapiassa ei keskitytä vain kävelylenkillä kipeytyvään polveen. Lantionpohjan fysioterapiassa ollaan usein niiden asioiden äärellä, jotka luovat luottamuksen ylipäätään astua ulos ja mennä kävelylenkille. Lantionpohjan fysioterapialla voi olla merkittävä vaikutus yksilön itsetuntoon ja itseluottamukseen, kokemukseen ja varmuuteen itsestään sekä elämänhallintaan, unenlaatuun, seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen.

Varaa rohkeasti oma aikasi!

Kirjoittaja: Lantionpohjan fysioterapeutti Eeva-Maria Halminen

Medisportin Itsenäisyyspäivän poikkeusaukioloajat

Mon, 04 Dec 2023 16:21:20 GMT

Medisportin Kaukajärven, Pispalan ja Pirkkalan toimipisteiden aukioloajat 5.12.-6.12.2022

Itsenäisyyspäivän aatto ti 5.12.:

Kaukajärven lääkärikeskus avoinna klo 8-16.

Pirkkalan lääkärikeskus avoinna klo 8-16.

Pispalan lääkärikeskus avoinna klo 8-15.

Huom. Vain pikatestit mahdollisia laboratoriopalveluissa.

Itsenäisyyspäivä ke 6.12:

Kaikki toimipisteet: SULJETTU

Medisportin väki toivottaa asiakkaillemme oikein hyvää Itsenäisyyspäivää!

Hyvää Maailman diabetespäivää!

Tue, 14 Nov 2023 11:30:18 GMT

Maailman diabetespäivää vietetään vuosittain 14.11. Päivä on insuliinin toisen keksijän Frederick Bantingin syntymäpäivä. Teemapäivän taustalla ovat Kansainvälinen diabetesliitto IDF, Maailman terveysjärjestö WHO sekä Suomessa Diabetesliitto.

Suomessa diabetes on no in puolella miljoonalla ihmisellä

Diabetes on pitkäaikaissairaus, joka vaatii päivittäistä omahoitoa.
Diabeteksessa haiman insuliinintuotanto on heikentynyt tai loppunut, tai insuliini vaikuttaa elimistössä puutteellisesti. Tämä johtaa verensokerin nousuun.
Suomessa on noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa.
Tyypin 2 diabeetikoita tiedetään olevan noin 400 000. Lisäksi arvellaan, että noin 50 000 - 100 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään.

Maailman terveysjärjestö WHO luokittelee diabetestyypit seuraavasti

tyypin 1 diabetes : syynä insuliinia tuottavien beetasolujen tuhoutuminen sisäsyntyisen tulehduksen eli autoimmuunitulehduksen seurauksena
tyypin 2 diabetes: syynä insuliinin vaikutuksen heikentyminen (insuliiniresistenssi), insuliininerityksen häiriintyminen tai molemmat
raskausdiabetes: syynä hormonimuutosten aiheuttama insuliinin lisääntynyt tarve
muista syistä johtuva diabetes: syynä esimerkiksi haimatulehdus, hormonitoiminnan häiriö, haiman leikkaus tai Suomessa harvinainen hemokromatoosi eli raudanvarastoitumistauti.

Voiko minulla olla diabetes?

Tyypin 2 (aikuistyypin) diabetes on perinnöllinen sairaus, jonka puhkeamiseen elintavat vaikuttavat merkittävästi. Sairastumista lisäävät mm. ylipaino (etenkin vyötärölihavuus), liikkumattomuus, väärät ruokatottumukset ja tupakointi. Tyypin 2 diabeetikoiden lähisukulaisten on hyvä tarkistuttaa verensokeriarvonsa ajoittain. Riskitestin avulla voit kartoittaa omaa riskiäsi sairastua tyypin 2 diabetekseen. Tässä linkki riskitestiin.

Diabeteksen oireet aiheutuvat siitä, että vereen kertyy liikaa sokeria. Oireet voivat olla selvät tai salakavalan oireettomat. Tyypilliset diabeteksen oireet ovat:

virtsanerityksen lisääntyminen
jano
tahaton laihtuminen
väsymys

Nämä oireet ovat tyypin 1 diabeteksessa yleensä voimakkaita. Tyypin 2 diabeteksen oireet voivat olla lievempiä, kehittyä pikkuhiljaa, ja jäädä siksi huomaamatta pitkäksi aikaa.

Jos tyypin 1 diabetesta ei huomata ja aleta hoitaa ajoissa, seuraa happomyrkytys, joka on hengenvaarallinen tila. Sen oireita ovat pahoinvointi, oksentelu, vatsakivut ja asetonin haju hengityksessä, uneliaisuus ja lopulta tajuttomuus.

Tyypin 2 diabetekselle on tavallista hidas kehittyminen ja salakavala oireettomuus. Oireina voi ilmetä väsymystä ja vetämättömyyttä varsinkin aterioiden jälkeen, masennusta ja ärtyisyyttä, jalkasärkyjä, näön heikkenemistä ja tulehdusherkkyyttä.

Testaa oma tyypin 2 diabetesriskisi

Tyypin 2 diabeetikoiden lähisukulaisten on hyvä tarkistuttaa verensokeriarvonsa ajoittain, varsinkin jos on taipumusta keskivartalolihavuuteen. Riskitesti sopii myös muille kartoittamaan omaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Tässä linkki riskitestiin.

Milloin lääkäriin? Korkean verensokerin yleisin oire on väsymys ja laihtuminen. Oireina voi olla myös muun muassa suuret virtsamäärät, elimistön kuivuminen ja lisääntynyt janontunne. Jos sinulla esiintyy näitä oireita, on hyvä hakeutua lääkäriin, varsinkin jos suvussasi esiintyy diabetesta.

Epäiletkö itselläsi olevan diabetes? Älä jää potemaan oireitasi yksin! Ota yhteyttä ja varaa aika lääkäriin soittamalla p. 03 314 38100 tai jätä viesti yhteydenottolomakkeellamme .

Kirjoittaja: Yleislääkäri, erikoistuva työterveyslääkäri Merja Puurtinen

Lähde: Diabetesliitto

Katso lisää Maailman diabetespäivän Facebook-sivuilta: http://www.facebook.com/pages/World-Diabetes-Day/67935817021

Vulvodyniaviikko - Vulvodynia voidaan jakaa kahteen luokkaan

Mon, 06 Nov 2023 09:11:54 GMT

Vulvodyniaviikkoa vietetään 6.11. -12.11.2023.

Viime vuoden vulvodyniaviikolla julkaistu blogiteksti " Vulvodyniaan on olemassa hoitovaihtoehtoja" on edelleen ajankohtainen.

Vestibulodynia

Vulvodynia voidaan jakaa kahteen luokkaan. Vulvan vestibuliittioireyhtymässä eli vestibulodyniassa yhdyntäkipu on pääasiallisena oireena ja kipu on paikallistettavissa vanutikkutestillä rajatulle alueelle emättimen suuaukolla.

Vulvan vestibuliittioireyhtymän laukaisevana tekijänä voi olla toistuva hiivasienitulehdus, emättimen bakteeritulehdus tai matalahormonisten yhdistelmäehkäisypillereiden käytön aiheuttama limakalvon oheneminen. Myös autonomisen hermoston toiminnan häiriöiden uskotaan olevan oireiden taustalla. Tämän takia psyykkisten tekijöiden ja erilaisten tunnereaktioiden vaikutukset oireiden provosoitumiseen on syytä huomioida. Oireena oleva ulkosynnyttimien alueella tuntuva kirvelevä ja polttava kipu on myös tyypillinen pinnallisen faskian oire. Onkin ajateltu, että vulvodynian oireiden ilmaantumiseen voivat vaikuttaa koko faskiaverkoston toiminta. Oireiden kannalta vähäpätöisiltäkin tuntuvat vaivat, kuten iho-oireet tai hormonaaliset häiriöt, tulisi huomioida kokonaisvaltaisen hoidon takaamiseksi.

Yleistynyt vulvodynia

Vulvodynian toisena muotona on yleistynyt eli dysesteettinen vulvodynia, josta käytetään myös nimitystä ”pudendaalineuralgia”. Siinä kipu on jatkuvaa ja esiintyy koko sukuelinten alueella. Lisäksi kipu voi säteillä peräaukkoon, ristiselkään ja reisiin. Vulvodynian yleistyneessä muodossa on tyypillistä, että vanutikkutestillä kipu säteilee koko sukuelinten alueelle, selkään ja reisiin paikallisen arkuuden sijaan. Yleistyneessä vulvodyniassa kipu pahenee iltaa kohden, eikä yhdyntäkipu ole pääasiallisena oireena – usein yhdyntäkipu voi puuttua yleistyneessä vulvodyniassa. Yleistyneessä vulvodyniassa potilaat ovat usein yli 40-vuotiaita. Yleistynyt vulvodynia johtuu ihon ja limakalvon hermotushäiriöstä ja laukaisevana tekijänä voivat olla esimerkiksi vatsan tai lantion alueen leikkaus tai raskaus ja synnytys.

Vulvodynian noidankehä

Vulvodyniassa kipu saa aikaan ”noidankehämäisen reaktion”. Kivun seurauksena lihaksia jännitetään, mikä heikentää verenkiertoa, jolloin muun muassa kohdun verenkierto vähenee. Heikentyneen verenkierron myötä kudosten hapen saanti vähenee, mikä puolestaan herkistää kipuhermopäitä. Tämän seurauksena kipu voimistuu. Kipu aiheuttaa puolestaan stressiä ja ahdistusta sekä pelkoa muun muassa yhdyntää kohtaan. Kivun pelon myötä lihaksia jännitetään entistä enemmän, mikä pahentaa kipua entisestään. Myös pelko yhdynnän aiheuttamaa kipua kohtaan lisääntyy.

Kivun pelko saa aikaan herkästi läheisyyden ja yhdynnän välttämistä, mikä lisää ristiriitoja muun muassa seksuaalisten halujen eritahtisuudesta. Vulvodynian hoidossa on tärkeää saada keskeytettyä tämä kivun ”noidankehä” ja löydettävä menetelmät seksuaalisuuden toteuttamiseen ilman kivun ja syyllisyyden pelkoa.

Lue aikaisemmasta kattavasta blogistamme tarkemmin vulvodyniasta ja vulvodynian hoidosta osoitteessa: "Vulvodyniaan on olemassa hoitovaihtoehtoja"

Älä jää potemaan oireitasi yksin! Me autamme sinua. Osaavat ammattilaisemme tukevat sinua huolenaiheissasi. Varaa rohkeasti aika gynekologille ja lantionpohjan fysioterapeutille ja olet jo matkalla kohti kivuttomampaa elämää. Me olemme täällä hyvinvointisi tukena.

Vulvodynia teemaviikon tavoitteena on kannustaa puhumaan avoimesti ja rohkeasti vulvodyniasta ja siihen liittyvistä oireista sekä tuoda näkyväksi sitä, miten suurta joukkoa oireyhtymä koskettaa. Vulvodyniaan liittyy erityisen paljon häpeää ja teemaviikon aikana keskitymme häpeän purkamiseen. Vuoden 2023 teemana on hoitokokemus.

Luka Nurmelle hopeaa Italian GT3 Sprint ratasarjasta - Suomalaiskuljettajan auto kolattiin kahdesti ulos Imolan finaalien kärkitaistelusta

Sun, 29 Oct 2023 08:06:03 GMT

Aikaisemmin talvella Legendsien jääradan Suomenmestaruuden voittanut ja sen jälkeen useita palkintokorokesijoituksia Italian GT3-ratasarjassa saavuttanut tamperelainen Luka Nurmi, 19, koki suurta epäonnea Italian Imolan radalla ajetussa sarjan finaaleissa.

Määrätietoisesti aika-ajoissa PRO-AM luokan eturiviin saavuttanut sarjan ainoa suomalaiskuljettaja teki omilla ajovuoroillaan lähes virheetöntä työtä. Kuitenkin koska belgiaalisen tiimikaveri Jules Castron ajovuoroilla kanssakilpailijat kahdesti puskivat AF Corse tiimin Ferrari 488 GT3 auton radalta niin palkintokorokesijoitusten ulkopuoliset tulokset olivat valtava pettymys. Samalla 12 pisteen johtoasema vaihtui 10 pisteen tappioksi ja sen myötä myös sarjan hopeamitali maistui myrkyltä.

- Finaaliviikonlopun kummassakin osakilpailussa olimme erinomaisessa vauhdissa. Lauantaina tuloillaan oli kolmas sija kunnes kilpailun viimeisellä kierroksella tiimikaverini Jules Castro sai osuman kanssakilpailijalta ja spinnasi ulos radalta. Saman kohtalon saimme kokea myös sunnuntain finaalilähdössä, jossa kilpailun alussa Castron yksi parhaimpia kavereita osui häneen ja aiheutti toisen spinnauksen, harmitteli Nurmi epäonnista kilpailuviikonloppua.

- Kun katsotaan kulunutta kilpailukautta, niin Italian GT3 Sprint ratasarjan hopeamitali on silti erinomainen saavutus. Kolmessa aikaisemmassa viikonlopussa juhlittiin palkintokorokesijoituksia ja tasaisesti kerättiin korkeita sarjapisteitä. Kuitenkin nyt finaaliviikonlopussa päästimme takana ajaneet kanssakilpailijat kaksi kertaa liian lähelle ja sen myötä saimme kaksi pientä osumaa automme takakulmaan, jotka sitten veivät meiltä mahdollisuudet Mestaruuteen. Hopea on silti oikein hyvä tulos tässä kovatasoisessa kilpasarjassa ja eiköhän se jossain kohtaa loppuvuodesta ala sitten maistumaan. Tällä hetkellä hopeamitali tuntuu karvaasti hävityltä saavutukselta, varusmiespalvelustaan suorittava Nurmi jatkaa.

Lopputulokset Italia GT3 Sprint ratasarja, Imola la 28.10.2023, PRO-AM, Top-5:

1. Phillippe Denes (USA) & Dmitriy Gvazava (ANA), Lamborghini Huracan GT3, 29 kierrosta

2. Carlo Tamburini (ITA) & Francesco Massimo de Luca (ITA), BMW GT3, +4,009s

3. Axel Gnos (CHE) & Matteo Greco (ITA), Honda NXS, +12,482s

4. Luigi Coluccio (ITA) & Rocco Mazzola (ITA), Ferrari 488 GT3, +13,038s

5. Luka Nurmi (FIN) & Jules Castro (BEL), AF Corse Ferrari 488 GT3, +kierros

Lopputulokset Italia GT3 Sprint ratasarja, Imola su 29.10.2023, PRO-AM, Top-4:

1. Phillippe Denes (USA) & Dmitriy Gvazava (ANA), Lamborghini Huracan GT3, 25 kierrosta

2. Luigi Coluccio (ITA) & Rocco Mazzola (ITA), Ferrari 488 GT3, +1,151s

3. Axel Gnos (CHE) & Matteo Greco (ITA), Honda NXS, +1,281s

4. Luka Nurmi (FIN) & Jules Castro (BEL), AF Corse Ferrari 488 GT3, +12,836s

Italia GT3 Sprint-ratasarjan EPÄVIRALLISET loppupisteet 8/8 osakilpailua, PRO-AM Top-6:

1. Phillippe Denes (USA) & Dmitriy Gvazava (ANA), Lamborghini Huracan GT3, 113p

2. Luka Nurmi (FIN) & Jules Castro (BEL), AF Corse Ferrari 488 GT3, 103p

3. Carlo Tamburini (ITA) & Francesco Massimo de Luca (ITA), BMW GT3, 85p

4. Luigi Coluccio (ITA) & Rocco Mazzola (ITA), Ferrari 488 GT3, 82p

5. Axel Gnos (CHE) & Matteo Greco (ITA), Honda NXS, 80p

6. Georg Kelstrup (DNK) & Gustavo Sandrucci (ITA), Mercedes AMG GT3, 71p

Juhlitaan Pirkkalan tilalaajennusta! Hieronnan tarjous 9.11.2023 asti!

Wed, 25 Oct 2023 07:30:57 GMT

Medisport Pirkkalassa hieronta tarjoushintaan 25.10.-9.11.2023!

Varaa aika hierontaan itsellesi tai lahjaksi, fysioterapeutti & liikuntaneuvoja Lassi Reunamäen vastaanotolle!

Hieronta 39 € / 60 min (ovh. 55 €)

Kampanjatarjous koskee Medisport Pirkkalan toimipistettä : Suupantie 2, (2krs.) 33960 Pirkkala

Maksutavat: kortti, Smartum, Edenred Hierontaetu, Epassi

Ajanvaraus ja neuvonta: ma-pe p. 050 3390 396 / 03 3143 8100

Lämpimästi tervetuloa!

Alkuraskauden ultraäänitutkimukset -kampanja! 11.9.-29.12.2023

Tue, 24 Oct 2023 15:06:49 GMT

Medisportin alkuraskauden ultraäänitutkimukset -kampanja 11.9.-29.12.2023.

Kyseessä: Alkuraskauden ultraäänitutkimukset (gynekologin vastaanotto + ultraäänitutkimus) 30 min ja 45 min.

Kampanja ajankohta: 11.9.-29.12.2023

Raskausviikot: 13+6 asti. (Suositus: 6 viikkoa minimi, aikaisintaan 7 viikkoa.)

Gynekologin vastaanotto + alkuraskauden ultraäänitutkimus enint. 30 min 143 € (ovh. 195 €)

Omavastuu Kela-korvauksen jälkeen: 135 €

Gynekologin vastaanotto + alkuraskauden ultraäänitutkimus 45 min 187 € (ovh. 222 €)

Omavastuu Kela-korvauksen jälkeen: 179 €

Mitä, miten ja missä?

Alkuraskauden ultraäänitutkimuksissa tarkastetaan aina sikiöiden lukumäärä ja sydämen syke, raskauden kesto ja laskettu aika sekä raskauden sijainti. Lisäksi ultraäänitutkimuksen yhteydessä voidaan arvioida, vastaavatko erotettavissa olevat rakenteet normaaleja viikkokohtaisia sikiön rakenteiden kehitystä.

Varhaisraskauden ultraäänitutkimuksen yhteydessä voidaan kartoittaa mahdollisia riskitekijöitä raskausajan komplikaatioille ja tarvittaessa antaa suosituksia näiden komplikaatioiden ehkäisemiseen tähtäävälle seurannalle.

Gynekologi: Sami Onoila

Toimipiste: Medisport Kaukajärvi, Keskisenkatu 5, 33710 Tampere

Ajanvaraus: ma-pe p. 03 3143 8100 tai toimipisteissä asioinnin yhteydessä.

Luka Nurmi Italian GT3 Sprint ratasarjan uudeksi sarjajohtajaksi Italian Mugellossa

Tue, 03 Oct 2023 15:51:02 GMT

Voitto ja toisen osakilpailun hopeasija tarjoaa 12 pisteen johtoaseman sarjan Imolan finaaliviikonloppuun.

Vuoden 2021 Ferrari Challenge ratasarjan Maailmanmestari, tamperelainen Luka Nurmi, 18, ajoi belgialaisen tiimikaverinsa Jules Castron kanssa lähes täydellisen viikonlopun Italian Mugellon kilparadalla ajetussa Italian GT3 Sprint ratasarjan kolmannessa kilpailuviikonlopussa.

Tasan kaksi vuotta sitten AF Corse tiimimissä samalla Mugellon radalla Maailmanmestaruutta juhlinut suomalaiskuljettaja nappasi lauantaisen kilpailun PRO-AM luokan hopeasijan lisäksi luokkavoiton sunnuntaisesta toisesta 60 minuutin mittaisesta osakilpailusta. Erinomaisen menestyksen myötä Nurmi ja Castro siirtyivät 12 pisteen johtoasemaan ja ottivat siten kiinnityksen sarjan Mestaruustitteliin.

- Olimme koko viikonlopun ajan kuluneen kilpailukauden parhaimmassa vauhdissa ja siten ajamani yleiskilpailun eturivin lähtöruutu tarjosi sekä tiimikaverini nappaama neljäs tarjosi meille eväät menestyksekkään viikonloppuun. Vaikka lauantaina teimme pienen, mutta silti ratkaisevan virheen kuljettajan vaihdossa niin toiseksi korkeimmat sarjapisteet riittivät nostamaan meidät sarjajohtoon, Luka Nurmi kertoo.

- Sunnuntainen osakilpailu oli meidän hallintaa lähdöstä maaliin ja kun niin minä kuin tiimikaverini Jules Castro ajoimme kilpailukauden parhaimmat suoritukset niin luokkavoitto tarjosi meille erinomaiset lähtökohdat lokakuun viimeisenä viikonloppuna Italian Imolan radalla ajettavaan finaaliviikonloppuun, Ferrarilla erinomaisesti kolmatta kilpailukautta viihtyvä Nurmi jatkaa.

Kuluvalla kilpailukaudella Luka Nurmi on jo voittanut yhden autourheilun Mestaruuden. Alkuvuonna talvella hän voitti jääradan maineikkaan ja erittäin näyttävän Legends-luokan Suomenmestaruuden.

Lopputulokset Italia GT3 Sprint-ratasarja, Mugello #1, su 1.10.2023: Pro-AM luokka, Top-3:

1. Carlo Tamburini (ITA) & Francesco Massimo de Luca (ITA), BMW GT3, 25 kierrosta

2. Luka Nurmi (FIN) & Jules Castro (BEL), AF Corse Ferrari 488 GT3, +0,780s

3. Custodio Toledo (BRA) & Riccardo Agostini (ITA), AF Corse Ferrari 488, +1,435s

Lopputulokset Italia GT3 Sprint-ratasarja, Mugello #1, su 1.10.2023: Pro-AM luokka, Top-3:

1. Luka Nurmi (FIN) & Jules Castro (BEL), AF Corse Ferrari 488 GT3, 27 kierrosta

2. Georg Kelstrup (DNK) & Gustavo Sandrucci (ITA), AKM Motorsport Mercedes AMG GT3, +1,254s

3. Phillippe Denes (USA) & Dmitriy Gvazava (ANA), Imperiale Lamborghini Huracan GT3, +7,179s

Italia GT3 Sprint-ratasarjan EPÄVIRALLINEN sarjatilanne 6/8 osakilpailua: PRO-AM -luokka, Top-5:

1. Luka Nurmi (FIN) & Jules Castro (BEL), AF Corse Ferrari 488 GT3, 85p

2. Phillippe Denes (USA) & Dmitriy Gvazava (ANA), Lamborghini Huracan GT3, 73p

3. Georg Kelstrup (DNK) & Gustavo Sandrucci (ITA), Mercedes AMG GT3, 71p

4. Carlo Tamburini (ITA) & Francesco Massimo de Luca (ITA), BMW GT3, 70p

5. Luigi Coluccio (ITA) & Rocco Mazzola (ITA), Ferrari 488 GT3, 57p

Medisportissa on aloittanut uusi fysioterapeutti, Lassi Reunamäki!

Tue, 12 Sep 2023 05:55:49 GMT

Medisportin fysioterapeuttitiimiin saadaan 12.9. alkaen erinomainen vahvistus!

Medisportin Kaukajärven ja Pirkkalan toimipisteessä on aloittanut uusi fysioterapeutti, Lassi Reunamäki! Ohessa Lassin esittely:

Hei! Nimeni on Lassi Reunamäki ja olen 29-vuotias fysioterapeutti ja liikuntaneuvoja. Olen lähtöisin Tampereelta, mutta tähänastisen työurani olen tehnyt Etelä-Pohjanmaalla. Osaamiseni keskittyy tuki- ja liikuntaelinperäisten ongelmien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Olen opiskellut myös liikuntaneuvojaksi Kuortaneen Urheiluopistossa sekä erikoistunut urheilufysioterapiaan.

Kokemusta minulle on kertynyt myös neurologisista asiakkaista sekä seniorikuntoutuksesta. Aktiivisen kuntoutuksen tukena käytän myös erilaisia manuaalisia tekniikoita, hierontaa sekä teippausta. Tärkeintä on löytää sinulle paras mahdollinen kuntoutusmuoto.

Minulle voit varata ajan fysioterapiaan tai hierontaan Kaukajärven tai Pirkkalan toimipisteeseen 12.9. lähtien! Lämpimästi tervetuloa vastaanotolleni

Kuvaile 3 sanalla itseäsi?

Huumorintajuinen, rauhallinen ja urheilullinen.

Missä olet erityisen hyvä?

Erityisen hyvä olen hukkaamaan palloja golfkentällä.

Vapaita aikoja fysioterapiaan ja hierontaan Lassi Reunamäen vastaanotolle Medisportin Kaukajärven ja Pirkkalan toimipisteissä ma-pe! Ajanvaraus: Kaukajärvi p. 03 3143 8100 ja Pirkkala p. 050 3390 396.

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS) - Mistä on kyse?

Thu, 07 Sep 2023 14:17:02 GMT

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä eli PCOS on naisten yleisin hormonihäiriö. On arvioitu, että sitä esiintyy 10–18 prosentilla hedelmällisessä iässä olevista syntymässä naiseksi määritellyistä. PCOS on oireyhtymä eikä varsinainen sairaus. PCOS yleisimpänä oireena on kuukautiskierron häiriöiden lisäksi miestyyppistä liikakarvoitusta ja aknea sekä painon kertymistä erityisesti keskivartalon alueelle. On epäilty, että monirakkulaisten munasarjojen oireyhtymän kehittymisen taustalla on sekä perinnöllisiä että ympäristötekijöitä.

PCOS diagnoosi edellyttää vähintään kahta seuraavista löydöksistä:

• ultraäänitutkimuksessa monirakkulaiset munasarjat

• pitkittynyt tai puuttuva kuukautiskierto (kierto yli 35 vuorokautta vähintään 2 kertaa vuodessa)

• liiallinen miessukuhormonivaikutus, joka näkyy esimerkiksi liikakarvoituksena tai aknena

On huomattava, että pelkkä munasarjojen monirakkulaisuus (PCO) ilman kuukautiskierron häiriöitä tai liiallista miessukuhormonivaikutusta on tavallinen ”sattumalöydös” naisilla ja sitä esiintyy noin 25 prosentilla 30–35 vuotiasta syntymässä naiseksi määritellyistä. Näissä kyse ei ole munasarjojen monirakkulaoireyhtymästä.

PCOS oireet alkavat pääsääntöisesti murrosiässä kuukautiskierron käynnistyessä ja oireet alkavat lieventyä yli 40 vuoden iässä. Pitkä ja epäsäännöllinen kuukautiskierto, pitkittynyt kuukautisvuoto sekä kokonaan puuttuvat kuukautiset ovat yleisin oire munasarjojen monirakkulaoireyhtymässä. Usein kuukautiskierron häiriöt johtuvat munasolujen kypsymisongelmista ja/tai ovulaation puuttumisesta.

Vaikka PCOS-potilaista yli 60 prosenttia on ylipainoisia, oireyhtymä voi esiintyä myös normaalipainoisilla. PCOS liittyy usein liiallisesta miessukuhormonien liikaerityksestä johtuvaa karvojen liikakasvua esimerkiksi jalkojen, käsien, vatsan, leuan ja ylähuulen alueelle. Lisäksi miessukuhormonien liikaeritys aiheuttaa aknea. Ylipaino yhdessä miessukuhormonituotantojen liiallisen erityksen kanssa heikentää sokeriaineenvaihduntaa, mikä lisää riskiä muun muassa tyypin 2 diabetekseen, sepelvaltimotautiin ja sydän- ja verisuonisairauksiin. Lisäksi PCOS-potilailla on todettu lisääntynyt riski muun muassa kilpirauhassairauksiin, masennukseen, ahdistuneisuushäiriöihin, migreeniin ja kohdun runko-osan syöpään.

PCOS hoito

PCOS hoito on aina oireenmukaista. Keskeistä itsehoidossa on sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden korjaaminen sekä painonpudotus. Painonlasku voi ylipainoisilla auttaa säännöllistämään kuukautiskierrot sekä vähentää liikakarvoitusta. Painonlaskussa ensisijaisesti PCOS-potilaille suositellaan erityisdieettien sijaan monipuolista ruokavaliota, jossa turhia kaloreita vältetään. Lisäksi liikunta auttaa insuliinin vaikutuksiin kudoksissa ja painonpudotukseen.

Epäsäännöllistä kuukautiskiertoa voidaan säännöllistää esimerkiksi yhdistelmäehkäisypillereillä, minipillereillä tai kuukausittain kiertoa tukevalla keltarauhashormonilla. Esimerkiksi osa e-pillereistä auttaa laskemaan miessukuhormonitasoja, jolloin ihon mahdollinen liikakarvoitus ja akne voi rauhoittua.

Pelkkää aknea tai liikakarvoitusta voidaan hoitaa e-pillereiden lisäksi esimerkiksi lääkkeiden avulla. Liikakarvoituksen hoidossa karvoja voidaan poistaa eikä tämä kiihdytä karvojen kasvua. Esimerkiksi verenpainetta laskeva nesteenpoistolääke spironolaktoni voi rauhoittaa ihoa. Joissakin tilanteissa voidaan harkita metformiinia.

Jos PCOS aiheuttaa lapsettomuutta, lapsettomuuden hoitokeinoina voidaan käyttää esimerkiksi munasolujen kypsymiseen tähtäävää lääkehoitoa tai koeputkihedelmöitystä.

PCOS ja seksuaalisuus

PCOS liittyy erilaisia kuukautiskiertoon, hedelmällisyyteen ja ulkonäköön liittyviä oireita, joista moni voi vaikuttaa merkittävästi minäkuvaan ja seksuaalisuuteen. Esimerkiksi mieshormoniylimäärän aiheuttama karvankasvu, akne ja hiustenlähtö voi aiheuttaa häpeää ulkonäköä kohtaan ja tällöin voi olla vaikeuksia nähdä itsensä seksuaalisesti haluttavana. Lisäksi painonpudotuksen vaikeus ja lapsettomuus voi aiheuttaa voimakasta syyllisyyden tunnetta ja ahdistusta. Useat minäkuvaan ja syyllisyyteen liittyvät tekijät voivat vaikuttaa parisuhteeseen negatiivisesti tai pahimmillaan estää hakeutumasta suhteeseen. Usein avoin ja rehellinen kommunikaatio helpottaa omaa oloa ja auttaa myös kumppania ymmärtämään munasarjojen monirakkulaoireyhtymään liittyviä kipeäitä kokemuksia. Lisäksi avoimuus usein tiivistää parisuhdetta. Usein seksuaaliterapia joko yksin tai yhdessä kumppanin kanssa auttaa löytämään keinoja häpeän ja syyllisyyden tunteisiin sekä parisuhteen kommunikaatiovaikeuksiin.

Muista, P COS ei määrittele sinua. Sinulla on oikeus tulla kuulluksi. Sinulla on oikeus saada apua oireisiisi.

Epäiletkö itselläsi olevan PCOS tai kaipaatko apua PCOS:n hoidossa? Medisportissa pääset helposti esimerkiksi gynekologin, seksuaaliterapeutin, ravitsemusterapeutin ja psykologin vastaanotolle.

Ota yhteyttä ja varaa aika soittamalla Kaukajärven toimipisteeseemme p. 03 314 38100 tai jätä viesti yhteydenottolomakkeellamme .

Kansallista PCOS-viikkoa vietetään tällä viikolla 4.9.-10.9.2023 nyt viidettä kertaa. Teemaviikon tavoitteena on lisätä tietoisuutta munasarjojen monirakkulaoireyhtymä PCOS:stä ja herättää keskustelua oireyhtymän kokonaisvaltaisista vaikutuksista sen kanssa elävän terveyteen ja elämänlaatuun.

Kirjoittaja:

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, seksuaaliterapeutti Sami Onoila

Miehen seksuaalihäiriöt

Mon, 04 Sep 2023 14:57:44 GMT

Yleensä miehen seksuaalihäiriöiden hoito mielletään erektiohäiriöiden hoitona. Erektiovaikeuksien lisäksi miehen seksuaalihäiriöihin kuuluvat seksuaalinen haluttomuus, orgasmiin ja siemensyöksyyn liittyvät häiriöt sekä kipu. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme syitä erektiohäiriöiden, ennenaikaisen siemensyöksyn, vaikeutuneen ja estyneen siemensyöksyn, kivuliaan siemensyöksyn ja orgasmin sekä seksuaalisen haluttomuuden taustalla ja esittelemme niiden tyypillisimpiä hoitomuotoja.

Erektiohäiriöt

Erektiohäiriöt ovat yleinen elämänlaatuun ja mahdolliseen parisuhteeseen vaikuttava oire. Erektiohäiriöiden esiintyvyys kasvaa iän myötä. On arvioitu, että alle 40-vuotiaista noin 10 prosentilla on erektiohäiriöitä, 40–70-vuotiaista noin 35 prosentilla yli 70-vuotiasta yli 50 prosentilla.

Elintavat, kuten tupakointi, alkoholin käyttö, ylipaino sekä vähäinen liikunta ja huono yleiskunto lisäävät erektiohäiriöiden riskiä. Erektiohäiriöiden taustalla voi olla myös erilaisia sairauksia, kuten sydän ja verisuonisairauksia, diabetes tai rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä. On tärkeää huomioida, että peniksen verisuonet ovat ensimmäisiä, jotka tukkeutuvat esimerkiksi elämäntapojen myötä. Siksi erityisesti keski-ikäisten miesten erektiohäiriöt on syytä tutkia huolella. Eturauhasen toiminta, kuten tulehdus tai liikakasvu, voi myös aiheuttaa erektiohäiriöitä. Myös eturauhasleikkauksen tai -höyläyksen jälkeen voi esiintyä erektiohäiriöitä. Toisinaan myös erilaiset lääkkeet, kuten beetasalpaajat ja masennuslääkkeet voivat aiheuttaa erektiohäiriöitä. Huumeiden ja anabolisten steroidien käyttö niin ikään lisää myös riskiä erektiohäiriöille. Myös lantionpohjan lihasten toiminta ja hermostolliset syyt vaikuttavat erektiohäiriöiden ilmaantuvuuteen. Erektiohäiriöiden taustalla voi olla myös merkittävä joukko erilaisia psykososiaalisia syitä, kuten mielenterveyden häiriöitä sekä erilaisia stressitekijöitä, kuten parisuhdeongelmiin liittyviä tekijöitä. Tällöin on mahdollista, että erektio saattaakin onnistua tiedostamatta öisin tai aamuisin, mutta jää saavuttamatta seksuaalisessa tilanteessa.

Erektiohäiriöiden hoidossa pyritään poistamaan oireita aiheuttava tekijä, jos se on mahdollista. Hoitomuodosta riippumatta potilaalle ja hänen kumppanilleen voidaan tarjota seksuaalineuvontaa tai seksuaaliterapiaa.

Erektiohäiriöiden lääkehoito

Lääkehoidossa ensilinjan lääkkeitä ovat suun kautta otettavat erektiota voimistavat lääkkeet. Kyseisten lääkkeiden käytössä on muistettava, että lääkkeiden vaikutus vaatii seksuaalisen kiihottumisen. Jos lääke ei auta, yhtä lääkettä kannattaa kokeilla 4–8 kertaa ennen kuin lääkkeen tehottomuudesta voi olla varma. Noin 75 prosenttia miehistä saa lääkkeestä merkittävää apua.

Jos tablettimuotoiset erektiota voimistavat lääkkeet eivät auta, voidaan antaa paikallisesti annosteltavia lääkkeitä. Tehokkain lääkehoito erektiohäiriöön on paikallinen pistoshoito. Tarvittaessa paikallisesti annosteltavia emulsiovoidemuotoisia lääkkeitä voidaan kokeilla.

Kirurgia on erektiohäiriöiden viimeinen hoitomuoto silloin, kun muut hoitotoimenpiteet eivät tuo riittävää vastetta. Erektiohäiriön kirurgisena hoitona on penisproteesi. Ennen penisproteesin asettamista kaikkien mahdollisten lääkehoitojen on oltava kokeiltuna.

Erektiohäiriöiden lääkkeettömät hoitomuodot

Erektiohäiriöiden lääkkeettömänä hoitona voidaan kokeilla esimerkiksi tyhjiöpumppua. Tämän teho on usein heikompi kuin lääkkeillä. Tyhjiöpumppua voidaan kokeilla ensilinjan hoitona esimerkiksi iäkkäillä potilailla, joilla yhdyntöjä on harvoin ja lääkkeelliset tai kirurgiset hoidot eivät sovellu käytettäväksi.

Lantionpohjan fysioterapia erektiohäiriöiden hoidossa

Lantionpohjan fysioterapiassa huomioidaan yleinen kuormittuneisuus sekä lantionpohjan lihasten toiminta, sillä niin erektio kuin siemensyöksykin tarvitsevat onnistuakseen autonomisen hermoston tasapainoista aktiivisuutta sekä lantionpohjan lihasten toimintaa. Erektion onnistumiseksi parasympaattisen hermoston tulee olla aktiivinen, toisin sanoen kehon tulee olla riittävän rentoutunut, jotta peniksen pienten verisuonten relaksaatio onnistuu lisäämään penikseen virtaavan meren määrää. Peniksen tyvessä oleva istuinluu-paisuvaislihas vahvistaa erektiota.

Stressaantunut keho ei pysty välttämättä aktivoimaan erektion kannalta riittävästi parasympaattista hermostoa. Jännittyneet tai toisaalta myös heikot lantionpohjan lihakset vaikeuttavat erektion saamista ja ylläpitoa. Yhtenä merkkinä lantionpohjan lihasten jännittyneisyydesta tai heikkoudesta on alaselkäkipu, alavatsakipu, nivuskipu sekä kipu reisissä tai lähentäjissä. Jos erektiohäiriöiden ohella on kipuoireita ennen mainituilla alueilla ja mahdollisesti ongelmia myös virtsaamisen tai ulostamisen kanssa, on syytä olettaa oireiden olevan liitoksissa lantionpohjan lihasten toimintaan.

Lantionpohjan fysioterapia erektiohäiriöiden hoidossa pitää sisällään fyysisen ja psyykkisen kuormituksen rauhoittamista, autonomisen hermoston toiminnan tasapainoittamista, kehon ja lantionpohjan rentouttamista sekä lantionpohjan lihasten lihasharjoittelua. Lantionpohjan lihasharjoittelulla on vaikutusta seksuaaliseen toimintakykyyn. Jos lantionpohjan lihakset on jännittyneet tai heikot, auttaa lantionpohjan lihasharjoittelu lisäämään verenkiertoa peniksessä sekä vahvistamaan erektiota. Lantionpohjan lihasharjoittelulla voidaan myös ennaltaehkäistä lantionpohjaperäisiä erektiohäiriöitä.

Ennenaikainen siemensyöksy

Siemensyöksyä hallitaan sekä tahdonalaisen että autonomisen hermoston kautta. Onnistunut siemensyöksy on näiden kahden hermoston yhteistoimintaa. Yleisen määritelmän mukaan siemensyöksyä pidetään ennenaikaisena, jos se tulee alle 1–2 minuutissa yhdynnän alkamisesta. Ennenaikainen siemensyöksy on yleinen miehen seksuaalitoimintojen häiriö. Vaikka ennenaikaiselle siemensyöksylle seksuaalitoimintojen häiriönä on useita määritelmiä, yhteistä niille kaikille on, että siemensyöksy tulee ennen kuin potilas toivoisi, potilas ei pysty siemensyöksyä tahdonalaisesti kontrolloimaan ja oireesta on psyykkistä haittaa. On arvioitu, että vaikka ennenaikainen siemensyöksy on viidesosalle miehistä tuttu oire, noin 7 prosentilla ennenaikainen siemensyöksy aiheuttaa seksuaalisen häiriötason ongelmia, joita kannattaa hoitaa.

Ennenaikaisen siemensyöksyn häiriö voidaan jakaa elinikäiseen häiriöön, jolloin sitä on esiintynyt ensimmäisestä yhdynnästä asti (esiintyvyys noin 3 prosentilla miehistä) ja hankittuna, jolloin siemensyöksyyn kuluva aika lyhenee merkittävästi (esiintyvyys noin 4 prosentilla miehistä). Ennenaikaisen siemensyöksyn syy jää usein avoimeksi. Joskus kyseessä voi olla perinnöllistä vaikutusta tai elimellisen sairauden oire (esimerkiksi eturauhastulehdus tai kilpirauhasen liikatoiminta).

Ennenaikaisen siemensyöksyn lääkehoito

Ennenaikaisen siemensyöksyn lääkehoito perustuu joko paikallispuudutteisiin tai aivojen serotoniinipitoisuuksiin vaikuttamiseen suun kautta otettavilla lääkkeillä. Esimerkiksi mielialalääkkeenä käytettävät paroksetiini, fluoksetiini ja sertraliini soveltuvat pienillä pitoisuuksilla ennenaikaisen siemensyöksyn hoitoon. Lääkehoidon teho säilyy näillä lääkkeillä usein vuosia ja tehon heikkeneminen on harvinaista. Suun kautta otettava dapoksetiini on lyhytvaikutteinen serotoniinpitoisuuksiin vaikuttava lääke, jolla on ennenaikainen siemensyöksy indikaationa.

Ennenaikaisen siemensyöksyn lääkkeettömät hoitomuodot

Lääkkeettömänä hoitona ennenaikaiseen siemensyöksyyn voidaan käyttää käyttäytymisterapiaan perustuvaa hoitoa sekä lantionpohjan lihasten kuntoutusta. Vaikka ympärileikkausta on käytetty siemensyöksyä hidastamaan, tällä ei ole tutkimuksissa todettua tehoa ennenaikaiseen siemensyöksyyn.

Lantionpohjan fysioterapia ennenaikaisen siemensyöksyn hoidossa

Lantionpohjan tahdonalaisen supistuksen opettelulla on mahdollista hillitä ejakulaatiota. Harjoittelu lisää kehotietoisuutta ja lisää hallinnan tunnetta, mikä vaikuttaa positiivisesti myös itseluottamukseen. Harjoittelua tulee jatkaa säännöllisesti riittävän pitkään, noin 6 kuukauden ajan, jotta opittua taitoa on mahdollista hallita myös seksuaalitilanteissa.

Vaikeutunut tai estynyt siemensyöksy

Vaikeutunut ja estynyt siemensyöksy ovat huonoiten tunnettuja ja vaikeasti hoidettavia miehen seksuaalitoimintojen häiriöitä. Siemensyöksyä pidetään viivästyneenä, jos se ei tapahdu 20 minuutin sisällä yhdynnän aloittamisesta. Vaikeutuneen siemensyöksyn esiintyvyys lisääntyy iän mukana. On arvioitu, että 5–10 prosenttia miehistä kärsii jonkinasteisesta siemensyöksyn vaikeutumisesta.

Siemensyöksyn vaikeutuminen voi johtua mistä tahansa sairaudesta, psykologisesta syystä, lääkityksestä tai kirurgisesta toimenpiteestä, jotka häiritsevät siemensyöksyä kontrolloivia keskus- tai ääreishermoston osia. Esimerkiksi lääkkeistä kaikki mielialalääkkeet, psykoosilääkkeet, nesteenpoistolääkkeisiin kuuluvat tiatsididiureetit sekä kipulääkkeistä naprokseeni ja tramadoli voivat vaikeuttaa siemensyöksyä.

Vaikeutuneen siemensyöksyn hoitoon ei ole suunnattua hoitoa. Hoito pyritään suuntaaman siemensyöksyä vaikeuttavien elämäntapojen, psyykkisten syiden, sairauksien tai lääkitysten hoitoon.

Kivulias siemensyöksy tai orgasmi

Kivulias siemensyöksy tai orgasmi tarkoittaa sukuelinten ja/tai lantion kiputilaa siemensyöksyn aikana tai heti siemensyöksyn tai orgasmin jälkeen. Kivun tuntemus vaihtelee vähäisestä tuntemuksesta erittäin voimakkaaseen. Kivun kesto on usein 2–4 tuntia. On arvioitu, että noin 1–10 prosentilla miehistä on kipua siemensyöksyn tai orgasmin yhteydessä. Jos miehellä on pitkäaikainen eturauhastulehdus tai lantion alueen pitkittynyt kiputila, siemensyöksyyn liittyvää kipua esiintyy 30–75 prosentilla.

Kivuliaan siemensyöksyn taustalla voi olla esimerkiksi rakkularauhasen kivet, sukupuolitaudit, masennuslääkkeet, eturauhasen tulehdus, eturauhassyöpä, hyvänlaatuinen eturauhasen liikakasvu, eturauhasen alueen kirurgiset toimenpiteet ja sädehoito. Joskus kipu voi johtua myös lantionpohjan lihasten toiminnasta. Välttämättä aina selittyvää tekijää kivuliaalle siemensyöksylle tai orgasmille ei kuitenkaan löydy.

Kivuliaan siemensyöksyn tai orgasmin hoito

Kivuliaan siemensyöksyn ja orgasmin hoito riippuu kivun syystä, jos tällainen löytyy. Taustasyyn selvittelyssä voidaan käyttää apuna esimerkiksi verikokeena otettavaa PSA-arvoa sekä magneettikuvantamista.

Lantionpohjan fysioterapia kivuliaan siemensyöksyn ja orgasmin hoidossa

Kivulias siemensyöksy tai orgasmi voi johtua jännittyneistä lantionpohjan lihaksista. Sekä siemensyöksyyn että orgasmiin liittyvä lantionpohjan lihasten supistelu voi provosoida kipua jo valmiiksi jännittyneissä lihaksissa. Esimerkiksi peniksen päässä, virtsarakossa, virtsaputkessa tai eturauhasessa tuntuva kipu voi olla peräisin lantionpohjan takaosassa sijaitsevasta peräaukon kohottajalihaksen jännityksestä. Välilihassa tai rakon pohjassa tuntuva kipu voi puolestaan johtua erektiota ja ejakulaatiota hallitsevista paisuvaislihaksesta ja istuinluu-paisuvaislihaksesta. Laajemmalla lantion ja lantionpohjan alueella tuntuva kipu voi aiheutua syvällä pakarassa sijaitsevasta sisemmästä peittäjälihaksesta. Kipu voi säteillä lantionpohjasta myös alaselkään, alavatsalle, nivusiin sekä reisiin ja lähentäjiin.

Stressi, traumat ja vammat tai opitut liikemallit esimerkiksi urheillessa voivat lisätä lantionpohjan lihasten jännittyneisyyttä, mikä heikentää kehonhahmotusta. Lihasten jännityksen kontrollointi vaikeutuu, kun on hankala hahmottaa, milloin lihakset ovat rennot ja milloin jännittyneet. Jatkuva jännitys heikentää alueen verenkiertoa ja aineenvaihduntaa, minkä takia lihakset alkavat aistia kipua. Jännittyneisyyttä voi olla koko syvällä faskialinjalla: lantionpohjassa, vatsalihaksissa, palleassa ja purentalihaksissa. Siksi myös hengitys on tällöin usein pinnallista.

Kipu ei useinkaan rajoitu pelkkään siemensyöksy- ja orgasmikipuun vaan saattaa provosoitua myös esimerkiksi kuormittavan liikunnan, kuten voimanoston tai raskaiden vatsalihasharjoitusten jälkeen. Myös pitkäkestoinen istuminen voi provosoida kipua.

Lantionpohjan fysioterapialla saadaan hyviä tuloksia kivuliaan siemensyöksyn ja orgasmin hoidossa, kun lantionpohjan lihaksia opetellaan rentouttamaan. Kivunhoidossa fysioterapia koostuu lantionpohjan lihasten rentoutusharjoituksista, lantionpohjaa ja palleaa mobilisoivista hengitysharjoituksista sekä lantionpohjan lihasten triggerpistekäsittelyistä ja venytyksistä esimerkiksi tennispallon avulla. On myös oleellista lisätä lantionpohjan lihasten hallintaa, jotta asiakas oppii aistimaan, milloin lihakset jännittyvät ja milloin rentoutuvat. Jos siemensyöksy- tai orgasmikipu on alkanut välilevynpullistuman jälkeen, neuraalikudoksen mobilisointi voi olla hyödyllistä. Jos taustalla on lantion tai keskivartalon alueen leikkauksia, on leikkausarpien liikkuvuus syytä tarkistaa ja tarvittaessa käsitellä.

Miehen seksuaalinen haluttomuus

Miehen seksuaalisen haluttomuuden on todettu lisääntyneen viime vuosina. On arvioitu, että 15–25 prosenttia miehistä raportoi seksuaalisesta haluttomuudesta. Oire lisääntyy 60 ikävuoden jälkeen. Haluttomuuden taustalla olevat tekijät voivat liittyä biologiseen, psykologiseen, kulttuuriin tai parisuhteeseen liittyviin tekijöihin. Yleisiä yksittäisiä tekijöitä seksuaalisen haluttomuuden taustalla ovat muun muassa stressi, ikääntyminen, pitkäaikaissairaudet sekä parisuhdetekijät. Miehen seksuaalisen haluttomuuden hoito riippuu haluttomuuden syystä. Miehen seksuaaliseen haluttomuuteen ei ole kehitetty lääkkeitä.

Kirjoittajat:

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, seksuaaliterapeutti Sami Onoila

Lantionpohjan fysioterapeutti Eeva-Maria Halminen

Medisport mukana Kaukajärven Elorieha tapahtumassa 20.8.2023!

Thu, 17 Aug 2023 09:36:31 GMT

Kaukajärven Elorieha -tapahtuma järjestetään sunnuntaina 20.8.2022 klo 10-14 Kaukajärven koulun piha-alueella sekä vapaa-aikakeskuksessa. Luvassa hauskaa ohjelmaa ja aktiviteetteja koko perheelle. Samaan aikaan tapahtumassa myös hyvää tekevä myynti- ja ostotapahtuma, Leijona peräkonttikirppis. Medisport on myös Eloriehassa mukana. Tervetuloa mukaan viihtymään!

Liikunta on ihmelääke

Thu, 10 Aug 2023 12:40:35 GMT

Kiinnostuisitko lääkkeestä, joka muun muassa lisää elinvuosia, suojaa ja parantaa aivotoimintaa, suojaa ja vahvistaa luita, niveliä ja lihaksia, parantaa muistia ja mielialaa, ylläpitää tervettä aineenvaihduntaa, lievittää kipua, suojaa yli 30 krooniselta taudilta sekä parantaa unenlaatua eikä sen käytöstä seuraa vakavia haittavaikutuksia? Paljonko olisit valmis maksamaan tällaisesta ihmelääkkeestä?

Liikuntaa voisi kuvailla ihmelääkkeeksi. Liikunnalla on valtava määrä terveyshyötyjä. Liikunta on keholle elintärkeä toiminto ja elämälle välttämätöntä. Liikunta soveltuu kaikenikäisille ja kaiken tasoisille liikkujille. Kukaan ei ole liian vanha tai liian huonokuntoinen liikkuakseen. Omatoimisesti annosteltuna se on täysin ilmaista. Liikunnan ihmelääkemäiset terveyshyödyt saadaan jo kohtuukäytöllä eli 10–30 minuutin päivittäisellä annoksella. Suhteellisesti suurimman hyödyn liikunnasta saavat kaikkein huonokuntoisimmat, joten koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Liikuntamuotoja on niin paljon, että jokaiselle on mahdollista löytää mieleinen.

Liikunta parantaa aivotoimintaa

Liikunta saa aikaan positiivisia muutoksia aivojen rakenteessa . Liikunta parantaa aivojen toimintaa, kuten kognitiivisia kykyjä ja muistia. Liikunta parantaa myös stressinsietokykyä.

Liikunta kohottaa mielialaa sekä vähentää väsymystä ja uupumusta. Lisäksi sen on todettu vähentävän masennusta ja ahdistusta , ja liikunta onkin tärkeä osa masennuksen hoitoa.

Liikunta hidastaa aivojen vanhentumista ja edistää sekä terveiden että muistisairaiden kognitiivisia toimintoja. Se vähentää Alzheimerin tautiin ja dementiaan liitoksissa olevia aivomuutoksia ja voi hidastaa taudin etenemistä. Liikunta myös pienentää riskiä sairastua dementiaan. Liikunnalla hoidetaan myös aivoverenkiertohäiriöitä.

Liikunta on tärkeää myös lapsuudessa. Esimerkiksi lasten ADHD:n hoidossa liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia sekä lapsen kognitioon että käyttäytymiseen, kuten impulsiivisuuteen ja tarkkaamattomuuteen.

Liikunta vähentää kipua

Liikunta lisää endorfiinien tuotantoa, mikä lisää hyvänolon tunnetta ja vähentää kipukokemusta. Liikunta parantaa kivunsietokykyä nostamalla kipukynnystä ja vähentämällä kipuaistimuksia. Liikunta onkin tehokas lääke esimerkiksi kroonisen kivun hallinnassa. Liikunta helpottaa muun muassa kroonista alaselkäkipua ja fibromyalgiaa.

Liikunta parantaa keuhkojen sekä sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa

Liikunta parantaa keuhkojen sekä sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa. Liikunta pienentää riskiä sairastua sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin. Toisaalta liikunta pienentää myös riskiä kuolla ennenaikaisesti sydän- ja verenkiertosairauteen henkilöillä, joilla on jo todettu sydän- ja verenkiertoperäisiä sairauksia. Liikunnalla hoidetaankin muun muassa sydämen vajaatoimintaa ja sepelvaltimotautia. Lisäksi liikunta pienentää riskiä korkeaan verenpaineeseen.

Liikunnalla ylläpidetään myös keuhkojen terveyttä. Liikunta on oleellinen osa esimerkiksi keuhkoahtaumataudin hoitoa. Liikunta edistää myös astman hoitoa.

Liikunta parantaa unenlaatua

Liikunnalla on todettu olevan monia unenlaatua parantavia vaikutuksia. Liikunta muun muassa lyhentää nukahtamiseen kuluvaa aikaa ja lisää syvän unen määrää. Liikunta myös vähentää päivänaikaista uneliaisuutta unettomuudesta kärsivillä henkilöillä.

Liikunta vähentää riskiä sairastua kroonisiin tauteihin

Tutkimuksissa on todettu, että liikkumattomuus on merkittävä riskitekijä yli 30 kroonisen sairauden kehittymiselle, kuten 2-tyypin diabeteksen, Alzheimerin taudin, sepelvaltimotaudin ja syövän. Liikunnalla ennaltaehkäistään ja hoidetaan kroonisia tauteja.

Liikunta vaikuttaa aineenvaihduntaan, kuten rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan. Se muun muassa parantaa veren glukoositasapainoa ja laskee korkeita LDL-kolesterolitasoja, joilla on vaikutusta muun muassa 2-tyypin diabeteksen ja sepelvaltimotaudin kehittymiselle. Liikunta vähentää myös kehon matala-asteista tulehdusta.

Liikunta parantaa luiden, nivelten ja lihasten kuntoa

Liikunta vahvistaa luita ja pitää nivelet terveinä. Liikunnan avulla luut ja nivelet säilyvät vahvoina. Liikunta myös suojelee luukadosta jo kärsiviä eli osteoporoosia sairastavia luunmurtumilta. Liikunta ennaltaehkäisee ja hoitaa nivelrikkoa ja sen tulisikin olla ensisijainen hoitomuoto nivelrikon hoidossa.

Liikunnalla pidetään huolta lihasmassasta, sillä liikunta ylläpitää ja lisää lihasvoimaa. Liikunnalla myös hoidetaan muun muassa sarkopeniaa ja ikääntyneiden hauraus-raihnausoireyhtymää, joissa molemmissa lihasvoima on jo merkittävästi heikentynyt.

Liikunta edistää lantionpohjan terveyttä

Liikunta edistää lantionpohjan terveyttä, kuten virtsan pidätyskykyä ja seksuaalitoimintoja. Liikunta vahvistaa lantionpohjan lihaksia ja lisää alueen verenkiertoa, millä on myönteinen vaikutus muun muassa seksuaaliseen hyvinvointiin. Liikunta lisää seksuaalista halua, parantaa seksuaalitoimintaa ja vähentää muun muassa erektiohäiriöitä.

Liikunta on oleellista myös vaihdevuosien aikana. Liikunta näyttää olevan yhteydessä vaihdevuosioireiden lievittymisen lisäksi parempaan virtsakontinenssiin sekä seksuaaliseen toimintaan ja haluun myös vaihdevuosien aikana.

Liikunta helpottaa painonhallintaa

Liikunta vähentää sisäelinrasvaa ja parantaa kehonkoostumusta muun muassa lisäten ja ylläpitäen lihasmassan määrää. Liikunta lisää myös kehon energiankulutusta, mikä helpottaa painonhallintaa.

Liikunnan on huomattu muuttavan geenien toimintaa: esimerkiksi painon lisääntymisestä vastaavien geenien aktiivisuus laskee jopa puoleen säännöllisen liikunnan vaikutuksesta.

Liikunta lisää elinvuosia ja auttaa säilyttämään toimintakyvyn ja itsenäisyyden

Liikunta lisää elinvuosia. Sanotaan, että jokainen tunti liikuntaa lisää elinaikaa kolmella tunnilla. Ihan näin matemaattista elämä ei ole, mutta lukuisissa tutkimuksissa on toistuvasti todettu, että liikunnallisesti aktiiviset elävät jopa vuosia pidempään kuin liikunnallisesti passiiviset.

Liikunta parantaa elämänlaatua. Liikunnalla on merkittävä vaikutus erityisesti ikääntyneiden koettuun elämänlaatuun. Liikunta myös parantaa tasapainoa ja pienentää riskiä kaatumisille ja luunmurtumille. Se auttaa säilyttämään toimintakyvyn ja mahdollisuuden itsenäiseen elämään mahdollisimman pitkään.

Liikunta soveltuu kaikille

Liikunta soveltuu kaikenikäisille ja tehoaa myös ihmisillä, joiden toimintakyky on jo heikentynyt sekä monisairailla ja ympärivuorokautisessa hoidossa olevilla. Tärkeintä on, että liikkuminen on säännöllistä ja jatkuvaa.

Vähäinenkin liikuntamäärä on aina parempi kuin täysi liikkumattomuus! Suurimmat hyödyt liikunnasta saavat henkilöt, jotka ovat liikkuneet aiemmin vähiten.

Sinulla on vain yksi keho elämäsi aikana. Kohtele sitä sen mukaisesti. Välitä kehosi hyvinvoinnista, toiminnasta ja terveydestä. KOSKAAN ei ole liian myöhäistä aloittaa liikuntaa!

Medisportin fysioterapeutit auttavat sinut liikunnallisen elämäntavan pariin yksin tai ryhmässä! Fysioterapeuteillemme voit varata yksittäisen vastaanottoajan tai hyödyntää fysioterapiavalmennuspakettejamme, joissa fysioterapeuttimme toimivat ammattitaitoisina ohjaajinasi turvalliseen ja tehokkaaseen liikunnan harjoittamiseen olit sitten vasta-alkaja tai liikuntakonkari.

Olethan jo tietoinen Medisportin pienryhmätarjonnasta? Medisportissa on tarjolla myös erilaisia liikunnallisia pienryhmiä, joissa liikut pienryhmässä fysioterapeutin ohjauksessa. Tutustu pienryhmätarjontaamme tarkemmin täältä.

Kirjoittaja:

Fysioterapeutti, lantionpohjan fysioterapeutti Eeva-Maria Halminen

Lantionpohjan fysioterapia apuna ärtyvän suolen oireyhtymässä (IBS)

Sat, 22 Jul 2023 10:07:59 GMT

Ärtyvän suolen oireyhtymä eli IBS (irritable bowel syndrome) on yleinen elämänlaatua laskeva vaiva, joka koskettaa arviolta vähintään 10 % väestöstä. Se on kaksi kertaa yleisempää naisilla kuin miehillä ja se alkaa yleensä varhaisaikuisuudessa. Oireet ovat vaihtelevia, kuten vatsakipua, ilmavaivoja, ripulia ja/tai ummetusta. Kyseessä on niin sanottu toiminnallinen vaiva eli suolistosta ei löydetä tutkimuksista huolimatta vikaa tai syytä vaivalle. Hermosto on usein herkistynyt aistimaan suolen normaalit liikkeet kivuliaina ja/tai uhkaavina. Ärtyvän suolen oireyhtymää hoidetaan yleensä ensisijaisesti ruokavaliolla ja joskus itsehoitolääkevalmisteilla. Nykyään on kuitenkin ymmärretty vaivan kokonaisvaltaisuus ja yhä useampi löytää avun muun muassa hermostoa rauhoittavista harjoitteista, joita hyödynnetään muun muassa lantionpohjan fysioterapiassa.

Ärtyvän suolen oireyhtymän oireet ja syyt

Ärtyvän suolen oireyhtymän tyypillisimpiä oireita ovat vatsakivut, ilmavaivat, ripuli ja/tai ummetus. Usein voi olla tunne, että suoli ei yrityksistä huolimatta tyhjene kunnolla. Oireet voivat vaihdella ja olla joskus jopa kokonaan poissa. Moni kokee oireiden helpottavan esimerkiksi lomalla.

Ärtyvän suolen oireyhtymä on toiminnallinen vaiva eli perinpohjaisista tutkimuksistakaan huolimatta syytä oireille ei suolistosta löydetä. Sen sijaan suoliston ja keskushermoston toiminta on häiriintynyt niin, että suoliston kipuherkkyys on kasvanut tai toisaalta keskushermosto saattaa tulkita suolen liikkeet kipuna. Puhutaan sentraalisesta sensitisaatiosta, eli kipuhermoradan herkistymisestä, mitä saattaa tapahtua pitkittyneen, mutta myös akuutin kivun yhteydessä.

On myös huomattu, että ärtyvän suolen oireyhtymässä suolistomikrobisto on kapeampi kuin normaalisti. Syytä tälle ei tiedetä, mutta on kuitenkin hyvä muistaa, että esimerkiksi psyykkiset kuormitustekijät, kuten pitkittynyt stressi, kaventavat suolistomikrobistoa.

Usein psyykkiset kuormitustekijät pahentavatkin oireita. Jo pelkästään kivun tai oireiden pelko saattaa aiheuttaa oireita tai niiden pahenemista. Tulevat ja menevät oireet saattavat aiheuttaa varautumista ja pelkoa siitä, että oireet pääsevät yllättämään väärässä tilanteessa. Jo tämä pelko voi ylläpitää hermoston valmiustilaa, jolloin oireita tulee entistä herkemmin. Monen oireet helpottavatkin psyykkisten kuormitustekijöiden vähentyessä ja moni voi olla täysin oireeton esimerkiksi lomallaan.

Ärtyvän suolen oireyhtymän oireet voivatkin olla merkki siitä, että psykofyysisen hyvinvoinnin tasapaino horjuu esimerkiksi stressin, ahdistuksen, tunnollisuuden tai jatkuvan (yli-)suorittamisen takia, jolloin vireystila on jatkuvasti koholla. Hengitys pinnallistuu, lihasjännitys usein lisääntyy ja lantionpohjan lihakset jännittyvät. Ihminen saattaa huomaamattaan jännittää vatsaansa jatkuvasti tai vetää vatsaa jatkuvasti sisäänpäin. Näillä on vaikutusta myös suolen hyvinvointiin, sillä tasapainoinen hengitys sekä rennot vatsa- ja lantionpohjanlihakset sallivat myös suoliston liikkeen. Autonomisen hermoston tasapaino on yksi peruspilari suoliston hyvinvoinnille.

Ärtyvän suolen oireyhtymän hoito

Ärtyvän suolen oireyhtymää hoidetaan yleisesti ruokavaliomuutoksilla ja itsehoitolääkevalmisteilla, kuten maitohappobakteeri- tai kuituvalmisteilla. Esimerkiksi psyllium-kuituvalmistetta voidaan käyttää sekä ripulin että ummetuksen hoidossa. Joskus vatsakipua voidaan pyrkiä helpottamaan masennuslääkkeillä.

Ruokavaliossa huomioidaan hyvien kuitujen ja riittävän nesteen määrä. Oireita pahentavia ruoka-aineita vähennetään tai vältetään. Moni hyötyykin niin sanotusta FODMAP-mallisesta ruokavaliosta, jossa imeytymättömien hiilihydraattien määrää vähennetään. FODMAP-ruokavalio on nykyisin ensisijainen hoitomenetelmä ärtyvän suolen oireyhtymässä, sillä se on tutkimuksissa osoittautunut tehokkaaksi. Haasteena on kuitenkin ruokavalion liiallinen kaventuminen ja hyvien ravintoaineiden karsiutuminen, sillä FODMAP-ruokavaliossa vältettävät hiilihydraatit ovat usein sangen terveellisiä. FODMAP-ruokavalio saattaa myös entisestään kaventaa suolistomikrobien määrää. Ravitsemusterapeutti auttaa tarvittaessa ruokavalion, ruokarytmin ja ruoka-annosten koon suunnittelussa, jotta tärkeiden ravintoaineiden saanti saadaan varmistettua. On tärkeää huomioida, että FODMAP-ruokavalion ei ole määrä jäädä ikuiseksi. Ruokavaliomuutoksiin tulisikin suhtautua niin, että ruokavalion avulla rauhoitetaan pahin oirevaihe, jolloin saadaan parannettua ulosteen koostumusta. Tämän lisäksi on kuitenkin keskityttävä myös hermostoa rauhoittaviin ja jännittymistä vähentäviin hoitomuotoihin sekä stressinhallintaan.

Psyykkisen kuormituksen ja stressin hallinta ovat oleellinen osa ärtyvän suolen oireyhtymän hoitoa ja oireiden hallitsemista. Täydelliseen stressittömyyteen ei tarvitse pyrkiä. Tavoitteena on löytää jokaiselle ihmiselle yksilölliset keinot psyykkisen kuormituksen hallintaan. Tällaisia keinoja voivat olla elämäntapamuutokset sekä erilaiset hermostoa ja hengitystä rauhoittavat harjoitukset. Tarvittaessa esimerkiksi fysioterapeutti tai psykologi ohjaa sopivat harjoitukset.

Liikunta hellii vatsan toimintaa, sillä liikkuminen helpottaa myös suolen liikettä, jolloin kaasun ja ulosteen kulku suolessa helpottuu. Liikkuminen on tärkeä osa myös mielen hyvinvointia. Liikkumalla stressin hallinta helpottuu. Esimerkiksi kävelylenkit omiin ajatuksiin tai vaikkapa äänikirjaan uppoutuen rentouttavat ja irrottavat arjen kuormituksesta.

Myös hypnoosia, mindfulnessia ja mielikuvaharjoittelua on käytetty onnistuneesti ärtyvän suolen oireyhtymän hoitomuotona. Arviolta 40–70 % hyötyy myös lumehoidosta. Nämä korostavat mielen vaikutusta oireiden hallinnassa – suolistomme ja aivomme kommunikoivat jatkuvasti keskenään.

Lantionpohjan lihaskireys ärtyvän suolen toimintahäiriössä

Ärtyvän suolen oireyhtymä on yhteydessä lantionpohjan lihasten jännittyneisyyteen . Kun lantionpohjan lihakset ovat jatkuvasti jännittyneet, se vaikuttaa suoliston toimintaan ja suolen liikkeisiin. Lantionpohjan lihasten jännittyneisyys tarkoittaa lihasten yliaktiivisuutta, kireyttä ja kyvyttömyyttä rentoutua täysin edes levossa.

Ärtyvän suolen oireyhtymä on yleistä henkilöillä, joilla on lantionpohjan tai virtsarakon kipua. Ärtyvän suolen oireyhtymä on lisäksi yhteydessä selkäkipuun ja seksuaalitoiminnan vaikeuksiin, kuten yhdyntäkipuun. Monella lantionpohjan lihasten jännittyneisyydestä, toimintahäiriöistä ja esimerkiksi yhdyntäkivuista kärsivällä on myös ärtyvän suolen oireyhtymän oireita tai muita toiminnallisiksi luokiteltavia vatsaoireita. Oireet kulkevat usein käsi kädessä, sillä oireita provosoivat tekijät ovat usein samoja, kuten lantionpohjan krooninen jännitys, vatsan sisäänpäin vetäminen, psyykkinen kuormitus, kivun pelko ja stressi.

Stressi, kiire tai esimerkiksi ahdistus vaikuttavat lantionpohjan lihasjännitykseen. Ihminen saattaa myös vetää vatsaa sisään jatkuvasti joko huomaamattaan tai tarkoituksellisesti. Tällä on suoraan vaikutus lantion ja vatsan alueen lihasten jännittymiseen, suolen liikkeiden vähenemiseen, hengityksen pinnallistumiseen ja myös yleiseen virittyneisyyteen. Hengitys ja lantionpohjan lihasten toiminta kulkevat jatkuvasti käsi kädessä – lantionpohjan lihasten toiminta ja hengitys kuvastavat laajasti koko kehon hyvinvointia. Erilaisilla hengitystavoilla voidaan joko kiihdyttää tai rauhoittaa autonomista eli tahdosta riippumatonta hermostoa.

Myös vatsakipu aiheuttaa usein lihasjännitystä vatsan ja lantionpohjan seudulla. Lantionpohjan ja vatsan seudun jännitys lisää myös kipua ja saattaa pahentaa suolisto-oireita, kun suoliston normaali liike muun muassa hengityksen mukana estyy. Oireiden pitkittyessä hermosto saattaa herkistyä kipuaistille, jolloin normaalikin suolen liike saatetaan tuntea kipuna tai uhkaavana. Tällöin ratkaisuna on hermoston toiminnan rauhoittaminen.

Lantionpohjan fysioterapia voi auttaa ärtyvän suolen oireissa. IBS-oireet ovatkin hyvä syy hakeutua lantionpohjan fysioterapeutin vastaanotolle.

Lantionpohjan fysioterapia ärtyvän suolen oireyhtymän hoitona

Lantionpohjan fysioterapian keinoin voidaan auttaa oireiden hallinnassa ja hoidossa. Tavoitteena on ylivirittyneen hermoston rauhoittaminen ja ulostemassan koostumuksen parantaminen.

Ulostamisergonomia on yksi ensimmäisistä asioista, joihin puututaan varsinkin ummetukseen taipuvaisessa oiremuodossa. Niin sanotun kakkajakkaran käyttö on suositeltavaa. Pieni koroke jalkapohjien alla ulostaessa laskee lantionpohjaa alaspäin ja rentouttaa suolen mutkaa niin, että ulostemassa pääsee poistumaan helpommin rasittamatta lantionpohjaa. Tämä auttaa usein myös silloin, jos ulostamisen jälkeen jää tunne, että suoli ei tyhjene kunnolla.

Ripuliin taipuvassa oirekuvassa keskitytään erityisesti lantionpohjan ja vatsanseinämän rentouttamiseen. Pidättely, vatsanväänteet/vatsakipu sekä ripulin ja kivun pelko aiheuttavat vatsan ja lantionpohjan lihasten jännitystä, ja lihasjännityksen on oletettu altistavan myös ripulille.

Ilmavaivoihin voidaan puuttua hengitys- ja rentoutusharjoitusten avulla, liikeharjoitteilla sekä yleisesti liikkumista lisäämällä. On hyvä huomioida, että jatkuva liiallinen ilman muodostus on keskivartalon lihaksille kuormittavaa, mikä saattaa vaikeuttaa lihasten toimintaa. Joskus voi tuntua siltä, että ilmaa on vatsassa niin paljon, että se vaikeuttaa syvään hengittämistä. Tällaisessa tilanteessa on hyvä lisätä rauhallista liikkumista, kuten kävelyä metsässä ja rentouttavia venytyksiä normaaleihin päivittäisiin askareisiin, jotta kaasun kulku suolistossa nopeutuisi.

Lantionpohjan fysioterapian perusperiaatteet ärtyvän suolen oireyhtymän hoidossa ovat muun muassa:

Psyykkisen kuormituksen hallinta:

Omien ajatusmallien, kivun pelon ja psyykkisen kuormituksen tunnistaminen on usein lantionpohjan fysioterapiassa keskiössä.

Psyykkisen kuormituksen hallinta voi pitää sisällään hermostoa rauhoittavia fysioterapeuttisia harjoituksia ja mielikuvaharjoittelua. Tavoitteena on stressin ja/tai ahdistuksen vähentäminen tai vatsakivun ja muiden oireiden pelon hallinta.

Suoliston hoito:

Liiallisen kaasun muodostumisen, ummetuksen tai ripulin hoito hengitys-, rauhoittumis- ja liikeharjoittein.

Liikeharjoitukset:

Rauhallinen aktiivisuus helpottaa sekä suoliston toimintaa että stressin hallintaa. Tällaista on esimerkiksi metsässä käveleminen. Myös rauhalliset venytykset rauhoittavat hermostoa ja oikeilla venytyksillä voidaan lisäksi helpottaa suolen toimintaa.

Faskiakäsittely:

Erityisesti vatsan alueella saattaa olla runsaastikin herkistyneitä kohtia ja alueita, jotka eivät liiku optimaalisesti vaikuttaen näin vatsan toimintaan, jännitykseen, kipuun ja suoliston toiminnan aistimiseen.

Lantionpohjan harjoitukset ja hoito:

Erityisesti lantionpohjan lihasjännityksen purkaminen ja lihasten jännittymisen tiedostaminen on oleellista lantionpohjan fysioterapiassa. Lantionpohjan rentoutusharjoituksilla rentoutetaan samalla hermostoa, kun palautetaan pallean ja lantionpohjan optimaalinen toiminta. Jo pelkillä lantionpohjan rentoutusharjoituksilla voidaan joskus helpottaa oireita jopa kokonaan, sillä kun lantionpohjan ja hengityksen yhteistoiminta palautuu, hyvin usein myös IBS-oireet helpottavat.

Jos tarvitset apua vatsaoireisiisi, me Medisportissa autamme! Moniammatillinen työyhteisömme tarjoaa sinulle niin lääkärin, ravitsemusterapeutin, lantionpohjan fysioterapeutin kuin psykologinkin palvelut. Älä anna vatsaoireidesi hallita elämääsi – varaa aika ammattilaisillemme ja olet jo yhden askeleen lähempänä vatsasi tasapainoista hyvinvointia!

Kirjoittaja: Fysioterapeutti & lantionpohjan fysioterapeutti Eeva-Maria Halminen

Luka Nurmi kolattiin radalta Monzassa - suomalaiskuljettaja putosi Italian GT3-ratasarjan pronssisijalle

Mon, 26 Jun 2023 10:04:34 GMT

Tamperelainen Luka Nurmi, 19, nieli lauantaisessa Italian GT3 Sprint ratasarjan Monzan ensimmäisessä osakilpailussa moottoriurheilun karvasta kalkkia ja sunnuntaina ajetussa sarjan toisessa tunnin mittaisessa kilpailussa juhli PRO-AM luokan palkintokorokkeen alimpaa sijaa.

Lauantaisessa kilpailussa hän joutui kanssakilpailijan kolaamaksi ja sen myötä sai kerättyä vasta kuudenneksi korkeimmat sarjapisteet. Vastaavasti sunnuntain palkintokorokkeen alimman sijan myötä Luka Nurmi matkaa kesätauolle PRO-AM luokan sarjatilanteen kolmannella sijalla.

- Lähtökohtiin, ja saavutettuihin tuloksiin nähden voin kiteyttää viikonlopun sanalla torjuntavoitto. Lauantaina Willian Alatalon autokunnan Lorenzo Ferrari osui radan ensimmäisessä mutkassa autollaan minuun. Osuma ei ollut kova, mutta kuitenkin sellainen, että spinnasin ja jäin auton pohjasta kiinni turva-alueen hiekoille. Sitten sunnuntain toisessa kilpailussa ajettiin ehjä suoritus ja päästiin juhlimaan kilpailukauden kolmatta palkintokorokesijoitusta, Luka Nurmi kertoo.

- Tottakai paremmalla valmistautumisella olisi voitu saavuttaa parempia sijoituksia ja ilman lauantaista osumaa johtaisimme sarjaa. Lisäksi kun täällä Monzassa meitä rasitti Misanon avausviikonlopun menestyksestä saadut kaksi viiden sekunnin mittaista ns. aikatasoitusta niin tyytyväinen täytyy olla sunnuntaiseen palkintokorokesijoitukseen ja siihen, että syyskuun viimeisenä viikonloppuna Mugellon radalla jatketaan mestaruustaistelua kaksi pistettä sarjajohtajaa perässä, Nurmi jatkaa.

Monzan osakilpailuviikonlopun toinen suomalaiskuljettaja Willian Alatalon autokunnan kohtalona oli rengasrikon seurauksena keskeyttää lauantainen kilpailu ja vastaavasti sunnuntaina hän sai ison osuman kanssakilpailijalta. Spinnauksen myötä Alatalo toi auton maaliin yleiskilpailun 15. ja PRO-luokan seitsemännellä sijalla.

Koska Luka Nurmen PRO-AM -luokassa viisi autokuntaa on kahdeksan pisteen sisällä toisistaan niin syksyllä on luvassa huikea jännitysnäytelmä Mestaruustittelistä.

Lopputulokset Campionato Italiano Gran Turismo Sprint GT3, Monza la 24.6.2023: PRO-AM luokka, top-3:

1. Carlo Tamburini (ITA) & Francesco Massimo de Luca (ITA), BMW Italia-Ceccato Racing, 27 kierrosta

2. Luigi Coluccio (ITA) & Rocco Mazzola (ITA) Best Lap Ferrari 488, +0,718s

3. Georg Kelstrup (DNK) & Gustavo Sandrucci (ITA), AKM Motorsport Mercedes AMG, +4,343s

---

6. Luka Nurmi (FIN) & Jules Castro (BEL), AF Corse Ferrari 488, +7 kierrosta

Lopputulokset Campionato Italiano Gran Turismo Sprint GT3, Monza su 25.6.2023: PRO-AM luokka, top-3:

1. Matteo Greco (ITA) & Axel Gnos (CHE), Nova Race Events Honda NSX, 26 kierrosta

2. Phillippe Denes (USA) & Dmitriy Gvazava (ANA), Imperiale Sport Car Lamborghini Huracan, +2,385s

3. Luka Nurmi (FIN) & Jules Castro (BEL), AF Corse Ferrari 488, +7,890s

Italia GT3 EPÄVIRALLINEN sarjatilanne 4/8 osakilpailua: PRO-AM luokka, Top-6:

1. Phillippe Denes (USA) & Dmitriy Gvazava (ANA), Imperiale Sport Car Lamborghini Huracan, 52p

2. Matteo Greco (ITA) & Axel Gnos (CHE), Nova Race Events Honda NSX, 51p

3. Jules Castro (BEL) & Luka Nurmi (FIN), AF Corse Ferrari 488, 50p

4. Georg Kelstrup (DNK) & Gustavo Sandrucci (ITA), AKM Motorsport Mercedes AMG, 48p

5. Carlo Tamburini (ITA) & Francesco Massimo de Luca (ITA), BMW Italia-Ceccato Racing, 44p

6. Luigi Coluccio (ITA) & Rocco Mazzola (ITA) Best Lap Ferrari 488, 37p

Medisportin kesän aukioloajat 26.6.-11.8.2023

Mon, 26 Jun 2023 09:40:43 GMT

Medisportin Kaukajärven, Pispalan ja Pirkkalan toimipisteiden aukioloajat 26.6.-11.8.2023

Kaukajärven lääkär ikeskus palvelee koko kesän

Pispalan lääkäriasema

Pirkkalan lääkäriasema

Medisportin väki toivottaa asiakkaillemme oikein hyvää ja kaunista kesää!

Medisportin Helatorstaiviikon aukioloajat 15.5.-19.5.

Mon, 15 May 2023 05:57:48 GMT

Medisportin Helatorstaiviikon poikkeusaukioloajat

Kaukajärven lääkärikeskus

ma-ti avoinna 8-19

ke avoinna 8-16 (vain pikatestit mahdollisia laboratoriopalveluissa)

to suljettu

pe avoinna 8-16

Huom. fysioterapia ja hieronta-ajat sovitusti/ajanvarauksella.

Pispalan lääkärikeskus

ma-ti avoinna 8-15.30

ke avoinna 8-14 (vain pikatestit mahdollisia laboratoriopalveluissa)

to-pe suljettu

Huom. fysioterapia ja hieronta-ajat sovitusti/ajanvarauksella.

Pirkkalan lääkärikeskus

ma avoinna 8-16

ti tavoitat meidät parhaiten soittamalla ensin p. 050 3390 396

ke avoinna 8-16 (vain pikatestit mahdollisia laboratoriopalveluissa)

to-pe suljettu

Huom. fysioterapia ja hieronta-ajat sovitusti/ajanvarauksella.

Aurinkoista Helatorstaiviikkoa!

Medisportissa alkaa toukokuussa Kehonhuolto Flow ja Voimaa luonnosta! -pilottiryhmät! Ilmoittaudu nyt!

Tue, 09 May 2023 09:48:56 GMT

Medisportissa alkaa toukokuussa kaksi fysioterapeutti Riia Mänttärin ohjaamaa liikunnallista pilottiryhmää! Varmista paikkasi ja ilmoittaudu mukaan!

PILOTTIRYHMÄT:

-Kehonhuolto Flow, Medisport Kaukajärvi

-Voimaa luonnosta! ulkoryhmä Pispalan ja Pyynikin maastoissa

KEHONHUOLTO FLOW -Pilottiryhmä

Ajankohdat:

Maanantaisin klo 16.45–17.45

22.5.-19.6.2023: 4 kertaa (Huom. ei tuntia 29.5.)

Paikka: Medisport Oy, Kaukajärvi

Ohjaajana fysioterapeutti, urheilufysioterapeutti, SPS-, Fysiokimppa-, Pilates & Jooga -ohjaaja Riia Mänttäri

Maksimiosallistujamäärä 8 henkilöä.

Pilottiryhmän hinta: 84e / 4 krt

Uusi fysioterapeuttinen pienryhmä! Kehonhuolto Flow -ryhmä sopii kaikille, jotka haluavat löytää kehonsa liikeradat uudelleen ja mielensä luonnolliset ulottuvuudet!

Liike on elämänvirtaa ja voimme heittäytyä sen flowhon!
Liike myös voitelee kipuja ja mahdollistaa vapaamman olotilan.
Kehonhuolto Flow -tunnilla voimaannutaan yhdessä eri kehonhuoltomenetelmiä hyödyntäen: Pilates, Jooga, Feldenkreis, Bodyflow. Harjoittelu toteutetaan enintään 8 hengen pienryhmässä, mikä takaa yksilöllisen ja laadukkaan ohjauksen.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut perjantaihin 19.5. mennessä: Kaukajärvi Ajanvaraus p. 03 3143 8100 tai sähköposti: riia.manttari@me.com

VOIMAA LUONNOSTA! -Pilottiryhmä

Ajankohdat:

Keskiviikkoisin klo 16.45–18

31.5.-21.6.2023: 4 kertaa

Lähtöpaikka: Pyynikin munkkikahvila.

Ohjaajana fysioterapeutti, urheilufysioterapeutti, SPS-, Fysiokimppa-, Pilates & Jooga -ohjaaja Riia Mänttäri

Maksimiosallistujamäärä 15 henkilöä

Pilottiryhmän hinta: 48e / 4 krt

Kevät - Uuden alku, aika ottaa valo ja voima haltuun! Se kaikki, mikä meillä jokaisella jo on: Sisäinen voima! Pöllytetään energiat auki ja tehdään kevätsiivous kehomieliyhteydelle. Puhdistaudutaan sydäntalven paineista ja vaatimuksista sekä liikutaan rennosti ryhmässä luonnosta nauttien!

Tehdään kevyitä energiaratojen avauksia ja voimaa antavia harjoitteita keskellä luontoa, mutta kaikkien saavutettavissa. LUONTOTERAPIAA YHDESSÄ -fysioterapeutin kanssa! Me kaikki ansaitsemme saada happea ja kauneutta sekä syvää tietoisuutta siihen, mihin meistä on! Voimaannutaan yhdessä liikkuen Pispalan & Pyynikin maastoissa.

Tule sellaisena kuin Olet! Ryhmä soveltuu kaikille, jotka jaksavat kävellä tai sauvakävellä 1 km.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut perjantaihin 26.5. mennessä: Kaukajärvi Ajanvaraus p. 03 3143 8100 tai sähköposti: riia.manttari@me.com

Ps. Mistä apua jaksamiseen? -Mindfulness ja ratkaisukeskeinen lyhytterapialuento ti 30.5. klo 17 ja ke 31.5. klo 10 Medisport Oy/Kaukajärvi. (Ilmainen, ei edellytä ennakkoilmoittautumista) Pistähän kalenteriin, jos kiinnostelee! ��

Luka Nurmi avasi heti voittoon uransa ensimmäisessä kansainvälisessä GT3-kilpailussa

Mon, 08 May 2023 11:45:23 GMT

Luka Nurmi avasi heti voittoon uransa ensimmäisessä kansainvälisessä GT3-kilpailussa - Suomalaiskuljettaja johtaa Italian GT3-sprint ratasarjan PRO-AM -luokkaa kahden osakilpailun jälkeen

Ferrari Challenge ratasarjan kaksinkertainen EM-pronssi ja vuoden 2021 Maailmanmestari, tamperelainen Luka Nurmi, 19, teki vakuuttavan debyytin GT3-autodebyytin Italian Misanon radalla ajetussa Italian GT3-sprint ratasarjan avausviikonlopussa. Sarjan ainoa suomalainen voitti ensimmäisessä kilpailussa PRO-AM -luokan ja oli toisessa luokkansa kolmanneksi nopein.

Täysin virheettömän viikonlopun belgialaisen Jules Castron tiimikaverina ajanut ja kaksi palkintokorokesijoitusta napannut kaksikko antoi vakuuttavan näytön osaamisestaan. Ensimmäisessä kilpailussa he olivat yleiskilpailun neljänneksi ja toisessa yhdeksänneksi nopein autokunta.

- Olen enemmän kuin tyytyväinen GT3-debyyttiviikonloppuuni. Pääsin haastamaan PRO-luokan ammattikuljettajat ja tekemään makoisia ohituksia heistä. Samalla annoin vahvan näytön AF Corse tiimin johdolle ja kiittämään luottamuksesta. Tästä on oikein hyvä jatkaa kohti Juhannuksena Italian Monzan radalla ajettavaa sarjan seuraavaa kilpailuviikonloppua kohden.

Koska Luka Nurmi ja hänen belgialainen tiimikaveri Jules Castro sekä italialainen Gustavo Sandrucci ja hänen virolainen tiimikaveri Georg Kelstrup vuorottelivat palkintokorokeen korkeimmalla ja alimmalla korokkeella niin nelikko johtaa tasapistein sarjaa, jota on ajamatta vielä kolme viikonloppua ja yhteensä kuusi osakilpailua.

Lopputulokset Campionato Italiano Gran Turismo Sprint GT3, PRO-AM luokka, lauantai 6.5.2023, Top-3:

1. Luka Nurmi (FIN) & Jules Castro (BEL), AF Corse Ferrari 488, 33 kierrosta

2. Axel Gnos (CHE) & Matteo Greco (ITA), Nova Race Ferrari 488, +17,465s

3. Gustavo Sandrucci (ITA) & Georg Kelstrup (EST), AKM Motorsport Mercedes AMG GT3, +26,263s

Lopputulokset Campionato Italiano Gran Turismo Sprint GT3, PRO-AM luokka, sunnuntai 7.5.2023, Top-3:

1. Gustavo Sandrucci (ITA) & Georg Kelstrup (EST), AKM Motorsport Mercedes AMG GT3, 33 kierrosta

2. Dmitri Gvazava (KGZ) & Philippe Denes (USA), Imperiale Sport Car Lamborghini Huracan GT3, +4,053s

3. Luka Nurmi (FIN) & Jules Castro (BEL), AF Corse Ferrari 488, +5,263s

Markulle 40 vuoden yrittäjyydestä Yrittäjäristin Timanttiristi

Sat, 06 May 2023 10:13:29 GMT

Suomen yrittäjät on myöntänyt Medisportin yrittäjä, ylilääkärille Markku Tuomiselle Yrittäjäristin timanttiristin 40 vuoden ansiosta yrittäjänä.

Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja, Jenni Pöllänen, ojensi Suomen yrittäjien timanttiristin 40 vuotta Medisport yrittäjänä toimineelle Markku Tuomiselle. Tunnustuksen vastaanotti Kaukajärven yrittäjien risteilyllä vastaava sairaanhoitaja, "kanssa yrittäjä" ja puoliso Anna-Liisa Tuominen.

Medisport kiittää muistamisesta! ��

Medisportin toimipisteiden pääsiäisen aukioloajat 6.4.-10.4.2023

Mon, 03 Apr 2023 14:50:47 GMT

Medisportin pääsiäisen aukioloajat

To 6.4.

Kaukajärven lääkärikeskus avoinna: klo 8-16
Pispalan lääkärikeskus avoinna: klo 8-15
Pirkkalan lääkärikeskus: suljettu. Huom. fysioterapia ja hieronta-ajat sovitusti/ajanvarauksella: klo 9-16

Vain pikatestit mahdollisia laboratoriopalveluissa.

Pe-Ma 7.4.-10.4.

Kaikki toimipisteet: SULJETTU

Toivotamme asiakkaillemme oikein hyvää ja valoisaa pääsiäisen aikaa!

Voiko se olla endometrioosi?

Thu, 23 Mar 2023 15:21:02 GMT

Endometrioosi on yleinen, mutta alidiagnosoitu sairaus. On arvioitu, että endometrioosia sairastaa 10–15 prosenttia hedelmällisessä iässä olevista kohdullisista. Endometrioosin oireet alkavat tyypillisesti teini-iässä tai 25 vuoden ikään mennessä. Endometrioosin perussyytä ei tunneta. Perimällä on todettu olevan vaikutusta endometrioosin syntymisessä. Tämän lisäksi erilaiset ympäristötekijät ja ulkoiset olosuhteet vaikuttavat varsinaisen sairauden puhkeamiseen. Yleisimpänä selityksenä endometrioosin synnylle on esitetty, että kohdun limakalvoa kulkeutuu kuukautisten yhteydessä munanjohtimien kautta vatsaonteloon. Tämä limakalvo kiinnittyy vatsakalvon pintaan kohdun limakalvon tapaiseksi kudokseksi.

Yleistä endometrioosista

Endometrioosilla eli kohdun limakalvon sirottumataudilla tarkoitetaan kohdun limakalvon kaltaisen kudoksen esiintymistä kohdun ulkopuolella. Tyypillisiä paikkoja endometrioosipesäkkeille ovat vatsakalvon pinta pikkulantiossa, emättimen ja peräsuolen välinen alue sekä munasarjojen pinta. Lisäksi pinnallisia endometrioosipesäkkeitä voi esiintyä myös ylempänä vatsaontelossa tai pallean pinnalla. Pesäkkeiden sijainnin perusteella endometrioosi voidaan jakaa pinnalliseen vatsakalvon endometrioosiin, munasarjan endometrioomaan ja syvään endometrioosiin. Munasarjojen endometrioomat ovat munasarjan pinnan alla kasvavia vanhaa verta sisältäviä endometroosin kystia. Syvää endometrioosia esiintyy emättimen ja peräsuolen välisessä tilassa tai peräsuolen ja virtsarakon seinämässä.

Oireet

Endometrioosin oireet vaihtelevat vähäoireisesta hyvinkin voimakkaisiin kipuihin yleisimmin lantion ja alavatsan alueella. Oireisiin vaikuttaa endometrioosipesäkkeiden sijainti. Endometrioosin keskeisin oire on kuukautiskipu, joka alkaa usein 1–2 päivää ennen kuukautisia ja on voimakkaimmillaan vuodon alussa. Lisäksi endometrioosi voi aiheuttaa pitkäaikaista kipua alavatsan, sukuelinten ja/tai lantion alueella, yhdyntäkipua, tihentynyttä virtsaamisen tarvetta, suolen toiminnan häiriöitä, ulostamiskipua, verta ulosteen tai virtsan mukana, selkäkipua, pahoinvointia, toistuvaa vatsan turvotusta, hartiapistosta sekä pitkäaikaista väsymystä. Endometrioosi voi aiheuttaa myös alentunutta hedelmällisyyttä ja lapsettomuutta.

Endometrioosin toteaminen

Endometrioosi todetaan oirekuvan perusteella. Toteamista helpottavat oirepäiväkirjat, joissa näkee oireiden vaihtelun kuukautiskierron mukaan. Gynekologisessa sisätutkimuksessa tyypillisiä löydöksiä ovat kipu ja arkuus endometrioosin tyyppipaikoissa. On muistettava, että lievässä endometrioosissa gynekologinen tutkimus voi myös olla normaali.

Endometrioosi voidaan todeta vastaanoton yhteydessä tehtävällä ultraäänitutkimuksella. Vaikka endometrioosin arviointi ultraäänellä on vielä melko tuntematonta, tämä on yleistymässä. Erityisesti syvää endometrioosia arvioitaessa myös lantion alueen magneettikuvaus (MRI) on usein tarpeellinen.

Varmuudella endometrioosia ja sen laajuutta voidaan arvioida vatsaontelon tähystyksessä tehtävässä leikkauksessa (laparoskopia). Nykyään laparoskopiaa ei kuitenkaan pitäisi käyttää diagnostisena tutkimuksena, vaan hoito aloitetaan jo oireiden perusteella. Vasta jos oireet eivät lääkkeillä rauhoitu, voidaan leikkausta harkita. Tarvittaessa virtsarakkoon tai peräsuoleen kasvavaa endometrioosia voidaan todeta virtsarakon tai suolen tähystyksessä.

Endometrioosin hoito

Endometrioosin hoito suunnitellaan oireiden mukaisesti. Lievässä oirekuvassa kipuoireita voidaan hoitaa tulehduskipulääkkeillä.

Koska endometrioosi on riippuvainen munasarjojen naishormonin (estrogeeni) erityksestä, voidaan endometrioosikipua hoitaa yhdistelmäehkäisypillereillä, minipillereillä, hormonikierukalla ja keltarauhashormoneilla. Yhdistelmäehkäisypillerit vähentävät kipua, tasoittavat vuotoa ja usein estävät endometrioosin pahenemisen. Lisäksi hormonikierukka, minipillerit ja keltarauhashormonit ovat hyvä ja tehokas vaihtoehto endometrioosikivun hoitoon. On hyvä muistaa, että vaikka endometrioosin syntyä ei voi ehkäistä, sen kasvua ja oireita voi ehkäistä yhdistelmäehkäisypillereillä, minipillereillä, hormonikierukalla ja keltarauhashormoneilla.

Harvinaisena hoitomuotona voidaan joskus harkita ns. GnRH-analogeja. GnRH-analogit ovat lääkkeitä, joilla tilapäisesti lamataan aivolisäkkeen toimintaa. Tämän seurauksena munasarjojen toiminta hiljenee ja kehittyy vaihdevuosia vastaava naishormonin puutostila ohimenevästi. GnRH-analogien käyttö ei ole näihin liittyvän vaihdevuositilan ja osteoporoosiriskin vuoksi ensisijainen eikä pitkäaikainen hoitovaihtoehto endometrioosille.

Jos lääkehoito ei auta endometrioosioireisiin tai jos esiintyy vaikeita ulostamis- tai virtsaamisoireita tai munasarjasta on löytynyt endometrioosikysta, voidaan suunnitella endometrioosin leikkaushoitoa. On myös muistettava, että endometrioosi voi joskus rauhoittua itsestään pesäkkeiden arpeutumisen kautta. Vaihdevuosien jälkeen endometrioosi rauhoittuu lähes aina.

Myös lantionpohjan fysioterapiasta on hyötyä endometrioosin ja sen aiheuttamien kipuoireiden hoidossa.

Lantionpohjan fysioterapia osana endometrioosin hoitoa

Lantionpohjan fysioterapialla on merkittävä rooli endometrioosin kivun hoidossa ja asiakkaan elämänlaadun parantamisessa. Lantionpohjan fysioterapialla voidaan vaikuttaa kipuun, mutta myös kivun aiheuttamiin oheisoireisiin, kuten jännittyneisyyteen lantionpohjan lihaksistossa, pakaroissa, vatsan seudulla tai hartioissa. Fysioterapia voi sisältää erilaisia pehmytkudoskäsittelyitä, terapeuttista harjoittelua tai esimerkiksi sähköhoitoa eli TENS-laitteen käyttöä. Fysioterapeutti antaa myös ohjeita asiakkaan omahoitoon. Lantionpohjan fysioterapian tulisi olla muiden hoitomuotojen rinnalla luonteva osa endometrioosin hoitoa.

Endometrioosin aiheuttama kipu vaikuttaa kehoon kokonaisvaltaisesti. Kipu vaikuttaa muun muassa lihasjännityksen lisääntymiseen, hengityksen pinnallistumiseen ja ryhtiin. Endometrioosikivun takia esimerkiksi vatsan seutu on usein jännittynyt, mikä vaikuttaa lantionpohjan lihasten jännittymiseen, mutta toisaalta myös hengityksen pinnallistumiseen. Pinnallinen hengitys vaikuttaa myös selän ja niska-hartia-alueen kiristymiseen sekä kipukokemuksen voimistumiseen. Tästä syystä kivunhoito on keskiössä endometrioosia sairastavan asiakkaan fysioterapiassa.

Pehmytkudoskäsittelyillä, kuten hieronnalla, rentoutetaan kivun takia usein jännittyneitä kehon alueita. Erilaisilla faskiatekniikoilla saadaan tehokkaasti vapautettua niin sanottua faskiajähmeyttä, mitä esimerkiksi jännitys ja kipu voivat aiheuttaa, ja palautetaan näin lihasten normaalia toimintaa. Hieronnalla ja faskiakäsittelyillä voidaan helpottaa myös jonkin verran kuukautiskipua. Myös yhdyntäkivut voivat käsittelyiden myötä helpottaa, kun kudokset rentoutuvat.

Erilaisilla venyttely- ja voimaharjoitteilla rentoutetaan ja vahvistetaan muun muassa lantion alueen lihaksia. La ntionpohjan lihasten hallintaharjoitteilla asiakas oppii rentouttamaan lantionpohjan lihaksia esimerkiksi yhdynnän aikana ja toisaalta myös havaitsemaan niiden jännittymisen. Hengitysharjoituksilla luodaan yhteyttä lantionpohjaan ja opetellaan kivulle herkistyneen hermoston rauhoittamista.

Sähköhoitoa eli TENS-laitetta voidaan käyttää muun muassa lantion ja vatsan alueen kivunlievityksessä. Laitetta voidaan käyttää esimerkiksi kuukautiskipujen hallinnan apuna. Laitteen käyttö opetellaan vastaanotolla, jotta asiakas pystyy käyttämään laitetta itsenäisesti aina tarvittaessa. Nykyisin markkinoilla on hyvin helppokäyttöisiä, langattomia ja huomaamattomia kuukautiskivun hallintaan suunniteltuja TENS-laitteita. Myös lämpöhoitoa, kuten lämpötyynyjä voidaan hyödyntää lihasten rentouttamiseksi ja kivun lievittämiseksi.

Lantionpohjan fysioterapeutti ohjaa myös virtsaamisen ja suolen toiminnan häiriöissä, kuten ulostamiskivussa tai virtsaamisvaikeuksissa.

Endometrioosin leikkaushoidon jälkeen fysioterapia on oleellinen osa leikkausarpien hoitoa. On tärkeää, että arvista muodostuu joustavia ja vältetään niin sanottujen arpikiinnikkeiden muodostuminen. Vatsan alueen leikkaus saattaa myös vaikuttaa lantionpohjan ja koko vatsakapselin toimintaan, minkä takia lantionpohjan fysioterapiassa varmistetaan, että vatsakapselin toiminta palautuu leikkauksen jälkeen normaaliksi.

Endometrioosi ja seksuaalisuus

Endometrioosi vaikuttaa lähes aina seksuaalielämään. Esimerkiksi endometrioosihoidon lääkitykset ja hoitotoimenpiteet vaikuttavat seksuaalisuuteen. Lisäksi yhdynnästä voi aiheutua kipua, joka tuntuu joko yhdynnän aikana tai sen jälkeen. Jos yhdynnässä on ollut kipua aiemmin, voi se aiheuttaa seuraavalla kerralla kivun pelkoa. Tämä kivun pelko aiheuttaa lantionpohjan lihasten jännittymistä, emättimen aukon supistumista ja orgasmin saamisen vaikeutta. Lisäksi kivut voivat aiheuttaa haluttomuutta ja ristiriitoja parisuhteessa.

Yhdyntäkivut voivat vaihdella ulkosynnyttimien tasolta tuntuvista kivuista emättimen pohjassa tuntuviin kipuihin. Osalla kaikenlainen liike emättimessä aiheuttaa kipua. Kipua voi olla vaikea ennakoida etukäteen. Yhdyntäkipuun on mahdollista vaikuttaa erilaisia asentoja kokeilemalla, liukuvoiteiden käytöllä ja riittävällä esileikillä. Usein kipua voidaan vähentää kommunikoimalla yhdynnän aikana esimerkiksi nautintoa ja kipua tuottavista asioista.

Syvemmällä tuntuviin kipuihin voi olla mahdollista vaikuttaa endometrioosin hoidolla. Ulkosynnyttimien alueen kipua voidaan hoitaa erilaisilla paikallishoidoilla. Yhdyntäkipujen hoidossa fysioterapia on keskeisessä roolissa.

Endometrioosilla voi olla negatiivista vaikusta kehonkuvaan, mikä omalta osaltaan voi vaikuttaa haitallisesti seksuaalisuuteen. Esimerkiksi leikkausarvet ja lääkkeiden aiheuttama turvotus vaikuttavat kehonkuvaan. Yhdessä kivun kanssa kehonkuvan muutokset voivat aiheuttaa kokemuksen ”viallisuudesta”.

Koska endometrioosi vaikuttaa seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen, seksuaalineuvonnasta tai seksuaaliterapiasta on usein hyötyä. Seksuaalineuvontaa voidaan usein toteuttaa endometrioosin vastaanottokäyntien yhteydessä, kun taas seksuaaliterapia vaatii usein omat käynnit.

Endometrioosi ja hedelmällisyys

Vaikka endometrioosi alentaa hedelmällisyyttä ja endometrioosia sairastavilla esiintyy muita enemmän lapsettomuutta, ei endometrioosi automaattisesti tarkoita lapsettomuutta. Hedelmällisyyteen vaikuttaa muun muassa endometrioosipesäkkeiden sijainti ja määrä. Endometrioosin lääkehoito estää uusien endometrioosipesäkkeiden muodostumista, joka voi auttaa hedelmällisyyden säilyttämisessä. Endometrioosin kontrolleissa voidaan arvioida tilannetta myös hedelmällisyyden kannalta.

Jos endometrioosipotilaalla on lapsettomuusongelmaa, hoidoksi suositellaan usein koeputkihedelmöityshoitoa, mikäli kiputilanne ei ole erityisen hankala. Endometrioosin leikkaushoito saattaa parantaa raskauden mahdollisuutta. On myös muistettava, että endometrioosipotilas voi tulla raskaaksi myös ilman mitään hoitoja. Raskaus ja pitkä imetysaika usein rauhoittavat endometrioosin oireita.

Epäiletkö itselläsi olevan endometrioosi tai kaipaatko apua endometrioosin hoidossa? Medisportissa pääset helposti gynekologin, seksuaaliterapeutin ja lantionpohjan fysioterapeutin vastaanotoille.

Ota yhteyttä ja varaa aika gynekologille tai lantionpohjan fysioterapeutille soittamalla Kaukajärven toimipisteeseemme p. 03 314 38100 tai jätä viesti yhteydenottolomakkeellamme.

Endometrioosiviikkoa vietetään tällä viikolla 20.-26.3.2023. Teemaviikon tavoitteena on kannustaa puhumaan avoimesti ja rohkeasti gynekologisesta sairaudesta ja siihen liittyvistä oireista sekä tuoda näkyväksi sitä, miten suurta joukkoa endometrioosi koskettaa. Endometrioosin kanssa eläviä on Suomessa jopa 200 000, mutta yleisyydestä huolimatta sairaus on monelle tuntematon ja diagnoosiviive on edelleen 6-9 vuotta. Vuoden 2023 teemana on hoitokokemus ja se näkyy myös teemaviikolla.

Kirjoittajat:

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, seksuaaliterapeutti Sami Onoila

Lantionpohjan fysioterapeutti Eeva-Maria Halminen

Luka Nurmi Suomen historian ensimmäinen Jääradan Legends luokan Suomenmestari - Kaksi osakilpailuvoittoa ja yksi hopeasija oli Ferrarin Maailmanmestarilta suvereeni näytös

Mon, 13 Mar 2023 16:13:06 GMT

Menestyksekkäällä autourheilu-urallaan vuonna 2020 ja 2021 kaksi Legends autojen asfaltilla ajettua ratamestaruutta voittanut tamperelainen Luka Nurmi, 18, nappasi niin uransa kuin koko Suomen autourheiluhistorian ensimmäisen Legends autojen Jääradan Suomenmestaruuden.

Kaksi viikkoa sitten Ylivieskassa ajetussa sarjan avauskilpailussa Nurmi saavutti toiseksi korkeimmat pisteet. Nyt maaliskuun toisena viikonloppuna Ruotsin Morjärvellä ajetussa sarjan toisessa sekä kolmannessa osakilpailussa Nurmi ajoi kaksi suvereenia voittoa, joiden myötä hänet kruunattiin kautta aikain Autourheilun Kansallisen Keskusliitto AKK'n ensimmäiseksi Legends luokan Jääradan Suomenmestariksi.

- Kaksi viikkoa sitten Ylivieskassa voitin alkuerän, mutta sitten finaaliin sain huonon lähdön ja jouduin tyytymään toiseksi korkeimpiin pisteisiin. Kuitenkin samalla huomasin kuinka ratkaisevassa roolissa lähtö näytteli ja siten osattiin parantaa auton säätöjä tähän sarjan toiseen kilpailuviikonloppuun. Se oli ehdottomasti menestyksen avain ja erinomaisten lähtöjen siivittämänä voitin niin lauantain ja sunnuntain finaalit, tuore Suomenmestari kertoo.

- Vaikka nimeni nyt kirjataan Suomen autourheiluhistorian kirjoihin ensimmäisenä Legends luokan Suomenmestarina niin ilman erinomaista tiimiä ei tätäkään tulosta olisi saavutettu. Legends autoja ja varaosia maahantuova Iceboys Racing ja erityisesti sen mekaanikot tekivät autostani todella helpon ajettavan sekä ennen kaikkea sellaisen raketin, että lähdössä pääsin ampaisemaan johtoasemaan. Nyt palkintokaapissani on Legendsin Jääradan ja myös asfalttiradan Mestaruuspokaalit. Enää ei kolmikosta puutu kuin Legendsin sorasarjan Mestaruus, joten ehkäpä sitä sitten ensi kesänä, Luka Nurmi pohtii.

Jääradan SM-sarjan epävirallisesti SM-loppupisteet: Top-4:

1. Luka Nurmi 96

2. Jose-Niko Kantola 74

3. Pasi Pelkonen 73

4. Henri Tuomaala 69

Luka Nurmen autourheilu-uran parhaimmat saavutukset:

- 2023: SM Jäärata Legends SUOMENMESTARUUS

- 2022: Ferrari Challenge EM-sarjan PRONSSIA

- 2021: Ferrari Challenge MAAILMANMESTARUUS

- 2021: Ferrari Challenge EM-sarjan PRONSSIA

- 2021: Legends PRO-luokan MESTARUUS

- 2020: Porsche Sprint Challenge NEZ MESTARUUS

- 2020: Legends Semi-PRO luokan MESTARUUS

- 2019: Porsche Sprint Challenge NEZ PRONSSIA

- 2019: RalliCross RX-Academy: 5.

- 2018: Kartingin SM-sarja, OK PRONSSIA

- 2017: VUODEN TULOKASKULJETTAJA

- 2017: Kartingin SM-sarja, OKj: HOPEAA

- 2016: Rotax MAX Challenge MM-finaalit: PRONSSIA

- 2016: Kartingin BNL-sarja, Rotax: PRONSSIA

- 2016: Kartingin Rotax MAX Challenge Finland: HOPEAA

Jääkiekkoa Islannissa

Sun, 26 Feb 2023 09:59:48 GMT

Vuoden ensimmäinen turnausvalvonta on takana ja arki on jatkunut sen jälkeen jälleen Medisportissa. Turnaus oli U20 ikäluokan II divisioonan B ryhmän MM-kisat, jotka järjestettiin Islannissa.

Pelipaikkana oli Reykjavik. Turnaus oli jälleen positiivinen kokemus siitä, miten laajasti lajia nykyisin maailmalla harrastetaan. Saimme tutustua muun muassa Mexicon ja Taiwanin jääkiekkokulttuuriin. Osa kyseisten joukkueiden pelaajista taisi kuitenkin tulla Pohjois-Amerikasta.

Olosuhteet turnaukselle olivat hyvät ja turnaus oli onnistuneesti järjestetty. IIHF:n Medical Supervisorina tehtäväni turnauksissa on tukea ja valvoa joukkueiden ja paikallisorganisaation toimintaa pelaajien terveyden vaalimiseksi. Samaan aikaan pelatut käsipallon MM-kisat, jossa Islanti oli mukana, karsivat jonkin verran katsojia jääkiekolta. Islannin peleissä oli yleisöä kuitenkin melko mukavasti ja tunnelma sen mukaista. Muiden maiden faneja oli saapunut myös paikalle kannustamaan omiaan.

Pelit olivat vauhdikkaita ja innostus lajiin näkyi kentällä. Yritystä oli paljon ja tuloksesta taisteltiin pelin loppuun asti. Kaikkiaan 15 ottelua pelattiin viikon aikana. Jokaisella joukkueella oli siis viisi ottelua pelattavanaan seitsemän päivän aikana. Kiina vei lopulta voiton, Belgia sijoittui toiseksi ja pronssin voitti Serbia. Kotijoukkue Islanti jätettiin lopulta neljännelle sijalle. Turnauksen voittaja nousee ensi vuonna pelaamaan U20 Div II A ryhmässä ja Mexico hakee uutta vauhtia U20 Div III A tasolta. Vakavilta loukkaantumisilta kyseisen turnauksen aikana vältyttiin.

Parina vapaapäivänä sai tutustua Reykjavikiin ja Islannin nähtävyyksiin. Kävimme muun muassa voimalaitoksella, joka käyttää vulkaanisen maaperän lämpöä energiantuotantoon. Vastaavasti he pumppaavat hiilidioksidia maaperään. Sekaan syötetään mineraaleja, joiden vaik utuksesta syntyy uutta kiviainesta parin vuoden kuluessa.

Blue Lagoon oli tietysti koettava, kun Islantiin asti oli matkustanut. Siellä saimme kuulla paikan taustoja ja historiaa sekä silikonipitoisen veden positiivisista vaikutuksista iholle. Vierailuajankohtana ilman lämpötila oli Islannissa poikkeuksellisen kylmä eli -14 astetta (joka suomalaisestakin tuntui jäätävältä). Vesi höyryili altaissa niin, ettei välillä nähnyt eteensä, mutta lämpimässä ulkoaltaassa oli mukavaa ja rentouttavaa kuluttaa aikaa.

Matkalla maan eteläosiin sai kokea ja nähdä tuota karua laavakiven peittämää ”kuumaisemaa”, jossa astronautitkin ovat harjoitelleet kuuhun laskeutumista. Metsää ei maassa paljoakaan ole ja puunjalostusteollisuudella ei tällä hetkellä taida maassa olla tulevaisuutta. Matkailu onkin nykyään merkittävä tulolähde maassa, jossa vierailee noin kolme miljoonaa turistia vuodessa.

Saimme kokea sääolosuhteiden vaihtelun vierailumme aikana, kun kylmän pakkasjakson jälkeen lämpötila nousi plussalle ja vettä satoi noin 42 mm vuorokauden aikana. Sen jälkeen kylmää ja lumisadetta uudelleen sekä seuraavana päivänä myrsky, joka paikallisten mukaan oli vain "kova tuuli." Ulkona kävely oli kyllä haastavaa, kun puuskissa tuuli taisi puhaltaa 40 m/s nopeudella.

Positiivinen palaute on annettava makuelämyksistä, joita paikallinen ruokakulttuuri tarjosi. Hintatasoltaan Islanti pärjää kyllä hyvin suomalaisille. Sain varoituksen kaverilta, joka kertoi nauttineensa toisen henkilön kanssa paikallisessa ravintolassa pari lasia talon punaviiniä. Lasku oli ollut vaivaiset 90 euroa.

Yhtä kokemusta rikkaampana jälleen Suomessa!

Medisportin yrittäjä, ylilääkäri

Markku Tuominen

Markku Tuominen on toiminut pitkään Suomen ja Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n lääketieteellisissä vastuutehtävissä ja väitellyt 2017 Tampereen yliopistossa tohtoriksi. Väitöskirjan aiheena Loukkaantumiset jääkiekon MM-kisoissa ja olympiakisoissa.

Medisportin Pirkkalan ja Pispalan toimipisteessä on aloittanut uusi fysioterapeutti, Antti Tervonen!

Wed, 15 Feb 2023 15:40:51 GMT

Medisportin Pirkkalan ja Pispalan toimisteessä on aloittanut uusi fysioterapeutti, Antti (Andy) Tervonen!

Ohessa Andyn esittely:

Morjesta! Olen Andy, fysioterapeutti, koulutettu hieroja ja fysiikkavalmentaja ja olen aloittanut vastaanoton Medisportin Pirkkalan ja Pispalan toimipisteillä. Uskon vahvasti ennaltaehkäisevään harjoitteluun ja siihen, että kuntoutuksen tulee sulautua osaksi lajiharjoittelua, liikunnallista arkea ja harrastamista. Olen toiminut kahden eri salibandyliigajoukkueen mukana pitkään, touhunnut tennispelaajien kanssa ammattilaisista harrastajiin, ja sen kautta urheiluvammojen hoito ja kuntoutus on tullut hyvin tutuksi.

Tampereelle olen päätynyt pohojosesta, olen Oulusta lähtöisin ja kuvailisin itseäni lepposana ja hyväntuulisena tyyppinä. Olitpa ammattiurheilija, tavoitteellinen harrastaja, arkiliikkuja tai mitä vaan tältä väliltä, olet lämpimästi tervetullut asiakkaaksi. Tavoitteeni on auttaa sinua kohti kivutonta arkea ja kehittää suorituskykyä harrastuksesi tai lajisi mukaisesti. Vastaanotoltani ei huumoria puutu.

Lämpimästi tervetuloa!

Kuules, laskiaissunnuntaita vietetään tällä viikolla, siispä laskiaispull...?

Hillolla.

Mitä nähtävyyttä, tekemistä suosittelisit Ouluun matkaajalle?

Torille kesäkahville!

Kerrohan vielä joku random fakta itsestäsi?

Olen aina ollut vahva puhuja, hain aiemmin opiskelemaan medianomiksi, toiveissa on ollut kokeilla joskus radiossa työskentelyä tai vaikka podcastin tekoa, kun vaan keksisi aiheen, mistä puhua tunnin. ☺️

Vapaita aikoja fysioterapiaan ja hierontaan Antti (Andy) Tervosen vastaanotolle Medisportin Pirkkalan ja Pispalan toimipisteissä ma-pe! Ajanvaraus: Pirkkala p. 050 3390 396, Pispala p. 03 3142 0100.

Medisportin adventtikalenteri 2022

Sat, 26 Nov 2022 15:11:14 GMT

Medisportin joulukalenteri on taas täällä, tänä vuonna hieman erilaisena, nimittäin adventtikalenterin muodossa! Onko sullakin "aina kiire, kiire jonnekkin?" etenkin näin marras-joulukuulla, jos vastasit, että "on, on, on", niin ei hätää, lähestyvän joulukuun kulmilla se on hyvinkin yleinen ilmiö. Adventtikalenterimme toimikoon muistutuksena ja antakoon vinkkiä joulun ajan rentoutumiseen, palautumisesta huolehtimiseen, kiireettömyyteen sekä syvemmällä tasolla joulurauhan löytämiseen. Seurailehan somessa! Kaikkea hyvää jouluusi!

Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy;

Sinne saattaa löytää vaikka paikallansa pysyy.

Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa,

Itsestäni etsittävä on mun joulurauhaa.
-Juha Vainio-

Toivotamme kaikille oikein hyvää, lämmintä ja levollista joulua ja joulunaikaa! ��✨️

Toimipisteemme ovat suljettu 24.12.-26.12., mutta Kaukajärven ja Pispalan toimipisteet ovat avoinna taas ti 27.12.:

Kaukajärven lääkärikeskus
Ti 27.12. - To 29.12. 8-18
Pe 30.12. 8-16

Pispalan lääkäriasema
Ti 27.12. - To 29.12. 8-16
Pe 30.12. 8-15

Pirkkalan lääkäriasema
Ti 27.12. - Pe 30.12. suljettu

Kaikkea hyvää jouluusi! ❤

Toivoo, Medisportin väki

Luukku 4.

Ravitsemusterapeuttimme Annen ja kuntoutusohjaamme Idan ajatuksia pysähtymisestä jouluviikolla:

1️⃣ Tulis joulu, niin sais yölläkin syödä! �� Siinä vanha sanonta, joka taitaa näinä aikoina olla monen mielessä. Ruoanlaitto ja leipominen ovat tärkeitä joulun ajan perinteitä ja suorastaan terapeuttisia, ainakin niille, jotka moisista touhuista pitävät. Anne rentoutuu joulun alla niinä hetkinä, kun saa tuijotella lumista, jouluista maisemaa tai takkatulta kahvia nautiskellen. Ja kyllä vaikka riisipuuron hidas hauduttaminenkin voi olla rauhoittavaa. Ja on täysin ok hankkia jouluruoat valmiina, jos kokkaaminen ei ole lempilaji!

2️⃣ Kuinka hyvä olet pyytämään apua? Suomessa on vahva pärjäämisen ja reippauden kulttuuri. Tämä tulee usein vastaanotolla näkyväksi siinä, että asioiden kanssa on jo todellakin sinnitelty pidempään. Individualistinen aika on painottanut ihmisen erillisyyttä ja erityisyyttä yhteisön merkityksen sijaan ja ihmisten jaksaminen on heikentynyt.

Sanotaan, että karsiminen on tärkeimpiä hyvinvointitaitoja ja askel palautumisen tiellä niin, että aikaa jää myös joutilaisuuteen ja asioiden ihmettelyyn yksin ja yhdessä. ✅️ Kanssakäyminen läheisten kanssa lievittää stressiä ja lisää voimavaroja, mikä edistää palautumista. Jouluun liitetyt mielikuvat yhteisöllisyydestä voivat kuitenkin syventää yksinäisyyden tunteita heillä, jotka viettävät joulua haluamattaan yksin. Jo pienikin teko, ystävällinen ele ja välittämisen osoitus voi olla toiselle iso asia, mutta rauhoittaa myös omaa mieltä: kuulumisten kysyminen naapurilta tai puhelu sukulaiselle, johon yhteydenpito on syksyllä jäänyt. ��

Idan viesti on, että älä aja itseäsi pärjäämiseen. Elämässä on kausittaisuutta, mutta huippu-urheilijakin tarvitsee lepopäiviä. Jos tuntuu, että palautumisessa on jotain häikkää, älä jää yksin. Medisportissa osaavat ammattilaisemme auttavat sinua tarvittaessa kaikenlaisissa palautumiseen liittyvissä pulmissa. ��

Ida palautuu mm. retkeillen ja nykyisin myös palapelin äärellä, otsalamppu tiukasti päässä, odotellen, josko petteri vois valon tuoda pimeään, jotta erottaisi mustan ja sinisen.

Maukasta joulun aikaa ja 4. adventtia kaikille, koetaan joulu kaikin aistein!

Luukku 3.

Fysioterapeuttimme ja naprapaattimme liikuntavinkit joulunajan palautumiseen:

1️⃣ Fysioterapeuttimme Eeva-Maria pysähtyy aika ajoin rauhoittumaan joogamatolle: Jooga ja rauhallinen kehonhuolto ovat hyviä liikuntavaihtoehtoja, jos loppuvuoden työkiireet ja/tai joulustressi painavat päälle. Niiden avulla voit harjoittaa tietoista ja hyväksyvää läsnäoloa, millä on myönteinen vaikutus mm. stressinsietokykyyn, tunnesäätelyyn, oppimiseen ja muistamiseen. Jopa immuunijärjestelmän toiminta voi tehostua!

Kun samalla syvennät hengitystä, vireystilasi laskee ja sammutat kehon stressitilaa. Syvähengitys toimii autonomisen hermoston säätelijänä: se aktivoi tärkeintä rentoutumisesta vastaavaa hermoa, vagushermoa. Myös rauhallinen liike ja venytys aktivoivat kyseisen hermon toimintaa, rentouttaa kehoa ja mieltä sekä laskee verenpainetta. Jooga ja kehonhuolto soveltuvat kaikille!

2️⃣ Naprapaattimme Jarkko nollaa kokeilemalla uutta: Aina aika ajoin kannattaa kokeilla jotain uutta lajia, tai ihan vaikka lähteä ulkoilemaan vähän kauemmas tai eri suuntaan kotiovelta. Itse kokeilin tällä viikolla kiipeilyä. Stressi unohtuu tehokkaasti, kun joutuu keskittymään 100% siihen, mitä tekee ja kroppakin saa mukavasti liikuntaa. @tre_kiipeilykeskus Suositus��

3️⃣ Fysioterapeuttimme Juha (tai hopitihopsis hupitihupsis koko vuoden ahkerasti Medisportissa reenannu joulukalenterijoulupukkimme ��) rentoutuu salilla: Voimaharjoittelu ja esim. kuntosaliharjoittelu, voivat myös auttaa rentoutumisessa! Kuntosaliharjoittelu on tavallaan jännitys -> rentoutus -harjoitus, jossa harjoitettavat lihasryhmät työskentelevät ja lepäävät vuorotellen. Joillekin treenaaminen on myös oiva stressinpurkukeino, kannattaa kokeilla! ��‍♂️ Liikkeen nimi: Kuusen kotiin tuoda saamme.

4️⃣ Fysioterapeuttimme Elise virkistyy lenkkeilemällä: Ei saanut koiraa kuviin lumen sekaan, mutta talvista maisemaa lenkkipoluilla riittää. �� Rauhallinen kävely on hyvää aikaa itselle, kohentaa mielialaa, lievittää stressiä sekä elvyttää kuormituksesta. Juttutuokio kävelyn lomassa ystävän, kumppanin tai perheenjäsenen kanssa piristää myös mieltä.

Elvyttävää ja valkeaa 3. adventtia! ❄️

Luukku 2.

Terveiset psykologi ja lyhytterapia porukaltamme Elinalta, Katjalta ja Suvilta. Vinkkejä tällä kertaa lyhytterapian näkökulmasta mielen rauhoittamiseen joulukiireiden keskellä:

❄️ 1. Vaihe ❄️

Vaihtoehto 1.

Keitä itsellesi kuppi kahvia/teetä/glögiä/marjamehua (tärkeä kohta). Sulje kaikki elektroniikka (ihan jokainen) ja istahda tuolille ikkunan ääreen ja katsele ulos.

Vaihtoehto 2.

Jos olet oikein rohkea ja voit varata hitusemman enemmän aikaa, siirry mukin kanssa ihan ulos asti istumaan, talon etu- tai takapihalle/parvekkeelle, jospa näkyisi ihan häivähdys luontoa jollakin suunnalla.

Vaihtoehto 3.

Jos sinulla onkin tämän kerran vallan ruhtinaallisesti aikaa, pakkaa kuuma juotava termariin ja hilpaise lähimetsään. Istahda.

❄️ 2. vaihe ❄️

Tuijottele hetki puuta/metsää/luontoa. On ihana, että silloin, kun joulunajan vilkkaus meinaa viedä liikaa tilaa aivoista, hyvin lähellä, ehkä takapihalla on paikka, jossa tunnelma on pysähtynyt. Sinne saa ja voi kadota ainakin viideksi minuutiksi. On tutkittu, että jo 5 minuuttia metsässä oleilu kohentaa mielialaa ja 20 minuutissa stressitaso laskee.

❄️ 3. vaihe ❄️

Voimavara- ja ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa ollaan aina kiinnostuneita niistä monista voimavaroista ja hienoista piirteistä, joita meistä jokaisesta löytyy. Sanohan itsellesi jotain kaunista ja kannustavaa kuten: ”hyvä minä!”, ”olet kyllä ihana”, ”aikamoisen huipputyyppi olet!”

Silitä itseäsi olkapäälle ja lähde toivottavasti pienen hymyn kanssa sekä hieman rauhallisemmasta ja levollisemmasta tunteesta kohti seuraavia askareita.

Viimeisissä kuvissa Medisportin lyhytterapeuttiharjoittelijamme Suvin ja työpsykologimme Elinan palautumiskeinoja:

1️⃣ Lyhyterapeuttiharjoittelijamme Suvi rauhoittuu talvisessa hämärässä notskin äärellä.

2️⃣ Psykologimme Elinan palautumista edistää, jos pystyy välillä siirtämään ajatuksensa täysin muualle. Liikunta tai kaikenlaiset taideharrastukset ovat tässä oiva apu. Elinan oma suosikki on taivaanrannan maalailu.

Rentoa joulumieltä ja voimaannuttavaa 2. adventtia toivottaen! ��

1. luukku

Hoitsujen ja lääkäreiden ohjeet jouluun valmistautumiseen ja joulurentouden löytämiseen:

Ammatillisesta näkökulmasta hoitajat ja lääkärit yleensä lähtee helpottamaan palautumista: kartoittamalla riittävän palautumisen määrä. Sopiva kuormitus on elimistölle suotuisaa, mutta jokaisen on löydettävä kuormituksen ja palautumisen välinen tasapaino. Unen aikana elimistömme lataa patterit parhaiten ja, kun patterit on hyvin ladattu, elimistö ja mieli kestää paremmin päivän rasituksen. Uni ja palautuminen ovat edellytyksiä sille, että jaksaa pitää yllä terveellisiä elämäntapoja. Myös päivän aikana on mahdollista ja tärkeää ladata pattereita hyväksi havaitsemillaan keinoilla. Hyvä lähtökohta on, että tekee joka päivä jotain mukavaa, jotain mistä tulee hyvä fiilis, vaikka se olisi sitten ihan pienikin asia. ��

Jokaisella meillä on käytössä omia konstejamme palautumisen toteuttamiseen päivän aikana. Yksi ottaa tupluurit sohvalla (urbaani sanakirjasta tarkastettua: tupluurit = pienet nokoset/päiväunet, ei ollut sairaanhoitaja Mervin oma murresana), toinen pulahtaa avantoon, kirkasvalohoidostakin saadaan apua ja tietenkin lenkkeily raikkaassa ulkoilmassa on vanha hyväksi havaittu konsti. Oma aika ystävien kanssa on myös äärimmäisen antoisaa ja saa hyvää palautumista aikaan. ��

Palautumisen kartoittamiseen voidaan käyttää myös erilaisia mittareita esim. FirstBeat hyvinvointianalyysi antaa hyvin luotettavan kuvan mm. kehossa tapahtuvasta fyysisestä ja psyykkisestä kuormittumisesta ja palautumisesta. Huomaathan, että jos Firstbeat kiinnostaa, niin se löytyy Medisportin Black friday tarjouksessa vielä ti 29.11. asti -20% 119,20€ (ovh. 149€): www.urheilutuki.fi/palvelut

Kuvissa Medisportilaisten hoitsujen ja lääkärien rentoutumistapoja:

1️⃣,2️⃣ Sairaanhoitajamme Mervi ottaa "omaa aikaa" sohvalla (kyllä, kuvassa on myös koira) sekä houkutteleva pulahduskuva, "kyllä latauduin"!

3️⃣ Työterveyshoitajamme Tanjalla kätevä kirkasvalolamppu työpisteellä "ei väsytä yhtään!"

4️⃣ Uusi työterveyshoitajamme Emilia rentoutuu pelaamalla padelia

5️⃣ Lääkärimme Merja ammentaa energiaa hoitokoirien kanssa lenkkeilystä

6️⃣ Hoitajamme Ritva nauttii winter wonderlandista

7️⃣ Yrittäjä, sairanhoitajamme Liisa chillaa ottamalla tupluurit ja lukee

8️⃣,9️⃣ Hoitajamme Maarit palautuu mm. ateljessaan, lukemalla ja takkatulen loimussa

Millä keinoilla sinä palaudut?

Tunnelmallista 1. adventtia! ��

Kansainvälinen konferenssi aivotärähdyksistä urheilussa

Thu, 17 Nov 2022 15:14:16 GMT

Lokakuinen viikko 25.10-30.10.2022 vierähti Amsterdamissa aktiivisen työn merkeissä.

Tiistai 25.10.2022 oli matkapäivä ja se alkoi Finnairin bussivuorolla Helsinkiin. Helsingistä päästiin vihdoin etenemään lentämällä Amsterdamiin. Kongressihotelli sijaitsi noin 6-7 kilometriä keskustasta, lähellä Johan Cruijff Arena jalkapallostadionia, mihin 18 kerroksen hotellihuoneen ikkunasta oli loistava näkymä. Stadion on jalkapallojoukkue Ajaxin kotistadion.

Keskiviikoksi oli järjestetty Collision Sport Groupin palaveri, missä olin mukana yhdessä Mark Aubryn kanssa Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n edustajana. Mukana kokouksessa oli NHL, NFL, AFL, CFL, World rugby ja FIFA sekä UEFA. Päivä oli antoisa, vaihdettiin eri lajien ja liigojen ajatuksia urheilijoiden turvallisuuden ja terveyden parantamiseksi.

Torstaina ja perjantaina oli vuorossa kuudes kansainvälinen tutkijoiden aivotärähdys symposiumi. Tämä kongressi oli jatkumoa Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n vuonna 2001 käynnistämän symposiumin ketjulle. Tavoitteena on kehittää edelleen urheilussa tapahtuneiden aivotärähdysten diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta sekä ennaltaehkäisyä. Myös Medisportin keikkalääkäri, liikuntalääketieteen erikoislääkärin Timo Hännisen tutkimus oli esillä konferenssissa. Hännisen tutkimus käsitteli SCAT5- työkalulla tehtyjen lähtötasotestien reabiliteettia eli, miten luotettavasti ja toistettavasti käytetty mittari kuvaa haluttua ilmiötä.

Lauantaina jatkettiin Expert groupin kanssa kansainvälisten konsensuslauselmien rakentamista. Tämä oli uusi kokemus ja haaste itselle. Aina ei ole helppoa löytää konsensusta noin 30 kokousosallistujan kanssa. Uskon, että työn tulokset vaikuttavat positiivisesti urheilun terveellisyyteen. Sunnuntaina kokoontui vielä monikansallinen SCAT6 työryhmä, joka rakensi uudistunutta lomaketta edellispäivän konsensuksen pohjalta. SCAT6 on työkalu terveydenhuoltohenkilöstölle aivotärähdysdiagnoosin tekemisen tueksi.

Lisäksi lauantaina oli IIHF:n lääketieteellisen komitean kokous, jossa ehdin aina välillä tauoilla pikaisesti poikkeamaan ja pitämään oman esitykseni muun muassa jääkiekon vammojen kehityksestä viimeisen kahdeksan vuoden ajalta. Komitea oli kokonaisuudessaan paikalla myös koko aivotärähdys symposiumin ajan ja avauspäivänä IIHF:n presidentti Luc Tardif piti myös oman puheenvuoronsa symposiumin edustajille, joita oli yli 600 henkilöä (tutkijaa) paikalla

Viikko oli siis varsin monipuolinen ja kiireinen, mutta sai taas ammennettua uusia ajatuksia ja energiaa työhön antoisaan.

Medisportin yrittäjä, ylilääkäri

Markku Tuominen

Markku Tuominen on toiminut pitkään Suomen ja Kansainvälisen jääkiekkoliiton lääketieteellisissä vastuutehtävissä ja väittellyt 2017 Tampereen yliopistossa tohtoriksi. Väitöskirjan aiheena Loukkaantumiset jääkiekon MM-kisoissa ja olympiakisoissa.

Vulvodyniaan on olemassa hoitovaihtoehtoja

Thu, 10 Nov 2022 15:09:22 GMT

Vulvodynialla tarkoitetaan oireyhtymää, jossa esiintyy ulkosynnyttimien kipua ja kirvelyä yli kolmen kuukauden ajan. Vulvodynian tavallisin oire on yhdyntäkipu, joka tuntuu emättimen aukossa ja voi estää yhdynnän kokonaan. Vulvodynia on yleinen, mutta alidiagnosoitu oireyhtymä, jota esiintyy arviolta 15 prosentilla. 

Vulvodynian hoidossa paras hoitovaste saavutetaan moniammatillisella yhteistyöllä. Vulvodynian hoidossa keskeistä on lantionpohjan fysioterapia, kivun ja vulvodynian mahdollisen syyn hoitaminen sekä seksuaalineuvonta tai seksuaaliterapia.

Yleistä vulvodyniasta

Vulvodynia on yleensä alle 30-vuotiaiden vulvallisten kipuoireyhtymä, jossa ulkosynnyttimien alueella on epämiellyttäviä tuntemuksia , kuten kipua ja kirvelyä sekä yhdyntävaikeuksia. Vulvodyniasta puhutaan, kun kivun aiheuttajalle ei löydy muuta selvää syytä ja kipu on kestänyt 3 kk tai pidempään . Kipualueella ei välttämättä ole ulkoisia merkkejä kivusta. Vulvodyniaan on usein liitoksissa vaginismus eli emätinkouristus, jossa lantionpohjan lihakset jännittyvät tahdosta riippumattomasti esimerkiksi kosketuksen laukaisemana.

Useimmiten kivun laukaisee kevytkin kosketus emättimen eteisen alueella. Oireet voivat olla paikallisia, jolloin kipu kohdistuu tiettyyn osaan ulkosynnytinaluetta, kipukohdat voivat näkyä punoittavina. Oireet voivat olla myös yleisiä, jolloin koko ulkosynnytinalue voi oireilla epämääräisesti, kuten puutuen, kirvellen tai poltellen. Tällöin selkeää kipupistettä ei yleensä löydy, kipu voi olla jatkuvaa ja säteillä pakaroihin ja reisiin. Istuminen yleensä voimistaa oiretta, ja oire usein pahenee iltaa kohti.

Diagnosointi sekä paikallisen ja yleistyneen vulvodynian luokittelu perustuvat koettuihin kipuoireisiin ja lääkärin kliiniseen tutkimukseen.

Mahdollisia syitä

Vulvodynian syitä ei tunneta täysin. Oireiden tausta on usein monitekijäinen ja yksilöllistä vaihtelua on paljon. On kuitenkin joitakuita yhteisesti yleisiä altistavia tekijöitä. Yhdistelmäehkäisypillereiden käytöllä ja aloittamisella etenkin nuorella iällä epäillään olevan yhteyttä vulvodyniaan. Yhdistelmäehkäisypillerit ohentavat limakalvoja, jolloin limakalvo on alttiimpi kivulle.

Toistuvat urogynekologiset tulehdukset , kuten hiiva-, virtsatie- tai emätintulehdukset tai sukupuoliherpeksen jälkitila saattavat herkistää kipuhermopäätteitä, jolloin kipu saattaa kroonistua. Toisinaan vulvodynian taustalla voi löytyä muita sairauksia, esimerkiksi punajäkälä tai valkojäkälä.

Virtsarakon toimintahäiriöt ja esimerkiksi lantionpohjan jännitystilat sekä psyykkiset tekijät , kuten ahdistus, masennus ja kivun pelko voivat olla altistavia tekijöitä. Toisaalta kivun pelko luo herkästi noidan kehän vulvodynian ympärille: pelko lisää lihasjännitystä, mikä voimistaa kosketus- ja yhdyntäkipua, mikä lisää entisestään kivun pelkoa – kierre on valmis. Vulvodyniasta kärsivillä onkin usein lantionpohjan lihasten ylijännitystä. Kipu voi ilmaantua ensimmäisten tamponien laittojen tai seksikertojen aikana. Kipu ja kivun pelko vaikuttavat merkittävästi seksin mielekkyyteen, millä voi olla mielialaan ja parisuhteeseen vaikutuksia.

Vulvodynian taustalla voi olla myös stressi. Stressi vaikuttaa lantionpohjan lihaksiin, hengitykseen, autonomiseen hermostoon ja kipuaistimuksen voimakkuuteen. Vulvodyniaoireet voivatkin pahentua tai alkaa stressaavassa elämäntilanteessa. Stressin taustalla voi olla myös fyysistä, henkistä tai seksuaalista väkivaltaa.

Hoito

Itsehoito

Omatoimisella itsehoidolla voi tehokkaasti lievittää vulvodyniaoireita ja jopa parantaa oireet. Intiimialueen hoidolla pidetään genitaalialueen limakalvojen kunnosta huolta. Limakalvoja ärsyttäviä saippuoita ja pesuaineita on syytä välttää, vesihuuhtelu kerran päivässä riittää. Hajustamaton ja väriaineeton intiimiöljy tai -rasva hoitaa limakalvoa, parantaa limakalvon kuntoa ja helpottaa tätä kautta kipuoiretta. Häpykarvoituksen poistoa häpyhuulten alueelta ei suositella, sillä se saattaa voimistaa oireita paikallisen ihoärsytyksen, mahdollisen karvatupen tulehtumisen ja takaisin kasvavan terävän sängen takia.

Pikkuhousunsuojia ei suositella käytettävän päivittäin. Jos kuukautissuojana käytetään terveyssidettä, on side tärkeää vaihtaa tarpeeksi usein. Terveyssiteenä on hyvä käyttää tuotteita, joissa on mahdollisimman vähän kemiallisia aineita, jotka voisivat aiheuttaa limakalvolle ärsytystä. Tamponia tai kuukautiskuppia kannattaa liukastaa esimerkiksi intiimigeelillä ennen laittoa hankauksen ja ärsytyksen vähentämiseksi.

Mukavan, puristamattoman (alus-)vaatetuksen käyttö auttaa välttämään hankausta ja kiristystä, sillä kiristävät, hankaavat tai kovat materiaalit alus- ja päällihousuissa voivat aiheuttaa ja voimistaa oireita. Alushousuissa on hyvä suosia vaaleita ja hengittäviä luonnonmateriaaleja, sillä esimerkiksi väriaineet saattavat aiheuttaa ja voimistaa limakalvo-oireita. Alushousujen pesussa kannattaa käyttää allergiasoimatonta ja hajustamatonta pyykinpesuainetta ja jättää huuhteluaineet kokonaan käyttämättä.

Rentoutuminen vähentää stressiä ja lievittää kipua. Keskushermoston hälytysjärjestelmän rauhoittuessa kipuherkkyys laskee. Esimerkiksi hengitysharjoitukset vaikuttavat suoraan autonomisen hermoston rentoutumisesta vastaavaan, parasympaattiseen osaan. Vatsan jatkuvaa sisään vetämistä on hyvä välttää, sillä se vaikuttaa hengittämiseen, lantionpohjan lihasten jännittymiseen ja rentoutumisen vaikeutumiseen.

Omista oireista on hyödyllistä puhua omalle kumppanille. Kumppanin ymmärryksellä ja tuella on merkittävä vaikutus rentoutumiseen ja turvan tunteeseen, ja sitä kautta oireiden lievittymiseen.

Ruokavalio

Ruokavalion vaikutuksia vulvodynian hoidossa ei ole juurikaan tutkittu, mutta moni kokee saavansa ruokavalion hienosäädöstä apua. Nestettä on hyödyllistä nauttia päivittäin riittävästi, jotta virtsa säilyy tarpeeksi laimeana eikä ärsytä limakalvoa. Yleisimmin toimivimmaksi ruokavalioksi on koettu vähäoksalaattinen ruokavalio, jossa vähennetään oksaalihappoa sisältävien ruoka-aineiden määrää ravinnosta. Tällä pyritään helpottamaan virtsarakon ja virtsateiden kipua ja ärsytystä, kun virtsan oksalaattipitoisuus laskee, jolloin virtsa ei ärsytä yhtä voimakkaasti limakalvoja. Oksaalihappoa sisältävät ruoka-aineet ovat kuitenkin sangen terveellisiä, joten kokonaan oksaalihappoa sisältäviä ruoka-aineita ei kannata ruokavaliosta karsia.

Toistuvista virtsatie- ja hiivatulehduksista kärsivien on hyödyllistä nauttia happamia ja sokeroimattomia nesteitä sekä välttää vaaleita viljoja ja makeaa, sillä näin voidaan jonkin verran ennaltaehkäistä virtsatie- ja hiivatulehduksia. Maitohappotuotteilla (suun kautta ja/tai emättimen kautta) normalisoidaan bakteerikantaa, mistä on hyötyä edellä mainittujen lisäksi emätintulehdusten yhteydessä.

Suolen toiminnan helliminen ruokavalion ja liikunnan avulla sekä säännöllinen ulostaminen ehkäisevät ummetuksesta johtuvaa painetta ja voivat helpottaa etenkin yleistyneen vulvodynian oireita.

Apua syömisten koostamisessa saat tarvittaessa ravitsemusterapeutiltamme Anne Kartanolta.

Fysioterapia

Fysioterapiassa keskitytään helpottamaan kipuoiretta ja lantionpohjan lihasten ylijännitystä. Tärkeintä on löytää asiakkaalle yksilöllisesti parhaiten sopivat keinot.

Lantionpohjan lihasten ylijännitystä voidaan laukaista esimerkiksi opettelemalla hahmottamaan lantionpohjan lihasten supistamista ja rentouttamista. Tämän on todettu olevan hyvä kivunhallintamenetelmä, sillä siinä asiakas oppii hahmottamaan ja vähentämään tiedostamattomia lihasjännityksiä sekä tätä kautta hallitsemaan ja ennaltaehkäisemään kosketukseen liittyvää kipua. Tavoitteena on lisäksi se, että asiakas oppii tietoisesti hallitsemaan lihas- ja kipureaktioitaan kosketustilanteissa.

Paikallisia kipupisteitä voidaan laukaista ja ”sammuttaa” trigger-käsittelyllä, jolloin ensin etsitään kipua aiheuttava piste. Pistettä painetaan, jolloin kipu yleensä helpottaa ja lihakset rentoutuvat. Asiakas voi jatkaa trigger-käsittelyä kotona omatoimisesti tai kumppanin avustuksella. Painalluksen voi tehdä sormin tai sauvalla, tavoitteena on aina rentoutuminen ja kivun helpottaminen.

Herkistynyttä kipuaistimusta voidaan rauhoittaa myös turvallisesti laajennusharjoituksessa esimerkiksi dilataatiosauvan avulla. Tässäkin harjoituksessa tavoitteena on rentoutuminen ja kivun helpottaminen. Harjoituksen voi tehdä rauhassa kotona yksin tai kumppanin avulla.

Fysioterapiassa voidaan käyttää hoitomuotona myös elektroterapiaa eli sähköhoitoa, jolla vähennetään vulvodyniakipua. Hoito voidaan aloittaa alaselästä ristiluun alueelta ja jatkaa hoitoa lopulta myös emättimen sisältä. Elektroterapia ohjataan fysioterapeutin vastaanotolla, mutta hoitoa voi jatkaa omatoimisesti kotona fysioterapeutin ohjeiden mukaisesti.

Fysioterapiaan voi liittyä myös kireiden lihasten hierontaa tai faskiakäsittelyjä esimerkiksi vatsan, lantion tai hartian seudulta.

Medisportissa pääset suoraan lantionpohjan fysioterapeutin vastaanotolle. Fysioterapeuttimme Eeva-Maria Halminen ottaa vastaan lantionpohjan fysioterapia-asiakkaita Kaukajärven toimipisteessämme.

Seksuaalineuvonta

Seksistä on mahdollista nauttia monella tavalla, eikä vulvan kosketus saatikka emätinyhdyntä ole missään nimessä välttämättömiä mielekkään seksin harrastamiseksi. Yksin tai kumppanin kanssa tehdyt hellyys- ja kosketusharjoitukset auttavat lisäämään kosketusluottamusta ja tunnistamaan kehon reaktioita.

Genitaalialueen kosketuksessa voi olla hyvä käyttää liukastetta limakalvoärsytyksen vähentämiseksi. Vesipohjainen, neutraali, aromi- ja väriaineeton liukastevoide on hyödyllinen, sillä se vähentää mekaanista ärsytystä limakalvolla. Suuseksisuojan käyttö lieventää kosketuksen painetta oireilevalla alueella.

Laadukkaita sauvoja ja vibraattoreita voidaan käyttää kipuaistimuksen rauhoittamiseen ja nautinnon lisäämiseen. Materiaalivalinnassa kannattaa kiinnittää huomiota, että materiaali ei ärsytä limakalvoa. Tällaisia materiaaleja ovat muun muassa kovaksi puristettu silikoni, kovamuovi ja lasi.

Avainasemassa ovat rauha, hyväksyminen ja rentoutuminen. Kommunikaatio toisaalta itsensä, mutta myös kumppanin kanssa auttavat rentoutumaan. Eteneminen rauhassa antaa riittävästi aikaa kiihottumiselle ja rentoutumiselle, mikä vähentää kipua.

Medisportissa voit varata ajan seksuaaliterapiaan ja -neuvontaan. Gynekologimme ja seksuaaliterapeuttimme Sami Onoila ottaa vastaan asiakkaita Kaukajärven toimipisteessämme.

Psykologiset hoitomuodot

Jos vulvodyniaoireiden taustalla on fyysistä, henkistä tai seksuaalista kaltoinkohtelua, voi olla hyödyllistä aloittaa vulvodynian hoito psykologisilla hoitomuodoilla ennen fyysisten hoitomuotojen aloittamista. Varaa aika Medisportin psykologeille, jos koet vähäistäkin tarvetta keskusteluavulle.

Lääkehoito

Vulvodynian lääkehoito pyritään kohdistamaan vulvodynian aiheuttajaan. Jos vulvodynian aiheuttajaksi paljastuu esimerkiksi ihosairaus, kuten punajäkälä, keskitytään hoidossa taustalla olevan sairauden hoitamiseen.

Koska yhdistelmäehkäisypillereiden on arveltu vaikuttavan vulvodyniaoireiluun, on ehkäisypillerien käyttöä hyvä tauottaa vähintään 3-6 kuukauden ajaksi oireiden rauhoittamiseksi. Erityisesti ehkäisypillereiden tauottaminen on tärkeää, jos vulvodynia liittyy toistuviin hiivatulehduksiin.

Paikallinen estrogeenivoide/-puikko riittävällä annoksella vahvistaa ulkosynnyttimien limakalvoa. Jos paikallisesti vaikuttavaa hormonivoidetta ei voi käyttää, voidaan käyttää myös intiimialuetta kostuttavia hormonivapaita voite i ta. Vulvodynian kipupisteiden arkuutta on mahdollista hoitaa pintapuudutusgeelien avulla, jotka lieventävät mm. kosketusherkkyyttä seksin tai trigger- tai laajenninharjoitteiden aikana sekä vähentävät kivun pelkoa. Ulkosynnyttimien alueelle voidaan tarvittaessa käyttää hermokipua paikallisesti lievittäviä voiteita. Toisinaan kipupisteitä voidaan käsitellä myös penslaamalla tai kipupisteiden paikallispuudute-kortisonipistoksilla, joilla pyritään rauhoittamaan herkistyneitä kipuhermopäitä. Paikallispuudutteita tai lääkevoiteita käytettäessä on hyvä suojata kumppania suuseksisuojalla ja/tai kondomilla. Voimakkaammissa kipuoireissa voidaan tarvittaessa käyttää myös hermokipua rauhoittavia lääkkeitä suun kautta.

Toistuvien hiivatulehdusten yhteydessä on syytä käyttää hiivalääkitystä, jolla ehkäistään hiivatulehduksien toistumista. Toistuvien hiivatulehdusten yhteydessä on hyvä arvioida myös syytä tulehduskierteelle.

Jos mistään muusta hoitokeinosta ei ole riittävästi apua, voidaan tilanteen mukaan harkita myös leikkaushoitoa, jossa herkistynyt ihoalue poistetaan. Vaikeassa yleistyneessä vulvodyniassa myös ihon alle asetettavaa heikkoja sähkösignaaleja lähettävää laitetta voidaan mahdollisesti hyödyntää.

Vertaistuki

Et ole yksin. Vertaistukea tarjoaa muun muassa Korento ry, tutustu vertaistukimuotoihin täältä www.korento.fi/tukea

Muista, vulvodynia ei määrittele sinua. Sinulla on oikeus tulla kuulluksi. Sinulla on oikeus saada apua oireisiisi.

Ota yhteyttä ja varaa aika gynekologille, lantionpohjan fysioterapeutille, psykologille, ravitsemusterapeutille tai seksuaalineuvontaan soittamalla Kaukajärven toimipisteeseemme p. 03 314 38100 tai jätä viesti yhteydenottolomakkeellamme. Seuraavat vapaat ajat gynekologin vastaanotolle: ti 22.11. ja 29.11.2022.

Vulvodyniaviikkoa vietetään 7.–13.11.2022. Tämän vuoden teemana on elämänkaari.

Kirjoittajat:

Lantionpohjan fysioterapeutti Eeva-Maria Halminen

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, seksuaaliterapeutti Sami Onoila

Luka Nurmi neljänneksi nopein Ferrari Challenge MM-finaalissa Italiassa - Suomalainen teki näyttävän ohituksen entisesta Formula-1 kuljettaja Adrian Sutilista

Mon, 31 Oct 2022 16:07:51 GMT

Lokakuun viimeisenä lauantaina tamperelainen Luka Nurmi, 18, juhli Italian Imolan Formula-1 radalla uransa toista Ferrari Challenge Euroopanmestaruussarjan pronssimitalia ja seuraavana päivänä hän paketoi kaksivuotisen projektin MM-finaalien neljänteen sijaan.

Vuosi sitten Italian Mugellon radalla Nurmi starttasi kilpailuun paalupaikalta ja piti sijoituksensa lähdöstä maaliin. Täsmälleen samanlaisen suorituksen teki nyt ranskalainen Thomas Neubauer, joka johti 30 minuutin mittaista kilpailua sen lähdöstä maalilpulle saakka. Luka Nurmi onnistui tekemään yhden näyttävän ohituksen entisestä Formula-1 kuljettaja Adrian Sutilista ja sen myötä hän nousi vitossijalta neljänneksi.

Vaikka mitalisijoitus jäi tällä kertaa vain 2,5 sekunnin päähän, oli Nurmi silti erittäin tyytyväinen kahden vuoden aikana saavuttamaansa kahteen EM-pronssiin ja yhteen MM-kultaan.

- Kanssakilpailijat kolaroivat ensimmäisessä mutkassa ja sen myötä ajettiin kilpailun ensimmäinen osio turva-auton perässä. Kun kilpailu jatkui niin päätin kokeilla yllättää edelläni ajaneen Adrian Sutilin, joka painostukseni alla teki jarrutuksessa virheen ja pääsin radan ensimmäisessä mutkassa sisäkautta livahtamaan ohitse. Kuitenkin aika loppui kesken enkä siten saanut kärkikolmikkoa enää kiinni. Silti neljäs sija oli hyvä päätös pitkälle ja myös erittäin haastavalle kilpailukaudelle, Luka Nurmi kertoo.

- Kun kaksi vuotta sitten tämä Ferrari Challenge EM-ratasarjan projekti käynnistyi niin teimme kaksivuotisen suunnitelman EM-mitalin ja MM-tittelin saavuttamiseksi. Ne tavoitteet saavutettiin jo vuosi sitten ja sen myötä nyt hyvästellään tämä kilpasarja ja katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Se on kuitenkin varmaa, että vuonna 2023 minulla on edessäni niin ylioppilaskirjoitukset kuin pakollinen varusmiespalvelus. Nämä kaksi asiaa asettavat raamit tulevan vuoden suunnitelmille, Nurmi jatkaa.

Ferrari Challenge ratasarjan uudeksi Maailmanmestariksi ajoi ranskalainen Thomas Neubauer, joka kuluneella kilpailukaudella voitti GT World Challenge Endurance EM-sarjan mestaruuden. Tuore EM-sarjan Mestari Doriane Pin pokkasi MM-pronssimitalin ja sen myötä myös hänen kilpauransa tulee jatkumaan GT3-autojen ratasarjassa naisvaltaisessa Iron Dames tiimissä. Myös Luka Nurmen haaveena on nousta kilpailemaan GT3-autojen kilpasarjaan, jossa kuluneella kilpailukaudella espoolainen Konsta Lappalainen saavutti pronssimitalit niin GT World Challenge EM-sarjassa kuin äärimmäisen kovatasoisessa ADAC GT Masters ratasarjassa.

Lopputulokset Ferrari Challenge MM-finaali, Imola (Italia), su 30.10.2022, Yleiskilpailu Top-5

1. Thomas Neubauer (FRA), 19 kierrosta

2. John Wartique (BEL), +2,034s

3. Doriane Pin (FRA), +3,631s

4. Luka Nurmi (FIN), +6,035s

5. Adrian Sutil (GER), +9,269s

Luka Nurmen autourheilu-uran parhaimmat saavutukset

- 2022: Ferrari Challenge EM-sarjan PRONSSIA

- 2021: Ferrari Challenge MAAILMANMESTARUUS

- 2021: Ferrari Challenge EM-sarjan PRONSSIA

- 2021: Legends PRO luokan MESTARUUS

- 2020: Porsche Sprint Challenge NEZ MESTARUUS

- 2020: Legends Semi-PRO luokan MESTARUUS

- 2019: Porsche Sprint Challenge NEZ PRONSSIA

- 2019: RalliCross RX-Academy: 5.

- 2018: Kartingin SM-sarja, OK PRONSSIA

- 2017: VUODEN TULOKASKULJETTAJA

- 2017: Kartingin SM-sarja, OKj: HOPEAA

- 2016: Rotax MAX Challenge MM-finaalit: PRONSSIA

- 2016: Kartingin BNL-sarja, Rotax: PRONSSIA

- 2016: Kartingin Rotax MAX Challenge Finland: HOPEAA

Luka Nurmelle pronssia Ferrari Challenge Euroopanmestaruussarjasta - Imolan päätösosakilpailusta hopeinen palkintokorokesijoitus

Sat, 29 Oct 2022 13:22:03 GMT

Toista peräkkäistä kilpailukautta kansainvälisessä Ferrari Challenge Euroopanmestaruussarjassa ajanut tamperelainen Luka Nurmi, 18, uusi vuoden takaisen EM-pronssimitalin Italian Imolan F1-radalla ajetussa sarjan päätösviikonlopussa.

Sarjan ainoa suomalaiskuljettaja pokkasi lauantain kilpailusta yleiskilpailun toisen sijan ja oli keräsi sunnuntaisesta kilpailusta seitsemännen sijan. EM-pronssin myötä hän starttaa viidennestä lähtöruudusta sunnuntain MM-finaaliin.

- Imolan ensimmäiseen kilpailuun starttasin nelossijalta, mutta kun ensimmäisessä mutkassa kaksi nopeimpaa osui toisiinsa ja ajoivat ulos niin nousin toiselle sijalle, jota sitten pidin maaliin saakka. Vastaavasti sunnuntaiseen kilpailuun sain lähtöruuturangaistuksen kun aika-ajoissa ohitin kanssakilpailijan punaisten lippujen heiluessa. Silti 30 kilpailussa nousin kymmenneltä sijalta seitsemänneksi ja sen myötä pääsen pokkaamaan autourheilu-urani toisen EM-pronssimitalin, Luka Nurmi kertoo.

- Kilpailukausi oli kokonaisuudessaan vaikea. Vaikka kuinka tehtiin töitä auton kanssa niin sitä ei saatu sopimaan minulle entuudestaan tuntemattomille radoile. Vaikeuksien myötä EM-pronssimitali tuntuu voitetulta mitalilta ja siten toiveikkaana vitosruudusta starttaan huomiseen MM-finaaliin, hallitsevana MM-tittelistinä sunnuntaiseen MM-finaaliin lähtevä Nurmi jatkaa.

Ferrari Challenge EM-sarjan voitti ranskalainen Doriane Pin. Hopeiset mitalit matkasivat belgiaan John Wartiquen taskuun. 30 minuutin mittainen MM-finaali ajetaan sunnuntaina klo 11.55. Suomen aikaa. Sen kilpailun tapahtumia voit seurata suorana ns. Live-Stream lähetyksenä osoitteessa: https://youtu.be/u-K_9x7oxk4

Lopputulokset Ferrari Challenge Imola perjantai 28.10.2022: Yleiskilpailu Top-5:

1. Doriane Pin (FRA), 16 kierrosta

2. Luka Nurmi (FIN), +4,089s

3. John Wartique (BEL), +6.483s

4. Adrian Sutil (GER), +14,733s

5. Max Mugelli (ITA), +33,880s

Lopputulokset Ferrari Challenge Imola lauantai 29.10.2022: Yleiskilpailu Top-3:

1. Eliseo Donno (ITA), 16 kierrosta

2. Doriane Pin (FRA), +0,456s

3. Thomas Neubauer (FRA), +0,959s

---

6. Luka Nurmi (FIN), +4,388s

Ferrari Challenge EM-sarja 2022, loppupisteet 14/14 osakilpailua, PRO-luokka, Top-5:

1. Doriane Pin (FRA), Scuderia Niki – Iron Lynx, 213p

2. John Wartique (BEL), FML- D2P, 158p

3. Luka Nurmi (FIN), Formula Racing, 143p

4. Eliseo Donno (ITA), 56p

5. Adrian Sutil (FRA), 52p

Luka Nurmi jätettiin palkinnoitta Italian Mugellossa - Ferrari Challenge Euroopanmestaruus Ranskaan

Mon, 10 Oct 2022 05:37:15 GMT

Kolme viikkoa sitten Englannin Silverstonessa autourheilu-uransa toisen Ferrari Challenge EM-ratasarjan mitalin varmistanut tamperelainen Luka Nurmi, 18, jäi kauas tavoitteistaan Italian Mugellossa ajetussa sarjan kuudennessa osakilpailuviikonlopussa.

Sarjan ainoa suomalaiskuljettaja ja hallitseva MM-tittelisti jäi Mugellon lauantaisessa 30 minuutin mittaisessa kilpailussa palkintokorokesijoisten ulkopuolelle viidenneksi ja sunnuntaina neljänneksi. Vaikka pistesijoitukset olivat lohdutukselliset, niin silti hopeamitalia kohden ajava belgialainen John Wartique onnistui kummassakin kilpailussa Nurmea paremmin.

- Vuosi sitten täältä Mugellosta poistuin MM-titteli taskussa ja siten toiveikkain mielin tänne tulin kilpailemaan. Nyt kuitenkin hitaammat kanssakilpailijat olivat tiellä aika-ajoissa ja heitä väistellessä jouduin tyytymään kuudenteen lähtöruutuun. Lisäksi, kun kummassakin kilpailussa turva-auto vieraili useasti radalla niin käytännössä mahdollisuudet palkintokorokesijoituksiin kariutuivat huonoon lähtöpaikkaan, Nurmi harmitteli.

- Nyt minulla on seuraavat kolme viikkoa on aikaa keittää sitä kuuluisaa käärmekeittoa ja löytää parempaa vauhtia Italian Imolassa ajettavaan MM-finaaliin. EM-pronssimitali on jo varmistunut, joten nyt yritetään löytää rentoutta ja luottamusta kilpailukauden päätapahtumaa ja samalla Ferrarin vuosittaista isoa juhlaa kohden. Toisaalta nyt jälleen nähtiin, että 25 auton lähtöruudukossa on aika-ajoissa päästävä eturiviin ja siten olisi mahdollisuus voittaa eli aika-ajot tulevat Imolassakin nousemaan isoon rooliin, Nurmi tietää.

Ranskalainen Doriane Pin varmisti Ferrari Challenge EM-sarjan Euroopanmestaruuden, kun ajamatta on vielä kaksi osakilpailua ja belgialainen John Wartique vei sunnuntaisen voiton myötä EM-hopeamitalin 25 pisteen päähän.

Lopputulokset Ferrari Challenge EM-sarja, Mugello #1: la 8.10.2022: Yleiskilpailu Top-5:

1. Eliseo Donno (ITA), 16 kierrosta

2. Thomas Neubauer (FRA), +0.637s

3. Doriane Pin (FRA), +1,941s

4. John Wartique (BEL), +7.561s

5. Luka Nurmi (FIN), +10,914s

Lopputulokset Ferrari Challenge EM-sarja, Mugello #2: su 9.10.2022: Yleiskilpailu Top-5:

1. John Wartique (BEL), 15 kierrosta

2. Thomas Neubauer (FRA), +1.154s

3. Doriane Pin (FRA), +1,917s

4. Luka Nurmi (FIN), +6,406s

5. Max Mugelli (ITA), +8,614s

Ferrari Challenge EM-sarjatilanne 12/14 osakilpailua: PRO-luokka, Top-6:

1. Doriane Pin (FRA), Scuderia Niki – Iron Lynx, 184p

2. John Wartique (BEL), FML- D2P, 147p

3. Luka Nurmi (FIN), Formula Racing, 122p

4. Max Mugelli (ITA), 40p

5. Eliseo Donno (ITA), 38p

6. Adrian Sutil (FRA), 35p

Sydänterveystietoa

Thu, 29 Sep 2022 06:28:08 GMT

Sydänterveys koskettaa meitä kaikkia. Kun puhutaan sydänterveydestä, sillä tarkoitetaan sydänlihaksen ja sydämen verisuonien hyvinvointia.

Tänään 29.9. vietämme kansainvälistä Maailman sydänpäivää. Teemapäivän tavoitteena on kiinnittää huomio sydämiin ja kannustaa tekoihin sydänten terveyden hyväksi. Kun sydämen verisuonet toimivat hyvin ja sydänlihas on vahva, se vaikuttaa laajasti ihmisen hyvinvointiin sekä kehoon että mieleen. Yleisimpiä sydän- ja verisuonisairauksia ovat sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, aivoverenkiertohäiriöt, kohonnut verenpaine ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt.

Sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisemisen ja sydämen hoitamisen tärkeimmät kulmakivet ovat terveelliset elintavat; monipuolinen terveellinen ruokavalio, riittävä uni ja palautuminen sekä liikunta. Parhaiten jaksat pitää itsestäsi huolta, kun muistat viettää myös mukavia, rentouttavia hetkiä arjen keskellä sekä varaat vuorokaudesta noin kahdeksan tuntia nukkumiseen.

Erityisesti pitkäkestoinen, kohtuullisen rauhallinen liikunta on sydämelle hyväksi, tärkeintä kuitenkin on, että muistat liikkua! Jos liikunta ei ole kuulunut arkeesi, voit aloittaa pienin askelin, esimerkiksi 10 minuutin pieni kävely päivittäin tekee viikossa jo yli tunnin liikettä! Liikunnalla voit vahvistaa sydänlihasta sekä vaikuttaa veren ”huonoon” LDL-kolesteroliin laskevasti.

Myös oikeanlaisella ruokavaliolla voit hoitaa sydäntäsi:

Suosi:

- pehmeää rasvaa

- kasviksia

- hedelmiä

- marjoja

- täysjyväviljatuotteita

- kalaa 2-3 x viikossa

- vähärasvaisia maitotuotteita

Vältä:

- runsas alkoholinkäyttö

- rasvaiset maitotuotteet

- rasvaiset lihat ja lihajalosteet

- runsas suolan käyttö

Kolesterolin tavoitearvot ovat:

• Kokonaiskolesteroli alle 4,8 mmol / l

• LDL (huono kolesteroli) kolesteroli alle 2,8 mmol / l

Verenpaineen seuranta kuuluu keskeisesti sydänterveyteen, korkea verenpaine kuormittaa sydäntä.

Verenpaineen tavoitearvot terveillä henkilöillä ovat:

• Optimaalinen 120 / 80 mmHg

• Normaali 120 - 129 / 80 – 84 mmHg

• Tyydyttävä verenpaine 130-139 / 85-89 mmHg

• Kohonnut verenpaine 140 / 90 mmHg

Verenpaineen hoito noudattelee pitkälti samoja linjoja sydänterveyden kanssa: ylipainoisilla painon pudottaminen, tupakoivilla sauhuttelun lopettaminen, suolan vähentäminen, ravintokuidun lisääminen ja säännöllinen liikunta alentavat verenpainetta.

Medisportissa osaavat ammattilaisemme auttavat sinua tarvittaessa kaikenlaisissa sydänterveysasioissa! Ja jos kolesteroliarvot mietityttävät, niin meillä onnistuu myös kolesteroliarvojen mittaus.

Kun hoidat sydäntä, hoidat koko kehoa!

Maailman sydänpäivä terveisin,

Medisportin työterveyshoitaja, Tanja Valkama

Ps. Nyt myös Medisportin Pirkkalan lääkärikeskuksen avajaisten kunniaks i 27.9.-11.10.2022 Sydän -laboratoriopaketti kampanjatarjoushintaan 39€ . Sydän -laboratoriopaketti sisältää: verikokeet (paastosokeri, veren rasva-arvot), verenpaineen mittauksen sekä sairaanhoitajan soiton laboratoriovastauksista ja tarvittaessa jatko-ohjeistuksen.

Kysy lisää! Ajanvaraus ja neuvonta: P. 050 3390 396

Kampanjatarjoukset koskevat Medisport Pirkkalan toimipistettä. Tarjoushintaan hankitut palvelut hyödynnettävissä 31.12.2022 mennessä. Kurkkaa lisätiedot täältä.

Lähteet

https://sydan.fi/

https://sydan.fi/maailmansydanpaiva/

https://www.puhti.fi/tietopaketit/sydan/

Medisport Pirkkalan lääkärikeskuksen avajaiset 27.9.-11.10.2022. - Tutustu kampanjatarjouksiin!

Tue, 27 Sep 2022 11:41:15 GMT

Lämpimästi tervetuloa Pirkkalan lääkärikeskuksen avajaistapahtumaan lauantaina 1.10.2022 klo 11-13, osoitteeseen Suupantie 2 (2krs.), 33960 Pirkkala!

Avajaistapahtumassa ohjelmassa mm. hierontalahjakortin arvonta, kahvia & sydänterveellisiä herkkuja, sydänterveysinfoa & liikuntaohjeita ja muuta mukavaa!

Avajaisten kunniaksi kampanjatarjoukset voimassa 27.9.-11.10.2022

Hieronta 3 x 45min yht. 105€ (ovh. 141€)
Fysioterapia toinen kerta -50%
Sydän -laboratoriopaketti 39€ Sisältää verikokeet; paastosokeri, veren rasva-arvot sekä verenpaineen mittaus. Sairaanhoitajan soitto vastauksista ja tarv. jatkohoito-ohjeistus.

Fysioterapia- ja hierontapalveluita Pirkkalan toimipisteessä toteuttavat fysioterapeuttimme:

Tarjoushintaan hankitut palvelut hyödynnettävissä 31.12.2022 mennessä. Kampanjatarjoukset koskevat Medisport Pirkkalan toimipistettä.

Kysy lisää! Ajanvaraus ja neuvonta: P. 050 3390 396

Luka Nurmi varmisti mitalisijoituksen Ferrari Challenge Euroopanmestaruussarjassa - Englannin Silverstonesta kaksi kolmossijaa

Mon, 19 Sep 2022 07:35:33 GMT

Hallitseva Ferrari Challenge Maailmanmestari, tamperelainen Luka Nurmi, 18, sinetöi uransa toisen peräkkäisen kansainvälisen ratasarjan mitalisijoituksen Englannin Silverstonen Formula-1 radalla ajetussa kilpailukauden viidennessä osakilpailuviikonlopussa.

Sarjan ainoa suomalaiskuljettaja nappasi kaksi Ferrari Challenge EM-ratasarjan palkintokorokkeen kolmatta sijoitusta ja niiden tuomien pisteiden myötä hän varmisti vähintään sarjan pronssimitalin, kun kilpailukaudesta on ajamatta vielä neljä 30 minuutin mittaista osakilpailua.

Debyyttikilpailuaan Silverstonen radalla ajanut Nurmi oli aika-ajoissa kilpailukautensa parhaimmassa vauhdissa ja nappasi eturivin lähtöruudun. Lauantaisessa kilpailussa hän hävisi hopeasijan jo kilpailun ensimmäisessä mutkassa kun belgialainen John Wartique pääsi ohitse. Vastaavasti sunnuntaisessa kilpailussa Nurmi onnistui pitämään Wartiquen takanaan kilpailun toiseksi viimeiseen mutkaan saakka. Kuitenkin niin Wartique kuin myös sarjaa koko kilpailukauden ajan hallinnut ranskalainen Doriane Pin karvaasti jättivät Nurmen kahdesti palkintokorokkeen alimmalle sijalle.

- Autoni aika-ajosäädöt olivat hyvät, mutta täyden bensatankillisen kilpailusäädöissä meillä on töitä edessä. Vaikka sunnuntaille saatiin autoa paremmaksi niin silti paljon jäi vielä tehtäväksi. Lauantaina menin liian monta kertaa rata-alueen ulkopuolelle ja sain siitä viiden sekunnin aikasakon. Sitten kun myös sunnuntain kisan puolivälissä sain samasta syystä viimeisen varoituksen, niin olin pakotettu muuttamaan strategiani puolustuskannalle. Pystyin pitämään hopeasijan kilpailun toiseksi viimeiseen mutkaan saakka enkä rehellisesti osannut odottaa Wartiquen syöksyvän sisäkautta ohitse, kahteen katkeranmakuiseen kolmanteen sijaan tyytymään joutunut Nurmi kertoo.

- Olen nyt kaksi kilpailukautta ajanut minulle entuudestaan täysin tuntemattomilla eurooppalaisilla kilparadoilla. Näin ollen auton säätöjen ja uusien ratojen opettelu on näkynyt pienenä vauhdin puutteena. Toisaalta aikaisempiin kilpailuviikonloppuihin verrattuna vauhtini on parantunut, joten suunta on oikea. Silti se on laiha lohtu, kun tavoitteet ovat kokoajan olleet kilpailujen voitoissa, pettymystä poteva hallitseva EM-pronssi- ja MM-kultamitalisti jatkaa.

Silverstonen osakilpailut olivat, aikaisempien viikonloppujen tapaan, ranskalaisen Doriane Pinin näytöstä. Hänelle kirjattiin aika-ajojen paalupaikkojen sekä kahden osakilpailuvoiton lisäksi myös kilpailujen nopeimmat kierrosajat.

Ferrari Challenge EM-ratasarjan toiseksi viimeinen osakilpailuviikonloppu ajetaan kolmen viikon päästä Italian Mugellon radalla.

Lopputulokset Ferrari Challenge EM-sarja, Silverstone (Englanti), lauantai 17.9.2022: PRO-luokka, Top-3:

1. Doriane Pin (FRA), 15 kierrosta

2. John Wartique (BEL), +9,523s

3. Luka Nurmi (FIN), +15,511s

Lopputulokset Ferrari Challenge EM-sarja, Silverstone (Englanti), sunnuntai 18.9.2022: PRO-luokka, Top-3:

1. Doriane Pin (FRA), 15 kierrosta

2. John Wartique (BEL), +5,028s

3. Luka Nurmi (FIN), +5,553s

Sarjatilanne Ferrari Challenge EM-sarja, 10/14 osakilpailua: PRO-luokka, Top-5:

1. Doriane Pin (FRA), Scuderia Niki – Iron Lynx, 161p

2. John Wartique (BEL), FML- D2P, 122p

3. Luka Nurmi (FIN), Formula Racing, 107p

4. Adrian Sutil (FRA), 35p

5. Max Mugelli (ITA), 29p

Työterveyshuolto ja pk-yritykset

Mon, 05 Sep 2022 13:03:05 GMT

Lyhyesti, mitä on työterveyshuolto?

Työterveyshuollon järjestäminen on työterveyshuoltolakiin perustuva työnantajan velvollisuus, mikäli hänellä on yksikin työntekijä. Yrittäjä voi järjestää työterveyshuollon halutessaan myös itselleen.

Työterveyshuollon tavoitteena on edistää:

työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä
työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta
työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa
työyhteisön toimintaa

Työterveyshuolto voidaan jakaa lakisääteiseen ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon, mihin kuuluu esimerkiksi työntekijöiden terveystarkastukset sekä vapaaehtoiseen sairaanhoitoon. Hyvä työterveyshuolto on toimivaa yhteistyötä työterveyshuollon palveluiden tuottajan ja asiakasyrityksen kanssa.

Työterveyshuollon kustannukset ja rahoitus

Vuonna 2019 työterveyshuollon kustannukset olivat noin 875 miljoonaa euroa. Näistä kustannuksista työnantajien suora asiakasmaksuosuus on 40-50%, riippuen siitä onko kyseessä ennaltaehkäisevä toiminta vai sairaanhoito.

Työterveyshuollon kelakorvaukset kattavat jäljelle jäävän 50-60%.

Usein virheellisesti ajatellaan, että nämä kelakorvaukset rahoitetaan verovaroista. Näin ei asia kuitenkaan ole vaan kelakorvaukset rahoitetaan työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä pakollisilla työtulovakuutuksen maksuilla. Kun nämä vakuutusmaksut otetaan huomioon niin hyväksytyistä työterveyshuollon kustannuksista, joista maksetaan KELA palautusta, työnantajien osuus on noin 80% ja työntekijöiden noin 20%.

Työterveyshu olto pk-yrityksissä

Pk-yrityksellä tarkoitetaan yritystä, joka työllistää enintään 250 henkilöä ja joiden vuosiliikevaihto on alle 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma alle 43 miljoonaa euroa. Tarkasteltaessa pk-yrityksiä henkilöstömäärän osalta, havaitaan että niiden merkitys työllistäjänä on Suomessa varsin suuri. Alle 250 henkilöä työllistävien yritysten henkilöstön osuus kaikkien yritysten henkilöstöstä on noin 65%.

Jos tarkastellaan alle 50 henkeä työllistäviä yrityksiä, niin ne työllistävät lähes puolet kaikkien yritysten yhteenlasketusta henkilöstöstä. Työterveyshuollon merkitys korostuu mitä pienempään yrityskokoon mennään. Yhdenkin henkilön pitkittynyt poissaolo voi vaikuttaa merkittävästi koko yrityksen toimintaan. Usein kuitenkin pienemmän koon yrityksissä työterveyshuolto saatetaan nähdä pakollisena pahana ja pelkkänä laskutus- ja sairasloma-automaattina. Terveyden- ja työkyvyn parantamiseen tähtäävät toimet tuovat kuitenkin parhaimmillaan työnantajalle moninkertaisen hyödyn.

Isot valtakunnalliset työterveyshuollon palveluntarjoajat kilpailevat suurista asiakasyrityksistä. Me haluamme olla pk-yrityksen aito kumppani auttaen asiakasyritystä sen tavoitteiden saavuttamisessa. Hyvin toimivan työterveyshuoltoyhteistyön perustana on vahva luottamus ja toimiva kommunikaatio. Työterveyshuollon pitää olla yrittäjän tai yrityksen henkilöstöasioista vastaavan helposti saavutettavissa, jotta yhteistyö saadaan toimimaan sujuvasti. Näin myös mahdollisiin ongelmiin pystytään tarttumaan varhaisessa vaiheessa ja tätä kautta minimoidaan henkilöstöriskit ja niistä aiheutuvat kustannukset.

Työterveyshuolloista aiheutuneiden kustannusten pitää myös olla asiakasyritykselle selkeästi eritelty ja läpinäkyviä. Pk-yritysten työterveyshuollon toimintaa ohjataan toimintasuunnitelman avulla. Tässä suunnitelmassa pitää olla määriteltynä, mitkä ovat toiminnan tavoitteet ja miten ja millä mittareilla niiden toteutumista seurataan. Sovimme työterveyshuoltopalveluiden laajuuden yksilöllisesti jokaisen asiakkaamme tarpeisiin sopivaksi.

Kun luottamus, kommunikaatio ja toiminnan suunnitelmallisuus ovat kunnossa niin lähtökohdat hyvälle työterveyshuoltoyhteistyölle ovat kunnossa. Medisport Oy on pk-yritysten luotettava yhteistyökumppani ja työterveyshuoltomme on keskittynyt pk-yritysten tarpeisiin. Työterveyshuollon saralla toimivana paikallisena yrittäjävetoisena organisaationa ymmärrämme asiakkaidemme arkea erityisen hyvin. Vahvasta urheilulääketieteen taustastamme olemme ottaneet parhaita toimintamalleja käyttöön myös työterveyshuoltoasiakkaidemme kanssa. Toimipisteemme Tampereella ja Pirkkalassa ovat helposti saavutettavissa ja palvelut ovat myös nopeasti saatavilla. Itsekin pk-yrityksenä ymmärrämme henkilöstön merkityksen ja haluamme pitää omista asiantuntijoistamme kiinni. Myös asiakkaamme ovat tyytyväisiä saadessaan asioida tuttujen yhteyshenkilöiden ja ammattilaisten kanssa. Meille Pirkanmaalainen pk-yritys on avainasiakas, jonka menestyksen kumppani haluamme olla.

Oikein hyvää yrittäjän päivää kaikille yrittäjille!

Janne Tuominen

Markkinointipäällikkö

Medisport Oy

+358 50 3667114

janne.tuominen@medisport.fi

Ikääntyneiden liikunta, osa 4/4 TASAPAINO

Thu, 18 Aug 2022 14:48:00 GMT

Merkittävä osa ikääntyneiden toimintakyvyn ongelmista liittyy tavalla tai toisella fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vähäisyyteen. Omalla toiminnalla ja aktiivisuudella ikääntynyt henkilö pystyy vaikuttamaan oleellisesti omaan toimintakykyynsä ja arjessa jaksamiseensa. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa liikuntaa! Tässä neliosaisessa blogisarjassa tarkastellaan ikääntymisen aiheuttamia haasteita fyysisen kunnon osatekijöihin eli voimaan, kestävyyskuntoon, liikkuvuuteen ja tasapainoon. Näiden osatekijöiden riittävä taso on perusedellytys sujuvalle liikkumiselle.

TASAPAINO

Tasapaino on aistitoimintojen, keskushermoston, hermolihasjärjestelmän, vestibulaarijärjestelmän sekä tuki- ja liikuntaelimistön yhteistoiminnan tulos. Keskushermosto käsittelee aistien, kuten näön ja somatosensoriikan sekä vestibulaarijärjestelmän lähettämän informaation ja reagoi siihen. Ikääntyessä tapahtuva alaraajojen lihasvoiman ja voimantuottonopeuden heikkeneminen, nivelten jäykistyminen, ryhdin muutokset ja aistitoimintojen hiipuminen heikentävät tasapainoa.

Näköaistin heikentyminen voi vaikuttaa tasapainoon negatiivisesti. Kuitenkaan pelkkä näön heikkeneminen ei yksinään riitä juurikaan tasapainon heikentymiseen. Myös lihasten, jänteiden, nivelten sekä ihon aistireseptoreiden toiminnan heikentyminen vaikuttaa tasapainoon. Keskeinen merkitys on reaktioajan hidastumisella, sillä sekä ennakoivat että korjaavat tasapainon säätelytoiminnot hidastuvat ikääntyessä. Erityisesti lihasten hitaampi aktivoituminen heikentää tasapainon säätelyä – reaktioaika siis pitenee lihasvoiman heikentyessä (lue osa 1/4 lihasvoima).

Lihasvoimalla näyttäisikin olevan tärkeä rooli tasapainossa. Tutkimusten mukaan nilkan koukistaja- ja ojentajalihasten voima on merkittävä tekijä seisoma-asennossa tasapainon säätelyssä. Myös polven ojentaja- ja koukistajalihasten sekä lonkan alueen lihasvoima on merkityksellistä tasapainon kannalta. Kun lihasvoimaa on riittävästi, esimerkiksi horjahduksen yhteydessä tukiaskeleen ottaminen onnistuu nopeammin. Muutokset reaktionopeudessa- ja voimantuottonopeudessa vaikuttavat todennäköisesti tasapainoon ja kaatumisen riskiin. Huomiota on syytä kiinnittää myös älylaitteiden lisääntyneeseen käyttöön, sillä jo 30 minuutin älylaitteen käyttö näyttää olevan yhteydessä dynaamisen tasapainon heikentymiseen. Tasapaino näyttää palautuvan noin tunnin kuluessa, eli lopullisesti tasapaino ei älylaitteen käytöstä heikkene.

Ikäihmiset arvioivat, että tasapaino rajoittaa eniten arjen toimintoja. Tästä syystä hyvä tasapaino lisää ikääntyneen pystyvyyttä. Hän uskaltaa liikkua niin kodin sisällä kuin ulkopuolellakin. Kun ikääntynyt liikkuu myös kodin ulkopuolella, hän pystyy osallistumaan erilaisiin sosiaalisiin toimintoihin ja syrjäytymisen riski sekä avun tarve pienenevät. Tasapaino mahdollistaa fyysisen aktiivisuuden, mikä parantaa lihasvoimaa ja kestävyyskuntoa, mikä ylläpitää edelleen tasapainoa ja arjessa jaksamista. Hyvä tasapaino saa aikaan positiivisen oravanpyörän, jossa tasapaino mahdollistaa ulkona liikkumisen, mikä puolestaan mahdollistaa fyysisen ja sosiaalisen aktiivisuuden ja vahvistaa minäpystyvyyttä.

Tasapainoa on mahdollista kehittää harjoittelemalla. Parhaita tuloksia tutkimuksissa on saatu harjoitusohjelmilla, joissa keskitytään joko tasapaino- tai lihasvoimaharjoituksiin. Hyviä tuloksia on saatu myös kävelyharjoituksilla – esimerkiksi epätasaisella alustalla, kuten metsässä kävely kehittää tasapainoa. Myös tanssi ja tanssiaskeleiden opettelu kehittää tasapainoa. Tärkeintä on, että harjoittelu on säännöllistä, ja että kaatumisen riski säilyy harjoitellessa mahdollisimman pienenä.

Medisportin osaavat fysioterapeutit auttavat tarvittaessa tasapainoharjoittelussa. Medisportilla on myös erityisesti ikääntyneiden tarpeisiin suunniteltu Voimaa arkeen -kuntosaliryhmä, jossa fysioterapeutti suunnittelee jokaiselle osallistujalle yksilöllisen harjoitusohjelman. Voimaa arkeen on 4-6 henkilön pienryhmä, jolloin harjoittelet ryhmässä, kuitenkin fysioterapeutin yksilöllisessä ohjauksessa. Katso ajankohtainen tieto pienryhmistämme verkkosivuiltamme www.medisport.fi/liikuntaryhmat

Kirjoittaja: Fysioterapeutti Eeva-Maria Halminen

Lähteet

MARIAN M. SHAFEEK, HANAN HOSNY M. BATTESHA, AMIR N. WADEE, HODA M. IBRAHIM. 2022. INFLUENCE OF A SMARTPHONE USE ON DYNAMIC BALANCE IN HEALTHY ADOLESCENTS. HUMAN MOVEMENT. 2022;23(2):76–83

SAKARI-RANTALA, R 2003. IÄKKÄIDEN IHMISTEN LIIKUNTA- JA KUNTOSALIHARJOITTELU. LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN JULKAISUJA 142. LIKE S. JYVÄSKYLÄ.

SUOMEN TERVEYSLIIKUNTAINSTITUUTTI. N.D. IKÄÄNTYMISEN VAIKUTUKSET ELIMISTÖÖN. LUETTU 21.5.2019. https://www.terveysverkko.fi/tietopankki/terveysliikunta/ikaantymisen-vaikutukset-elimistoon/

Ikääntyneiden liikunta, osa 3/4 LIIKKUVUUS

Sun, 14 Aug 2022 13:11:54 GMT

Merkittävä osa ikääntyneiden toimintakyvyn ongelmista liittyy tavalla tai toisella fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vähäisyyteen. Omalla toiminnalla ja aktiivisuudella ikääntynyt henkilö pystyy vaikuttamaan oleellisesti omaan toimintakykyynsä ja arjessa jaksamiseensa. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa liikuntaa! Tässä neliosaisessa blogisarjassa tarkastellaan ikääntymisen aiheuttamia haasteita fyysisen kunnon osatekijöihin eli voimaan, kestävyyskuntoon, liikkuvuuteen ja tasapainoon. Näiden osatekijöiden riittävä taso on perusedellytys sujuvalle liikkumiselle.

LIIKKUVUUS

Iän mukanaan tuomat muutokset sidekudoksessa aiheuttavat jäykkyyttä ja kankeutta. Näitä muutoksia ovat muun muassa kollageenisäikeiden paksuuntuminen ja kiteytyminen, elastisten säikeiden kimmoisuuden väheneminen, kollageenin vesipitoisuuden laskeminen sekä kollageenimolekyylien sisäisten ja niiden välisten poikittaissiltojen lisääntyminen. Näiden lisäksi fragmentoituminen, rispaantuminen ja kalkkeutuminen lisääntyvät. Kyseiset muutokset aiheuttavat sen, että ikääntyneiden liikelaajuudet ovat pienempiä kuin nuorten.

Riittävä liikkuvuus nivelissä helpottaa yksinkertaisia arjen toimintoja, sillä pienikin liikerajoitus esimerkiksi nilkan nivelissä vaikeuttaa jo esimerkiksi kävelyä ja saattaa tehdä portaissa kulkemisesta hyvin vaikeaa. Rajoittunut lonkan liikkuvuus puolestaan luo omat haasteensa esimerkiksi tuolilta nousemiseen, koska toiminto edellyttää lonkan koukistukselta riittävää liikkuvuutta. Olkanivelen rajoittunut liikkuvuus hankaloittaa yläraajan nostoa ja saattaa kuormittaa samalla alaselän rakenteita, kun puuttuvaa liikkuvuutta joudutaan kompensoimaan sieltä, mistä sitä saadaan.

Pitkäkestoisia muutoksia kudoksessa saadaan venyttelemällä lämmintä kudosta pitkäkestoisesti alhaisella voimalla. Onkin arvioitu, että kertavenytyksen tulisi kestää ikääntyneellä henkilöllä pitempään kuin nuoremmalla ikääntymisen tuomien lihas- ja sidekudoksen muutosten takia. Tutkimusten mukaan liikkuvuuteen ja notkeuteen pystytään vaikuttamaan erilaisilla harjoitusmenetelmillä. Voimaharjoittelu ja venyttely ovat tutkimusten mukaan toimivia, samoin kuin esimerkiksi säännöllinen taiji-harjoittelu.

Oleellista on se, että venyttelyharjoitus on säännöllistä ja toistuvaa, sillä ikä ja inaktiivisuus vaikuttavat kollageenin rakenteeseen. Kollageeni uusiutuu jatkuvasti. Uusiutunut kollageeni on syntyessään lyhyttä. Kollageenin rakenne myös säilyy lyhyenä ilman säännöllistä liikkumista ja venyttelyä. Tässä saattaa olla yksi syy sille, miksi ikääntyessä keho pyrkii kumaraan asentoon. Useasti toistuva, jopa päivittäinen venyttely ja liike, jossa faskiarakenteille tulee luonnollista jännityksen vaihtelua, mahdollistaa kollageenin rakenteen muovautumisen normaaliksi, pitemmäksi, joustavaksi ja kestäväksi. Jos toistuva liike ja venyttely lopetetaan, kollageenirakenne alkaa palautua alkuperäiseen, lyhyeen mittaansa.

Ikääntynyttä vastaan taistelee siis sekä inaktiivisuuden että ikääntymisen tuomat muutokset, jotka ovat osittain samoja. Iän tuomien muutosten takia onkin tärkeää, että ikääntynyt huolehtii säännöllisestä liikkuvuusharjoittelusta säilyttääkseen kehossaan riittävät liikelaajuudet. Venyttely on myös uusimpien tutkimusten mukaan tehokasta hoitoa verenpaineen laskemiseksi!

Medisportin osaavat fysioterapeutit auttavat tarvittaessa liikkuvuusharjoittelun suunnittelemisessa. Medisportilla on myös erityisesti ikääntyneiden tarpeisiin suunniteltu Voimaa arkeen -kuntosaliryhmä, jossa fysioterapeutti suunnittelee jokaiselle osallistujalle yksilöllisen harjoitusohjelman. Voimaa arkeen on 4-6 henkilön pienryhmä, jolloin harjoittelet ryhmässä, kuitenkin fysioterapeutin yksilöllisessä ohjauksessa. Myös Medisportin Kehonhuolto- ja PhysioPilates-pienryhmät tarjoavat hyvää liikkuvuusharjoittelua. Katso ajankohtainen tieto pienryhmistämme verkkosivuiltamme www.medisport.fi/liikuntaryhmat

Kirjoittaja: Fysioterapeutti Eeva-Maria Halminen

Lähteet

AHONEN, J. TULE-SAIRAUKSIEN SYVENTÄVÄT OPINNOT, SUMMER SEMESTER 2018.

SAKARI-RANTALA, R 2003. IÄKKÄIDEN IHMISTEN LIIKUNTA- JA KUNTOSALIHARJOITTELU. LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN JULKAISUJA 142. LIKES. JYVÄSKYLÄ.

JONGBUM KO , DALTON DEPREZ , KEELY SHAW , JANE ALCORN , THOMAS HADJISTAVROPOULOS , COREY TOMCZAK , HEATHER FOULDS , PHILIP D CHILIBECK 2021. STRETCHING IS SUPERIOR TO BRISK WALKING FOR REDUCING BLOOD PRESSURE IN PEOPLE WITH HIGH-NORMAL BLOOD PRESSURE OR STAGE I HYPERTENSION. JOURNAL OF PHYSICAL ACTIVITY AND HEALTH 2021 JAN 1;18(1):21-28.

Medisport mukana Kaukajärven Elorieha tapahtumassa 21.8.2022!

Thu, 11 Aug 2022 14:22:23 GMT

Kaukajärven Elorieha -tapahtuma järjestetään sunnuntaina 21.8.2022 klo 10-14 Kaukajärven koulun piha-alueella sekä vapaa-aikakeskuksessa. Luvassa hauskaa ohjelmaa koko perheelle sekä Eloriehan tähtivieraina Mikko Alatalo & Anton Äikäs esiintymässä ja laulattamassa yleisöä. Samaan aikaan tapahtumassa myös hyvää tekevä myynti- ja ostotapahtuma, Leijona peräkonttikirppis. Medisport on myös Eloriehassa mukana. Tervetuloa mukaan viihtymään!

Ikääntyneiden liikunta, osa 2/4 KESTÄVYYSKUNTO

Sun, 07 Aug 2022 09:14:57 GMT

Merkittävä osa ikääntyneiden toimintakyvyn ongelmista liittyy tavalla tai toisella fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vähäisyyteen. Omalla toiminnalla ja aktiivisuudella ikääntynyt henkilö pystyy vaikuttamaan oleellisesti omaan toimintakykyynsä ja arjessa jaksamiseensa. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa liikuntaa! Tässä neliosaisessa blogisarjassa tarkastellaan ikääntymisen aiheuttamia haasteita fyysisen kunnon osatekijöihin eli voimaan, kestävyyskuntoon, liikkuvuuteen ja tasapainoon. Näiden osatekijöiden riittävä taso on perusedellytys sujuvalle liikkumiselle.

KESTÄVYYSKUNTO

Tutkimusten mukaan korkea hapenkulutus kuormituskokeissa on yhteydessä alhaiseen kuolleisuuteen. Maksimaalisen hapenottokyvyn heikentymiseen vaikuttavat muun muassa lihasmassan väheneminen, alentunut fyysinen aktiivisuus, lihasten verenkierron heikentyminen sekä side- ja rasvakudoksen lisääntyminen lihaksissa. Koska maksimaalinen hapenottokyky laskee fyysisen aktiivisuuden määrästä riippumatta 5–15 % vuosikymmenessä yli 25-vuotiailla, on tärkeää huomioida mekanismit, joihin ikääntynyt henkilö voi itse vaikuttaa ja jotka vaikuttavat maksimaalisen hapenottokyvyn määrään. Näitä mekanismeja ovat esimerkiksi lihasmassan ylläpito ja fyysinen aktiivisuus.

On arvioitu, että 75–80-vuotiailla naisilla, jotka eivät ole fyysisesti aktiivisia, maksimaalinen hapenottokyky ei välttämättä riitä edes päivittäisten toimintojen suorittamiseen. Esimerkiksi portaiden kulkeminen, reipas kävely tai jopa vaatteiden pukeminen voi joillakin henkilöillä aiheuttaa vaikeuksia. Kävelynopeus hidastuu, kun kestävyyskunto heikkenee. Tämä aiheuttaa haasteita arjesta selviytymiseen, sillä esimerkiksi liikennevaloissa kulkeminen edellyttää tarpeeksi ripeää kävelynopeutta. Tällä tavalla alentunut kestävyyskunto heikentää ikääntyneen itsenäisen selviytymisen mahdollisuuksia. Lisäksi palautumiseen kuluu kauemmin aikaa kuin aiemmin, kun lihasten hapensaanti heikkenee hiussuonten määrän vähentyessä lihaksissa.

Kestävyyskunnon parantaminen on hyödyksi verenkiertoelimistön sairauksien hoidossa ja ennaltaehkäisyssä, sillä harjoittelu muun muassa alentaa leposykettä ja -verenpainetta – toisin sanoen sydämen työmäärä vähenee. Harjoittelun myötä kohentuva hapenottokyky johtuneekin nimenomaan verenkierrollisista muutoksista, kuten valtimo-laskimo-happieron lisääntymisestä, harjoitettavien raajojen verenkierron vilkastumisesta sekä verenkiertoelimistön muiden osien positiivista muutoksista. Arjen päivittäiset toiminnot muuttuvat helpommiksi ja niiden suorittaminen voi nopeutua, kun niistä selviää vähemmällä ponnistelulla. Hyvä kestävyyskunto voi toimia myös osana kaatumisen ehkäisyä. Se edistää terveyttä ja sitä käytetään osana monien sairauksien hoidossa , sillä säännöllisellä kestävyysharjoittelulla on positiivisia vaikutuksia muun muassa insuliinin paastoarvoihin, glukoosirasitusarvoihin, glukoositoleranssiin, insuliiniherkkyyteen sekä veren rasva-arvoihin. Myös kroonisten degeneratiivisten sairauksien riski saattaa alentua. Hyvä kestävyyskunto lisää toimintakykyä ja itsenäisyyttä sekä liikuntakykyisten ja elinvoimaisten vuosien määrää.

Hyvän kestävyyskunnon ansiosta jaksaa liikkua ja suorittaa arkiaskareet helpommin ja nopeammin. Hyvä kestävyyskunto voi jopa mahdollistaa tiettyihin päivittäisiin toimintoihin kykenemisen, kuten kaupassa käynnin, portaiden nousemisen ja esimerkiksi liikenteessä kulkemisen. Myös raskaammat arkiset toiminnot, kuten ruohon leikkaaminen ja puiden pilkkominen kirveellä ovat mahdollisia vain, jos kestävyyskunto on riittävä. Kestävyysliikunta parantaa myös unen laatua, mikä on tärkeä huomioida myös ikääntyneen uniongelmien hoidossa.

Hyvä kestävyyskuntoharjoittelu on sellaista, mitä on mielekästä tehdä. Kokeilemalla löytää itseään miellyttävät lajit. Helposti aloitettavia kestävyyskuntolajeja ovat kävely, uinti ja vesijuoksu, tanssi, hiihto, soutu sekä kuntopyöräily niin sisällä kuin ulkona. Tottumattoman on hyvä aloittaa harjoittelu alhaisemmalla teholla ja lisätä kuormitusta maltilla kunnon kohentuessa. Harjoituskertoja on hyvä olla viikkotasolla kolmesta viiteen. Yhden harjoituskerran pituus riippuu pitkälti harjoituksen intensiteetistä sekä kuntoilijan kuntotasosta. Aluksi harjoituksen kesto voi tottumattomalla olla esimerkiksi 10-20 minuuttia, hyväkuntoinen voi liikkua pidempäänkin. Maksimisyke pienenee iän mukana, mikä on hyvä huomioida sykemittareita käytettäessä.

Medisportin osaavat fysioterapeutit auttavat tarvittaessa kestävyyskuntoharjoittelun aloittamisessa. Medisportilla on myös erityisesti ikääntyneiden tarpeisiin suunniteltu Voimaa arkeen -kuntosaliryhmä, jossa fysioterapeutti suunnittelee jokaiselle osallistujalle yksilöllisen harjoitusohjelman. Voimaa arkeen on 4-6 henkilön pienryhmä, jolloin harjoittelet ryhmässä, kuitenkin fysioterapeutin yksilöllisessä ohjauksessa. Katso ajankohtainen tieto pienryhmistämme verkkosivuiltamme www.medisport.fi/liikuntaryhmat

Kirjoittaja: Fysioterapeutti Eeva-Maria Halminen

Lähteet

HEIKKINEN, E . RANTANEN, T. ( TOIM. ) 2013. GERONTOLOGIA. 3. UUDISTETTU PAINOS. HELSINKI: KUSTANNUS OY DUODECIM.

PAJALA, S. 2012. IÄKKÄIDEN KAATUMISTEN EHKÄISY. OPAS. TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS.

SAKARI-RANTALA, R 2003. IÄKKÄIDEN IHMISTEN LIIKUNTA- JA KUNTOSALIHARJOITTELU. LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN JULKAISUJA 142. LIKES. JYVÄSKYLÄ.

Suomen terveysliikuntainstituutti. n.d. Ikääntymisen vaikutukset elimistöön. https://www.terveysverkko.fi/tietopankki/terveysliikunta/ikaantymisen-vaikutukset-elimistoon/

UKK-instituutti. 2014. Ikääntyminen ja liikunta. http://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikkumaan/aloittajan_liikuntaopas/ikaantyminen_ja_liikunta

UKK-instituutti. 2015. Hyvä uni liikkumalla. http://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikunnan_vaikutukset/liikunta_parantaa_unta

Ikääntyneiden liikunta, osa 1/4 LIHASVOIMA

Wed, 03 Aug 2022 13:40:27 GMT

Merkittävä osa ikääntyneiden toimintakyvyn ongelmista liittyy tavalla tai toisella fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vähäisyyteen. Omalla toiminnalla ja aktiivisuudella ikääntynyt henkilö pystyy vaikuttamaan oleellisesti omaan toimintakykyynsä ja arjessa jaksamiseensa. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa liikuntaa! Tässä neliosaisessa blogisarjassa tarkastellaan ikääntymisen aiheuttamia haasteita fyysisen kunnon osatekijöihin eli voimaan, kestävyyskuntoon, liikkuvuuteen ja tasapainoon. Näiden osatekijöiden riittävä taso on perusedellytys sujuvalle liikkumiselle.

LIHASVOIMA

Lihasvoima alkaa heikentyä yli 50-vuotiailla noin yhden prosentin vuodessa ja yli 65-vuotiailla noin 1,5–2 prosenttia vuodessa. Naisilla lihasvoima heikkenee vaihdevuosiin liittyvien hormonaalisten muutosten takia nopeammin kuin miehillä. Voiman heikkeneminen ei johdu kuitenkaan pelkästään ikääntymisen tuomista muutoksista lihaskudoksessa, vaan syynä voivat olla myös krooniset sairaudet ja niiden lääkitys, hermoston ja hormonitoiminnan muutokset, heikko ravitsemus ja erityisesti heikko proteiinien saanti tai yksinkertaisesti lihasten käyttämättömyys.

Lihasten supistusominaisuudet heikentyvät ihmisen ikääntyessä. Maksimaalinen voimantuotto, voimantuottonopeus, kyky ylläpitää supistusta ja supistuksen jälkeinen rentoutumisnopeus heikkenevät. Muutoksia lihasvoimassa tapahtuu etenkin alaraajoissa. Erityisesti maksimivoiman tuotto heikkenee, jolloin jo esimerkiksi sohvalta ylösnouseminen saattaa koetella voimia.

Koska lihaksen teho ja voimantuotto heikkenevät, muuttuu liikkuminen raskaammaksi, jolloin normaalit päivittäiset toiminnot saattavat koetella jopa maksimaalista voimantuottoa. Esimerkiksi tuolilta nouseminen saattaa lähennellä peräti 80 prosenttia maksimaalisesta isometrisestä voimantuotosta. Lihakset kompensoivat heikentynyttä lihasvoimaa esimerkiksi tuolilta noustessa lihassupistuksen hidastumisella, sillä lihasvoimaa pystytään tuottamaan enemmän, kun lihassupistus tapahtuu hitaammin. Voimantuottonopeus ei kuitenkaan tällöin ole teholtaan optimaalinen eivätkä lihakset pysty reagoimaan hitailla supistuksilla yllättävissä tilanteissa, kuten kaatuessa.

Alaraajojen voimantuottotehon heikentyminen hidastaa kävelynopeutta, heikentää asennonsäätelykykyä ja altistaa kaatumisille. On syytä muistaa, että riittävä lihasvoiman reservikapasiteetti mahdollistaa toimintakyvyn säilymisen, vaikka henkilö joutuisikin hetkellisesti vuodelepoon, mutta jos lihasvoima on jo valmiiksi lähellä liikkumiskyvyn minimiarvoa, on riski toimintakyvyn laskulle suuri. Heikko lihasvoima ennustaa myös kuolleisuutta.

Liikunnalla on tärkeä osa lihasvoiman säilyttämisessä. Fyysisesti aktiivisilla ikääntyneillä on lihasvoimaa enemmän kuin fyysisesti passiivisilla. Lihasvoimaharjoittelulla voidaan vaikuttaa iästä riippumatta henkilön maksimaaliseen lihasvoimaan, lihaskestävyyteen ja -massaan, lihassolujen kokoon ja esimerkiksi proteiinisynteesiin. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa! Lihaskestävyys vaikuttaa siihen, miten hyvin jaksaa esimerkiksi nousta portaat ja maksimaalinen lihasvoima vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten jaksaa nousta lattialta ylös tai miten jaksaa nostaa painavaa tavaraa. Voimaharjoittelulla on myönteisiä vaikutuksia myös lihaksen kykyyn käyttää happea eli kestävyyskunto kohentuu usein myös lihasvoimaharjoittelulla.

Voimaharjoittelu etenkin kuntosalilaitteilla on turvallista, koska kuntosalilaite ohjaa ja tukee liikesuoritusta. On kuitenkin tärkeää muistaa, mihin lihasvoimaharjoittelulla pyritään ja pyrkiä hyödyntämään harjoituksen siirtovaikutusta arkeen. Kuntosalilaitteella harjoittelu ei välttämättä kehitä riittävästi tasapainoa tai asennonhallintaa. Kotona harjoittelemisella voidaan muokata lihasvoimaharjoitteita tukemaan nimenomaan kotona pärjäämistä ja esimerkiksi harjoitella sohvalta ylösnousemista omalta kotisohvalta.

Ikääntyneen on hyödyllistä harjoittaa koko kehon suurimmat lihasryhmät, kuten lonkan, polven ja nilkan ojentajat, polven ja nilkan koukistajat, käsivarsien lihakset, hartiaseudun lihakset sekä vatsa- ja selkälihakset. Myös lonkan loitontajien harjoittaminen on hyödyllistä, sillä niillä on suuri merkitys esimerkiksi tasapainon säilyttämisessä.

Ikääntyneen on hyvä noudattaa yleisiä harjoittelun periaatteita, mutta muistaa muutama tärkeä asia. Nykytiedon perusteella harjoittelu kaksi kertaa viikossa on riittävä määrä. Harjoituskertojen välillä on hyvä olla vähintään yksi päivä väliä, jotta aikaa jää riittävästi palautumiselle. Henkilöt, jotka eivät ole aikaisemmin harrastaneet lihasvoimaharjoittelua, voivat hyötyä myös harjoittelusta yhden kerran viikossa. Ikääntyneille suositellaan yhdellä harjoituskerralla 1–4 sarjaa ja 10–15 toistoa sarjan sisällä kutakin liikettä. Toistojen ja sarjojen määrä riippuu kuitenkin siitä, mitä voiman lajia halutaan harjoittaa. Tutkimusten mukaan ikääntyneet hyötyvät myös vaativammasta maksimivoimaharjoittelua, jossa toistoja tehdään selvästi kuormittavalla vastuksella vain 1-6. Toiston tahti tulee olla maltillinen niin, että jarruttava lihastyö tapahtuu noin kaksi kertaa hitaammin kuin supistava lihastyö (2 + 4 sekuntia). Harjoittelun teho tulee olla riittävän korkea, jotta lihasvoiman kehitystä tapahtuu. Harjoittelun tehoa nostetaan hitaammin kuin nuoremmilla, esimerkiksi 2–4 viikon välein.

Tarvittaessa korkea verenpaine ja syke huomioidaan harjoituksessa oikealla hengitystekniikalla ja staattista lihastyötä välttämällä. Hengityksen pidättämistä on tällöin syytä välttää, koska se nostaa verenpainetta hetkellisesti nostamalla vatsaontelon painetta. Staattinen lihastyö nostaa verenpainetta, kun taas dynaaminen lihastyö sopii hyvin henkilölle, jolla on korkea verenpaine. Myös sarjojen välisen tauon pidentäminen esimerkiksi kahteen minuuttiin helpottaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormitusta.

Medisportin osaavat fysioterapeutit auttavat tarvittaessa lihasvoimaharjoittelun aloittamisessa. Medisportilla on myös erityisesti ikääntyneiden tarpeisiin suunniteltu Voimaa arkeen, Seniori! -kuntosaliryhmä, jossa fysioterapeutti suunnittelee jokaiselle osallistujalle yksilöllisen harjoitusohjelman. Voimaa arkeen on 4-6 henkilön pienryhmä, jolloin harjoittelet ryhmässä, kuitenkin fysioterapeutin yksilöllisessä ohjauksessa. Katso ajankohtainen tieto pienryhmistämme verkkosivuiltamme www.medisport.fi/liikuntaryhmat

Kirjoittaja: Fysioterapeutti Eeva-Maria Halminen

Lähteet

HEIKKINEN, E . RANTANEN, T. ( TOIM. ) 2013. GERONTOLOGIA. 3. UUDISTETTU PAINOS. HELSINKI: KUSTANNUS OY DUODECIM.

KEMP, G., BIRRELL, F., CLEGG, P., CUTHBERTSON, D., DE VITO, G., VAN DIEËN, J.H., DEL DIN, S., EASTELL, R., GARNERO, P., GOLJANEK–WHYSALL, K., HACKL, M., HODGSON, R., JACKSON, M.J., LORD, S., MAZZÀ, C., MCARDLE, A., MCCLOSKEY, E., NARICI, M., PEFFERS, M.J., SCHIAFFINO, S., MATHERS, J. 2018. DEVELOPING A TOOLKIT FOR THE ASSESSMENT AND MONITORING OF MUSCULOSKELETAL AGEING. AGE AGEING. 47(4), 1–19.

PALMER, K., GOODSON, N. 2015. AGEING, MUSCULOSKELETAL HEALTH AND WORK. BEST PRACTICE & RESEARCH: CLINICAL RHEUMATOLOGY. 29(3): 391–404.

SAKARI-RANTALA, R 2003. IÄKKÄIDEN IHMISTEN LIIKUNTA- JA KUNTOSALIHARJOITTELU. LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN JULKAISUJA 142. LIKES. JYVÄSKYLÄ.

Luka Nurmelle kaksi Ferrari Challenge EM-sarjan palkintokorokesijoitusta Saksan Hockenheimista - Suomalaiskuljettaja vahvasti kiinni EM-mitalissa

Mon, 25 Jul 2022 09:14:27 GMT

Saksan Hockenheimin GP-radalla ajetussa Ferrari Challenge EM-sarjan neljännessä kilpailuviikonlopussa hallitseva Ferrari Challenge Maailmanmestari, tamperelainen Luka Nurmi, 18, ajoi nousujohteisesti sujuneen kilpailukautensa parhaimman viikonlopun ja poistui radalta kaksi palkintokorokesijoitusta taskussaan.

Ison pistepotin turvin hän on tukevasti EM-sarjan mitalitaistelussa, kun ajamatta on vielä kuusi osakilpailua.

Kahden 30 minuutin mittaisen kilpailun aika-ajoissa tanskalaisen Formula Racingin suomalaiskuljettaja jäi niukasti kakkosruutuun ja vaikka hän kummassakin kilpailulähdössä pystyi haastamaan ylivoimaisessa sarjajohdossa ajavan ranskalaisen Doriane Pinin, koitui Nurmen kohtaloksi niin renkaiden nopea kuluminen kuin tuomariston varoitukset ratarajojen rikkomisista. Silti lauantaisen hopea- ja sunnuntaisen pronssisijan turvin Nurmi sai kutistettua sarjatilanteen hopeasijalla olevan belgialaisen John Wartiquen etumatkaa ja näin syksyn kolmessa osakilpailuviikonlopussa tullaan näkemään huikea jännitysnäytelmä mitalisijoitusten suhteen.

- Lauantain aika-ajoissa jäin 0,199 ja sunnuntain vastaavassa 0,037 sekuntia paalupaikasta. Vaikka lauantaina lähdössä sain unelmastartin ja pääsin muutamaksi mutkaksi kärkeen niin silti Doriane Pin vaan löysi tiensä minusta ohitse. Kuitenkin kaikkeni yritin hänet haastaa ja se sitten lopulta kostautui niin renkaiden pidon loppumisena kuin tuomariston antamilla varoituksilla radan valkoisten viivojen ylitysten suhteen, sitkeässä kesäflunssassa kilpaillut Luka Nurmi kertoo.

- Erityisen tyytyväinen olen lähtöihini ja siihen, että nyt tiimimme nousi ajamaan kilpailujen voitoista. Kesän aikana olen ylläpitänyt ajotuntumaa kyydittämällä vauhtia janoavia asiakkaita Alastaro Circuitilla sieltä saatujen kokemusten myötä nyt saimme autoni säätöjä paremmin sopimaan ajotyylilleni. Nousujohteinen vauhti tarkoittaa sitä, että jäljellä olevissa kuudessa osakilpailussa tulemme tiukasti ajamaan vähintään sarjan hopeamitalista. Lisäksi minulla on lokakuun viimeisenä viikonloppuna Italian Imolassa MM-titteli puolustettavana, joten äärimmäisen tyytyväinen olen siihen, että nyt alkukauden pettymysten jälkeen nyt pystymme jälleen haastamaan sarjan kärkikuljettajat, Nurmi jatkaa.

Koska Ferrari Challenge EM-sarjan hopeasijalla ajava John Wartique jäi lauantaisessa kilpailussa neljänneksi niin Nurmi sai nipistettyä kaksi pistettä hänen etumatkastaan. Sarja jatkuu syyskuun kolmantena viikonloppuna Englannin Silverstonen periteikkäällä Formula-radalla.

Lopputulokset Ferrari Challenge Hockenheimring, lauantai 23.7.2022: Yleiskilpailu top-5:

1. Doriane Pin (FRA), 17 kierrosta

2. Luka Nurmi (FIN) +13,143s

3. Eliseo Donno (ITA), +16,258s

4. John Wartique (BEL) +17,212s

5. Conrad Laursen (DEN) +21,320s

Lopputulokset Ferrari Challenge Hockenheimring, sunnuntai 24.7.2022: Yleiskilpailu top-5:

1. Doriane Pin (FRA), 17 kierrosta

2. John Wartique (BEL) +2,076s

3. Luka Nurmi (FIN) +2,547s

4. Conrad Laursen (DEN) +10,450s

5. Thomas Neubauer (FRA), +12,316s

Ferrari Challenge EM-sarjatilanne 8/14 osakilpailua: PRO-luokka, top-5:

1. Doriane Pin (FRA), 126p

2. John Wartique (BEL), 97p

3. Luka Nurmi (FIN), 86p

4. Adrian Sutil (GER), 35p

5. Max Mugelli (ITA), 29p

Syksyn 2022 liikunnalliset pienryhmät - ilmoittaudu nyt!

Tue, 12 Jul 2022 09:37:01 GMT

Elokuussa alkaa seuraavat fysioterapeuttimme Eeva-Maria Halmisen ohjaamat PhysioPilates, Kehonhuolto sekä Voimaa arkeen, Seniori! -kuntosaliryhmät. Varmista paikkasi ja ilmoittaudu mukaan!

Kehonhuolto

Ohjaajana Eeva-Maria Halminen
Maksimiosallistujamäärä 6 henkilöä.

Syksyn 2022 aikana järjestetään kaksi ryhmää, voit ilmoittautua jompaan kumpaan tai molempiin.

Ajankohdat:

Keskiviikkoisin klo 17-18

1. ryhmä: 31.8.-5.10.2022: 6 kertaa

2. ryhmä: 26.10.-30.11.2022: 6 kertaa

Huolla kehoasi päästä varpaisiin! Fysioterapeutin suunnittelemalla kehonhuoltotunnilla vapautat kehosi luonnollisen liikkuvuuden rauhallisilla liikkeillä. Keho vetreytetään jalkapohjista aina kallonpohjaan saakka kehon tarpeet ja lihastoimintaketjut huomioiden. Tunnilla käytetään välineinä pieniä palloja. Tunti soveltuu kaikille, ja siitä hyötyvätkin niin istumatyöntekijät kuin urheilijatkin ikään tai kuntotasoon katsomatta.

Hinta: 149€ / 6 krt. Kurssin voi maksaa: käteinen/kortti/Edenred/ePassi/Smartum-seteleillä tai -kortilla. Kurssin voi maksaa myös kahdessa erässä.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut 1. ryhmään torstaihin 25.8.2022 mennessä ja 2. ryhmään torstaihin 20.10.2022 mennessä: Kaukajärvi Ajanvaraus p. 03 3143 8100 tai sähköposti: eeva-maria.halminen@medisport.fi

Voimaa arkeen, Seniori!

Ohjaajana Eeva-Maria Halminen
Maksimiosallistujamäärä 6 henkilöä.

Syksyn 2022 aikana järjestetään kaksi ryhmää, voit ilmoittautua jompaan kumpaan tai molempiin.

Ajankohdat:

Tiistaisin klo 10.30-11.30

1. ryhmä: 23.8.-11.10.2022: 8 kertaa

2. ryhmä: 25.10.-13.12.2022: 8 kertaa

Voimaharjoittelu on yksi terveyden ja toimintakyvyn kulmakivistä, minkä rooli korostuu ikääntyessä. Säännöllisen voimaharjoittelun myötä lihasvoimataso paranee, minkä avulla voidaan hoitaa ja ehkäistä iän tuomia vaivoja sekä saada lisää puhtia ja liikkumisvarmuutta arkeen. Medisportin Voimaa arkeen -ryhmässä toteutetaan fysioterapeuttien suunnittelemaa monipuolista voima-, liikkuvuus- ja tasapainoharjoittelua yksilölliset tarpeet huomioiden! Kuntoile fysioterapeutin ohjauksessa, omassa tahdissasi ja omien edellytysten mukaan, ryhmän vertaistuen voimalla!

Harjoittelu toteutetaan enintään 6 hengen pienryhmässä, mikä takaa yksilöllisen ja laadukkaan ohjauksen. Toteutukseen kuuluu oman kuntotason kartoitus kurssin ensimmäisellä ja viimeisellä kerralla, minkä avulla huomaat oman kehityksesi kunnon eri osa-alueilla. Voit tarvittaessa myös helposti hyödyntää kurssilla omia liikkumisen apuvälineitä mm. kuntosalilaitteesta toiseen siirtyessäsi.

Koronapandemiaan liittyvät varotoimet otetaan huomioon erityistarkkuudella.

Hinta: 200€ / 8 krt. Kurssin voi maksaa: käteinen/kortti/Edenred/ePassi/Smartum-seteleillä tai -kortilla. Kurssin voi maksaa myös kahdessa erässä.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut 1. ryhmään torstaihin 18.8.2022 mennessä ja 2. ryhmään torstaihin 20.10.2022 mennessä: Kaukajärvi Ajanvaraus p. 03 3143 8100 tai sähköposti: eeva-maria.halminen@medisport.fi

PhysioPilates

Ohjaajana fysioterapeutti ja PhysioPilates-ohjaaja Eeva-Maria Halminen

Maksimiosallistujamäärä 6 henkilöä.

Syksyn 2022 aikana järjestetään kaksi ryhmää, voit ilmoittautua jompaan kumpaan tai molempiin.

Ajankohdat:

Torstaisin klo 17-18

1. ryhmä: 25.8.-13.10.2022: 8 kertaa

2. ryhmä: 27.10.-15.12.2022: 8 kertaa

Keho tasapainoon Pilateksella fysioterapeutin ohjauksessa! Palauta kehoosi sen luonnollinen voima ja liikkuvuus säännöllisellä pilatesharjoittelulla. Pilates vahvistaa syviä keskivartalon lihaksia ja rentouttaa kireitä, pinnallisia lihaksia.

Pienryhmässä tutustutaan pilatesharjoituksiin rauhalliseen tahtiin omaa kehoa kuunnellen ja kunnioittaen. Harjoittelu toteutetaan enintään 6 hengen pienryhmässä, mikä takaa yksilöllisen, laadukkaan ohjauksen sekä voimme taata koronaturvavälit ryhmän osallistujien kesken. Ryhmään osallistuminen ei edellytä aiempaa kokemusta pilatesharjoittelusta, mutta suosittelemme osallistumaan Pilateksen perusteiden tiiviskurssille säännöllisen pilatesharjoittelun syventämiseksi.

Hinta: 240€ / 8 krt. Kurssin voi maksaa: käteinen/kortti/Edenred/ePassi/Smartum-seteleillä tai -kortilla. Kurssin voi maksaa myös kahdessa erässä.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut 1. ryhmään perjantaihin 19.8.2022 mennessä ja 2. ryhmään perjantaihin 21.10.2022 mennessä: Kaukajärvi Ajanvaraus p. 03 3143 8100 tai sähköposti: eeva-maria.halminen@medisport.fi

Katso liikuntatilan käyttöön liittyvä ohjeistus Covid-19 pandemian aikana.

Vapaita aikoja gynekologin ja seksuaaliterapeutin vastaanotolle 12.7. ja 16.8.

Sun, 10 Jul 2022 13:01:35 GMT

Tiesithän, että voit hakeutua meille Medisportiin vastaanotolle nykyisin myös missä tahansa naistentauteihin, raskauteen ja seksuaaliterveyteen liittyvissä asioissa.

Meiltä saat mm. nämä palvelut:
�� Gynekologisen kivun syyn selvitys ja hoito, esim. yhdyntäkivut ja lantion alueen kiputilat
�� Seksuaaliterapia
�� Urheilijan gynekologipalvelut
�� Hedelmällisyyden arviointi
�� Raskauden ehkäisy sekä endometrioosin ultraäänidiagnostiikka
�� PAPA-kokeen jatkotutkimuksena kolposkopioita
�� Pientoimenpiteitä, kuten luomien ja pattien poistoja
�� Gynekologiset ja raskausajan ultraäänitutkimukset, kuten NT-mittaukset, sikiön ensimmäisen kolmanneksen varhaiset rakenteiden tarkastelut sekä rakenneultraäänitutkimukset.
�� Raskauden seuranta ja hoito sekä raskausajan ongelmien hoito

Seuraavat vapaat ajat gynekologin ja seksuaaliterapeutin vastaanotolle:

- TI 12.7. klo 10-17
- TI 16.8. klo 8-18.30

Erikoislääkärin vastaanottohinnat (sis. toimistomaksun):
max. 45 min 137€
60 min 171€
90 min 211€
Puhelimessa annettu hoito-ohje 40€

(Yleislääkärin vastaanottohinta käytetyn ajan mukaan 66€-93€)
Edellä mainitut hinnat Kela-korvauksen jälkeen.
Lääkärin vastaanottokäynnin hinnan lisäksi veloitetaan vastaanotolla mahdollisesti tehdyt tutkimukset ja toimenpiteet, kuten ultraäänitutkimukset.

Ajanvaraukset, Kaukajärven lääkärikeskus: ma-to 8-18, pe 8-16 �� 03 3143 8100

Kesäterkut pohjoisen retkiltä!

Thu, 07 Jul 2022 15:06:04 GMT

Kesäterkut pohjoisen retkiltä! Yritin miettiä yhtä tärkeintä asiaa, mihin retkeilyssä kannattaisi panostaa, mutta täytyi todeta, että yksi asia ei riitä.

Retkeilyyn varustautuminen on aika kokonaisvaltaista - Ensin ajattelin, että tärkeintä on hyvät kengät ja sukat, mutta eivät nekään itsessään kauheasti lohduta, jos ei ole esimerkiksi sadevaatetta heittää ylle monsuunin yllättäessä.

Tässä kuitenkin muutama vinkki/ pointti, mitä tuli näillä retkillä miettineeksi:

- Panosta hyviin retkeilykenkiin -unohtamatta sukkia! Etenkin, jos tykkäät patikoida enemmänkin. Rakot ja hiertymät eivät ole mukavia matkaseuralaisia (näihin auttaa muuten hyvin Medisportin geelisuojat). Hyvät kengät, mutta myös vaellussukat(!) vähentävät oleellisesti hiertymäriskiä ja tuntuvat mukavalta jalassa pitkälläkin reissulla. Liikkuminen vaikeakulkuisemmassakin maastossa, väsyneemmälläkin jalalla on joutuisampaa ja turvallista, kun kengät ovat omiin retkeilytarpeisiin sopivat ja säänkestävät. Korkeampi varsi tukee nilkkaa ja mitä enemmän kannat kuormaa, sitä jäykempi pohjainen vaellus- ja retkeilykengän pohja on valintasi.

- Arvioi energiantarvetta ja varaa evästä matkaan sen mukaan. Ennakoi ja suunnittele evästaukoja, ennen kuin kone hyytyy. Energiankulutus kasvaa ulkoillessa ja kulutus voi myös yllättää. Kulutukseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. kuormitus ja lämpötila. Evästauko kilometrien päässä näköalapaikalla on hyvä idea, mutta matkallakin voi ja on lupa syödä, tästä sai taas itseään muistuttaa. Ota mielummin muutama ylimääräinen välipala/ruoka-annos mukaan yllättävien tilanteiden varalle. Itse kuulun luokkaan, "varan varalle". Pidä juomataukoja riittävästi ja säännöllisesti koko matkan ajan, vaikka ei olisi jano tai hiki, koska jano kertoo, että kehossa on jo nestevajausta.

- Päivitä ensiapulaukku hyvissä ajoin, ennakoi ja täydennä reissun mukaan: (note to self) pidemmällä reisulla ei välttämättä ole apteekkia lähellä. Laavulla yksi retkeilijä kävi ensiapulaukkunsa sisältöä läpi, lääkkeitä löytyi pitkä lista buranasta panadoliin ja pahoinvointilääkkeisiin, mutta lopuksi totesi, että nämä ovat varmaan ikivanhoja.

Tiedätkö missä sytytettiin olympiatuli 1952? Myönnän, minä en tiennyt. Mutta nyt tiedän: Pallaksen Taivaskerolla yöauringon säteistä!

Mukavaa viikonloppua sinulle, rentoja ja turvallisia retkiä lähellä tai kauempana!

Medisportin kuntoutusohjaaja, Ida

Lääkärintarkastukset ajokorttia varten

Thu, 07 Jul 2022 13:14:50 GMT

Sulkekaa silmänne. Ja nyt saa avata!

Tuliko Trafilta kirjepostia? Lääkärintarkastukset ajokorttia varten hoituvat meillä Medisportissa helposti ja nopeasti heinäkuussakin esim. lääkäri Pynnösen Villen vastaanotolla Kaukajärvellä tai Pirkkalassa!

Ajokorttitodistusta varten tehtävään lääkärintarkastukseen kuuluu mm. näön tutkiminen ja verenpaineen mittaus sekä yleinen terveydentilan arviointi.

Laajennetun ajokorttitarkastuksen tarvitsevat henkilöautokortin (ryhmä 1) omaavista kaikki yli 70 vuotiaat ja kuorma-autokortin (ryhmä 2) tai ammattiajoluvan omaavista 68 ikävuodesta ylöspäin. Laajennettuun lääkärintarkastukseen kuuluu muiden tutkimusten lisäksi mm. muistin arviointi (sis. hintaan). Joskus ajokykyyn vaikuttavien sairauksien tai oireiden arviointi voi vaatia lisätutkimuksia.

Toimitamme tarvittavat todistukset lääkärintarkastuksen jälkeen Trafille sekä Poliisille suoraan.

Vastaanotolle tarvitset vain mukaan:

- Trafin kirjeen mukana tullut esitietolomake valmiiksi täydennettynä. Voit myös tulla meille Medisportiin noin 10 minuuttia ennen vastaanoton alkua ja saat meiltä lomakkeen täydennettäväksi.

- Voimassa oleva ajokortti tai muu kuvallinen henkilöllisyystodistus.

- Käytössä olevat silmälasit. Huomaathan, että näöntarkastusta ei voi tehdä piilolinssien kanssa.

- Tarvittaessa tuo mukanasi terveydentilaasi koskevat selvitykset ja tutkimustulokset esim. verenpaineen ja verensokeriseurannan kotimittausten seurantatiedot.

Tarkastathan voimassaolevan hinnan hinnastosta. Hinnasto

Tervetuloa!

Medisportin kesän aukioloajat 23.6.-14.8.2022

Tue, 21 Jun 2022 14:26:46 GMT

Medisportin Kaukajärven, Pispalan ja Pirkkalan toimipisteiden aukioloajat 23.6.-14.8.2022

Kaukajärven lääkärikeskus palvelee koko kesän

Pispalan lääkäriasema

Huom. Pispalan toimipisteessä To 30.6. - Pe 1.7. ei laboratoriokokeita.

Pirkkalan lääkäriasema

Medisportin väki toivottaa asiakkaillemme oikein hyvää ja kaunista kesää!

Luka Nurmi jälleen palkintokorokkeella Ferrari Challenge EM-sarjan Unkarin osakilpailussa

Mon, 20 Jun 2022 09:11:30 GMT

- Ongelmat renkaiden kestävyyden kanssa jatkuivat.

Aikaisemmin niin Portugalin Portimaon kuin Ranskan Paul Ricardin radalla ajetuissa Ferrari Challenge EM-ratasarjan osakilpailuviikonlopuissa renkaiden kesävyyden kanssa paininut hallitseva sarjan Maailmanmestari, tamperelainen Luka Nurmi, 18, tahkosi samojen ongelmien kanssa myös Unkarin Hungaroringin radalla ajetussa sarjan viidennessä ja kuudennessa 30 minuutin mittaisessa osakilpailussa.

Lauantaisessa aika-ajossa yleiskilpailun viidennen ja sunnuntaisessa neljännen lähtöruudun saavuttanut sarjan ainoa suomalaiskuljettaja ohitti kummassakin kilpailussa yhden kanssakilpailijan ja näin hän paketoi mollivoittoisesti sujuneen kilpailuviikonlopun palkintokorokkeen alimpaan sijaan. EM-sarjan tilanteessa Luka Nurmi on silti tukevasti mitalitaistelussa kun ajamatta on vielä kahdeksan osakilpailua.

- Kaikissa kilpailukauden kolmessa ajetussa osakilpailussa teemana on ollut iso taistelu renkaiden kanssa. Aggressiivinen ajotyylini yhdistettynä 30 lämpöasteen helteiseen keliin on ollut myrkkyä autoni renkaille ja vaikka nyt Unkarissa muutin ajotapaani niin siitä huolimatta kilpailut olivat puhdasta selvitymistaistelua rengasrikkoja vastaan, Luka Nurmi kertoo.

- Silti 14 osakilpailun mittaisessa kilpasarjassa täytyy muistaa, että keskeytyksiin ei ole varaa. Kun huomasin, että renkaistani loppui pito niin yritin vain selvitä maaliin sillä sijoituksella minkä olin ehtinyt haltuuni ottamaan. Näissä tavoitteissa onnistuin ja siten nyt on huomattavasti mukavampi lähteä pientä kesälomaa viettämään tietäen, että mahdollisuudet himottuun Euroopanmestaruuteen on edelleen olemassa, Nurmi jatkaa.

18-vuotias ranskalainen Doriane Pin hallitsi myös Hungaroringin osakilpailuja ja näin kahdella suvereenisella voitollaan hän on 28 pisteen karkumatkalla kolmannella sijalla olevasta Luka Nurmesta. Kaksi hopeasijaa Unkarista napannut belgialainen John Wartique on 13 pistettä Luka Nurmea edellä.

Ferrari Challenge EM-sarjan neljäs osakilpailuviikonloppu ajetaan viiden viikon päästä Saksan Hockenheimissa, jossa odotettavissa on myös samanlaiset helteiset olosuhteet.

Lopputulokset Ferrari Challenge EU Hungaroring (Unkari), la 18.6.2022: top-5:
1. Dor iane Pin (FRA), 17 kierrosta
2. John Wartique (BEL), +6,626s
3. Josef Kral (CHE), +16,184s
4. Luka Nurmi (FIN), +24,723s
5. Ange Barde (FRA), +25,016s

Lopputulokset Ferrari Challenge EU Hungaroring (Unkari), su 19.6.2022: top-5:
1. Doriane Pin (FR A), 16 kierrosta
2. John Wartique (BEL), +2,954s
3. Luka Nurmi (FIN), +13,306s
4. Nicolo Rosi (SUI), +21,870s
5. Josef Kral (CHE), +24,546s

Sarjatilanne 6/14 osakilpailua: PRO-luokka, Top-5:
1. Doriane Pin (FRA), 91p
2. John Wartique (BEL), 76p
3. Luka Nurmi (FIN), 63p
4. Andian Sutil (FRA), 28p
5. Max Mugelli (ITA), 24p

Ferrari Challenge EM-sarjan kilpailukausi 2022
– 1.-3.4.2022 – Portimao (Portugali)
– 13.-15.5.2022 – Paul Ricard (Ranska)
– 17.-19.6.2022 – Budapest (Unkari)
– 22.-24.7.2022 – Hockenheim (Saksa)
– 16.-18.9.2022 – Silverstone (Englanti)
– 7-9.10.2022 – Mugello (Italia)
– 26-30.10.2022 – Finali Mondiali Imola (Italia)

Medisportin Helatorstaiviikon 23.5.-27.5. poikkeusaukioloajat

Mon, 23 May 2022 17:40:29 GMT

Medisportin Helatorstaiviikon poikkeusaukioloajat

Keskiviikko 25.5.

Kaukajärven, Pispalan ja Pirkkalan toimipisteet avoinna klo 8-16.

Vain pikatestit mahdollisia laboratoriopalveluissa.

Torstai 26.5.

Kaikki toimipisteet: SULJETTU

Perjantai 27.5.

Kaukajärven toimipiste avoinna klo 8-15.

Pispalan ja Pirkkalan toimipisteet: SULJETTU

Fysioterapia-ajat sovitusti.

Aurinkoa viikkoosi!

Medisportin Kisakuntoon! -kampanja 17.5.-30.5.2022

Tue, 17 May 2022 15:19:42 GMT

Haluatko selvittää oman kuntotasosi? Medisportin Kisakuntoon! -kampanja voimassa 17.5.-30.5.2022.

Polkupyöräergometritesti 84€ (ovh. 105€)
Polkupyöräergometritesti, 2 henkilöä yhden hinnalla 105€ (ovh. 210€). Ota kaveri mukaan! Testi toteutetaan samanaikaisesti.

Ostettavissa Medisportin urheilutuki.fi verkkokaupan kautta tarjoushintaan! Ostaessasi tuotteen muista vaihtaa ostoskorissa toimitustavaksi "Palvelu, ei toimituskuluja" . Tarjoushintaan hankittu palvelu käytettävissä 9/2022 loppuun. Linkki verkkokauppaan: www.urheilutuki.fi/palvelut

Ajanvaraus p. 03 3143 8100

Miksi polkupyöräergometritesti?

�� Saat tietoosi oman kestävyysalueesi (sykerajat), joiden avulla kuntoilua ja harjoittelua voidaan tehostaa.

�� Saat tietoa sydän- ja verenkiertoelimistösi kunnosta, toiminnasta ja kapasiteetista.

�� Testitulokset käydään ammattilaisen kanssa läpi ja sinulla on mahdollisuus saada lisäohjausta.

��‍♀️ Testi toimii myös arkiliikkujan apuna ja motivaattorina lähtökuntotason selvittämiseen.

Miten ja missä?

Testissä poljetaan kuntopyörää minuutin välein nousevalla vastuksella sykemittarikontrollissa. Polkupyöräergometritesti suoritetaan fysioterapeutin ohjaamana turvallisessa ympäristössä valvottuna ja yksilöllisen toimintakyvyn mukaan joko maksimaalisena tai(!) sub-maksimaalisena (ei maksimisykkeeseen asti!).

Varaa aikaa testin toteutukseen sekä palautteenantoon noin 45 minuuttia. Kehityksen kartoittamiseksi testi voidaan toteuttaa myös myöhemmin uusiksi. Testi toteutetaan Medisportin Kaukajärven toimipisteen kuntosalilla.

Luka Nurmi jätettiin kolmanneksi Ferrari Challenge ratasarjan Ranskan osakilpailussa - Entinen F1-kuski Adrian Sutil teki näyttävän paluun kilparadoille

Mon, 16 May 2022 14:54:08 GMT

Etelä-Ranskan Paul Ricardin kilparadalla ajetussa Ferrari Challenge EM-sarjan toisessa osakilpailuviikonlopussa tamperelainen Luka Nurmi, 18, saavutti kilpailukauden kolmannen palkintokorokesijoituksen neljästä ajetusta osakilpailusta.

Kuusi viikkoa sitten Portugalissa hän juhli kahta hopeista palkintokorokesijoitusta ja nyt yhtä pronssista. Lisäksi, kun hän keräsi neljänneksi korkeimmat pisteet Paul Ricardin toisesta osakilpailusta niin, hallitseva Ferrari Challenge Maailmanmestari on sarjatilanteessa kolmannella sijalla, kun ajamatta on vielä kahdeksan osakilpailua.

Silti sarjan ainoa suomalainen oli tulta ja tappuraa pettymyksellisen viikonlopun jälkeen.

- Sarjajohtaja Doriane Piniä lähdin hänen kotiradalleen haastamaan, mutta olin aivan aseeton niin hänelle kuin voitot ja hopeasijat ajaneille Adrian Sutilille sekä John Wartiquelle. Alin palkintokoroke ja jäännöspisteiden neljäs sija ei ole sitä mitä Ranskasta ja koko tältä kilpailukaudelta lähdin hakemaan, Luka Nurmi kertoo.

Ensimmäisessä osakilpailussa Doriane Pin kaasutteli paalupaikalta kaikilta karkuun kunnes rengasrikko pakotti hänet tekemään varikkopysähdyksen. Vastaavasti toisessa hän nousi 13. lähtöruudusta kolmanneksi ohittaen myös autonsa suorituskykyä valitelleen Luka Nurmen. Kummankin kilpailun voittokamppailu käytiin entisen Formula-1 kuljettaja Adrian Sutilin ja vahvaa kilpailukautta ajavan belgialaisen John Wartiquen välillä.

- Se, että en ollut ajamassa kilpailujen voitoista ja se, että sarjajohtaja Doriane Pin tulee heittämällä ohitse kertoo siitä, että jotain on nyt isosti vialla. Seuraavan neljän viikon aikana tiimi saa tutkia auton tekniikan ja minä vastaavasti istun simulaattorissa Unkarin Budapestin rataa opetellen. Näin ei voi enää jatkua tai muuten Mestaruustaistelu käy tukalaksi, Nurmi jyrisee.

Ferrari Challenge EM-sarjan kolmas osakilpailuviikonloppu ajetaan kesäkuun puolivälissä.

Lopputulokset Ferrari Challenge Paul Ricard, Ranska, lauantai 14.5.2022: PRO-luokka, Top-5:

1. Adrian Sutil (GER), 15 kierrosta

2. John Wartique (BEL), +0,391s

3. Luka Nurmi (FIN), +9,433s

4. Doriane Pin (FRA), +2:16,245s

5. Max Mugelli (ITA), +1 kierros

Lopputulokset Ferrari Challenge Paul Ricard, Ranska, sunnuntai 15.5.2022: PRO-luokka, Top-5:

1. John Wartique (BEL), 13 kierrosta

2. Adrian Sutil (GER), +0,597s

3. Doriane Pin (FRA), +7,173s

4. Luka Nurmi (FIN), +8,694s

5. Max Mugelli (ITA), +21,727s

Ferrari Challenge Europe 2022 sarjatilanne: 4/12 osakilpailua: PRO-luokka, Top-5:

1. Doriane Pin, Scuderia Niki - Iron Lynx, 57p

2. John Wartique, FML- D2P, 50p

3. Luka Nurmi, Formula Racing, 44p

4. Adrian Sutil, 28p

5. Max Mugelli, 13p

Entinen Formula-1 kuljettaja Adrian Sutil haastaa suomalaisen Luka Nurmen Ferrari Challenge EM-sarjan Ranskan osakilpailuviikonlopussa

Fri, 13 May 2022 06:11:55 GMT

Kuukausi sitten Portugalin Portimaon radalta käynnistynyt Ferrari Challenge Euroopanmestarussarja alkoi tamperelaisen Luka Nurmen osalta hopeisissa merkeissä.

Nyt lauantaina ja sunnuntaina Ranskan Paul Ricardin radalla ajettavassa sarjan kahdessa seuraavassa 30 minuutin mittaisessa kilpailussa hänen tavoitteensa on asetettu palkintokorokkeen korkeimpiin sijoituksiin.

Vastaansa hallitseva Ferrari Challenge ratasarjan Maailmanmestari saa Portugalissa kaksi kertaa voiton napanneen ranskalaisen Doriane Pinin, sarjatilanteessa pronssisijalla olevan belgialaisen John Wartiquen kuin myös seitsemän vuoden kilpailutauon päättävän saksalaisen Adrian Sutilin ja sarjaan paluun tekevän italialaisen Max Mugellin. Sutil tunnetaan vuosien 2011, 2013 ja 2014 Force India ja Sauberin Formula-1 tiimien kuljettajana, joka aktiiviuransa jälkeen vetäytyi täysin moottoriurheilun vauhdikkaasta maailmasta.

Luka Nurmi toivottaa uudet kilpakumppanit tervetulleeksi ja samalla aikoo hyödyntää 500 päivää sitten samalla radalla ajamansa Lamborghini Super Trofeo Euroopanmestaruussarjan osakilpailuista saamansa kokemuksen.

- Ensimmäistä kertaa koko kaksivuotisen Ferrari Challenge EM-ratasarjan historian aikana pääsen nyt kilpailemaan radalla, jossa olen aikaisemmin kelloa vastaan ajanut. Tällä Nizzan lähellä sijaitsevalla Paul Ricardin radalla tein 500 päivää sitten debyyttini kansainvälisen rata-autoilun erittäin kiehtovaan maailmaan. Nyt aion hyödyntää silloin keräämäni kokemuksen ja sen myötä tavoitteet on asetettu vain ja ainoastaan kahteen korkeimpaan palkintokorokesijoitukseen, Luka Nurmi suunnittelee.

- On hienoa, että saadaan sarjaan lisää nimekkäitä kuljettajia ja siten entinen F1-kuljettaja Adrian Sutil on tervetullut kanssakilpailija. Onkin mielenkiintoista nähdä kuinka nopeasti hän sopeutuu GT-autoihiin olosuhteissa, jotka muistuttavat lähinnä saunassa istumista. Välimerellä on hellekesä alkanut ja aurinko hellii 30 lämpöasteen lukemissa. Se tulee entisestään antamaan haastetta renkaiden kestävyyden kanssa eli helpolla meistä ei kukaan tule pääsemään, Luka Nurmi jatkaa.

Paul Ricardin osakilpailuviikonloppu käynnistyy perjantaina ajettavilla kahdella harjoitusjaksolla. Lauantaina ja sunnuntaina aamusta ajetaan aika-ajot ja vastaavasti iltapäivästä osakilpailut, joita voi seurata niin Viaplay TV-kanavan kuin Ferrarin oman live.ferrari.com ns. live-stream lähetyksen kautta.

Ferrari Challenge 2022 Euroopanmestaruussarjan sarjatilanne: Pro-luokka, top-3:

1. Doriane Pin (FRA), 34p

2. Luka Nurmi (FIN), 24p

3. John Wartique (BEL), 20p

Kaikkea hyvää vointiisi! -Sairaanhoitajan terveystarkastus yksityisasiakkaalle

Thu, 12 May 2022 06:03:02 GMT

Kaikkea hyvää vointiisi! Iloksemme saamme kertoa uudesta palvelusta, mitä ollaan täällä teitä ajatellen jo pitkään suunniteltu! Ja mikä onkaan parempi päivä kertoa siitä kuin Kansainvälinen sairaanhoitaja päivä 12.5.!

Kyseessä on: Kaikkea hyvää vointiisi! -Sairaanhoitajan terveystarkastus yksityisasiakkaalle.

Kaikkea hyvää vointiisi! -Sairaanhoitajan terveystarkastus sisältää sairaanhoitajan kanssa käydyn alkuhaastattelun ja kartoituksen, aiemmin täytetyn kyselykaavakkeen perusteella. Kartoituksen pohjalta tehdään juuri sinulle sopiva terveystarkastussuunnitelma. Keskustelun pituus on noin 30-60min ja se voidaan toteuttaa sairaanhoitajan vastaanotolla tai videoetävastaanottona.

Sairaanhoitajan kanssa käyty yksilöllinen terveystarkastus voi sisältää:

Perussairauksien nykytilanteen arviointia
Aiheellisten laboratoriokokeiden suunnittelua
Erilaisten mittausten hyödyn arviointia
Ravitsemukseen liittyvän tiedon arviointia
Unihygieniaan liittyviä asioita
Mielen hyvinvoinnin avaimia
Liikuntaan liittyviä kysymyksiä
Lääkärin tai muun hoitoalan asiantuntijan mahdollista konsultointia jne.

Jatkosuunnitelma ja edellä mainittujen asioiden toteutus mietitään yhteistyössä asiakkaan kanssa riippuen siitä, mitä asioita ja toiveita keskustelussa nousee esille.

Terveystarkastuksia toteuttaa sairaanhoitajamme Anna-Liisa ja Mervi.

Sairaanhoitajan terveystarkastuksen hinta, käytetyn ajan mukaan: 56-76€

Lisätiedot sekä sairaanhoitajan terveystarkastukseen ja terveyssuunnitelmaan toteutukseen liittyvän hinnaston löydät kotisivuiltamme! https://www.medisport.fi/sairaanhoitajan-terveystarkastus

Hyvää sairaanhoitajan päivää kaikille ja iso kiitos sairaanhoitajille tärkeästä työstä!

Mikä ihmeen astma? - Oireet, toteaminen ja hoito

Thu, 05 May 2022 15:15:17 GMT

Astma on keuhkoputkien limakalvojen pitkäaikainen tulehdussairaus. Astmaa sairastaa noin joka kymmenes aikuinen suomalainen ja se voi puhjeta missä iässä tahansa.

Astman oireita ovat pitkittynyt yskä, limaneritys, hengityksen vinkuminen ja hengenahdistus. Astman hoito perustuu astmatulehdusta hoitavaan lääkitykseen sekä hyvään omahoitoon. Liikunta on tärkeä osa astman hoitoa, sillä se lievittää sairauden oireita ja parantaa rasituksen sietokykyä.

Lievässä ja alkavassa astmassa keuhkojen toiminta on pääasiassa normaalia ja oireita esiintyy vain ajoittain. Vaikeassa tai hoitamatt omassa astmassa oireilua on runsaasti ja keuhkoputkien ahtautuminen voi olla pysyvää ja osin palautumatonta.

Tyypillisesti oireita pahentavia tekijöitä ovat mm. hengitystieinfektiot, rasitus, kylmä ilma, allergeenit, pölyt ja käryt. Sisätilojen home- ja kosteusvaurioilla on yhteys astman syntyyn ja pahenemiseen. Työperäistä astmaa aiheuttavat työympäristössä esiintyvät biologiset ja kemialliset valmisteet. Työperäistä astmaa epäillä silloin, jos astmaan sairastunut työskentelee ammatissa, jossa on suurentunut astman riski tai hän käyttää työssään jotakin ammattiastmaa aiheuttavaa ainetta, joita ovat mm. jauhopöly, viljat, eläinepiteelit, puupöly ja kampaamokemikaalit.

Astma rajoittaa ammatinvalintaa vain poikkeustapauksissa. Lievä ja hyvässä tasapainossa oleva astma ei ole yleensä este missään ammatissa toimimiselle. Astmaa sairastava sopii huonosti sellaisiin ammatteihin, joissa altistutaan paljon hengitysteitä ärsyttäville pölyille tai allergeeneille. Vaikeaa astmaa sairastavalle ei yleensä sovi raskas ruumiillinen työ.

Astma todetaan puhalluskokeiden avulla. Keskeisiä tutkimuksia ovat spirometria ja kotona tehtävä 2 viikon PEF-seuranta. Spirometria on keuhkojen toimintaa mittaava puhalluskoe, joka ilmaisee keuhkojen tilavuuden sekä sen, kuinka hyvin keuhkoputket ovat auki. PEF-mittaus kertoo uloshengityksen huippuvirtausnopeuden ensimmäisen sekunnin aikana. Keuhkoputkien ilmavirtaus mitataan ennen keuhkoputkia avaavaa lääkettä ja sen jälkeen. Tarvittaessa voidaan lisäksi tehdä rasituskoe tai altistuskokeita.

Mikäli oireilet tyypillisillä astmaoireilla varaa aika lääkärille. Lääkäri kartoittaa tilanteen ja määrää sinulle tarvittavat tutkimukset, Medisportissa astman tyypillisin tutkimus spirometria on mahdollista suorittaa kaikissa kolmessa toimipisteessämme. Tutkimus kestää n. 30 minuuttia ja tulos saadaan tulkittavaksi saman tien. Mikäli astmaoireita ilmenee työssä, ota viipymättä yhteyttä työterveyshuoltoosi.

Astmatietoviikko on Allergia-, iho- ja astmaliiton kampanja, mikä järjestetään 2.5.-8.5.2022 ensimmäisen kerran. Tänä vuonna astmatietoviikon teemana on lapsen astma ja astman hyvä hoito. Lue lisää astmatietoviikosta täältä.

Kevätterveisin,

Medisportin vastaava työterveyshoitaja,

Inkeri Elo

Oma hetki äidille tai palautumista itselle? - Tartu kampanjaan! 4.5.-10.5.2022

Wed, 04 May 2022 07:22:09 GMT

Äitienpäivä on ihan pian! Sen kunniaksi Medisportin äitienpäivä tarjoukset voimassa 4.5.-10.5.2022. Tarjoushintaan hankitut palvelut käytettävissä 8/2022 loppuun.

Hemmottelua itselle tai lahjaksi vaikka äidille, tädille, mummille tai kummille!

�� Hieronta 3 x 45min + X°CRYO-paikallishoito 3krt 199€ (ovh. 236€)

X°CRYO-paikallishoito osana hierontaa, yhteensä 60min aika. Toimipiste: Kaukajärvi. Hoidon antaa fysioterapeutti.

�� Hieronta 2 x 45min: 80€ (ovh. 94€). Toimipiste: Pispala. Hoidon antaa fysioterapeutti.

HUOM! Nyt myös urheilijoidenkin suosima X°CRYO-paikalliskylmähoito äidille, itselle tai lahjaksi kevään juhlijoille!

�� X°CRYO-paikallishoito 3 krt 79€ (ovh. 95€). Toimipiste: Kaukajärvi. Hoidon antaa fysioterapeutti.

Medisportissa saatavilla Cryohoito paikallishoitona patentoidulla X°CRYO – kylmähoitolaitteella. Suomessa kehitetty ja valmistettu X°CRYO on suunniteltu käytettäväksi ihon, nivelten ja lihasten paikallisiin huippukylmähoitoihin eri puolille kehoa.

Cryoterapia eli huippukylmähoito on helppo ja kivuton tapa aktivoida kehon omat luonnolliset parantumisprosessit. Kylmähoito aiheuttaa kehon pintasolukon thermoshokin eli simuloidun hätätilan. Tällöin solut reagoivat siten, että parasympaattinen hermosto lähettää hätäsignaalin, mikä vuorostaan saa kehon tuottamaan useita hyvinvointia lisääviä entsyymejä ja hormoneja kuten esim. adrenaliinia, kortisolia, endorfiineja ja testosteronia.

Näiden luonnollisten ainesosien lisääntyminen verenkierrossa edesauttaa paranemista tulehduksista, vammoista ja leikkauksista. Adrenaliinin ja endorfiinin lisääntynyt tuotanto voi myös mm. auttaa vähentämään stressiä ja helpottaa unettomuuteen.

X°CRYO-laitteella hoito on helppoa, turvallista ja nopeaa. Huippukylmähoito on mahdollista toteuttaa fysioterapia- ja hierontahoitojen yhteydessä tai omana erillisenä hoitonaan, jolloin siihen kannattaa varata aikaa 15min/krt.

LUE LISÄÄ HUIPPUKYLMÄHOITOJEN HYÖDYISTÄ >

https://ctn.fi/cryoterapia/tutkimukset/

www.medisport.fi/xcyo

Ajankohtaista koronaviruksesta (COVID-19) - Toimi näin

Thu, 28 Apr 2022 08:24:12 GMT

Koronavirus (COVID-19) ja infektioiden torjunta

Koronavirustartuntojen määrä muuttuu jatkuvasti ja paikallisia tartuntaryppäitä esiintyy. Koronavirustaudin oireet voivat olla hyvin vaihtelevia. Tyypillisiä koronavirustaudin oireita ovat: kuume, yskä, kurkkukipu, hengenahdistus, lihaskivut, väsymys, nuha, pahoinvointi, ripuli, maku- ja hajuaistin häiriöt. Haju- ja makuaistin menetys on oire, joka viittaa vahvasti COVID-infektioon. Koronavirustauti voi ilmetä myös lievänä ylähengitystieinfektiona tai keuhkokuumeena. Lieviä oireita voivat olla mm. vain kurkun karheus tai nuha. Keuhkokuumeeseen voi liittyä lämpöily tai kuume, yskä, rintakipu, hengenahdistus sekä voimakas väsymys.

Viruksille on tyypillistä, että ne muuntuvat. Muuntuneet virukset saattavat poiketa ominaisuuksiltaan, esim. tartuttavuudeltaan, aiemmin levinneestä viruskannasta. Maailmalla kiertää tällä hetkellä useita eri koronaviruksen muunnoksia. Uusien virusmuunnosten leviämistä voi ehkäistä samoilla keinoilla kuin aiemmin esiintyvän koronaviruksen tarttumista.

Ohessa Pirkanmaan alueellisia suosituksia ja rajoituksia

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueen maskisuositus:
Pirkanmaan maskisuositus on yhdenmukainen THL:n kansalaisten maskisuosituksen kanssa.
Jokainen voi oman harkintansa mukaan käyttää kasvomaskia suojatakseen itseään esimerkiksi ruuhkaisissa liikennevälineissä ja sellaisissa sisätiloissa, joissa lähikontaktien välttäminen on vaikeaa. Maskin käyttöä ruuhkissa kannattaa harkita erityisesti, jos:
on rokottamaton aikuinen
on riski saada vaikea koronatauti rokotuksista riippumatta
hakeutuu koronaepäilyn vuoksi testiin tai hoitoon
joutuu välttämättömästä syystä liikkumaan hengitystieoireisena kodin ulkopuolella
tietää altistuneensa koronavirukselle (esim. perheessä on todettu korona) ja kodin ulkopuoliset lähikontaktit eivät ole vältettävissä
THL:n ja Pirkanmaan maskisuositus ei koske työpaikkoja ja työskentelytilanteita, joissa maskien käyttö perustuu työsuojeluun ja asiakasturvallisuuteen.
Näistä päättää työnantaja riskinarvioinnin perusteella ja Työterveyslaitoksen ohjeistuksen pohjalta.
Eri organisaatiot ja toimijat, esimerkiksi tilaisuuksien järjestäjät, voivat myös antaa omia suosituksiaan maskin käytöstä omissa tiloissaan tai tilaisuuksissaan.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin 26.4. tekemän linjauksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta käyttää kirurgista suu-nenäsuojainta sairaaloiden osastoilla, poliklinikoilla sekä muissa potilaiden hoito-, tutkimus- ja vastaanottotiloissa. Ensihoidossa ja päivystyksissä FFP2-hengityksensuojainta suositellaan hengitystieinfektio-oireisten potilaiden tutkimiseen ja hoitoon. Koronapotilaiden lähihoidossa ja koronanäytteenotossa suositellaan niin ikään FFP2-hengityksensuojaimen käyttöä.
Ympärivuorokautisen hoivan asiakastiloissa, joissa liikkuu asukkaita, asiakkaita tai heidän läheisiään, kotihoidossa sekä riskiryhmien sosiaalihuollon avopalveluissa suositellaan henkilökunnalle edelleen kirurgisen suu-nenäsuojainten käyttöä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä vieraileville suositellaan kasvomaskin käyttöä sairaaloissa tiloissa, joissa tutkitaan tai hoidetaan potilaita sekä ympärivuorokautisen hoivan tiloissa. Potilaille suositellaan kasvomaskin käyttöä sairaalassa ja vastaanotoilla asioidessa.
Tee etätöitä, jos mahdollista.
Pirkanmaalla suositellaan osittaista etätyötä.
Julkinen asiakaspalvelu pyritään pitämään mahdollisimman normaalisti avoinna.
Suositukset opetukseen:
Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin voidaan siirtyä väliaikaisesti, jos paikallinen koronaepidemiatilanne edellyttää.
Korkeakoulut päättävät itse opetuksen järjestämistavoista.
Muita yleisiä ohjeita:
Pidä riittävä turvaväli (vähintään 2 metriä) muihin ihmisiin.
Pese ja desinfioi käsiäsi usein ja huolellisesti, vältä kasvojen koskettelua.
Yski tai aivasta nenäliinaan tai hihaasi.
Jos olet oireinen, jää kotiin ja vältä kontakteja muihin, kunnes oireet ovat lievittyneet . Jos yleisvointi on hyvä, ei yleensä ole tarvetta ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon tai hakeutua koronavirustestiin.
Koronakotitestin voi tehdä halutessaan. Laboratoriossa tehtävää koronatestiä suositellaan tietyissä tilanteissa, katso koronaviruksen näytteenottokriteerit alla olevasta kaaviosta.
Lievissä oireissa ei yleensä tarvita koronatestiä. Hakeudu testiin erityisesti, jos:
terveydenhuollon ammattilainen on kehottanut testiin,
työskentelet sosiaali- ja terveydenhuollon potilastyössä,
olet raskaana tai
kuulut ryhmään, jolle suositellaan neljättä koronarokotusta.
Jos testituloksesi on positiivinen, vältä kontakteja vähintään 5 vuorokautta.
Jos testitulos on negatiivinen, vältä kontakteja, kunnes oireet ovat lievittyneet.
Jos sinulle tulee vaikeita oireita, ota yhteys työterveyteen tai kotikunnan terveysneuvontaan.
Niiden ollessa kiinni soita 116117.
Jos et enää pärjää kotona ja sinulla on esimerkiksi hengitysvaikeuksia, soita 112.
Huom! Jos vuoden 2022 aikana on jo aiemmin todettu Covid-19-infektio, uutta testiä ei tässä epidemiatilanteessa tarvita. Oireisena suositellaan kuitenkin jäämään kotiin ja välttämään kontakteja muihin, kunnes oireet ovat lievittyneet.

Lisätietoja Pirkanmaan koronavirustilanteesta ja tarkemmat alueelliset suositukset löydät Taysin sivuilta täältä. ja täältä.

Mikäli sairastut, ota aina yhteyttä puhelimitse meille Medisporttiin

Älä tule paikanpäälle, ennen kuin olet ollut meihin yhteydessä puhelimitse. Puhelimessa hoitaja tekee hoidon tarpeen arvion ja varaa sinulle tarvittaessa ajan lääkärille. Lääkärin vastaanotto voi tapahtua myös etänä joko puhelimitse tai etävastaanottopalvelun kautta. Lue lisää etävastaanotosta tästä.

Edellytämme kasvomaskin käyttöä yli 12-vuotiailta toimipisteissämme asioinnin yhteydessä. Maskin käyttämättömyydestä terveydellisistä syistä, voi keskustella henkilökuntamme kanssa.

Lääkäri arvioi vastaanotolla sairauslomatarpeesi ja mahdollisesti kirjoittaa lääkemääräyksiä. Lääkäri voi tarvittaessa etävastaanotolla tehdä sinulle lähetteen yksityisellä terveyspalvelujen tarjoajalla tapahtuvaan koronatestaukseen. Yksityisen puolen testi sinun täytyy maksaa itse, mikäli työnantajasi ei ole sopinut työterveyshuollon kanssa koronatestin sisällyttämisestä työterveyshuollon palveluihin. Mikäli työnantajasi maksaa testin, saat meiltä lähetteen lisäksi maksusitoumuksen. Meidän lähetteellä voit hakeutua yksityiselle testiin Pihlajalinnaan.

Käytyäsi koronatestissä, ilmoitathan testin tuloksen myös meille työterveyshuoltoon!
Älä lähde oireisena töihin! Älä asioi oireisena myöskään kaupassa tai apteekissa.
Perussairauksien hoito on erityisen tärkeää. Hoidathan yhä laboratorio- ja lääkärikontrollisi sovitusti. Näin voit vähentää vakavan korona-infektion riskiä.

Kaikki asiantuntijamme (fysioterapia, hieronta, psykologi, ravitsemusterapeutti, neuropsykiatrinen valmennus, kuntoutusohjaaja) palvelevat normaalisti asiakkaitaan. Halutessasi voit varata heille myös etävastaanottoajan. Siirräthän aikasi, mikäli sairastat lievääkin flunssatautia.

Tampereen ja lähikuntien koronatestauksen ajanvaraus julkisella sektorilla:

• TAYS koronavirusneuvontapuhelin 24h: p. 03 3116 5333.
• Tampere: terveyspalvelujen neuvonta, joka päivä: 7-22, p. 03 10023 tai p. 03 5657 0023.
• Pirkkala: terveyspalvelujen koronaneuvonta ma-pe: 8-20, la-su: 10-18 p. 050 3133 682.
• Kangasala ja Pälkäne: ma-pe: 8-15 p. 03 5655 4030.
• Lempäälä: koronapuhelin ma-pe: 8-16, la-su: 12-18 p. 041 7303 436.
• Nokia: ma-pe: 8-20, la-su: 9-20 p. 03 5652 1105.
• Ylöjärvi: ma-pe: 8–20, la-su: 10-18 koronaneuvonta p. 050 4371 300.
• Orivesi: terveyskeskus p. 03 5657 5770.
• Sastamala: arkisin: 8-16 p. 03 5210 2020, arkisin: 16-22 ja viikonloppuisin: p. 040 6474 582.

Koronarokotukset Tampereella

Koronarokotukset etenevät vaiheittain Tampereella. Rokotusten käytännön järjestelyistä tiedotetaan sitä mukaa, kun rokote-erien toimitukset ja rokotusaikataulut tarkentuvat. Koronarokotuksen saavat kaikki yli 5-vuotiaat.

5–11-vuotiaita rokotetaan ajanvarauksella ja ilman ajanvarausta.
Toisen rokotteen voit ottaa, kun ensimmäisestä rokotuksestasi on kulunut vähintään 6 viikkoa.
Kolmannen rokotteen voivat saada:
12–17-vuotiaat riskiryhmään kuuluvat, kun toisesta rokotuksesta on kulunut vähintään kuusi kuukautta. Kolmas annos voidaan antaa myös muille 12–17-vuotiaille, jos se on tarpeen erityisestä syystä (esim. rokotustodistusta varten).
18–59-vuotiaat, kun toisesta rokotuksesta on kulunut vähintään 4 kuukautta.
yli 60-vuotiaat sekä lääketieteellisiin riskiryhmiin 1 tai 2 kuuluvat yli 18-vuotiaat, kun toisesta rokotuksesta on kulunut vähintään 3 kuukautta.
Neljättä rokoteannosta suositellaan:
niille 12 vuotta täyttäneille, joiden immuunipuolustus on voimakkaasti heikentynyt. Neljäs annos voidaan antaa, kun kolmannesta annoksesta on kulunut 3 - 4 kuukautta.
kaikille 80 vuotta täyttäneille sekä iäkkäiden hoivakodeissa asuville, kun kolmannesta rokotuksesta on kulunut vähintään kolme kuukautta.

Tarkemmat tiedot, ajanvarausohjeet ja ohjeistuksia koronarokotusten etenemisestä Tampereella: Tampere.fi: koronarokotukse t

Rokotuksia annetaan:

Koronarokotuksia annetaan useissa toimipisteissä. Lisätiedot täältä.
Koronarokotukset aloitettu 1/2022 Medisportissa työterveysasiakkaille.
Sopimus koskee Tampereen kaupungin alueella sijaitsevia asiakasyrityksiämme. Ympäryskuntien tilannetta selvitellään vielä.
Rokotamme ajanvarauksella:
Ensimmäisen rokotteen tarvitsijoita.
Toisen rokotteen voivat saada:
Yli 18-vuotiaat, kun ensimmäisestä rokotuksesta on kulunut vähintään 6 viikkoa
Kolmannen rokotteen voivat saada:
Yli 60-vuotiaat, kun toisesta rokotuksesta on kulunut 3 kuukautta ja
18-59-vuotiaat, kun toisesta rokotuksesta on kulunut 4 kuukautta.
Otamme yrityksistä ja sen henkilöstöltä varauksia vastaan ja sovimme heidän kanssaan rokotusaikataulusta. Rokoteaikoja voi varata työterveyshoitajilta tai Medisportin Ajanvarauksen kautta Kaukajärvi p. 03 3143 8100 ja Pispala p. 03 3142 0100.
Valitettavasti emme voi rokottaa yksityishenkilöitä .

Tietoa Koronavirustartunnasta ja sen ehkäisystä

Koronavirus (SARS-CoV-2) tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut henkilö yskii tai aivastaa. Lähikontaktissa korona voi tarttua myös kosketuksen välityksellä, jos sairastunut on esimerkiksi yskinyt käsiinsä ja on sen jälkeen koskenut toiseen ihmiseen. Virus voi tarttua myös kosketuksen kautta pinnoilta, joille on hiljattain päätynyt sairastuneen hengitystie-eritteitä. Koronavirukset ovat kuitenkin rakenteeltaan sellaisia, että ne eivät säily tartuttavina pinnoilla pitkään. Elintarvikkeiden tai tavaroiden välityksellä tapahtuvia tartuntoja ei ole toistaiseksi havaittu. Koronavirus voi tarttua myös ilmavälitteisesti eli pienten aerosolien muodossa yskiessä ja aivastaessa. Ilmavälitteisen tartunnan riskiä pidetään pienempänä kuin lähikontaktin aiheuttamaa tartuntariskiä.

Itämisajaksi kutsutaan aikaa tartunnasta ensioireiden alkuun. Koronavirustaudin itämisajaksi on arvioitu 1–14 päivää, keskimäärin noin 4–5 päivää. Nykytiedon mukaan koronavirustautiin sairastunut henkilö on tartuttavimmillaan oireisen taudin alussa. Tartuttava aika kestää arviolta noin 7 päivää lieväoireisessa koronavirustaudissa ja jopa kaksi viikkoa vakavimmissa tautimuodoissa.

Tartunnan saanut henkilö voi levittää virusta eteenpäin jo 1–2 vuorokautta ennen oireiden alkamista. Myös oireeton henkilö saattaa toimia tartunnanlähteenä. WHO:n mukaan valtaosan tartunnoista aiheuttavat kuitenkin oireiset henkilöt.

Jokainen voi omalla toiminnallaan hidastaa koronaviruksen leviämistä. Arkielämässä tartuntoja voi ehkäistä huolehtimalla käsihygieniasta ja välttämällä lähikontakteja muihin ihmisiin.

Huomioitavaa maskin käytössä:

• Pidä käsihuuhdepullo mukana sekä ota mukaan tarvittaessa ylimääräisiä maskeja vaihtoa varten.

• Pese tai desinfioi kätesi ennen kuin asetat uuden tai puhtaan maskin kasvoillesi.
• Varmista, että maski asettuu tiivisti kasvoillesi sekä peittää suun, nenän ja leuan.
• Älä koske maskiin tai siirrä sitä otsalle tai leuan alle käytön aikana.
• Jos kosket maskia käytön aikana, niin pese tai desinfioi kätesi ennen koskemista sekä sen jälkeen.
• Älä aseta käytettyä maskia kasvoille enää uudestaan.
• Jos maski kostuu tai likaantuu, vaihda maski uuteen.
• Kun poistat maskin: tartu maskin nauhoihin puhdistetuin käsin. Älä koske maskin ulkopintaan.
• Käytön jälkeen: laita kertakäyttöinen maski suoraan jäteastiaan tai uudelleen käytettävä kangasmaski muovipussiin tai suoraan pesukoneeseen.
• Pese tai desinfioi kätesi maskin poistamisen jälkeen.
• Kangasmaskin pesu: Pese kangasmaski 60 asteen pesuohjelmalla jokaisen käyttökerran jälkeen tai keitä sitä 5 minuuttia vedessä, johon on lisätty hieman pesuainetta.

Kasvomaskin asianmukainen käyttö voi vähentää tartuntoja estämällä pisaroiden leviämistä ympäristöön. Kasvomaski ei ole varsinainen hengityksensuojain, eikä se suojaa tehokkaasti käyttäjäänsä. Kasvomaskien teho perustuu osittain siihen, että mahdollisimman moni käyttää niitä asianmukaisesti.

Tulostakaa alla näkyvistä linkeistä THL:n kuvallisia "Yski oikein" ja "Pese kädet" ohjeistuksia työpaikalle näkyville paikkoihin. "Pese kädet" ohjeistus on hyvä olla vaikka jokaisessa työpaikan wc-tilassa esillä.

https://thl.fi/documents/533963/1449651/THL_pese_ka%CC%88det_A3_juliste_TULOSTE.pdf/d93b53d0-3f57-0384-296e-eca165ca8448?t=1582553527369

https://thl.fi/documents/533963/1449651/THL_yski_oikein_A4_juliste_200220_TULOSTE+%281%29.pdf/97623466-d7f4-6d9c-334e-b241e041fb22?t=1582551920128

Ajankohtaista osion alta löytyy luotettavaa tietoa koronaviruksesta www.thl.fi. Epidemiatilanne elää jatkuvasti.

Medisportin toimipisteiden pääsiäisen aukioloajat 14.4.-18.4.2022

Tue, 12 Apr 2022 09:47:16 GMT

Medisportin pääsiäisen aukioloajat

To 14.4.

Kaukajärven toimipiste avoinna: klo 8-15
Pispalan toimipiste avoinna: klo 8-14

Vain pikatestit mahdollisia laboratoriopalveluissa.

Pirkkalan toimipisteessä fysioterapia-ajat ajanvarauksella: klo 12.30-18

Pe-Ma 15.4. - 18.4.

Kaikki toimipisteet: SULJETTU

Toivotamme asiakkaillemme oikein hyvää ja valoisaa pääsiäisen aikaa!

Luka Nurmi avasi Ferrari Challenge Euroopanmestaruussarjan kahdella palkintokorokesijoituksella - Renkaiden nopea kuluminen ongelmana Portugalissa.

Mon, 04 Apr 2022 15:58:37 GMT

Hallitseva Ferrari Challenge Maailmanmestari, tamperelainen Luka Nurmi, 17, saavutti kaksi toiseksi korkeinta palkintokorokesijoitusta Portugalin Portimaon Formula-1 radalla ajetusta Ferrari Challenge Euroopanmestaruussarjan avauksesta.

Toista peräkkäistä kilpailukautta tanskalaisen Formula Racingin kuljettajana ajava sarjan ainoa suomalaiskuljettaja kärsi renkaiden nopeasta kulumisesta eikä siten pystynyt vastaamaan sarjassa debytoineen ranskalaisen Doriane Pinin vauhtiin. Silti kahdet toiseksi korkeimmat sarjapisteet kelpasivat sarjatilanteessa hopeasijalalla olevalle Luka Nurmelle.

- Meillä oli isoja haasteita renkaiden nopean kulumisen kanssa. Lisäksi jäimme runsaasti huippunopeudessa kummatkin kilpailut suvereenisti voittaneelle Doriane Pinille. Emme saaneet autoa sellaisiin säätöihin mitä Portimaon vuoristoratamainen rata vaati, harmitteli Nurmi.

- Vuosi sitten olisin ollut todella tyytyväinen näihin pisteisiin, mutta nyt olen pettynyt. Voitosta halusin ajaa, mutta en päässyt kertaakaan edes haastamaan ranskalaiskuljettajaa. Kova yritys aika-ajoissa kulutti renkaita liikaa ja sen myötä kummassakin kilpailussa piti säästellä niitä rengasrikkoja välttääkseen, Nurmi jatkaa.

Sarjan seuraavat kaksi kilpailua ajetaan kuukauden päästä Ranskan Paul Ricardin radalla. Luka Nurmen Formula Racingilla on kotitöitä tehtävänä.

- Doriane Pinin auto meni tutkamittausten mukaan ihan eri vauhtia kuin kaikki muut. Näin ollen meidän on mietittävä mistä saadaan lisää vauhtia meidän autoon. Silti hyvät pisteet saatiin kerättyä, joten se oli ainoa positiivinen asia aurinkoisen Portugalin kevätkelin lisäksi, Nurmi päättää.

Lopputulokset Ferrari Challenge Portimao 2022, 1. osakilpailu: Lauantai 2.4.2022: Top-5:
1. Doriane Pin (FRA), Scuderia Niki - Iron Lynx, 17 kierrosta
2. Luka Nurmi (FIN), Formula Racing, +19.851s
3. Ange Barde (FRA), SF Côte d'Azur Cannes, +20.555s
4. Marco Pulcini (ITA), Al Tayer Motors, +23.779s
5. Christian Brunsborg, Formula Racing, +23.940s

Lopputulokset Ferrari Challenge Portimao 2022, 2. osakilpailu: Sunnuntai 3.4.2022: Top-5:
1. Doriane Pin (FRA), Scuderia Niki - Iron Lynx, 17 kierrosta
2. Luka Nurmi (FIN), Formula Racing, +11,012s
3. Ange Barde (FRA), SF Côte d'Azur Cannes, +20,499s
4. Marco Pulcini (ITA), Al Tayer Motors, +27,452s
5. Alessando Cozzi (ITA), Formula Racing, 29,184s

Ferrari Challenge EM-sarjan EPÄVIRALLINEN sarjatilanne 2/14 osakilpailua: PRO-luokka, Top-3:
1. Doriane Pin, 34p
2. Luka Nurmi, 24p
3. John Wartique, 20p

1.4.2022 Luka Nurmi ennakkosuosikkina Portugalista alkavaan Ferrari Challenge Euroopanmestaruussarjaan - Hallitsevalle EM-pronssimitalistille kelpaa vain voitot

Tamperelaisen Luka Nurmen, 17, toinen perättäinen kilpailukausi Ferrari Challenge Euroopanmestaruussarjassa alkaa nyt viikonloppuna Portugalin Portimaon Formula-1 radalta, jossa edessä on seitsemän osakilpailuviikonlopun mittaisen kilpasarjan ensimmäinen näytös.

Perjantain vapaisiin harjoituksiin sekä lauantain ja sunnuntain aika-ajoihin sekä kahteen 30 minuutin mittaiseen kilpailulähtöön Nurmi starttaa sarjan ennakkosuosikin viittaa kantaen, koska niin EM-sarjan voittanut tanskalainen Michelle Gatting kuin hopeamitalin saavuttanut italialainen Niccolo Schiro jatkavat uraansa toisissa kilpasarjoissa. Kovimmat vastukset Nurmi saa vuoden takaisesta kovasta belgialaisesta kilpakumppani John Wartiquesta ja rankalaisesta naiskuljettaja Doriane Pinistä unohtamatta useita muita autourheilu-uriaansa kehittäviä kuljettajia.

Sarjan ainoa suomalaiskuljettaja aikoo hyödyntää EM-pronssi ja MM-kultamitaliin päättyneen kilpailukauden aikana keräämänsä kokemuksen.

- Vuosi sitten Italian Monzassa pääsin heti maistamaan miltä tuntuu voittaa kansainvälinen GT-autourheilukilpailu. Siitä lähti käyntiin erittäin opettavainen kilpailukausi, jonka kokemukset tulee nyt hyödynnettäväksi. Kuukausi sitten ajoin täällä Portugalissa testiä, joten rata on tuttu. Näin lähtökohdat menestyksekkäälle viikonlopulle ovat olemassa, Nurmi kertoo.

- Puoli vuotta sitten juhlin kilpailukauden päättymistä Ferrarin GT-autojen Maailmanmestarina. Sen jälkeen olen joka päivä odottanut uuden kilpailukauden alkua. Nyt kun se vihdoin tapahtuu niin tavoitteeni on puolen vuoden päästä olla niin yksinkertainen Euroopanmestari kuin kaksinkertainen Maailmanmestari, Nurmi suunnittelee.

Portimaon kilpailuviikonlopun lauantain ja sunnuntain aika-ajot ajetaan Suomen aikaa klo 11 ja osakilpailut klo 15.20. Aika-ajojen ja kilpailujen tapahtuvat näkyvät ns.. Live-Stream lähetyksinä osoitteessa live.ferrari.com sekä ViaPlay näyttää kanavillaan kilpailut suorina lähetyksinä.

Ferrari Challenge EM-ratasarjan kilpailukalenteri 2022:

- 01.-03.04.2022 - Portimao (Portugali)

- 13.-15.05.2022 - Paul Ricard (Ranska)

- 17.-19.06.2022 - Budapest (Unkari)

- 22.-24.07.2022 - Hockenheim (Saksa)

- 16.-18.09.2022 - Silverstone (Englanti)

- 07.-09.10.2022 - Mugello (Italia)

- 26.-30.10.2022 - Finali Mondiali Imola (Italia)

Rennosti viikonloppuun! Seuraava Kehonhuollon tiiviskurssi 22.4. alkaen.

Mon, 28 Mar 2022 10:41:27 GMT

Keho kuntoon päästä varpaisiin asti kehonhuoltoryhmässä!

Ohjaajana Eeva-Maria Halminen
Maksimiosallistujamäärä 6 henkilöä.

Ajankohdat:
Perjantaisin klo 15-16
22.4.-13.5.2022: 4 kertaa

Rennosti viikonloppuun! Huolla kehoasi päästä varpaisiin! Fysioterapeutin suunnittelemalla ja ohjaamalla kehonhuoltotunnilla vapautat kehosi luonnollisen liikkuvuuden rauhallisilla liikkeillä. Keho vetreytetään jalkapohjista aina kallonpohjaan saakka kehon tarpeet ja lihastoimintaketjut huomioiden. Tunnilla käytetään välineinä pieniä palloja. Tunti soveltuu kaikille, ja siitä hyötyvätkin niin istumatyöntekijät kuin urheilijatkin ikään tai kuntotasoon katsomatta.

Hinta: 100e / 4 krt. Kurssin voi maksaa: käteinen/kortti/Edenred/ePassi/Smartum-seteleillä tai -kortilla. Kurssin voi maksaa myös kahdessa erässä.

Ilmoittaudu mukaan! Ilmoittautumiset ja tiedustelut torstaihin 14.4.2022 mennessä: Kaukajärvi Ajanvaraus p. 03 3143 8100 tai sähköposti: eeva-maria.halminen@medisport.fi

Lisätietoja Kehonhuoltotunnin sisällöstä löydät myös Eeva-Marian kirjoittamasta blogista: "Keho kuntoon päästä varpaisiin asti Kehonhuoltoryhmässä!"

Medisportin Kaukajärven toimipisteessä aloittaa maaliskuussa naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, Sami Onoila!

Fri, 04 Mar 2022 07:33:55 GMT

Medisportin Kaukajärven toimipisteessä aloittaa 24.3. naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri sekä seksuaaliterapeutti, Sami Onoila! Lue Samin esittely alta.

Olen naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri. Erikoistumisen jälkeen olen suorittanut raskaus- ja synnytysajan ongelmiin keskittyvän perinatologian lisäkoulutuksen. Olen myös seksuaaliterapeutti. Vastaanotolleni voi hakeutua kaikenlaisissa naistentauteihin, raskauteen ja seksuaalisuuteen liittyvissä ongelmissa. Vastaanotoillani teen sekä gynekologisia että raskausajan ultraäänitutkimuksia, kuten NT-mittauksia, sikiön ensimmäisen kolmanneksen varhaisia rakenteiden tarkasteluja sekä rakenneultraäänitutkimuksia.

Erityisosaamistani ovat raskauteen ja synnytykseen liittyvien ongelmien lisäksi yhdyntäkipujen ja lantion alueen kiputilojen hoito, seksuaalisuuteen liittyvien ongelmien hoitaminen, urheilijoiden gynekologisten ongelmien hoitaminen, hedelmällisyyden arviointi, raskauden ehkäisy sekä endometrioosin ultraäänidiagnostiikka. Vastaanotoillani teen PAPA-kokeen jatkotutkimuksena kolposkopioita. Lisäksi teen pientoimenpiteitä, kuten luomien ja pattien poistoja. Otan vastaan myös potilaita yleislääkärinä.

Koulutukset

2021 seksuaaliterapeutti

2020 seksuaalineuvoja

2013 perinatologian lisäkoulutus

2011 naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri

Onoilalle vapaita aikoja esim. torstaina 24.3. ja tiistaina 5.4.! Ajanvaraus, Kaukajärvi: p. 03 3143 8100

Tervetuloa vastaanototolle!

https://www.medisport.fi/sami-onoila

Tohtori Tuomisen Matka Talviolympialaisiin 2022

Sun, 20 Feb 2022 13:52:18 GMT

Kansainvälinen jääkiekkoliitto, IIHF, valitsi minut jo hyvissä ajoin lääketieteelliseksi edustajakseen Pekingin talviolympialaisiin. Tässä vaiheessa NHL oli vielä mukana osallistumassa tapahtumaan. Neuvottelut kisajärjestelyistä paikallisten kisajärjestäjien, Kansainvälisen Olympiakomitean sekä NHL:n kanssa alkoivat jo kuukausia ennen kisatapahtumaa.

Alussa rakennettiin organisaation valmiuksia. Suunniteltiin kansainvälistä lääkäriorganisaatiota jääkiekon puolelle ja valmistauduttiin COVID-19 pandemian vaikutuksiin kisatapahtuman aikana. Neuvoteltiin myös paljon puhutusta CT-arvostakin (koronavirustestaukseen liittyvä arvo) useita kertoja eri tahojen kanssa. NHL kuitenkin perui osallistumisensa ja pandemian tilanne muuttui oleellisesti talven ja alkuvuoden aikana, joiden seurauksena Teams ja Zoom kokousten tarve vaan lisääntyi alkuvuodesta.

Valmiuden kartoitus ja raportointi

Tammikuun lopulla matka kuitenkin käynnistyi kohti suurta talviurheilutapahtumaa, joskin tietoisena kuplaelämästä ja siitä että muita lajeja ei voi tapahtuman aikana seurata (ei niihin kyllä aikaakaan jää). Ensimmäiset päivät kuluivat kilpailuareenoihin ja järjestelyihin tutustuessa. Palaverit jatkuivat intensiivisesti ja Medical Meeting naisten turnauksen osalta pidettiin 2.2.2022 Zoomin välityksellä ja pelit käynnistyivätkin jo päivää ennen avajaisia. Saimme iloksemme mahdollisuuden seurata avajaisia 4.2.2022 paikan päältä. Miesten turnaus käynnistyi 9.2.2022, johon mennessä naisten alkusarja ehdittiinkin viemään jo läpi.

Pandemia

Huoli COVID tilanteesta oli hallitseva. Kaikki joukkueet ja muu henkilöstö toimivat suljetun kuplan sisällä, mutta samalla kuitenkin rajoittaen kontakteja ”alakuplien” välillä. Koska urheilijoilla ei ollut mahdollisuutta olla täydellisessä karanteenissa ennen kuplaa, niin virusta kulkeutui myös kuplan sisään. KOK eli Kansainvälinen Olympiakomitea, oli laatinut pelikirjan, jonka avulla pyrittiin huolehtimaan pelien jatkumisesta, mutta samalla poimimaan mahdolliset positiiviset tapaukset eristykseen ennen kuin heistä tulee tartuttavia. Tämä on edellyttänyt huomattavaa testausmäärää ja aktiivista yhteistyötä paikallisten viranomaisten kanssa. Meidän tehtävänämme oli auttaa joukkueita eristämään positiiviset tautitapaukset mahdollisimman nopeasti muusta joukkueesta. Tavoitteena oli, että joukkueet pystyisivät jatkamaan toimintaansa mahdollisimman häiriöttömästi huolehtien samalla kuitenkin kisatapahtuman läpiviennistä. Toimimme näissä asioissa lajikonsultteina löytääksemme parhaat mahdolliset juuri jääkiekkoon soveltuvat ratkaisut. Tunnetasot olivat näissä asioissa herkästi korkealla.

Pelaajaturvallisuus

Pelaajaturvallisuuden varmistamiseksi kisaorganisaatiolla oli oma laaja sairaalaverkosto toiminnan tukena, mutta toisaalta jäähalleilla olevia ensihoitopalveluita tuki myös olympiakylän poliklinikkatoiminta ja muu joukkueen kansallisen olympiakomitean lääkintähenkilöstö. Kentän laidalla päivysti kaikissa otteluissa ensihoitoryhmä täydessä valmiudessa reagoimaan, mikäli vakavia loukkaantumisia tai sairauskohtauksia otteluiden aikana tapahtuisi. Teimme kyseisten ryhmien kanssa päivittäin harjoituksia ennen otteluiden alkamista varmistaaksemme, että ryhmän toiminnan taso on laadukasta. Nämä harjoitukset paikalliset myös videoivat omaa käyttöä varten. IIHF järjestämä ensihoitolääkäri päivysti kaukalon laidalla paikallisen ensihoitoryhmän tukena.

Concussion Spotter Role

Medical Supervisor, lääkinnällinen johtaja oli kummassakin hallissa valvomassa ottelutapahtumia. Supervisorin toimipiste sijaitsi aivan hallin yläosassa ja rappujen kiipeämistä tällä reissulla riittikin. Meillä oli oma pieni boxi, johon oli asennettu videojärjestelmä, jonka avulla voitiin analysoida jään tapahtumia eri kuvakulmista, ottaa klippejä loukkaantumista ja valvoa mahdollisia aivotärähdystilanteita. Tarvittaessa kävimme pyytämässä joukkueen lääkäriä tekemään pelaajalla tarvittavat tutkimukset aivotärähdysdiagnoosin varmistamiseksi tai poissulkemiseksi. Seurasimme ja raportoimme loukkaantumisista Direktoraatin kokouksissa. Autoimme myös IIHF yli satapäisen organisaation jäseniä terveydenhoitokysymyksissä.

Antidopin valvonta

Otteluiden jälkeen työ jatkui antidoping valvonnassa. KOK vastasi kisatapahtuman antidoping valvonnasta, mutta oli luovuttanut sen toteutuksen riippumattomalle testausorganisaatiolle (ITA), joiden kanssa sovimme meidän roolistamme dopingvalvonnan yhteydessä. Pyrimme jälleen tuomaan lajituntemuksemme heidän avuksensa, jotta doping valvonta voitaisiin suorittaa joukkueiden kannalta mahdollisimman häiriöttömästi, mutta samalla tehokkaasti. Paikallinen antidoping organisaatio vastasi käytännön toteutuksesta ja testaustoiminnan toteutus olikin varsin laadukasta.

Lopputuloksena olympialaiset

Työ on ollut hyvin monipuolista ja kuplaelämässä aika on kulunut nopeasti. Turnaus on edennyt loppuunsa. Wukeson Areenalla ottelut päättyivät 17.2. naisten jääkiekon loppuotteluun USA-CAN ja kisatapahtuman purku alkoi siellä välittömästi. Päivät työpaikalla ovat olleet pitkiä, helposti 12-16h ja välillä kuormittaviakin, mutta hyvällä yhteistyöllä asiat on saatu ratkaistua. Itse asiassa matkan aikana ei ole tarvinnut aikaeroon sopeutumista lainkaan, kun valveillaoloaika vastaa pääosin normaalia Suomen aikaa. Kiva on ollut tavata myös tuttuja maailmalta, joita ei pandemian vuoksi ole pariin vuoteen nähnyt. Kolme viikkoinen työrupeama on nyt takana. Voiko hienompaa päätöstä saada tapahtumalle, kiitos Suomi! 8 hienoa mitalia. joista yksi naisten jääkiekon olympiapronssi ja toinen miesten historian ensimmäinen olympiakulta. Paljon jää tästäkin tapahtumasta muistoja mukaan elämän matkalle.

-Markku Tuominen-

Medisportin yrittäjä, ylilääkäri

Ilmoittaudu nyt Medisportin maaliskuussa alkaviin: PhysioPilates ja Voimaa arkeen ja työhön! -kuntosaliryhmiin!

Tue, 08 Feb 2022 11:04:02 GMT

Maaliskuussa 2022 alkaa seuraavat Medisportin fysioterapeuttien ohjaamat PhysioPilates sekä Voimaa arkeen ja työhön! -kuntosaliryhmät! Varmista paikkasi ja ilmoittaudu mukaan!

Medisportin liikunnalliset pienryhmät ovat fysioterapeuttien suunnittelemia ja ohjaamia ryhmiä, jotka toteutetaan Medisportin Kaukajärven toimipisteen kuntosalilla. Harjoittelu toteutetaan enintään 4-6 hengen pienryhmässä, mikä takaa yksilöllisen ja laadukkaan ohjauksen! Kurssit toteutuvat, kun ilmoittautuneita on vähintään 4 ja koronapandemiaan liittyvät varotoimet otetaan kurssien toteutuksessa huomioon erityistarkkuudella.

Voimaa arkeen ja työhön! -kuntosaliryhmä

Ohjaajana fysioterapeutti Juha Haavisto

Maksimiosallistujamäärä 6 henkilöä.

Ajankohdat:
Maanantaisin klo 17.30-18.30
7.3.-2.5.2022: 8 kertaa (Huom. ei tuntia 18.4.)
Huom. Tarkennamme kevään/kesän seuraavan kurssin aloitusajankohtaa mahdollisimman pian.

Lihaskunto- ja liikkuvuusharjoittelu on yksi terveyden ja toimintakyvyn kulmakivistä. Säännöllisen lihaskunto- ja liikkuvuusharjoittelun myötä voidaan nostattaa vireystilaa ja näin saat voimaa arkeen sekä työhön. Voimaa arkeen ja työhön -ryhmä soveltuu kaikille ammattiryhmille. Säännöllinen harjoittelu parantaa työssä jaksamista sekä vähentää ja ehkäisee tuki- ja liikuntaelinvaivoja, niin passiivista- kuin fyysisesti raskasta työtä tekevillä.

Medisportin Voimaa arkeen ja työhön -ryhmässä toteutetaan fysioterapeuttien suunnittelemaa monipuolista voima-, liikkuvuus- ja tasapainoharjoittelua yksilölliset tarpeet huomioiden! Harjoittelu toteutetaan enintään 6 hengen pienryhmässä, mikä takaa yksilöllisen ja laadukkaan ohjauksen. Toteutukseen kuuluu oman kuntotason kartoitus kurssin ensimmäisellä ja viimeisellä kerralla, minkä avulla huomaat oman kehityksesi kunnon eri osa-alueilla.

Koronapandemiaan liittyvät varotoimet otetaan huomioon erityistarkkuudella.

Hinta: 200e / 8 krt. Kurssin voi maksaa: käteinen/kortti/Edenred/ePassi/Smartum-seteleillä tai -kortilla. Kurssin voi maksaa myös kahdessa erässä.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut keskiviikkoon 2.3.2022 mennessä: Kaukajärvi Ajanvaraus p. 03 3143 8100 tai sähköposti: juha.haavisto@medisport.fi

PhysioPilates - lujasti lempeää, kehoasi kuunne llen.

Ohjaajana fysioterapeutti ja PhysioPilates-ohjaaja Eeva-Maria Halm inen
Maksimiosallistujamäärä 6 henkilöä.

Ajankohdat:
Torstaisin klo 17-18
10.3.-12.5.2022: 8 kertaa (Huom. ei tuntia 24.3. ja 14.4.)

Huom. Tarkennamme kevään/kesän seuraavan kurssin aloitusajankohtaa mahdollisimman pian.

Keho tasapainoon Pilateksella fysioterapeutin ohjauksessa! Palauta kehoosi sen luonnollinen voima ja liikkuvuus säännöllisellä pilatesharjoittelulla. Pilates vahvistaa syviä keskivartalon lihaksia ja rentouttaa kireitä, pinnallisia lihaksia.

Pienryhmässä tutustutaan pilatesharjoituksiin rauhalliseen tahtiin omaa kehoa kuunnellen ja kunnioittaen. Harjoittelu toteutetaan enintään 6 hengen pienryhmässä, mikä takaa yksilöllisen, laadukkaan ohjauksen sekä voimme taata koronaturvavälit ryhmän osallistujien kesken. Ryhmään osallistuminen ei edellytä aiempaa kokemusta pilatesharjoittelusta, mutta suosittelemme osallistumaan Pilateksen perusteiden tiiviskurssille säännöllisen pilatesharjoittelun syventämiseksi.

Hinta: 240e / 8 krt. Kurssin voi maksaa: käteinen/kortti/Edenred/ePassi/Smartum-seteleillä tai -kortilla. Kurssin voi maksaa myös kahdessa erässä .

Il moittautumiset ja tiedustelut perjantaihin 4.3.2022 mennessä: Kaukajärvi Ajanvaraus p. 03 3143 8100 tai sähköposti: eeva-maria.halminen@medisport.fi

Medisportin uusi toimipiste Pirkkalaan on avattu!

Mon, 07 Feb 2022 12:33:14 GMT

Medisportilla tiedossa paluu juurille, sillä helmikuun aikana aloitamme toiminnan nykyisten Tampereen toimipisteiden lisäksi Pirkkalassa!

Alkuun, keväällä 2022 palvelemme Pirkkalan toimipisteessämme vain työterveysasiakkaita ajanvarauksella, mutta fysioterapeutin vastaanotolle voi varata ajan myös yksityisasiakkaat. Toimipisteen palveluihin kuuluu alkuun työterveyshoitajan, fysioterapeutin ja lääkärin palveluja.

Pirkkalan lääkäriasema

Suupantie 2, 33960 Pirkkala (2krs.)

Ajanvaraus: 050 3390 396 Ajanvaraukset Pirkkalan toimipisteeseen ainoastaan puhelimitse.

Avoinna: ma-pe 8-16

Toimintaa käynnistellään tästä viikosta 7.2. alkaen asteittain ja aikoja voi jo varata! 28.2.2022 alkaen Pirkkalan toimipisteessä aloittaa Medisportin uusi fysioterapeutti Elise Heikkilä.

Toimipiste aukeaa samoihin tiloihin, missä Medisportilla sijaitsi Pirkkalan lääkäriasema aikanaan 1990-luvun alussa muutaman vuoden ajan Kaukajärven, Pispalan ja silloisen keskustan toimipisteiden lisäksi.

Lämpimästi tervetuloa!

Medisportin sähköisen ajanvarauksen pilotti käynnistyy! Varaa fysioterapia-aika Juha Haaviston vastaanotolle!

Mon, 24 Jan 2022 16:11:48 GMT

Medisportin sähköisen ajanvarauksen pilotti Placerven palvelussa käynnistyy 24.1.2022! Sähköisen ajanvarauksen pilotin kautta voit aluksi varata ajan Medisportin fysioterapeutti Juha Haaviston vastaanotolle.

Lisäämme muita fysioterapeutteja ja Medisportin palveluita sähköiseen ajanvaraukseen myöhemmin.
Muiden Medisportin asiantuntijoiden ja fysioterapeuttien ajat ovat vielä toistaiseksi varattavissa puhelimitse tai toimipisteissä asioinnin yhteydessä. Kaukajärvi p. 03 314 38100 ja Pispala p. 03 314 20100 .
Jos et löydä Juha Haavistolle sopivaa aikaa sähköisestä ajanvarauksesta, voit tarkistaa myös hänen muut aikansa puhelimitse.
Huomaathan, että uutena käyttäjänä sinun on ensin rekisteröidyttävä Placerve sähköisen ajanvarauksen palveluun , päästäksesi tarkastelemaan vapaana olevia aikoja ja tekemään ajanvarauksen.

Rekisteröinti ei vaadi perusyhteystietojen lisäksi muita henkilökohtaisia tietoja.
Kun olet rekisteröitynyt Placerveen, jatkossa Medisportin ajanvarausten tekeminen onnistuu palveluun kirjautumalla!

Uusi käyttäjä? Ohjeet Medisportin sähköisen ajanvarauspalvelun rekisteröinnin tekemiseen:

Siirry Placerven sähköisen ajanvarauksen sivulle alla näkyvästä "Sähköinen ajanvaraus" painikkeesta.
Etusivulla valitse "Ajanvaraukseen" tai vaihtoehtoisesti sivuvalikosta "Kirjaudu palveluun".
Tämän jälkeen valitse Kirjaudu palveluun -sivun alhaalta: "Eikö sinulla ole vielä käyttäjätiliä? Rekisteröidy tästä."

Rekisteröitymistä varten sinun on ilmoitettava nimesi, sähköpostiosoite, puhelinnumero ja salasana.
Ilmoitettuasi yllämainitut tiedot valitse: "Rekisteröidy" .

Saat osoitteesta: hi@placerve.com "Vahvista rekisteröinti" sähköpostiviestin ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen, minkä kautta voit viimeistellä rekisteröinnin klikkaamalla sähköpostiviestiisi saapunutta linkkiä.

Jos sähköpostilinkki ei saavu, suosittelemme tarkistamaan roskapostikansion.
Jos sähköpostiviesti on mennyt roskapostiin, se kannattaa merkitä ei-roskapostiksi. Etenkin, jos linkki ei aukea, sillä sähköpostiohjelma voi estää linkin avaamisen roskapostikansiosta.

Kirjaudu palveluun luomallasi käyttäjällä (sähköpostiosoite ja salasana).
Sitten vain vapaita aikoja tarkastelemaan "Selaa kalenteria" -sivulta!

Jos sähköisen ajanvarauksen käytössä ilmaantuu teknisiä ongelmia, ilmoitathan asiasta meille puhelimitse: p. 03 3143 8100 tai sähköpostitse osoitteeseen: hi@placerve.com

Ilmoittaudu nyt Medisportin helmikuussa 2022 alkaviin: Voimaa arkeen, Kehonhuolto ja PhysioPilates -pienryhmiin!

Sun, 23 Jan 2022 17:24:46 GMT

Helmikuussa 2022 alkaa Medisportin liikunnallisten pienryhmien kevätkausi! Ilmoittaudu mukaan fysioterapeuttien ohjaamiin Kehonhuolto, PhysioPilates sekä Voimaa arkeen -kuntosaliryhmiin!

HUOM! Aluehallintoviraston asettamien rajoitusten vuoksi Medisportin kevään 2022 kurssien aloitusajankohdat siirtyvät uudestaan 20.1.2022: ryhmät alkavat helmikuussa viikolla 7.2. -13.2.2022! (mikäli mahdollinen pandemiarajoitus ei alkamisajankohtiin toisin vaikuta.)

Voimaa arkeen ja työhön! -kuntosaliryhmä

Ohjaajana fysioterapeutti Juha Haavisto

Maksimiosallistujamäärä 6 henkilöä.

Kevään aikana 2 kurssia. Voit ilmoittautua jompaan kumpaan tai molempiin.

Ajankohdat:

Maanantaisin klo 17.30-18.30

7.2.-4.4.2022: 8 kertaa (Huom. Viikolla 28.2.-6.3., ei tuntia 28.2.)

Huom. Tarkennamme kevään seuraavan kurssin aloitusajankohtaa mahdollisimman pian, kun tiedossa Avin koronarajoitusten jatkotilanne.

Lihaskunto- ja liikkuvuusharjoittelu on yksi terveyden ja toimintakyvyn kulmakivistä. Säännöllisen lihaskunto- ja liikkuvuusharjoittelun myötä voidaan nostattaa vireystilaa ja näin saat voimaa arkeen sekä työhön. Voimaa arkeen ja työhön -ryhmä soveltuu kaikille ammattiryhmille. Säännöllinen harjoittelu parantaa työssä jaksamista sekä vähentää ja ehkäisee tuki- ja liikuntaelinvaivoja, niin passiivista- kuin fyysisesti raskasta työtä tekevillä.

Medisportin Voimaa arkeen ja työhön -ryhmässä toteutetaan fysioterapeuttien suunnittelemaa monipuolista voima-, liikkuvuus- ja tasapainoharjoittelua yksilölliset tarpeet huomioiden! Harjoittelu toteutetaan enintään 6 hengen pienryhmässä, mikä takaa yksilöllisen ja laadukkaan ohjauksen. Toteutukseen kuuluu oman kuntotason kartoitus kurssin ensimmäisellä ja viimeisellä kerralla, minkä avulla huomaat oman kehityksesi kunnon eri osa-alueilla.

Koronapandemiaan liittyvät varotoimet otetaan huomioon erityistarkkuudella.

Hinta: 200e / 8 krt. Kurssin voi maksaa: käteinen/kortti/Edenred/ePassi/Smartum-seteleillä tai -kortilla. Kurssin voi maksaa myös kahdessa erässä.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut keskiviikkoon 2.2.2022 mennessä: Kaukajärvi Ajanvaraus p. 03 3143 8100 tai sähköposti: juha.haavisto@medisport.fi

Voimaa arkeen, Seniori! -kuntosaliryhmä

Ohjaajana Eeva-Maria Halminen
Maksimiosallistujamäärä 6 henkilöä.

Kevään aikana 2 kurssia. Voit ilmoittautua jompaan kumpaan tai molempiin.

Ajankohdat:

Tiistaisin klo 11-12

8.2.-5.4.2022: 8 kertaa (Huom. Viikolla 28.2.-6.3., ei tuntia 1.3.)

Huom. Tarkennamme kevään seuraavan kurssin aloitusajankohtaa mahdollisimman pian, kun tiedossa Avin koronarajoitusten jatkotilanne.

Hinta: 200e / 8 krt. Kurssin voi maksaa: käteinen/kortti/Edenred/ePassi/Smartum-seteleillä tai -kortilla. Kurssin voi maksaa myös kahdessa erässä.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut torstai hin 3.2 .2022 mennessä: Kaukajärvi Ajanvaraus p. 03 3143 8100 tai sähköposti: eeva-maria.halminen@medisport.fi

PhysioPilates - lujasti lempeää, kehoasi kuunnellen.

Ohjaajana fysioterapeutti ja PhysioPilates-ohjaaja Eeva-Maria Halminen

Maksimiosallistujamäärä 6 henkilöä.

Kevään aikana 2 kurssia. Voit ilmoittautua jompaan kumpaan tai molempiin.

Ajankohdat:

Torstaisin klo 17-18

10.2.-7.4.2022: 8 kertaa (Huom. Viikolla 28.2.-6.3., ei tuntia 3.3.)

Huom. Tarkennamme kevään seuraavan kurssin aloitusajankohtaa mahdollisimman pian, kun tiedossa Avin koronarajoitusten jatkotilanne.

Hinta: 240e / 8 krt. Kurssin voi maksaa: käteinen/kortti/Edenred/ePassi/Smartum-seteleillä tai -kortilla. Kurssin voi maksaa myös kahdessa erässä.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut perjantaihin 4.2.2022 mennessä: Kaukajärvi Ajanvaraus p. 03 3143 8100 tai sähköposti: eeva-maria.halminen@medisport.fi

Kehonhuolto - letkeänä viikonloppuun! Huolla kehosi päästä varpaisiin fysioterapeutin vinkeillä.

Ohjaajana Eeva-Maria Halminen

Maksimiosallistujamäärä 6 henkilöä.

Kevään aikana 2 kurssia. Voit ilmoittautua jompaan kumpaan tai molempiin.

Ajankohdat:

Perjantaisin klo 15-16

11.2.-18.3.2022: 5 kertaa (Huom. Viikolla 28.2.-6.3., ei tuntia 4.3.)

Huom. Tarkennamme kevään seuraavan kurssin aloitusajankohtaa mahdollisimman pian, kun tiedossa Avin koronarajoitusten jatkotilanne.

Rennosti viikonloppuun! Huolla kehoasi päästä varpaisiin! Fysioterapeutin suunnittelemalla kehonhuoltotunnilla vapautat kehosi luonnollisen liikkuvuuden rauhallisilla liikkeillä. Keho vetreytetään jalkapohjista aina kallonpohjaan saakka kehon tarpeet ja lihastoimintaketjut huomioiden. Tunnilla käytetään välineinä pieniä palloja. Tunti soveltuu kaikille, ja siitä hyötyvätkin niin istumatyöntekijät kuin urheilijatkin ikään tai kuntotasoon katsomatta.

Hinta: 125e / 5 krt. Kurssin voi maksaa: käteinen/kortti/Edenred/ePassi/Smartum-seteleillä tai -kortilla. Kurssin voi maksaa myös kahdessa erässä.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut perjantaihin 4.2.2022 mennessä: Kaukajärvi Ajanvaraus p. 03 3143 8100 tai sähköposti: eeva-maria.halminen@medisport.fi

Lisätietoja Kehonhuoltotunnin sisällöstä löydät myös Eeva-Marian kirjoittamasta blogista: "Keho kuntoon päästä varpaisiin asti Kehonhuoltoryhmässä!"

”Ei pysy enää kahvikuppi kädessä” – Miten päästä rasitusvammoista?

Sat, 15 Jan 2022 14:38:18 GMT

Monipuolisuus on yleislääkärin työn suola. Silti joihinkin vaivoihin törmää muita useammin. Rasitusvammat ovat tyypillisesti näitä vaivoja etenkin työterveyspotilailla ja paljon urheilevilla.

Termi ”rasitusvamma” voi lausujasta riippuen sisältää monenlaista marssimurtumista nivelrikkoon ja dataa on valtavasti, joten rajataan tarina tiukempiin raameihin. Koitan muutenkin yksinkertaistaa asioita sulateltavampaan muotoon:

Työterveyslaitoksen mukaan rasitusvammoilla tarkoitetaan ”hermojen, jänteiden ja muiden rakenteiden vaivoja, joiden syynä on tyypillisesti toistuva, yksipuolinen liike". Tavallisimmat rasitusvammat työssä kohdistuvat yläraajoihin. Alaraajojen rasitusvammat liittyvät usein vapaa-ajan liikuntaan.

Työterveyslaitoksen mukaan vuonna 2007 ammattitautien rekisteriin ilmoitetut rasitusvammat kattoivat 17 % kaikista ammattitautitapauksista. Jakauma meni seuraavasti:

29 % jännetupen- tai jänteen ympäryskudosten tulehduksia

45 % olkaluun sivunastan tulehduksia (epikondyliitti)

9 % rannekanavaoireyhtymiä

1 % limapussin tulehduksia

16 % muita sairauksia.

Yllä oleva antaa jotain suuntaa. Puhutaan nyt tärkeimmästä 74 %:sta eli työssäkäyvien kätten vaivoista. Nämä ovat niin yleisiä, että moni tunnetaan kansanomaisilla nimillä, kuten ”tenniskyynärpää” tai ”napsusormi” (”de Quervainin tenosynoviitti” tai ”lateraalinen epikondyliitti” eivät kolahda samoin). Nämä ovat yleisiä toki myös vastaanotoilla. Rasitusperäisen vamman voi kuitenkin saada lähes mihin tahansa tuki- ja liikuntaelimistön alueelle, kun olosuhteet sen sallivat.

Mistä näitä sitten tulee? Käypä hoito muistuttaa: Käden ja kyynärvarren rasitussairauksien tärkeimpiä työhön liittyviä riskitekijöitä ovat työliikkeiden toistuvuus, käden voimien käyttö ja ranteiden taivutusasennot.

Stereotypisoidaan tarina: töissä on meneillään kausi, johon liittyy toistuvaa suoritetta pahimmillaan kuukausia. Mikäs siinä massapuristinta pumppaillessa. Viikkojen vieriessä alkaa kuitenkin johonkin kohtaa kättä sattumaan. Koska kipu lähtee leukoja puremalla, eikä näistä ennenkään ole pitkäaikaista vaivaa jäänyt, niin jatketaan pikku irvistyksen kera. Sormien puutuminenkin on pientä. Homma menee kriittiseksi kuitenkin viimeistään siinä kohtaa, kun kahvinjuonti ei enää suju; kupin tai maitotölkin käsittely muuttuu farssiksi, kun kädessä ei ole voimaa. Tässä vaiheessa varataan lääkärille aika.

Esimerkkejä voisi ladella palstatolkulla. Rasitustyyppi ja koettu oire saattavat vaihdella, mutta juonen runko pysyy samana. Ihmiskeho ei pääosin ole suunniteltu toistuville liikkeille. Kun lyhyeen aikaan tehdään jopa tuhansia toistoja pientäkin kuormaa vastaan, niin jänteisiin kehittyy mikrorepeämiä, turvotusta ja tätä kautta tulehdusta, kun keho koittaa parantaa vaurioita. Jänteen pitäisi liikkua tupessaan, kun männän sylinterissä vailla kitkaa. Kun toistoja tulee liikaa, niin voitelu kuitenkin pettää ja lisääntynyt kitka ja hankaus syventävät tulehduskierrettä. Pahimmillaan jänne jää tuppeen jumiin, kuten napsusormessa tai ahtauttaa reitin, jota käyttävät myös hermot ja verisuonet (rannekanavaoireyhtymä).

Jänne voi toistojen seurauksena myös alkaa ”rispaantumaan” ankkuroinnistaan eli origosta (esim. tenniskyynärpäässä). Mikrovauriot kuormituksen seurauksena ovat tavallisia, mutta toistuvassa rasituksessa ne eivät ehdi parantumaan. Lopulta vaurio on niin syvä, että keho nostaa kipuastetta suojellakseen kantajaansa ja kahvit päätyvät pöydälle, kun tuska ei salli voimaa.

Miten näistä pääsee? Parasta hoitoa olisi tietysti ennakoida tilanteet ja ergonomian, levon ja lihashuollon kautta välttyä vaivalta heti alkuunsa. Jälkiviisaus on kuitenkin yleisempää ja hoito aloitetaan normaalisti siinä kohtaa, kun vaiva on jo päällä. Tässä kohtaa voidaan oiretta lievittää poppakonsteilla, kuten kipulääkityksellä ja kortisonipiikeillä, mutta itse vaiva lähtee vain syyn hoidolla.

Mikä sitten on syynä? Vaikka vamman syntymisen edellytyksenä onkin aina jonkinlainen rasitus, niin on hyvä tiedostaa, että rasitus on aina suhteellista. Treenattu lihas kestää rasitusta huomattavasti paremmin kuin treenaamaton. Voisi sanoakin, että syynä on rasituksen ja lihaskunnon epäsuhta. Tämä on olennaista, kun alkaa kuntoutuksen suunnittelu. Rasitusvammat nimittäin tuppaavat usein uusiutumaan ja lihaskunnon parantaminen onkin kriittistä tämän ehkäisemiseksi. Rasitusta vastaan voi harjaantua.

Miten vamman syytä sitten hoidetaan? Aloitetaan karkealla yleistyksellä: rasituksen vastakohta on lepo. Vamman aiheuttanut kuormitus on hetkeksi poistettava, jotta paraneminen voi alkaa. Tässä kohtaa jatkotoimet määrittyvät lääkärin arvion perusteella. Joskus täyttä lepoa on hyvä jatkaa jonkin aikaa, toisinaan taas aktiivinen kuntoutus ja lihasharjoittelu kannattaa aloittaa heti. Eikä nyt sekoiteta lihasharjoittelua ja rasituksen jatkamista. Oikein ohjattuna aktiivinen harjoittelu jo aikaisessa vaiheessa parantaa toipumista. Ammattilaisen arvioon kannattaa tässä kohtaa tukeutua.

Kun lepo on aloitettu, niin poppakonstitkin toimivat paremmin. Paranemisprosessia voidaan jouduttaa monin tavoin. Perinteisesti on ajateltu kortisonipistosten toimivan tämän kaltaisiin vaivoihin, mutta niiden käyttö on tapauskohtaisesti lääkärin toimesta harkittava. Hoitotulokset nimittäin riippuvat monesta tekijästä ja pahimmillaan pistoksesta on vain harmia. Parhaimmillaan niillä voidaan katkaista hankala tulehduskierre.

Paras pitkäaikaistulos saadaan kuitenkin usean hoidon yhdistelmällä, aktiivisella seurannalla ja fysioterapialla. Itse hankittavista apuvälineistä (erilaiset tuet) ja kokeellisemmista hoitomuodoista, kuten sähköstä tai akupunktiosta saattaa olla apua, mutta vaikuttavuutta ei ole juuri tutkittu. Monesti nämä ovat kuitenkin kokeilemisen arvoisia.

Kukaan ei pysty sanomaan, kuinka paljon rasitusta jokainen tarvitsee saadakseen hoitoa vaativan vamman. Kaikki tapaukset ja taipumukset ovat yksilöllisiä, minkä vuoksi hoidotkin ovat. Kannattaa siis hakeutua ammattilaisen arvioon mielellään turhan aikaisin kuin myöhään. Rasitusvammoissa on nimittäin vielä sellainen piirre, että vaivan pitkittyessä usein myös paraneminen pitkittyy. Pahimmassa tapauksessa vaiva voi kroonistua ja ainoaksi ratkaisuksi voi jäädä kirurgin kylmä terä. Kääntäen: jos vaivaan pääsee puuttumaan ajoissa, on paraneminenkin usein suhteellisen nopeaa. Juuri tämän vuoksi ihminen tekee vain hallaa itselleen (ja oikeastaan työpaikallekin) koittaessaan sinnitellä kivun kanssa ennen ammattilaiselle hakeutumista. Ole siis armollinen itsellesi ja tule käymään ennen kuin kuppi kaatuu.

Tuskatonta vuotta 2022!

Toivoo, Ville Pynnönen,

Medisportin yleislääkäri

Lähteet:

Työterveyslaitos

Käypä hoito

Koronarokotukset Medisportissa työterveysasiakkaille

Tue, 11 Jan 2022 15:26:24 GMT

Olemme tehneet Tampereen kaupungin kanssa sopimuksen koronarokotusten antamisesta työterveyshuollossa.

Sopimus koskee Tampereen kaupungin alueella sijaitsevia asiakasyrityksiämme. Ympäryskuntien tilannetta selvitellään vielä.

Koronarokotukset aloitettu 1/2022 Medisportissa työterveysasiakkaille.

Rokotamme ajanvarauksella:
Ensimmäisen rokotteen tarvitsijoita.
Toisen rokotteen voivat saada:
Yli 18-vuotiaat, kun ensimmäisestä rokotuksesta on kulunut vähintään 6 viikkoa.
Kolmannen rokotteen voivat saada:
Yli 60-vuotiaat, kun toisesta rokotuksesta on kulunut 3 kuukautta ja
18-59-vuotiaat, kun toisesta rokotuksesta on kulunut 4 kuukautta.

Otamme yrityksistä ja sen henkilöstöltä varauksia vastaan ja sovimme heidän kanssaan rokotusaikataulusta. Rokoteaikoja voi varata työterveyshoitajilta tai Medisportin Ajanvarauksen kautta: Kaukajärvi p. 03 3143 8100 ja Pispala p. 03 3142 0100.

Valitettavasti emme voi rokottaa yksityishenkilöitä.

Medisportin joulun ja uudenvuoden aukioloajat 20.12.2021-9.1.2022

Mon, 27 Dec 2021 17:27:51 GMT

Medisportin toimipisteiden joulun ja uudenvuoden aukioloajat:

Kaukajärven lääkärikeskus

P ispalan lääkäriasema

Medisportin väki toivoo asiakkaillemme rauhallista ja hyvää joulunaikaa sekä onnellista uutta vuotta 2022!

Medisportin joulukalenteri 1.12.-24.12.2021

Fri, 24 Dec 2021 16:02:24 GMT

Houhou ja hyvää joulukuuta! �� Joulukalenteri on taas täällä! Seuraa Somessa Medisportin joulukalenteria sekä joulupukin matkaa Medisportissa! Joulukuun aikana luvassa myös hyviä tarjouksia, arvontoja ja yllätyksiä.

Löydät Medisportin joulukalenterin Facebookissa ja Instagramissa @ medisportoy.

Luukku 24.

�� Luukku 24. Joulupukki matkaan jo käy! ��

Se on siinä, voitto kotiin! �� Tämä jäikin eiliseltä! Nimittäin Joulupukin lähtö Medisportista oli tosi reipas! Niin reipas, että kävelykeppikin sai jo jäädä ja ilmeisesti tossutkin! Kyllä on saatu Voimaa arkeen ja notkeutta niveliin. Pukki sai lahjaksi meiltä Medisportista muutaman urheilutukituotteen vielä matkaan mukaan ja ensi vuoden puolella palataan asioihin. Voidaan todeta, että terve kuin Pukki ja sitten joutuin matkahan me käymme riemuiten. ��

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin: Joulupukki ja Medisportilaiset toivottavat oikein hyvää, rauhallista sekä tunnelmallista joulua ja joulunaikaa! ��✨

Toimipisteemme ovat suljettu 24.12.-26.12., mutta avoinna taas ma 27.12. Kaikkea hyvää vointiisi!

Luukku 23.

Luukku 23. vilkkuu Joulupukin parta ja silmät ��

Joulupukki on tänään ollut jo Korvatunturilla tekemässä viimeisiä reen harjoituslentoja ja tonttupajalla varmistamassa lahjojen viimeistely- ja pakkaustyötä. Varmistettiin vielä etävastaanoton avulla, mikä Pukin vointi on. �� Pukilla oli Medisportin monta omalääkäriä ja asiantuntijaa käytössä, kun tilanne oli niin poikkeuksellinen, vaikkei kaikki vastaanottimiin tallentuneetkaan.��

Joulupukki kertoi, että vointi on kohentunut paljon ja jaksaminen lisääntynyt, TULES-vaivat rauhoittuneet ja somaattisetkin oireet helpottaneet. Pukki on tehnyt muiden harjoitteiden ohella mm. säännöllisesti psykologi Karoliinan ohjeistamia hengitysharjoituksia Katri Helenan Joulumaa joulubiisiä kuunnellen. �� Myös joulumieli on kirkastunut ja joulurauha löytänyt tiensä Joulupukin nutun ja parran alle. ��

Joulumaa on muutakin kuin pelkkää toiveunta,
Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta.
Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä,
Joulumaa, jos jokaiselta löytyy sydämestä.
-san. Juha Vainio-

Näillä näkymin Pukki saadaan huomenna rekeen.! ��

Kiitos kaikille asiakkaillemme yhteistyöstä vuonna 2021! ✨ Lahjoitimme tämän vuoden joulumuistamisiin varaamamme varat Hope ry:lle.

Psst. Medisportin toimipisteistä ostettuna kaikki geelituotteet ja urheilutuet -20% tarjoushintaan vuoden loppuun 31.12.2021 asti. ��

Luukku 22.

Luukku 22. paljastuu hierontalahjakortti Pika-ARVONTA! ��

Joulupukilla oli tänään vuorossa hieronta aika fysioterapeutti Juhalle ja Pukki heitti kaikki arkihuolensa. Tällainen rauhoittuminen ja lihashuolto aattoiltaa vasten Pukille oli paikallaan. Näin ennaltaehkäistään myös vammojen tai jumien syntyä. Lopuksi vielä lihashuoltovasaran avulla rentoutus.

Joulupukki päätti, että näin lähestyvän jouluaaton kunniaksi arvotaan vielä hierontalahjakortti seuraajiemme kesken! Samalla Pukki tuumi, että tämähän voisi olla Joulumuorille oiva lahja, kun Muorikin on viime aikoina ihmetellyt, kuinka Pukki on Joulukuun aikana niin reipastunut ja tullut kuntoon. ��

Arvotaan 1:lle onnekkaalle 60min hierontalahjakortti! �� Lahjakortti on käytettävissä molemmissa toimipisteissämme Tampereen Kaukajärvellä tai Pispalassa.

❗ Osallistu arvontaan Medisportin Facebookissa tai Instagramissa @medisportoy. Ohjeet arvontaan: ❗
�� Seuraa sivuamme
�� Tykkää tästä julkaisusta
�� Kerro meille kommentteihin kuka läheisesi kaipaisi pikaisesti hierontaa? ��

Arvonta päättyy huomenna (!) to 23.12. klo 12. Voittajaan otetaan yhteyttä yksityisviestillä. Facebook ja Instagram eivät ole osallisina arvontaan.

Onnea arvontaan! ��

Luukku 21.

Luukku 21. aukeaa lämmöllä ja lahjatoivekirjeen aukaisulla! ��

Joulupukki lennähti tänään taas niin kätevästi Korvatunturilta Esalle fysioterapiaan Pispalaan, koska Pukin käsi on rasittunut ja kipeytynyt osa-aikatyössä Petterin ja muiden porojen ruokkimisesta pitkää aattoiltaa varten sekä reen huoltotoimenpiteistä (Pukki hurahtaa aika-ajoin tuunailemaan rekeä ihan ajatuksella). Laser lievitti tehokkaasti kipua kädestä ja aattona pitäisi nyt näillä näkymin reen ohjastus sujua "rekehen, rekehen" kuntoiluliikkeet mielessä pitäen. ��

Medisportiin oli toimitettu myös lahjatoivekirje, minkä Joulupukki sai tänään vielä luettavaksi! �� "Parane pian Pukki!" �� Kiitokset kirjeen lähettäjälle, tuli viesti perille! Pukki lähti kiireesti toimittamaan sitä vielä Korvatunturille, jotta se ehtii tonttupajalle vielä ajoissa! �� ☝️

Ps. Medisportin joulun ja uudenvuoden aukioloajat 20.12.2021-9.1.2022 löydettävissä ➡️ www.medisport.fi/joulun-aukioloajat ��✨

Luukku 20.

Luukku 20.:sta Huippukylmähoito puhaltaa virkistävää pakkasilmaa! ��❄️

Joulupukki on nyt niin ahkerasti kuntoillut ja touhunnut niin, että päätimme käyttää fysioterapiassa tänään X°CRYO paikallishoitoa urheilusta palautumiseen ja rasituksesta toipumiseen. ��

X°CRYO mm. nopeuttaa lihasten palautumista, vähentää haitallisia maitohappoja, nopeuttaa aineenvaihduntaa ja lisää liikkuvuutta niin, että esimerkiksi PhysioPilates, Kehonhuolto liikkeet sekä lähestyvänä jouluaattona lahjapakettien kantaminen onnistuvat Pukilta taas entistä ehommin. Samalla käytettiin X°CRYO hoitoa Joulupukin polveen, sillä aiemmin tutkittu polvi oli alkanut hieman kipuilemaan. ��

Joulupukille kerrottiin, että X°CRYO on suunniteltu käytettäväksi ihon, nivelten ja lihasten paikallisiin huippukylmähoitoihin eri puolille kehoa. Huippukylmähoito nopeuttaa toipumista vammoista ja leikkauksista sekä helpottaa kroonisia kipuja ja niveltulehduksia. Lisäksi hoito soveltuu esim. urheiluvammojen, selkä-, niska- ja hartiakipujen, nyrjähdysten ja muiden pehmytkudosvaurioiden hoitoon.

Hox ❗️ Joulupukki koki hoidon niin hyödyllisenä, että halusi tarjota muillekkin vielä mahdollisuuden ostaa to 23.12. klo 16 asti X°CRYO hoito toimipisteistämme:

◽️ 5 kertaa tarjoushintaan 155€ (ovh. 5 krt 175€).

Hoidon antaa Medisportissa fysioterapeutti. Toimipiste: Kaukajärvi.

Luukku 19.

Hyvää 4. adventtisunnuntaita! ❄️✨ Luukku 19. aukeaa kuntosalille Hopitihopsis, hupitihupsis! ☃️

Pienryhmäharjoittelujen lisäksi Joulupukki pääsi vielä fysioterapeutti Eeva-Marian yksilövalmennukseen kuntosalille harjoittelun syventämiseksi. Valmennuksen suunnittelussa, tavoitteiden laadinnassa sekä toteutuksessa huomioitiin Joulupukin toimenkuvan erityispiirteet sekä Pukin TULES-vaivat ja liikkumisen ongelmakohdat. Ohessa muutama näyte Joulupukin harjoitussuunnitelmasta. ��

Liikkeiden nimet ��:

1️⃣ Eikö taakka paina selkää?

2️⃣ Rekehen, rekehen nouse matkaamaan!

3️⃣ Kuusen luota kuusen luokse, mulla matkan suunta juoksee.

Psst! Tänään ja huomenna su-ma 19.-20.12. tarjouksessa verkkokaupan kautta ostettuna:

▫️ Kuntotesti, polkupyöräergometritestinä (toteutus Kaukajärven toimipisteen kuntosalilla) hintaan 94,50€ (-10%) ja

▫️ Firstbeat-hyvinvointianalyysi (palaute sähköpostitse) hintaan 119,20€ (-20%)

➡️ www.urheilutuki.fi/palvelut

Luukku 18.

Luukku 18. aukeaa tasatahtiin, värikkäästi ja tietoisen ajattelun voimalla ravitsemusterapeutin vastaanotolle!��

Ravitsemusterapiaa Joulupukille Annen vastaanotolla: ��

Pukilla on aina ollut vyötärönympärys reippaasti yli 100 cm, kuuluuhan se ikään kuin työnkuvaankin. �� Joulupukin kanssa keskusteltuaan terapeutti Anne päätti suositella Pukille ensin harjoiteltavaksi syömisen tasaisuutta, joka ei olekaan helppo juttu pukin kiireet tietäen. Hyvällä syömisrytmillä nälkä- ja kylläisyyssignaalit kuitenkin pysyisivät edes jotenkin järjestyksessä, ja pukki iloisena ja jaksavana. ��✅

�� Kuten elämässä yleensä, myös syömisessä, lisääminen tuntuu paljon mielekkäämmältä kuin rajoittaminen, ja siksi päädyttiin lisäämään ns. rehujen syöntiä: aamupalalla riisipuuron kylkeen marjoja ja kinkkuleipien lisäksi rekeen mukaan hedelmiä. Joulumuorin tekemät salaatit ja porkkanalaatikko ovatkin jo pukin suurta herkkua!

Anne lupasi pukille, että kun syömisrytmi pysyy tasaisena ja ruokavalio yhtä värikkäänä kuin pukki ja Korvatunturin väki, niin pukin kunto kohenee ja seuraaviin vuosisatoihin tulee terveyttä ja vireyttä lisää. ��‍♂️

Joulupukki innostui myös tietoisesta syömisestä, jota jo alkuun kokeiltiin Annen ohjaamana suklaan, Pukin suuren herkun, kanssa. Tietoinen syöminen on “työkalu”, jolla saa enemmän irti vähemmästä. ��

Pukki on osoittautunutkin oikeaksi nautiskelijaksi! ��

Ps. Kiitokset Kaukajärven Apteekille tästä rasiasta ��

Luukku 17.

Luukku 17. aukeaa syvästi sisään ja ulos hengitellen! ��

Joulupukin kunnon kohotusprojekti on päässyt vallan vauhtiin. Voimaa arkeen ryhmien lisäksi Pukki pääsi tutustumaan Medisportin PhysioPilatekseen ja Kehonhuoltoon fysioterapeutti ja PhysioPilates -ohjaaja Eeva-Marian ohjeistuksella. Ja vallan hienosti se sujuikin, vaikka Pukki muisteli, että viimeisimmistä venyttelyistä on varmaankin rapiat 150 vuotta. Lopputunnista Pukki veteli jo aika hardcore Pilates mooveja yksilöohjauksessa niin, että nuttu lähti taas päästä. Kyllä alkaa Pukki jo vetreytymään, reippahasti käypi askeleet ja hyvähän merkki se on, nimittäin viikon päästä on jo joulu! ��⭐️☃️

Seuraavat PhysioPilates ja Kehonhuolto pienryhmät alkavat joulutauon jälkeen tammikuussa ja ilmoittautumiset ovat käynnissä! ��

PhysioPilates - lujasti lempeää, kehoasi kuunnellen ��‍♀️

Aika: Torstaisin klo 17-18

13.1.-10.3.2022: 8 kertaa (Huom. talvilomaviikolla 28.2.-6.3. ei PhysioPilates-tuntia.)

➡️ Hinta ja maksu: Hinta: 240e / 8 krt. Kurssin voi maksaa käteisellä/kortilla/Edenred/ePassi/Smartum-seteleillä tai -kortilla. Kurssin voi maksaa myös kahdessa erässä.

❗ Ilmoittaudu pe 7.1.2022 mennessä: soittamalla Medisportiin p. 03 3143 8100 tai lähettämällä sähköpostia eeva-maria.halminen@medisport.fi tai yksityisviestillä.

Kehonhuolto - letkeänä viikonloppuun! Huolla kehosi päästä varpaisiin fysioterapeutin vinkeillä. ��

Aika: Perjantaisin klo 15-16

21.1.-18.2.2022: 5 kertaa

➡️ Hinta ja maksu: Hinta: 125e / 5 krt. Kurssin voi maksaa käteisellä/kortilla/Edenred/ePassi/Smartum-seteleillä tai -kortilla. Kurssin voi maksaa myös kahdessa erässä.

❗ Ilmoittaudu su 9.1.2022 mennessä: soittamalla Medisportiin p. 03 3143 8100 tai lähettämällä sähköpostia eeva-maria.halminen@medisport.fi tai yksityisviestillä.

Paikka: Medisport Kaukajärvi, Keskisenkatu 5, 33710 Tampere

Pienryhmät koostuvat 4-6 osallistujasta, mikä takaa yksilöllisen ja laadukkaan ohjauksen.

Kevään 2022 aikana kaksi kurssia, seuraavat ryhmät alkavat maaliskuussa.

Lisätiedot:

www.medisport.fi/liikuntaryhmat

Luukku 16.

Luukku 16:sta tulee Voimaa arkeen ja torstaipäivään! ��

Joulupukki halusi osallistua Medisportin Voimaa arkeen -kuntosaliryhmään, missä Pukki pääsi reenaamaan fysioterapeutin ohjauksessa, pienessä porukassa monipuolista voima-, liikkuvuus- ja tasapainoharjoittelua! ��️‍♂️��️ Näistä kuvista ei kyllä ihan tiedä kumpaan ryhmään Pukki eksyi. �� Joulupukki halusi kertoa myös teille, että seuraavat fysioterapeuttien ohjaamat Medisportin Voimaa arkeen -kuntosaliryhmät alkavat joulutauon jälkeen tammikuussa ja ilmoittautumiset ovat käynnissä��:

Voimaa arkeen ja työhön! ��

Aika: Maanantaisin klo 17.30-18.30

10.1.-7.3.2022: 8 kertaa (Huom. Talvilomalla 28.2.-6.3., ei tuntia 28.2.)

❗ Ilmoittaudu ke 5.1.2022 mennessä: soittamalla Medisportiin p. 03 3143 8100 tai lähettämällä sähköpostia juha.haavisto@medisport.fi tai yksityisviestillä.

Voimaa arkeen, Seniori! ��

Aika: Tiistaisin klo 11-12

11.1.-8.3.2022: 8 kertaa (Huom. Talvilomalla 28.2.-6.3. ei tuntia 1.3.)

❗ Ilmoittaudu pe 7.1.2022 mennessä: soittamalla Medisportiin p. 03 3143 8100 tai lähettämällä sähköpostia eeva-maria.halminen@medisport.fi tai yksityisviestillä.

Paikka: Medisport Kaukajärvi, Keskisenkatu 5, 33710 Tampere

Pienryhmät koostuvat 4-6 osallistujasta, mikä takaa yksilöllisen ja laadukkaan ohjauksen.

➡️ Hinta ja maksu: Hinta: 200e / 8 krt. Kurssin voi maksaa käteisellä/kortilla/Edenred/ePassi/Smartum-seteleillä tai -kortilla. Kurssin voi maksaa myös kahdessa erässä.

Kevään 2022 aikana kaksi kurssia, seuraavat ryhmät alkavat maaliskuussa.

Lisätiedot:

www.medisport.fi/liikuntaryhmat

Luukku 15.

�� Luukku 15:sta pukkaa herkku ARVONTA! ��

Sattuipa niin, että vastaanottimiin tallentui tällä kertaa Medisportissa nurkan takaa kurkkiva, yllättävän vikkelästi ja hieman jopa epäillyttävästi viipeltävä Joulupukki.

Päätimme tilannetta tarkkailtuamme kysyä Joulupukilta, mikä mahtoi olla salaperäisen viipellyksen syynä. Joulupukin parran alta oli havaittavissa vieno punakkuus poskilla, kun kertoi, että tällä viikolla olisi tiedossa ravitsemusterapeutti Annelle aika ja Pukki sitten muisti, että matkaevästä oli tarttunut Urjalan Makeistukusta jälkikäteen ajatellen hieman enemmän kuin oli ehkä tarkoitus. �� Joulupukille kerrottiin, että eihän Anne herkuttelua kiellä! Pukkia jäi kuitenkin nolostuttamaan tämä makeiscase sen verran, että päätti haluavansa jakaa joulumieltä ja arpoa herkkuja!

Siispä! Arvotaan 4:lle onnekkaalle 1kg pussi jouluisia suklaakarkkeja! �� (sisältää pähkinää)

❗ Osallistu arvontaan Medisportin Facebookissa tai Instagramissa @medisportoy. Ohjeet arvontaan: ❗

�� Seuraa sivuamme

�� Tykkää tästä julkaisusta

�� Kerro meille kommentteihin kenen kanssa joulukarkit herkuttelisit?

Arvonta päättyy ma 20.12. klo 10. Voittajiin otetaan yhteyttä yksityisviestillä. Facebook ja Instagram eivät ole osallisina arvontaan.

Onnea arvontaan! ��

PS. Urjalan Makeistukkukin täyttää tänä vuonna pyöreitä, onnea 30-vuotiaalle! ��

Luukku 14.

Luukku 14. venyy puolitienoille auki! ��

Joulupukki ohjattiin TULES-vaivojen ja kunnonkohotusprojektin vuoksi Medisportin fysioterapeutti Eeva-Marian vastaanotolle. ��

Tässä tutkitaan hieman Joulupukin polven liikkuvuutta. Polvivaivoissa yleistä on polvinivelen liikkuvuuden rajoittuminen ja polven kuntoutuksen yksi tärkeimmistä vaiheista on normaalin liikkuvuuden palauttaminen. Tiesitkö, että terveen polven tulisi ojentua täysin suoraksi (ja vielä vähän yli) sekä koukistua niin pitkälle että kantapää osuu pakaraan? ��

Myös polvea ympäröivistä lihaksista tulee löytyä elastisuutta, näyttäisi pukilla vähän takareidet kiristävän.. Mahtaako olla vaikutusta polvikipuun? ��

Luukku 13.

❄ Luukku 13. aukeaa reippaasti kuntoutusohjaajan vastaanotolle! ��

K oska Joulupukin työkyky on jokseenkin heikentynyt, niin lääkäri ohjasi hänet Medisportin kuntoutusohjaaja Idan vastaanotolle, missä kartoiteltiin Joulupukin kokonaistilannetta ja vointia; koulutus- ja työhistoriaa, nykyistä työnkuvaa sekä toimintakykyä arjen askareissa ja työssä sekä mietittiin työhön paluun jatkosuunnitelmaa ja tukitoimia. ��

Ida pohti Pukin kanssa tänään Kelan osasairauspäivärahajakson hakemista työssä jaksamisen tueksi. Pukin kanssa käytiin läpi, että osasairauspäivärahaa voi hakea 16–67-vuotias henkilö, joka on ollut työkyvyttömyyden alkaessa kokoaikatyössä tai päätoiminen yrittäjä. Pukin korkean iän (+100) suhteen Ida oli varmistanut, että Kelassa oltiin valmiita tekemään poikkeus sääntöön. §§ Keskusteltiin, että oleellisin edellytys osasairauspäivärahassa on se, että työajan on vähennyttävä osa-aikatyöjärjestelyn ajaksi 40–60 %:iin aiemmasta kokoaikatyöstä. Työtehtävät voivat olla samoja kuin aiemmin tai muokattuja. Tässä Pukki mietti, että voisi toki mm. delegoida enemmän hommia vastuutontuille. �� Osasairauspäivärahan määrä on puolet sairauspäivärahan määrästä ja se maksetaan yleensä yrittäjälle itselleen, eli tässä tapauksessa Joulupukille. ��

Pukki koki, että osittainen työhön paluu olisi tässä kohtaa hyvä vaihtoehto ja tukisi vointia ja antaisi aikaa mm. palautumiselle ja kunnon kohotukselle. ��‍♂️ Pukki on ollut nyt sairauslomilla omavastuuajan 1+9 arkipäivää, joten sovimme, että osa-aikatyö voidaan aloittaa heti, koska päätös voidaan hakea takautuvasti ja kohta luona kuusen taas juhlaa viettää voi. �� Osasairauspäivärahan hakemista varten tarvitaan työterveyslääkärin B-lausunto sekä hakemus, mihin Pukin on kirjattava, miten työaika vähenee. ⏰ Varattiinkin Pukin kanssa vielä erillinen aika mm. hakemuksen loppuun katsomista varten. ��

Luukku 12.

Leppoisaa 3. adventtisunnuntaita! �� Luukku 12. aukeaa Villa Sofiasta. ��

Sillä välin, kun Joulupukki on vielä tänään huilimassa ja parantelemassa tautiaan, niin eilen juhlistettiin omalla poppoolla Medisportin 40 vuotista taivalta ja pikkujouluja.�� Iltaan kuului mm. yhdessäoloa, menneiden muistelua ja live musiikkia. Italialaisen keittiön tapaan iltaan mahtui myös paljon puheen sorinaa ja patojen porinaa, sillä yhteistyössä Villa Sofian henkilöstön opastamana saatiin porukalla aikaan 6 ruokalajin italialainen menu.�� Iso kiitos Medisporttilaisille, Villa Sofian henkilöstölle, Päivi Lepistölle ja Duffy Terävälle sekä Markulle ja Liisalle ihanasta ja yhteisöllisestä illasta ��

Luukku 11.

Pispalan toimipisteen oven avauksella aukeaa Luukku 11. ��

Joulupukki lennähti paikalle Medisportin Pispalan toimipisteeseen Merja-lääkärin vastaanotolle. ��‍⚕️ Joulupukin kurkku on oireillut jo jonkin aikaa, joten aiempien tutkimustulosten tulkinnan lisäksi lääkäri tarkasti hänen vointinsa. Maarit-hoitaja otti joulupukilta sormenpäästä pika CRP (tulehdusarvo) ja nielusta pika streptokokki -tutkimukset lääkärin tutkimuksen tueksi ja vastaukset saatiin muutamissa minuuteissa. Vähän taas pukkia testit jännitti, mutta hoitaja Maaritin tarinat rauhoittivat mieltä. �� Mitään vakavaa ei onneksi löydetty! Hyvä niin, sillä jouluaatto lähestyy kovaa vauhtia. �� Onneksi pukki on ottanut useamman rokotuksen tänä vuonna. Todennäköisesti virustauti vaivaa Joulupukkia ja hoidoksi suositeltiin lepoa. �� Taudin pitkittyessä varataan uusi lääkäriaika.

Joulupukin diabetes on sen verran hyvässä hoitotasapainossa, että jalkojen kunto todettiin hyväksi lämpökuvantamisen perusteella. Jonkin verran varpaat näyttivät olevan kuvauksessa kylmät ja Pukille suositeltiinkin, että käyttää nyt vaan reilusti niitä muorin tekemiä villasukkia. ❄️Uniapneatutkimuksessa oli lievää asentoriippuvaista oireilua, joka korjaantuu kyllä, kun muori ompelee pukin yöpaidan selkään tennispallot estämään selällä makuuta nukkuessa. �� Joulupukin Holter-tutkimuskin oli iloisena yllätyksenä lähes normaali ja jouluiset, vaarattomiksi todetut, rytmihäiriö tipet ovat harventuneet huomattavasti. ��

Joulupukin fyysisessä kunnossa on kyllä parantamisen varaa. ☝️�� Tämä selvisi sekä Firstbeat-mittauksessa että toimintakyvyn kartoituksessa. Vaikkakin joulupukki todistetusti juoksentelee ajoittain pelloilla, tulisi kuntoa kohottavaa liikuntaa lisätä ja lihaskuntoa kohentaa, jotta joulupukki jaksaa vielä jatkaa työssään. �� Palautumisen tärkeydestä Joulupukki olikin jo keskustellut psykologin vastaanotolla ja saanut hyviä neuvoja stressin hallintaan. �� Nyt siis Joulupukki saa jatkaa turvallisin mielin kunnonkohotusprojektia muiden asiantuntijoidemme avulla, mutta ensin huilailee taudin kuntoon.

Luukku 10.

✨ Luukku 10. nytkähtää rauhakseen auki psykologin oven avauksella! ��‍♀️

Vaikka Korvatunturilla tuli kirmattua kovaan tahtiin ja keppikin taisi siinä vauhdissa unohtua pellon laitaan, niin väsymys vaivaa Joulupukkia edelleen ja palautuminen tahtoo olla vähäistä. Siispä, Joulupukki kävi tänään psykologimme Karoliinan vastaanotolla ja keskustelutuokion perusteella Karoliina antoi Joulupukille ensimmäiset suositukset stressin ja uupumuksen hoitoon��:

1️⃣ Pidä huolta perustarpeista: riittävä uni, terveellinen ravinto ja liikunta ovat hyvinvoinnin kulmakiviä.

2️⃣ Tee töitä omat voimavarat huomioiden. Priorisoi ja delegoi tehtäviä. Pidä kiinni työpäivän aikaisista tauoista ja muista pitää myös lyhyitä mikrotaukoja aina kun niille on tarvetta. Taukojumppa, happihyppely ja välipalan nauttiminen ovat hyviä taukojen aikaisia aktiviteetteja. Vältä ylitöiden tekemistä.

3️⃣ Panosta itselle mielekkääseen tekemiseen. Rauhallinen hiihtolenkki muorin kanssa, saunominen, lukeminen tai vaikka korttipeli piristää mieltä ja vie ajatukset pois stressaavista asioista.

4️⃣ Stressaavina aikoina kannattaa panostaa tietoisesti enemmän kehoa ja mieltä rentouttaviin ja palauttaviin aktiviteetteihin. Hengitys- ja rentoutusharjoitukset ovat tähän hyviä keinoja.

�� Tässä lyhyt hengitysharjoitus, jota voi tehdä missä ja milloin vain. Tässä harjoituksessa uloshengitys on pidempi kuin sisäänhengitys, mikä rauhoittaa autonomista hermostoa. Laske sisäänhengityksellä mielessä hitaasti kolmeen ja uloshengityksellä kuuteen. Toista tätä esimerkiksi 10 hengityksen ajan tai niin pitkään kuin hyvältä tuntuu. Voit myös laittaa lempi joululaulun soimaan (Joulupukki tahtoi tässä huomauttaa, että sehän on ehdottomasti Katri Helenan Joulumaa) ja hengitellä koko kappaleen ajan. �� Pukin kanssa sovittiin lopuksi jatkokäyntejä uupumuksen tarkempaa käsittelyä ja syiden selvittelyä varten. ��

Mukavaa viikonloppua! ��

Luukku 9.

Luukku 9. heilahtaa vauhdilla auki! ��‍♂️

Pukki lähetti todistusaineistoa Firstbeat-mittauksen aikaisista puuhistaan Korvatunturilla. Kovasti on urheiltu, mittauksen avulla saadaan varmasti luotettavaa tietoa mm. liikunnan vaikutuksista, tehosta, kuormituksesta sekä palautumisesta. ��

“Polkee, polkee, jaksaa, jaksaa!” �� Lisäksi Joulupukille toteutettiin tänään fysioterapeutti Juhan ohjaamana Medisportin Kaukajärven kuntosalilla kuntotesti polkupyöräergometritestinä. Kuntotestin avulla mitattiin Pukin sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa. �� Polkupyöräergometritestissä poljetaan kuntopyörää minuutin välein nousevalla vastuksella sykemittarikontrollissa yleensä niin pitkään, kun jaksaa. ⏱ Kuvassakin etäisesti näkyvällä Borgin asteikon avulla “Miten rasittavalta liikkuminen tuntuu juuri nyt?” saadaan tietoa liikkumisen rasittavuudesta. Pukki polki pyörää niin, että hattukin lähti päästä ja yllättävän hienosti jaksoikin! ��‍♂️��

Luukku 8.

Luukku 8. tulee lämpöä pakkaspäivään! ��☃️❄️

Koska Joulupukilla on ollut diabetes jo pitkään, päätimme tarkistaa jalkojen verenkierron lämpökuvantamisella ja Pukki saapui Kaukajärvelle kuvausta varten. Varmistamme, ettei jaloissa ole huonosta verenkierrosta johtuvia lämpöeroja ihon pinnalla ja näin voimme ennaltaehkäistä esimerkiksi jalkahaavaumia. ��

�� Lämpökuvantaminen on fysiologinen kuvantamismenetelmä, minkä avulla mitataan ihon pintalämpötilan muutoksia ja sitä voidaan käyttää diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja tutkimuksessa. Kuvaukseen varataan aikaa noin tunti. Ohjeistukset ennen lämpökuvantamista aiheuttivat Joulupukille hieman haasteita, koska esimerkiksi kahvia ei saanut juoda 4 tuntiin ennen kuvausta. Muut ohjeet, kuten tukisukkien ja rasvauksen välttäminen kuvauspäivänä onnistuivat hienosti, eivätkä tuottaneet lisää harmaita hiuksia. ❌☕️��

�� Kuvien ottamisesta vastasi sairaanhoitaja Mervi ja kuvien tulkinnasta Medisportin ylilääkäri, LT Markku. Kuvien palautteenanto toteutetaan myöhemmin lääkärinvastaanottokäynnin yhteydessä. ��‍⚕️

Ps. Varmaan joululauluja Markku tuossa kuvassa kuuntelee? ��

Luukku 7.

Luukku 7. tulee esiin A r v o n t a ! �� Arvomme yhdelle onnekkaalle Firstbeat hyvinvointianalyysin. ��

Joulupukille ohjeistettiin Holter-tutkimuksen perään vielä toteutettavaksi Firstbeat-sykevälivaihtelumittaus ja Pukki halusi samalla arpoa Firstbeat-mittauksen yhdelle onnekkaalle: ��

Mitä ❓
Firstbeat hyvinvointianalyysin avulla saat monipuolista tietoa hyvinvointiisi vaikuttavista tekijöistä. Firstbeat-mittaus auttaa selvittämään kehon voimavaroja sekä fyysistä ja psyykkistä kuormitusta ja palautumista. Mittaus antaa tietoa myös urheilun ja liikunnan vaikutuksista, tehosta, kuormituksesta ja palautumisesta.

Hyvinvointianalyysi arvioi unen laatua ja riittävyyttä sekä auttaa tunnistamaan stressaavat tekijät työssä ja vapaa-ajalla sekä löytämään ratkaisun paremman palautumisen saavuttamiseksi.

Miten ❓
Firstbeat hyvinvointianalyysi on saatavilla valtakunnallisesti: laite voidaan toimittaa myös postitse. Firstbeat-mittalaite kiinnitetään rintakehän ihoon tarraelektrodeilla ja mittaus kestää tavallisesti kolme vuorokautta, joista kaksi voi olla esim. työpäiviä ja yksi vapaapäivä. Mittauksen aikana täytetään mittauspäiväkirjaa. Mittauksesta saa kirjallisen palautteen, joka toimitetaan sähköpostitse. Tulokset on mahdollista käydä Medisportissa lääkärin kanssa läpi, (ei sisälly arvontaan.)

❗ Osallistu arvontaan Medisportin Facebookissa tai Instagramissa @medisportoy. Ohjeet arvontaan: ❗
�� Seuraa sivuamme
�� Tykkää tästä julkaisusta
�� Kerro meille kommentteihin tulisiko mittaus itselle vai esim. lahjaksi jollekin?

Arvonta päättyy pe 10.12. Klo 12. Voittajaan otetaan yhteyttä yksityisviestillä. Facebook ja Instagram eivät ole osallisina arvontaan. (Firstbeat hyvinvointianalyysin hinta Medisportissa: 149€.)

Onnea arvontaan ! ��✨✨

Luukku 6.

�� Luukku 6. aukeaa sinivalkoisen kynttilän loisteessa: Oikein hyvää itsenäisyyspäivää! ��

Joulupukkikin toivottelee videoterveisin Korvatunturivisiitiltään hyvää itsenäisyyspäivää, tänään on huilipäivä ja Holter-tutkimus vielä meneillään. ��❄ Pukki välittää myös terveiset, että on muistanut päivittää oirepäiväkirjaa. ��

�� Behind the scenes: ”Nyt sytytämme kynttilän se liekkiin leimahtaa” - ei varsinaisesti näissä kuvauksissa toteutunut, sen sijaan tuoksu oli kuin Korvatunturin pesutuvassa (hyvinkin laventelinen) ja tulitikusta leimahti sellainen kipinä, että hetken jo kuvauscrew ja pukki miettivät, että tästä saattaa tietysti tulla varsin käsikirjoituksesta poikkeava video, jos pukin nuttu on tulessa, mutta ei hätää, ei ollut ja sammutuspeite sekä Korvatunturin vapaapalokunta näissäkin kuvauksissa valmiina.

Luukku 5.

Aurinkoista 2. adventtisunnuntaita! ☀️��

��⬜️ Luukku 5. kuuluu TAP TIP TAP TIP ��

Sillä Joulupukin Ekg näytti sisältävän jouluisia rytmihäiriöitä ja tipetkin meni väärinpäin, käytämme Ekg:n vuorokausinauhoitusta eli Holter-tutkimusta Joulupukin rytmihäiriöiden selvittämisessä. �� Sydämen Ekg:n pitkäaikaisrekisteröinnistä arvioidaan Joulupukin sydämen rytmi, sykenopeus eri tilanteissa, mahdolliset lisälyönnit ja lyöntisarjat, lyöntitauot sekä viitteet sydänlihaksen hapenpuutteesta nauhoituksen aikana. �� Holter-tutkimus voi kestää 1, 2 tai 3 vuorokautta. Tutkimuslaite, jota pukki kuvassa näytävästi esittelee, kiinnitetään rintakehälle elektrodien avulla.

Joulupukkia rohkaistaan elämään tutkimusvuorokauden aikana normaalia elämää ja harjoittamaan myös toimintoja, jotka saattavat käynnistää rytmihäiriöt. Siispä hyvin nukutun yön jälkeen sovittiin, että matkan käydessä Peten ohjaamana niin näppärästi, niin pukki polkasee Kaukajärveltä Korvatunturille katsomassa vähän kuinka Joulupukinpajalla hommat hoituu ja kuinka porojen valmistavat lentoreenit sujuu sekä käy tekemässä joulumuorin kanssa rauhallista hiihtolenkkiä - painosanalla ei mitään Niskasen touhuja. �� ⛷ Tutkimuksen ajalta Joulupukki merkitsee rytmihäiriötuntemukset ja muut sydänoireet oirepäiväkirjaan. Sydämen lyönnit (n. 100 000 ❗ vuorokaudessa) rekisteröityvät laitteen muistiin ja ne puretaan jälkikäteen analysoitaviksi kardiologille eli sydänsairauksien erikoislääkärille. ��

Luukku 4.

Joulupukin krohahduksesta humpsahtaa raolleen 4. Luukku��

Koska saamme kuulla, että Joulupukki on viime aikoina äksyillyt tontuille ja on ollut kovin väsynyt päivisin, tehdään hänelle uniapneatutkimus. Tähän väliin joulumuori pyysi lisäämään, että Joulupukki on myös viime aikoina kuorsannut mainittavasti. �� Uniapnea on unenaikainen, hengityskatkoksia aiheuttava unihäiriö. Uniapnea rikkoo unen rakennetta ja häiritsee siten elintärkeiden unenaikaisten fysiologisten toimintojen toteutumista. Yleisimpiä uniapnean oireita ovat päiväväsymys, kuorsaus, unenaikaiset hengityskatkokset, yöhikoilu ja ärtyneisyys. ��

Hoitamattoman uniapnean seuraukset ovat yleensä vakavia: lyhentynyt elinikä, aikaistunut muistisairaus sekä kohonnut riski sydäninfarktiin, aivoverenkiertohäiriöihin, masennukseen, työtapaturmiin ja liikenneonnettomuuksiin. Hoitamatonta uniapneaa sairastavan riski nukahtaa rattiin on jopa kuusi kertaa suurempi kuin samanikäisillä aikuisilla keskimäärin. ☝

Uniapneatutkimusta varten työterveyshoitaja Inkeri saatteli viime yöksi Joulupukin nukkumaan Medisportissa rekisteröintilaitteen kanssa. Yön aikana kerätty data lähetetään sähköisesti keuhkosairauksien erikoislääkärille, joka analysoi tuloksen. ��

Mukavaa lauantaita! ��

Luukku 3.

Luukku 3. aukeaa lääkärioven avauksella! ��‍⚕️��

Pukki ohjattiin lääkärin vastaanottokäynnille, missä sydänäänissä oli kuultavissa ajoittain TIP TAP sutjakkaasti väärinpäin. �� Koska Joulupukin tilanne on nyt sen verran haastava ja moninainen, niin tilannetta oli käytävä tänään kokonaisvaltaisesti moniammatillisessa tiimissä läpi ja löimme viisaat päämme yhteen. ��

Kyseessä on reippaasti yli 100 vuotias henkilö, ikäänsä nähden hyvässä kunnossa, mutta vaivoja on ja kovasti työkuormitusta. Stressikin on alkanut vaivata aaton lähestyessä. Joulupukin verikokeista paljastui korkea kolesteroli, muuten kaikki oli jotakuinkin kunnossa! Ekg-tulos tosin vaatii vielä jatkoselvittelyä. ��

Paikalla tällä kertaa tiimissä Kaukajärven vahvistukset työterveyshoitaja Inkeri, sairaanhoitaja Liisa, fysioterapeutti Juha ja kuntoutusohjaaja Ida sekä etäyhteydellä Medisportin Pispalan toimipisteen asiantuntijamme. ��☝️

Sovitaan työnjakoa ja eri asiantuntijoiden vastaanottokäyntejä. Todetaan, että tutkimuksia ja terveydentilan selvitystä on nyt jatkettava, jotta saadaan hoidon tarve selvitettyä ja toteutus käyntiin sekä Joulupukki aatoksi kuntoon! ��✨

Luukku 2.

Joulupukki puhaltaa joulukalenterin 2. Luukun auki spirometria puhalluksen voimalla! ��

Pukin perusteellisemmat tutkimukset aloitetaan haastattelun pohjalta - pukki on nyt tärkeä saada pelikuntoon nopeutetulla aikataululla! �� Ensimmäisenä tiedossa �� verikokeet, Ekg ja Spirometria.

�� Verikokeet

Verikokeiden tarkoituksena on saada tietoa Joulupukin terveydentilasta ja saada apua diagnoosin tekoon. Miltei 70 % lääkäreiden tekemistä diagnooseista perustuu laboratoriokokeiden antamaan tietoon. Pukille tehdään tänään laajat(!) verikoetutkimukset. Putkien runsaus hieman hirvitti pukkia alkuun, mutta ystävällinen sairaanhoitajamme sai pukin rauhoiteltua näytteenotossa Korvatunturi muisteluillaan. ��

�� Ekg

Ekg-tutkimuksella saadaan paljon tietoa Joulupukin sydämen toiminnasta. Sydämen supistumista säätelevät heikot sähköimpulssit, ja EKG perustuu tämän sähköisen toiminnan mittaamiseen.

�� Spirometria

Spirometria on tutkimus, jolla selvitetään keuhkojen tilavuutta ja ilman virtausta keuhkoputkissa. Spirometrian avulla saadaan selville, onko Joulupukilla hengitystoiminnan vajausta. Testiä voi käyttää mm. keuhkoahtaumataudin ja astman diagnoosin osana. Pukki on viime aikoina aivastellut kovasti porojen läheisyydessä.

Jäämme odottamaan tuloksia. �� Joulupukin Ekg näyttää kuitenkin jo ensi silmäyksellä sisältävän jokseenkin hämmentäviä pieniä jouluisia rytmihäiriöitä! ��‍♂️

1. Luukku

Joulukalenterin 1. luukku heilahtaa auki niin kuin Medisportin Kaukajärven toimipisteen ovi eilen, kun ihan tosta noin tallentui vastaanottimiin, että itse joulupukki saapui rekineen päivineen Kaukajärven Medisportin parkkikselle ja ontui suoraan Kaukajärven vastaanottotiskille. ��

Vastassa pukkia tiskillä oli hoitajamme Mervi, joka sitten hetken ihmeteltyään kysäisi, että mikäs saa pukin näin aikaisin Korvatunturilta liikkeelle? Pukki sitten kertoi Merville, että asiat ovat nyt niin, että joulupukki on kovin uupunut ja jotakin pitäisi nyt asialle tehdä, kun H-hetkikin lähestyy ja ihan pian pitäisi lähteä maailmanympärysmatkalle. ��

Mervi pyysi joulupukin hoitajan vastaanotolle, missä käytiin tilannetta perustavanlaatuisesti läpi: Selvisi mm. stressi painaa tänä vuonna pukkia yllättävän paljon, erinäisiä TULES-vaivoja ja somaattisiakin oireita on ilmentynyt. Ei ole oikein saanut nukuttua ja on ollut sydämen tykyttelyä, huimausta ja yleensäkin mielenpäällä, jos jonkinnäköistä.

Tilanne vaikuttaa kovin toivottamalta, nyt on laitettava kaikki peliin! �� (Huom. Markun rakastamat kiekkotermit��) Nähtäväksi jää riittääkö Medisportin rahkeet saamaan pukki takaisin rekeen? �� Seuraa joulukalenterissamme pukin matkaa Medisportissa. Joulukuun aikana luvassa myös hyviä tarjouksia, arvontoja ja yllätyksiä ��

Asiakkaat ja työyhteisö kannattelevat työssä: 30 vuotta fysioterapeuttina Medisportin porukassa !

Mon, 15 Nov 2021 10:28:41 GMT

Medisportin toiminnassa on ollut mukana fysioterapeutteja melkein alusta lähtien eli jo vuodesta 1987. Olen toiminut Medisportin Pispalan toimipisteessä fysioterapeuttina vuodesta 1990 eli melkein koko kyseisen ajan.

Valmistuin vuonna -87 Tampereella lääkintävoimistelijaksi, nykyisin ammattinimike on fysioterapeutti. Ensimmäiset kolme vuotta ennen Medisportia työskentelin Lempäälässä yksityisessä fysikaalisessa hoitolaitoksessa.

Muistan, että 90-luvun alussa Medisportin sen aikainen fysioterapeutti Petri Misukka soitti minulle. Petri tiesi, että työskentelin Lempäälässä ja kertoi, että Medisportista oli lähdössä kaksi fysioterapeuttia opiskelemaan, toinen Pispalasta ja toinen silloisesta keskustan toimipisteestä. Petri ehdotti, että jos haluaisin tulla Tampereelle töihin, niin Medisportissa olisi työpaikka haettavana. Päätin hakea paikkaa, ja saavuin työhaastatteluun Kivitaskun talon perälle Kaukajärvelle, missä Medisportin lääkärivastaanotto myös aikanaan 80-luvulla oli alkanut. Sen verran mukavasti se sujui, että pääsin Medisportiin töihin!

Pääsin tänne Pispalaan, missä työpisteeni sijaitsee edelleen. Alkuun tein Pispalan toimipisteen alakerrassa töitä ja työkaverinani oli useamman vuoden 90-luvulla hieroja Ari Sorjonen. Mainittavana on, että sain ylennyksen 2000-luvun vaihteessa — nimittäin Pispalan alakerrasta yläkertaan! Ikkunattomasta huoneesta siirryin Näsijärvi -näkymien ääreen, ja tänne olen aika lailla aamusta tullut ja illasta lähtenyt. Usein olen ollut se viimeinen lähtijä, joka sammuttaa valot.

Pispalan toimipisteen lisäksi työskentelin 90-luvulla osittain myös Medisportin keskustan silloisessa toimipisteessä Valioasun talossa. Muutimme talkoilla sitten 90-luvun loppupuolella Tuotannontalon 2. kerrokseen samoihin tiloihin, jossa Medisportin kunto- ja huippu-urheilun testaustoiminta oli alkanut jo vuonna 1986. Muutaman kerran olen itse ollut kuntotestauksissa mukana. Muistan, että keskustassa oli silloin tehokas isokineettinen harjoituslaite, jota käytettiin kuntoutukseen. Sen avulla treenattiin mm. urheilijoita, mutta myös muitakin asiakkaita, joilla oli taustalla esimerkiksi alaraajan tai olkapään lihasheikkous.

30 vuoden aikana oma fysioterapiatyön ydin ei ole kovin paljon muuttunut, vaikka ainahan tulee kaikenlaista uutta ja tapahtuu muutoksia tälläkin alalla. Koulutuksistakin saa aina sitten jotain uutta vinkkiä. Käytännön työ on muuttunut tietokoneohjelmien - tai ihan jo tietokoneen kehittymisen myötä. Muistan, että niihin aikoihin, kun tulin taloon töihin, oli Medisportissa siirrytty asiakaskäyntien käsin kirjaamisesta ja arkistoinnista tietokonepohjaiseen kirjaamiseen Kaptah -ohjelmalla. Tätä ennen asiakaskäynnit oli kirjattu käsin pienille korteille, jotka arkistoitiin sitten aakkosjärjestyksessä koteloihin. Fysioterapiatyössä on nykyisin käytössä myös Physiotools -tietokoneohjelma, mikä on mahdollistanut huomattavasti parempien kotiharjoitusohjelmien tekemisen asiakkaille. Ennen piirrettiin tikku-ukkoja paperille, ja lopputulos jäi sitten asiakkaalle pohdittavaksi. Myös apuvälineitä harjoitteluun on tullut lisää ja uusia innovaatioita on kehitetty. Testipyörätkin keskustassa olivat vähän erinäköisiä kuin nykyisin. Kaukajärven toimipisteen laajennuksen myötä vuodenvaihteessa 2020—2021 Medisportin Kaukajärven fysioterapiapalvelut saivat myös lisää välineistöä ja resursseja esim. pienryhmätoimintaan ja yksilövalmennukseen kuntosalin valmistumisen myötä.

Työkaverit ovat olleet täällä Medisportissa todella mukavia ja se on mielestäni positiivista, että meitä on tällainen pieni ryhmä, eikä kyseessä ole mikään (kauhean) iso organisaatio. Lempäälässä työskennellessäni töissä olivat vain työnantajani ja minä, ja työ oli yksinäisempää. Medisportissa pääsee tekemään toisten ammattilaisten kanssa sujuvasti ja helposti yhteistyötä, mikä on mukavaa. Lääkärit, jotka tekevät lähetteitä esimerkiksi fysioterapiaan ovat lähellä samoin esimerkiksi työterveyshoitajat ja vastaanottohoitajat. Kaikista on todella paljon hyötyä.

Pitkän urani aikana erityisosaamisalueikseni ovat valikoituneet urheilufysioterapia sekä erilaisten tuki- ja liikuntaelinvammojen, kipujen ja työperäisten toimintahäiriöiden kuntoutus. Myös perinteinen hieronta kuuluu osaksi asiakkailleni tarjoamaa kokonaisvaltaista hoitoa. Olen suorittanut mm. Mekaanisen Diagnostiikan ja Terapian tutkinnon (MDT/McKenzie-terapia), mitä olen käyttänyt työssäni paljon. McKenzie -terapia sopii koko kehon käsittelyyn, erityisesti selän, ylä- ja alaraajojen käsittelyyn. Lisäksi käytän monipuolisesti fysikaalisia hoitoja (sähkö, laser, lämpö) asiakkaan hoidon yhteydessä. Etenkin laseria olen myös käyttänyt työssäni pitkään kivun hoidossa. Suhteellisen uutena juttuna olen hyödyntänyt laserhoitoa myös huuliherpeksen eli yskänrokon hoidossa missä laserhoito on todettu tosi tehokkaaksi ja se vähentää oireiden ilmaantumista uudelleen hoidetulle alueelle.

Fysioterapeutin työssä olen oppinut etenkin kohtamaan erilaisia ihmisiä ja toimimaan eri asiakkaiden tarpeiden mukaan, mikä on tietysti myös elämänoppia, mutta samalla liittyy tähän työhön oleellisesti. Fysioterapiassa meillä Medisportissa käy työterveys- ja yksityisasiakkaita sekä tapaturma-asiakkaita. Työterveysasiakkaiden osuus on myös vuosien myötä kasvanut. Vastaanotolla käy kaikenikäisiä asiakkaita laidasta laitaan, aina kouluikäisistä yli 80—vuotiaisiin. On sellaisia asiakkaita, jotka ovat käyneet todella pitkäänkin, jotkut tiheästi, toiset taas vähän harvemmin. Etenkin pitkäaikaisasiakkaat sekä vuosien mittaan käyneet julkisuuden henkilöt ovat jääneet hyvin mieleen. Jotkut asiakkaat ovat käyneet koko 30 vuoden ajan. Moni käy toki vastaanotolla myös ihan työkyvyn ylläpitämiseksi, jos tekee esimerkiksi jotain raskasta ja fyysisesti kuormittavaa työtä, mutta miksei muutenkin. Aina ei tarvitse olla tiettyä vaivaa hoitamiseen liittyen, vaan paljon voidaan tehdä myös ennaltaehkäisevästi. Niska-hartiaseudun sekä selän vaivat ovat nykyisin ne yleisimmät haasteet ja vastaanotolle saapumisen syyt asiakkailla.

Tämä niin sanottu korona-aika on ollut tietysti haasteellisempaa ja asettanut omia rajoituksiaan sekä haasteita työhön. Tilanne on ollut aika ainutlaatuinen 30 vuoteen. Käytännön työssä on myös pitänyt entistä enemmän esimerkiksi huomioida puhtausasioita ja desinfiointia, jotta asiakkaiden on turvallista tulla tänne meille vastaanotolle.

40-vuotiaalle Medisportille sanoisin, että antaa mennä vaan toiset 40 vuotta! On ollut ilo olla täällä töissä! Kiitos kaikille ja asiakaskunnalle tähänastisesta! Mutta, ettei tämä kuullosta siltä, että olisin lähdössä pois, niin en ole todellakaan siis lähdössä vielä mihinkään, jatketaan samaan malliin!

Tervetuloa Pispalan toimipisteeseemme vanhat tutut ja uudet asiakkaat!

Esa Laukkanen,

Medisportin fysioterapeutti, Pispala

Medisport ja TherMidas ovat sopineet lämpökuvantamispalveluiden tarjoamisesta Tampereella

Fri, 22 Oct 2021 11:25:56 GMT

Lämpökuvantaminen on fysiologinen kuvantamismenetelmä.

Lämpökuvantamismenetelmällä mitataan ihon pintalämpötilan muutoksia ja sitä voidaan käyttää diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja tutkimuksessa . Tutkimme myös, miten lämpökamerakuvantamista voidaan hyödyntää esimerkiksi tulehduksellisten sairauksien sekä tuki- ja liikuntaelin sairauksien diagnostiikassa.

Kuvien ottamisesta vastaavat Medisportissa lämpökamerakoulutuksen saaneet sairaanhoitajat ja fysioterapeutit sekä kuvien tulkintaa tehdään Medisportin ylilääkäri, LT Markku Tuomisen johdolla. Kuvien palautteenanto toteutetaan lääkärinvastaanottokäynnin yhteydessä. Kuvat on mahdollista saada myös muistitikulle mukaan, näytettäväksi hoitavalle lääkärille.

”Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys on erittäin tyytyväinen jäsenille tarjottuun lämpökuvantamispalveluun ja yhteistyöhön TherMidaksen kanssa. Kuvaukset on hoidettu ammattitaidolla ja ystävällisen palvelun kera. Palvelun kysyntä ylitti odotuksemme ja jäsenistö on kokenut saamansa lisätiedon jalkojen kunnosta tarpeelliseksi. Jatkamme mielellämme yhteistyötä kuvantamispalveluista syksyllä.” -Raila Sulasalmi, Toiminnanjohtaja, Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys

Lisätiedot ja ajanvaraus lämpökuvantamiseen:

Medisport Oy, Kaukajärven toimipiste; Keskisenkatu 5, 33710 Tampere, p. 03 3143 8100.

Tarkemmat tiedot lämpokuvantamisesta ja ohjeet lämpökamerakuvaukseen saapuvalle löydät sivuiltamme täältä .

Ensi viikolla alkavissa pienryhmissä vielä pari paikkaa vapaana! Ilmoittaudu pian!

Fri, 22 Oct 2021 11:20:46 GMT

25.10.-29.10.2021 viikolla alkavissa Medisportin liikunnallisissa pienryhmissä vielä tilaa!

Voimaa arkeen: Seniorit

Voimaa arkeen, seniori -ryhmä alkaa jälleen tiistaina 26.10. Vielä ehdit ilmoittautua mukaan, muutama paikka enää vapaana!

Tiesithän, että kävelylenkit eivät kehitä lihasvoimaa riittävästi? Lihasvoiman lisäämiseksi lihaksia täytyy kuormittaa riittävän raskaalla vastuksella. Voimaharjoittelu on turvallista ja tärkeää iästä riippumatta. Itseasiassa, mitä enemmän ikää kertyy, sitä tärkeämmäksi voimaharjoittelun rooli muuttuu. Medisportin kuntosaliryhmissä voimaharjoittelu on paitsi tehokasta myös turvallista, sillä fysioterapeutti seuraa harjoittelua ja antaa jokaiselle yksilöllistä ohjausta. Kun liiketekniikka ja suoritustahti ovat kunnossa, voimaharjoittelu on täysin turvallista myös raskailla painoilla tehtynä!

�� Ilmoittaudu sähköpostilla: eeva-maria.halminen@medisport.fi tai soittamalla Medisportiin numeroon: 03 314 38100.

Ajankohdat:

Tiistaisin klo 11-12

26.10.-14.12.2021: 8 kertaa

Ohjaajana: fysioterapeutti Eeva-Maria Halminen
Paikka: Medisportin Kaukajärven toimipisteen kuntosali
Ryhmä sisältää enintään 6 asiakaspaikkaa.

Osana toteutusta: oman kuntotason kartoitus kurssin ensimmäisellä ja viimeisellä kerralla, minkä avulla huomaat oman kehityksesi kunnon eri osa-alueilla. Voit tarvittaessa myös helposti hyödyntää kurssilla omia liikkumisen apuvälineitä mm. kuntosalilaitteesta toiseen siirtyessäsi.

Hinta: 200 €/ 8 krt. Kurssin voi maksaa: käteinen/kortti/Edenred/ePassi/Smartum-seteleillä tai -kortilla. Kurssin voi maksaa myös kahdessa erässä.

❗️ Haluaisitko osallistua ryhmään, mutta et pääse kaikille kerroille? Voit korvata väliin jääneet kerrat Medisportin kuntosalilla itsenäisesti ohjelmasi mukaan harjoittelemalla.

PhysioPilates

Enää 2 paikkaa vapaana PhysioPilates-kurssillemme! Varaa paikkasi pian, sillä kurssi alkaa to 28.10.!

Syitä PhysioPilates-harjoittelulle:

Opit käyttämään kehon syviä tukilihaksia - niitä, jotka usein uinuvat unohdettuina.
Opit rentouttamaan pinnallisia lihaksia - niitä, jotka usein kiristävät ylikuormitettuina muun muassa niska-hartia-alueella tai alaselässä.
Syvennät hengitystä - ja tällä onkin äärettömän laaja vaikutus hyvinvointiisi!
Rentoutat ylikuormittunutta mieltä - tunti on kuin meditaatiota, sillä unohdat kaiken tunnin ulkopuolisen keskittyessäsi omaan kehoosi.

�� Ilmoittaudu sähköpostilla: eeva-maria.halminen@medisport.fi tai soittamalla Medisportiin numeroon: 03 314 38100.

Ajankohdat:

Torstaisin klo 17-18
28.10.- 16.12.2021: 8 kertaa

Ohjaajana: fysioterapeutti Eeva-Maria Halminen
Paikka: Medisportin Kaukajärven toimipisteen kuntosali
Ryhmä sisältää enintään 6 asiakaspaikkaa.
Hinta: 240e / 8 krt. Kurssin voi maksaa: käteinen/kortti/Edenred/ePassi/Smartum-seteleillä tai -kortilla. Kurssin voi maksaa myös kahdessa erässä.

Tutustu Medisportin liikunnallisten ryhmien tarjontaan, ja löydä itsellesi sopiva pienryhmä! Tarkemmat kurssikohtaiset tiedot, ajankohdat ja ilmoittautumisajat löydät kotisivuiltamme: medisport.fi/liikuntaryhmat

Keho kuntoon päästä varpaisiin asti kehonhuoltoryhmässä!

Wed, 20 Oct 2021 09:22:10 GMT

Medisportissa syvennytään kehon huoltamiseen kehonhuoltopienryhmässä. Kehonhuoltomme kohdistuu varpaista kallonpohjaan asti. Mitä uusi tuntimme käytännössä sisältää ja kenelle se sopii?

Fysioterapeuttimme Eeva-Maria Halmisen suunnittelema ja ohjaama kehonhuoltotunti aloitetaan jalkapohjien lihasten ja jalkaterän nivelien rentouttamisell a. Jalkapohjaa pidetään usein kehon laiminlyödyimpänä alueena – siitäkin huolimatta, että olemme jalkapohjien päällä aina pystyasennossa, ja vieläpä usein jalkineilla, jotka eivät salli jalkaterälle luonnollista liikettä ja tilaa. Jalkaterän ja nilkan alueen kireydet ja lihasheikkoudet vaikuttavat kuitenkin merkittävästi koko kehon toimintaan. Kokeile vaikka seuraavaa testiä:

1. Aseta jalkaterät pieneen haara-asentoon, varpaat osoittavat suoraan eteenpäin. Pidä polvet suorina ja taivuta selkää pyöreänä alas niin pitkälle kuin rennosti pääset. Mittaa sormien etäisyys lattiasta.

2. Pyörittele tämän jälkeen pientä palloa, kuten tennis- tai pesäpalloa, hierontapalloa tai pientä kovaa vesipulloa jalkapohjan alla. Jos sinulla ei ole käytettävissäsi palloa tai pulloa, voit myös hieroa jalkapohjia käsin. Paine saa olla melko voimakaskin, mutta lihakset pitää pystyä pitämään rentoina. Käsittele molemmat jalkapohjat 30–60 sekunnin ajan.

3. Toista eteentaivutusvenytys. Mittaa sormien etäisyys lattiasta. Huomasitko eron?

Kehonhuoltotunnilla välineinä käytetään pieniä palloja. Fysioterapeuttimme Eeva-Maria Halmisen mukaan jalkaterille suunnitelluilla joustavilla palloilla pystytään vapauttamaan jalkapohjan lihasten kireyksiä ja palauttamaan jalkaterän niveliin menetettyä liikkuvuutta. Muutoksen jalkaterissä huomaa yleensä välittömästi, kun askellus tuntuu vapaammalta!

Jalkapohjien vetreytyksen jälkeen siirrytään tekemään koko keholle rauhallisia pumppaavia venytysliikkeitä, joissa huomioidaan lihasten yhteys toisiinsa. Tarkemmin sanottuna venytysliikkeet kohdistuvat lihaskalvorakenteisiin eli faskialinjoihin. Nämä kalvorakenteet auttavat kannattelemaan kehoa ja muodostavat myös tärkeän linkin kehon voimantuotossa. Niiden joustamattomuus vaikeuttaa luonnollista liikettä ja aiheuttaa kehoon kireyksiä ja ryhtimuutoksia. Venytysliikkeet kohdistetaan suurimpiin kehon linjoihin, jolloin liikkuminen vapautuu ja jumituksen tunne helpottuu.

Kehonhuoltotunnin kohokohta on varmasti monelle niskan ja hartian rentoutus pikku pallon kera. ”Vastaanotolla tapaan usein asiakkaita, jotka kertovat jatkuvasta niskan ja hartian seudun kireyden tunteesta sekä jatkuvasta tarpeesta venytellä kyseisiä alueita”, Eeva-Maria kertoo. Usein venyttely saattaa kuitenkin olla turhaa, sillä monella hartian seutu onkin ryhtimuutosten takia jatkuvassa venytyksessä, sillä olkapäät ovat laskeutuneet alas eli kyseessä on ns. pullonkaularyhti. Lihakset voivat tuntua kireiltä, vaikka ne ovatkin itseasiassa venyneessä tilassa koko ajan. Pallon kanssa niskan vetreytys laukaisee nopeasti kireyden tunnetta ilman, että kudoksia tarvitsee venyttää. Viimeisenä rentoutamme niskan yläosan eli kallonpohjan, jonka myötä pää asettuu ihanan kevyesti niskan jatkoksi.

Kehonhuoltotunnistamme hyötyvät niin istumatyöntekijät kuin fyysisesti kuormittavaa työtä tekevät sekä urheilijat ja harrastusliikkujat ikään tai kuntotasoon katsomatta! Nyt laitetaan kuormittuneet kehot kuntoon – eli toimiviksi ja vapaiksi!

Huollamme autojamme ja remontoimme talojamme – mutta miten on oman kehosi laita?

Tutustu Medisportin liikunnallisten pienryhmien kurssitarjontaan ja ilmoittaudu mukaan!: medisport.fi/liikuntaryhmat .

Lokakuun lopulla Medisportissa alkaa uusia liikunnallisia pienryhmiä - Ilmoittaudu mukaan nyt!

Sat, 25 Sep 2021 06:43:34 GMT

Lokakuun lopulla alkaa Medisportissa uudet: Kehonhuolto, PhysioPilates sekä Voimaa arkeen: Seniorit -liikunnalliset pienryhmät! Ilmoittautumiset ryhmiin pe 15.10. mennessä!

25.10.-29.10.2021 viikolla alkaa seuraavat pienryhmät:

Kehonhuolto

Ohjaajana Eeva-Maria Halminen

Maksimiosallistujamäärä 6 henkilöä.

Ajankohta:

Perjantaisin klo 15-16
29.10.- 26.11.2021: 5 kertaa

Hinta: 125e / 5 krt. Kurssin voi maksaa: käteinen/kortti/Edenred/ePassi/Smartum-seteleillä tai -kortilla. Kurssin voi maksaa myös kahdessa erässä.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut ryhmään perjantaihin 15.10.2021 mennessä: Kaukajärvi Ajanvaraus p. 03 3143 8100 tai sähköposti: eeva-maria.halminen@medisport.fi

Lisätietoja Kehonhuoltotunnin sisällöstä löydät myös Eeva-Marian kirjoittamasta blogista: "Keho kuntoon päästä varpaisiin asti Kehonhuoltoryhmässä!"

Voimaa arkeen: Seniorit

Ohjaajana Eeva-Maria Halminen
Maksimiosallistujamäärä 6 henkilöä.

Ajankohta:

Tiistaisin k lo 11-12

26.10.-14.12.2021: 8 kertaa

Hinta: 200e / 8 krt. Kurssin voi maksaa: käteinen/kortti/Edenred/ePassi/Smartum-seteleillä tai -kortilla. Kurssin voi maksaa myös kahdessa erässä.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut ryhmään perjantaihin 15.10.2021 mennessä: Kaukajärvi Ajanvaraus p. 03 3143 8100 tai sähköposti: eeva-maria.halminen@medisport.fi

PhysioPilates

Ohjaajana fysioterapeutti ja PhysioPilates-ohjaaja Eeva-Maria Halminen

Maksimiosallistujamäärä 6 henkilöä.

Ajankohta:

Torstaisin klo 17-18

28.10.- 16.12.2021: 8 kertaa

Hinta: 240e / 8 krt. Kurssin voi maksaa: käteinen/kortti/Edenred/ePassi/Smartum-seteleillä tai -kortilla. Kurssin voi maksaa myös kahdessa erässä.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut ryhmään perjantaihin 15.10.2021 mennessä: Kaukajärvi Ajanvaraus p. 03 3143 8100 tai sähköposti: eeva-maria.halminen@medisport.fi

Tutustu myös Medisportin Pilates Perusteiden -tiiviskurssiin, 1krt (1,5h)/ 59e. Lisätietoja löydät täältä.

Tutustu Medisportin liikunnallisten ryhmien tarjontaan, ja löydä itsellesi sopiva pienryhmä! Tarkemmat kurssikohtaiset tiedot, ajankohdat ja ilmoittautumisajat löydät kotisivuiltamme:

medisport.fi/liikuntaryhmat.

Nautitaan liikunnan harrastamisesta ja sosiaalisista kontakteista pienryhmissä turvallisessa ympäristössä! Liikuntaryhmissä noudatetaan hygieniaohjeita asiakkaiden turvallisuuden takaamiseksi, katso liikuntatilan käyttöön liittyvä ohjeistus Covid-19 pandemian aikana.

Lämpimästi tervetuloa!

Työikäisen muisti - kuormitustekijöitä ja tukitoimia

Fri, 24 Sep 2021 06:53:52 GMT

Tällä viikolla 20.9.-26.9. vietämme valtakunnallista muistiviikkoa. Viikon teemana on "Hyvää elämää muistiystävällisessä yhteiskunnassa." Muisti- ja aivoterveysasiat ovat meille kaikille tärkeitä ja vaikuttavat jokapäiväiseen elämäämme.

Työelämä on yhä useammin ja eri aloilla vaativaa, intensiivistä ja kiireistä. Samaan aikaan tulee hallita monia eri asioita, työskentely tapahtuu useammin esimerkiksi avokonttoreissa ja erilaiset viestit eri järjestel mistä kilahtelevat milloin puhelimeen, koneeseen tai muihin teknisiin välineisiin. Muisti, tarkkaavaisuus- ja keskittymishaasteet ovat työterveyshuollossakin yhä useammin näkyviä teemoja.

Joka kolmannella työikäisellä on joskus jonkinlaisia vaikeuksia muistin ja keskittymisen kanssa. Pieni unohtelu on yleistä ja tavallista, mutta jos unohtelu alkaa vaikuttamaan esimerkiksi työssä pärjäämiseen tai siitä kokee selvää haittaa, kannattaa hakeutua työterveyshuoltoon. Muisti ja keskittymisvaikeuksien taustalla on usein ongelmia, jotka ovat hoidettavissa työterveyshuollossa, kuten uneen, stressiin, mielialaan, kuormittumiseen ja päihteisiin liittyvät asiat. Työterveyshuollossa tilannetta kartoitetaan kokonaisvaltaisesti, tarvittaessa eri asiantuntijoidenkin toimesta ja ohjataan tarvittaessa jatkotutkimuksiin.

Muistia tarvitaan joka ammatissa. Työmuisti on muistijärjestelmä, jossa ylläpidetään ja työstetään tämänhetkisessä tehtävässä tarvittavaa tietoa. Työmuistia tarvitaan kun luetaan, lasketaan, tehdään päätöksiä, ajatellaan, ratkaistaan ongelmia ja opitaan uutta. Työmuistissa pystytään käsittelemään kerrallaan kuitenkin noin 3–4 tietoyksikköä ja, jos tietoa ei kerrata, niin tieto hälvenee työmuistista jo parissakymmenessä sekunnissa. Työmuisti kuormittuukin etenkin niissä tilanteissa, kun tehtävä on vaativa tai huomio herpaantuu suoritettavasta tehtävästä usein tai pitkäksi aikaa. Muistin kuormittuminen ilmenee esimerkiksi unohteluina, virheiden ja epätarkkuuksien lisääntymisenä, oppimisen vaikeuksina tai toiminnan hidastumisena. Lisäksi muistin kuormittuminen voi näyttäytyä niin, että olennaista tietoa hukkuu ja tietoon tai järjestelmään eksytään.

Siksi onkin hyvä aika-ajoin pohtia, miten tapaa tehdä työtä tai työympäristöä voidaan muokata niin, että ne tukevat muistia ja vähentävät aivokuormaa. Työmuistin kuormittumista voidaan helpottaa kiinnittämällä huomiota kognitiiviseen ergonomiaan sekä vähentämällä työympäristön häiriötekijöitä, kuten työtehtävän keskeytyksiä ja tehtävään liittymättömiä tekijöitä: puhe, liike ja äänet. Kognitiivinen ergonomia tarkastelee ihmisen vuorovaikutusta toimintajärjestelmien kanssa tiedonkäsittelyn näkökulmasta ja sen tavoitteena on toiminnan tehokkuus, sujuvuus, turvallisuus sekä hyvinvointi työssä. Jos käyttöliittymät ja ympäristöt eivät kuormita ihmistä tarpeettomasti, työskentely on sujuvaa, innostavaa ja motivoivaa. Muita keinoja vähentää työmuistin kuormitusta on esimerkiksi järjestää työtehtäviä etenkin keskittymistä vaativissa tehtävissä niin, että asioita voidaan hoitaa enemmän omaan tahtiin, tehtävä kerrallaan, ilman ennakoimattomia keskeytyksiä. Sähköposteissa voi poistaa uuden viestin hälytyksen keskeyttämästä muita tehtäviä ja hoitaa viestit tiettynä ennalta päätettyinä ajankohtina. Työpaikalla kannattaa tuoda esiin työssä havaittuja häiriötekijöitä ja ehdottaa parannuksia. Työssä voidaan myös sopia mahdollisuuksien mukaan rauhoitetuista tunneista: työrauhaa ilman keskeytyksiä. On myös tärkeää h uolehtia työn rajoista ja muistaa työn tauotus. Työpäiviin kannattaa sisällyttää esimerkiksi nopea taukojumppa, mikä parantaa tutkitusti keskittymiskykyä, tehostaa luovuutta ja ajattelua.

Joihinkin työtehtäviin sisältyy erityisiä altisteita, kuten liuottimia, jotka voivat vaikuttaa muistiin. Toistuva ja pitkäaikainen altistuminen liuottimille saattaa aiheuttaa pysyviä keskushermostomuutoksia, joita kutsutaan liuotinaivosairaudeksi (krooninen liuotinainemyrkytys). Liuotinaivosairauden tyypillisiä oireita ovat muistin, keskittymiskyvyn ja uuden oppimisen häiriöt. Lisäksi voi esiintyä väsymystä, ärtyneisyyttä, mielialahäiriöitä, päänsärkyä, unihäiriöitä ja alkoholin sietokyvyn heikkenemistä. Työssä pitää aina pyrkiä valitsemaan sellainen aine mahdollisuuksien mukaan, mikä ei sisällä ollenkaan tai vain vähän liuottimia. Käytössä on myös uudenlaisia tekniikoita, jotka vapauttavat vähemmän liuotinhuuruja ilmaan, kuten maalauksessa käytettävät robottiruiskut. Hyvästä ilmanvaihdosta ja tarvittaessa kohdepoistoista on huolehdittava. Oikeanlainen suojautuminen on ehdottoman tärkeää. Jos käytät työssäsi liuotinaineita, täytät terveystarkastuksen yhteydessä liuotinainekyselyn, joka kartoittaa myös mahdollisia muisti- ja keskittymisvaikeuksia.

Terveellisillä elämäntavoilla huolehdit parhaiten muististasi. Muistisairauksilla on omat altistavat tekijänsä, joita ovat mm. korkea verenpaine, ylipaino, korkea kolesteroli, diabetes, tupakointi, runsas alkoholinkäyttö ja vähäinen liikunta. Näihin vaikuttamalla läpi elämän muistisairauksien ilmaantumista voidaan todennäköisesti ehkäistä. Kaikkiin edellä mainittuihin asioihin saat apua ja tukea meiltä työterveyshuollosta.

Mukavaa viikonloppua! Pidetään huolta itsestämme ja siten myös muisti- ja aivoterveydestämme!

Medisportin Pispalan toimipisteen työterveyshoitaja,

Katja Palokangas

Lähteet ja lisätiedot:

Käypä hoito. 2017. Muisti pätkii – mistä kyse, mikä avuksi? https://www.kaypahoito.fi/khp00094

Työterveyslaitos. N.d. Kognitiivinen ergonomia. https://www.ttl.fi/tyontekija/aivot-tyossa/aivojen-hyvinvointi/

Työterveyslaitos. 2018. Kun työikäisen muisti pätkii, ongelma on usein hoidettavissa. https://www.ttl.fi/tyopiste/kun-tyoikaisen-muisti-patkii-ongelma-on-usein-hoidettavissa/

Työterveyslaitos. N.d. Orgaaniset liuottimet. https://www.ttl.fi/kemikaalit-ja-tyo/orgaaniset-liuottimet/

Medisportin syksyn 2021 ensimmäiset liikunnalliset pienryhmät starttaavat elo-syyskuun vaihteessa! Ilmoittaudu mukaan!

Tue, 17 Aug 2021 07:37:55 GMT

Ilmoittaudu mukaan syksyn ensimmäisiin Medisportin liikunnallisiin pienryhmiin! Tiedossa kehonhuoltoa, pilatesta sekä Voimaa arkeen -liikunnallinen pienryhmä senioreille.

Syksyn 2021 ensimmäiset liikunnalliset pienryhmät:

Voimaa arkeen: Seniorit

Ohjaajana Eeva-Maria Halminen

Ajankohdat:

Tiistaisin klo 11-12

31.8.-12.10.2021: 7 kertaa

Harjoittelu toteutetaan enintään 6 hengen pienryhmässä, mikä takaa yksilöllisen ja laadukkaan ohjauksen. Toteutukseen kuuluu oman kuntotason kartoitus kurssin ensimmäisellä ja viimeisellä kerralla, minkä avulla huomaat oman kehityksesi kunnon eri osa-alueilla. Voit tarvittaessa myös helposti hyödyntää kurssilla omia liikkumisen apuvälineitä mm. kuntosalilaitteesta toiseen siirtyessäsi.

Hinta: 175e / 7 krt.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut perjantaihin 20.8.2021 mennessä: Kaukajärvi Ajanvaraus p. 03 3143 8100 tai sähköposti: eeva-maria.halminen@medisport.fi

Pilates

Ohjaajana Eeva-Maria Halminen

Ajankohdat:

Ryhmä 1

Torstaisin klo 17-18

2.9.- 14.10.2021: 6 kertaa. Huom. Pilatestuntia ei viikolla 39 (30.9.)

Ryhmä 2

Torstaisin klo 18.05-19.05

2.9.- 14.10.2021: 6 kertaa. Huom. Pilatestuntia ei viikolla 39 (30.9.)

Hinta: 180e / 6 krt.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut perjantaihin 20.8.2021 mennessä. Huomaathan kertoa ilmoittautuessasi ilmoittaudutko ryhmään 1 vai 2: Kaukajärvi Ajanvaraus p. 03 3143 8100 tai sähköposti: eeva-maria.halminen@medisport.fi

Tutustu myös Medisportin Pilates Perusteiden -tiiviskurssiin, 1krt (1,5h)/ 59e. Lisätietoja löydät täältä.

Kehonhuolto

Ohjaajana Eeva-Maria Halminen

Ajankohdat:

Keskiviikkoisin klo 17-18

8.9.-13.10.2021: 5 kertaa, Huom. Kehonhuoltoa ei viikolla 39 (29.9.)

Hinta: 125e / 5 krt.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut keskiviikkoon 1.9.2021 mennessä: Kaukajärvi Ajanvaraus p. 03 3143 8100 tai sähköposti: eeva-maria.halminen@medisport.fi

Lisätietoja Kehonhuoltotunnin sisällöstä löydät myös Eeva-Marian kirjoittamasta blogista: "Keho kuntoon päästä varpaisiin asti Kehonhuoltoryhmässä!"

Tervetuloa!

Medisportin Pispalan toimipiste jälleen avoinna 2.8. alkaen kesätauon jälkeen!

Mon, 02 Aug 2021 10:53:49 GMT

Medisportin toimipisteiden aukioloajat 2.8. alkaen

Pispalan toimipiste:

MA - TO 8-16, tarvittaessa klo 16-18

PE 8-16

Ajanvaraus ja yhteydenotto: 03 3142 0100

Kaukajärven toimipiste:

2.8.-13.8.2021:

MA - TO 8-18

P E 8-16

Viikko 33. 16.8.- alkaen :

MA - TO 8-19, tarvittaessa klo 19-20

PE 8-16, tarvittaessa klo 16-17

Ajanvaraus ja yhteydenotto: 03 3143 8100

Tervetuloa!

Kesägolffarin kuulumisia ja vinkit

Fri, 30 Jul 2021 12:21:31 GMT

Tokion 2020 kesäolympialaisten aikaan tohtori Tuominen on voinut vielä tepastella golflaitumilla, mutta horisontissa siintää (tosin koronaepidemian varjossa) jo Pekingin 2022 Talviolympialaiset, Medical Supervisorin roolissa ja Tampere-Helsinki jääkiekon MM-kisat 2022, Event Chief Medical Officerina (ECMO).

Taas on joka kesäinen lomagolf turnee ohitse. Tapahtuma sisältää 28 osakilpailua itsensä kanssa eli kierroksen joka päivä. Tänä vuonna tulostaso pysyi suhteellisen vakaana, ei isoja vaihteluita osakilpailujen välillä. Edeltävä saliharjoitusjakso jäi tällä kertaa huonoksi, joten kisa jouduttiin viemään läpi viime kevään kesägolffarin saliohjelman pohjilla. Vammoilta kyllä vältyttiin. Osittain siihen vaikutti myös hyvin lämpimät peliolosuhteet.

Muutama asia kuitenkin korostui tänä vuonna. Olen kirjannut alle 3 pääasiaa, joihin oli pakko kiinnittää huomiota turneen aikana ja toimenpiteet olen lisännyt jokaisen kohdan alle. En listaa pelin teknisiä asioita, joita joutui ratkomaan jokaisen lyönnin jälkeen erikseen.

Lämpimän sään vuoksi runsas nesteen nauttiminen oli tärkeää.

Tavoitteena oli tankata nestettä, vettä litra tunnissa pienissä määrin heti jokaisen väylän jälkeen. (Ei kyllä ihan toteutunut)

Pitkä turnee kuormitti lihaksistoa. Varsinkin pohkeet ja lonkankoukistajat menivät herkästi tukkoon. Samoin ennestään jäykkä selkä jäykistyi päivien myötä lisää.

Hyvä aktiivinen lämmittely ennen suoritusta. Ripeä kävely majapaikasta kentälle ja sen jälkeen jumpat, jossa oli hyvä avata selän jumiutuneet liikeradat ennen avauslyöntiä. (Jumpatessa tiiauspaikalla huomasin olevani kummajainen kentällä.)
Hyvä lihashuolto sisältäen myös saunan ja järviuinnin. (Jos ei tehnyt huolella, niin alkuyöstä sai nousta erikseen venyttelemään.)
Hierontakin olisi tehnyt hyvää!

Auringolta piti muistaa suojautua.

Lippiksen ja aurinkorasvan käytöstä tuli tällä matkalla jokapäiväinen rutiini.

Näillä ohjeilla voitin itseni ja vietin nautinnollisia hetkiä luonnossa mukavassa peliseurassa hyvällä fiiliksellä. Toivottavasti voitte hyödyntää vinkkejä jatkossa myös omassa pelaamisessanne. Vuokatin golfkentät olivat myös loistavassa kunnossa pelata, kannattaa käydä!

Päätin myös muuten vaihtaa "forest feen" ensi vuonna muiden pelaajien käyttämään green feehin pelin helpottamiseksi. (Golffarit ymmärtänevät, mitä tarkoitan). ��

Onnistuneita golfkierroksia!

Toivoo,

Kesägolffari Markku Tuominen

Medisportin yrittäjä, ylilääkäri

Medisportin kesän aukioloajat 28.6.-1.8.2021

Mon, 28 Jun 2021 10:57:19 GMT

Medisportin toimipisteiden aukioloajat 28.6.-1.8.2021

Kaukajärven toimipiste palvelee koko kesän:

MA - TO 8-18

PE 8-16

Pispalan toimipiste:

5.7.-1.8.2021 SULJETTU

2.8. alkaen AVOINNA MA - PE 8-16

Oikein hyvää ja kaunista kesää asiakkaillemme!

Medisportin juhannusviikon poikkeusaukioloajat 21.6.-25.6.2021

Mon, 21 Jun 2021 05:46:10 GMT

Medisportin aukioloajat 21.6.-25.6.2021.

Ma-Ke 21.6.-23.6.

Kaukajärven toimipiste avoinna klo 8-18.

Pispalan toimipiste avoinna klo 8-16.

Torstai 24.6.

Kaukajärven toimipiste avoinna klo 8-16.

Pispalan toimipiste avoinna klo 8-15.

Vain pikatestit mahdollisia laboratoriopalveluissa.

Perjantai 25.6.

Molemmat toimipisteet: SULJETTU

Kaunista ja lämpöistä juhannusta!

Medisportissa aloittanut toinen psykologi huhtikuussa!

Fri, 18 Jun 2021 07:10:48 GMT

Medisportissa aloittanut huhtikuussa toinen psykologi Karoliina Joenniemi-Rantanen!

Karoliinan työhön Medisportissa kuuluu psykologin vastaanotto pääasiassa Medisportin Kaukajärven toimipisteessä. Karoliina ottaa vastaan niin työterveys- kuin yksityisasiakkaita. Tällä hetkellä Karoliina ottaa vastaan asiakkaita Medisportissa yhden päivän viikossa, mutta tulevana syksynä useammin.

Karoliina kertoo, että tykännyt Medisportissa työssä etenkin siitä, että työ on monipuolista ja vaihtelevaa. Aiemmin Karoliina on työskennellyt aikuispsykiatrialla valmistumisensa jälkeen vuodesta 2018-.

Mitä aiot tehdä ainakin tänä kesällä?

Maakunta matkailua Suomessa, uida paljon, syödä hyvin ja viettää aikaa perheen kanssa!

Karoliinalle voit varata ajan Medisportin Kaukajärven toimipisteeseen tai etävastaanotolle!

Työterveyshoitajana Medisportissa - "Meille voi tulla kuin kotiinsa, tuttujen ihmisten luokse"

Tue, 15 Jun 2021 11:04:32 GMT

Työterveyshuoltoa meillä Medisportissa on tehty jo pitkään ennen minun taloon tuloani. Työterveyshuollon palvelumme lähtivät alkujaan liikkeelle tarpeesta, jonka esittivät lääkäriaseman asiakkaat. Ja mitäs siihen kysyntään voi muuta kuin vastata tarjonnalla!

Näin siis sai alkunsa Medisportin työterveyshuoltopalvelut vuonna 1987. Alkuun työterveyshuolto työllisti yhden työterveyshoitajan, mutta nykypäivänä meitä hoitajia on jo kolme. Yksi meistä tosin on vielä perhevapailla, mutta alkuvuodesta 2022 palaa hänkin mukaan iloiseen ja toimeliaaseen tiimiimme.

Ja se minun aikani, se Medisportissa on alkanut alkuvuonna 2008. Silloin aloitin työt noviisina työterveyshoitajana Kaukajärven toimipisteessämme. Paljon on sen jälkeen tullut opittua ja paljon on muuttunut sekä täällä Medisportissa, että koko työterveyshuollon saralla. Minä toimin nykyään Medisportin vastaavana työterveyshoitajana sekä oman arkityöni ohessa ensiapukouluttajana kursseillamme.

Työterveyshuoltomme palvelee Tampereen Kaukajärvellä ja Pispalassa. Sijaintimme palvelevat tamperelaisten lisäksi naapurikunnissa asuvaa asiakaskuntaamme. Meidän toimipisteillämme on ilmainen pysäköinti ja julkisilla pääsee molempiin toimipisteisiin lähes ovelle asti. Olemme tämän vuoden aikana tekemässä Medisportissa myös paluumuuttoa Pirkkalaan. Alkuun Pirkkalan toimipisteessä tullaan keskittymään nimenomaan työterveyshuollon palveluiden tarjoamiseen. Muun muassa somen kautta saat myöhemmin tiedon aikataulusta, jolloin uusi pisteemme tänä vuonna avataan!

Työterveyshuollon asiakaskuntamme on aina ollut hyvin laaja. Asiakasyrityksistämme löytyy yksinyrittäjiä, pienyrityksiä sekä suuria jopa yli 100 henkeä työllistäviä yrityksiä lähes alalta kuin alalta. Työterveyshuollon asiakasyrityksemme ovat Tampereelta tai sen lähikunnista. Orivedellä teemme tiiviisti yhteistyötä Oriveden lääkäriasema Oy:n kanssa tuottaen myös heidän asiakkaillensa työterveyshuollon palveluita. Oriveden yritykset kuuluvat minun vastuualueeseeni, terveiset siis sinne kaikille asiakkaille ja myös Oriveden lääkäriaseman porukalle!

Työterveyshuoltoa Medisportissa teemme tiiviisti tiimityötä. Työterveyshuollon tiimimme kokoontuu säännöllisesti ja lyömme silloin viisaat päämme yhteen asiakkaidemme etua ajatellen. Tiimiimme kuuluvat minun lisäkseni työterveyshoitajat Tanja Valkama ja Katja Palokangas, lääkärit Markku Tuominen, Merja Puurtinen ja uutena tulokkaana Ville Pynnönen sekä kuntoustusohjaajamme Ida Tuominen. Työterveyshuollon tiimin muu kokoonpano mukaan lukien sairaanhoitajat, fysioterapeutit, psykologit ja ravitsemusterapeutti vaihtelevat palavereissamme kunkin aikataulun ja käsiteltävien tapausten mukaan. Asiantuntemusta meiltä siis löytyy! Työterveyshuollon sopimusasioista Medisportissa vastaa Janne Tuominen.

Me Medisporttilaiset haluamme olla asiakkaidemme näköinen työterveyshuolto. Meille voi tulla kuin kotiinsa, tuttujen ihmisten luokse. Haluamme palvella asiakkaitamme hyvin ja yksilöllisesti, olla tavoitettavissa ja ohjata asiakkaita rinnalla kulkijana. Tavoitteemme on tehdä työmme ennaltaehkäisevästi, jotta asiakasyrityksemme saavat pitää työntekijänsä terveinä ja työkykyisinä.

Minut on pitänyt tässä talossa ihmiset Medisportin palveluiden takana. Meillä on aivan ihania persoonia töissä. Ilmapiiri meillä on avoin ja välitön. Nauru hersyää päivittäin useammassa työhuoneessa ja kahvitauolla juttu lentää niin, että niitä yhteisiä kahvihetkiä oikein odottaa! Porukkaamme mahtuvat erilaiset persoonat sulassa sovussa ja toisiamme täydentäen. Tällä reseptillä meidän työterveyshuoltomme on toimiva paketti sekä meille, että asiakkaillemme.

Rentouttavaa ja turvallista kesää kaikille! Ladataan akut kesän aikana ja palataan uudella innolla taas tekemään toimivaa yhteistyötä.

Aurinkoisin terveisin,

Medisportin vastaava työterveyshoitaja,

Inkeri Elo

Ps. vaikka minä lomailen (14.6.-18.7.2021), toimii meillä kaikki palvelut koko kesän ajan Kaukajärven toimipisteessämme. Pispalan työterveyshoitaja Katja Palokangas sijaistaa minua lomani ajan.

Urheilutapahtumien kriisivalmius

Sun, 13 Jun 2021 10:57:09 GMT

Suomen suuri haave pelata jalkapallon arvokisoissa toteutui viimein lauantai-iltana. Ottelusta tuli kuitenkin tunnetasolla kaikille hyvin voimakas ja kaksijakoinen.

Tunneskaala vaihtui suuresta huumasta isoon järkytykseen. Päähuomion ottelun aikana vei tanskalaispelaaja Christian Eriksenin äkillinen sairauskohtaus noin ottelun 40 minuutin kohdalla. Pelaaja lyyhistyi äkillisesti kenttään ilman edeltävää kontaktia. Pelaajat ja erotuomari reagoivat tilanteeseen nopeasti. Lääkintähenkilöstön saapuessa paikalle aloitettiin hätäensiapu, joka tässä tilanteessa näytti johtaneen positiiviseen lopputulokseen eli elämän jatkumiseen. Kiitos kaikille pelaajan hengen pelastamiseen osallistuneille.

Kaikista ennakoivista toimista ja terveystarkastuksista huolimatta vakavien loukkaantumisten ja äkillisten sairauskohtausten mahdollisuus on aina olemassa urheilussa niin kuin muussakin elämässä. Urheilijan elimistö on kilpailun aikana viritetty huippusuoritukseen, joka osaltaan lisää riskiä yllättäville tilanteille. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että urheilutapahtumien yhteydessä tapahtuman lääkintä valmistautuu aina pahimpaan, vaikka ko. tilanteiden syntyminen olisikin kuinka epätodennäköistä tahansa. Se on se syy, miksi olemme paikalla.

Lääkintähuoltosuunnitelmassa hätätilanteiden ensiapu kuvataan selkeästi ja se esitellään esimerkiksi jääkiekon MM-kisoissa turnauksen alla joukkueiden lääkintähenkilöstön palaverissa. Tällöin esitellään myös defibrillaattorien sijainnit, sovitaan mm. käytettävistä käsimerkeistä lisäavun saamiseksi ja tilanteen johtamisesta. Kaikilla tulee olla sama kuva siitä, miten toimitaan, jos jotain vakavaa tapahtuu. Emme voi lääkintähenkilöstönä tulla kisoihin vain seuraamaan pelejä, vaan jokaisen tulee olla valmiina toimimaan osaamisensa tasolla tilanteen niin vaatiessa. Turnauksen alla paikallisen ensihoitotiimin ja joukkueiden kanssa hiotaan yhteistoimintaa ihan käytännön harjoituksessa jäällä. Kansainvälisessä urheilutapahtumassa haasteita lääkinnän toimintaan tuo aina myös kielitaito.

Eriksenin tapaus osoitti sen, että lääkintähenkilöstön olemassaolo urheilutapahtumissa on ensiarvoisen tärkeä asia ja sen toiminta tulee hioa mahdollisimman hyvään valmiuteen kisojen alla. He illä tulee olla esteetön näkymä kentälle voidakseen arvioida tapahtumia. Tapahtuma osoitti myös sen, että loukkaantumisten ja sairauskohtausten kriisijohtamista ja -viestintää tulee käsitellä laajemmin kuin ainoastaan lääkinnän toimintana. Miten ja kuka johtaa kentän tapahtumia? Miten toimitaan yhteistyössä tv:n ja muun median kanssa? Miten huomioidaan paikalla oleva yleisö ja muu henkilöstö? Miten toteutetaan kriisiapua sitä tarvitseville? Näistä asioista on varmaan joka lajissa paljon puhuttu, mutta tarvitaan vielä hyvää ja aktiivista keskustelua selkeiden toimintatapojen laatimiseksi kirjalliseen muotoon .

Lääkinnällinen johtaminen kuuluu kentällä terveydenhuollon ammattilaiselle sovitun protokollan mukaan. Muu kentän tapahtumien johtaminen on erotuomarin vastuulla niin kauan, kunnes se siirtyy sovittavan protokollan mukaan kriisitoiminnasta vastaavalle johtajalle. TV:n ja median kanssa tulee käydä keskustelua siitä, missä vaiheessa urheilija on potilassuojan alla eli mikä tieto on julkista ja mikä kuuluu yksilösuojan alle. Miten turvaamme potilassuojan myös paikalla olevan yleisön suuntaan? Voisiko yleisöä pyytää siirtymään pois katsomotiloista tai vaihtoehtoisesti kääntämään selkänsä hoidon kohteena olevan urheilijan suuntaan? Hoitohenkilöstölle tulee antaa myös työrauha, jotta he voivat keskittyä ainoastaan urheilijan hengen ja terveyden pelastamiseen. TV:n tulee ratkaista, miten kriisitilanteessa toimitaan. Nyt jokainen toimittaja ja lajiasiantuntija eli syvästi tapahtumissa itse mukana eikä lähetyksen siirtäminen esim. studioon ko tilanteessa itsessään auta mitään.

Kriisiviestinnän merkitys on suuri. Mitä ja minkälaista tietoa voidaan antaa? Tässä tilanteessa olisi ollut kaikille huojentavaa, jos tieto pelaajan terveydentilan kohentumisesta olisi voitu välittää mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti maailmalle. Nyt se taisi levitä yksittäisen kuvaajan onnistuneen otoksen avulla eikä koordinoidusti ja johdetusti kriisiviestinnän kautta. Siitä minulla ei ole tietoa, miten asiasta tiedotettiin yleisölle, mutta heitä ei saa tässä tilanteessa unohtaa. Urheilijan terveydentilaa koskevia tietoja ei tule kuitenkaan liiaksi avata, joten mitä kerrotaan, kuka kertoo ja koska kertoo, pitää sopia selkeästi ja pelisäännöistä tulee osallistujia informoida selkeästi etukäteen.

Tällä tapahtumalla näyttää olevan onnellinen loppu. Urheilijan henki on pystytty pelastamaan. Meidän tulee näistä asioista kuitenkin myös oppia jotain ja kehittää tapahtumatoimintaa eteenpäin. Lääketieteellisesti pitää pyrkiä paremmin ja paremmin löytämään sekä poistamaan riskitekijät etukäteen sekä valmistautua entistä huolellisemmin yllättäviin tapahtumiin. Pelin ympärillä on runsaasti eri toimijoita ja yhteistyötä heidän välillään tulee parantaa ja kehittää sekä auttaa jokaista toimimaan vastaavissa tilanteissa parhaalla mahdollisella tavalla.

Markku Tuominen,

Lääketieteen tohtori ja IIHF:n Medical Comitean jäsen. Toiminut useiden arvoturnausten lääkinnänjohtajana sekä turnausten lääkinnällisenä valvojana.

Medisportin ylilääkäri Markku Tuominen Jääkiekon MM-kisoissa 21.5.-6.6.2021 Latvian Riikassa

Fri, 04 Jun 2021 07:51:31 GMT

Medisportin tohtori Markku Tuominen on parhaillaan työreissulla Latvian Riikassa, missä hän toimii jälleen jääkiekon MM-kisoissa IIHF:n Medical Supervisorina.

Kisat järjestetään tänä vuonna koronapandemian vuoksi poikkeuksellisesti ”kuplassa” ja ”kuplaelämää” Markulla on takana jo yli kaksi viikkoa, mutta viimeisimpien kuulumisien perusteella pahimman asteen mökkihöperöitymiseltä on ainakin toistaiseksi vielä vältytty, sillä tekemistä riittää. MM-kisapelejä on käyty Latvian Riikassa kahdessa vierekkäisessä hallissa, Arena Rigassa, mikä on Markun työkenttä sekä olympiaurheilukeskuksen hallissa.

Markun työnkuvaan MM-kisoissa kuuluu kaikennäköistä, mm.:

Lääkinnänvalvonta ja joukkueiden tukipalvelut. Valvotaan, että lääkinnän palvelut ovat IIHF:n edellyttämällä tasolla. Mm. kuvantamismahdollisuus hallilla.
Pelien seuranta. Loukkaantumisten raportit joukkueelta. Lisäksi "Concussion spotter role" eli valvotaan osaltamme, että aivotärähdystä epäiltäessä pelaaja poistuu pukuhuoneeseen/hiljaiseen huoneeseen sääntöjen edellyttämiin tutkimuksiin. Valvotaan, että aivotärähdyksen jälkeen noudatetaan ”return to play” -protokollaa.
Doping testauksen toteutuksen valvonta.
COVID-19 testauksen seurantaa. Testejä ollut kisojen alkuun joka päivä ja nyt joka kolmas päivä sekä tarvittaessa. Tähän mennessä tehty 20 000 testiä.
Ohjeiden antamista niissä tilanteissa, kun pelaaja joutuu poistumaa kuplasta ja haluaa palata takaisin. ns. ”return to bubble” -ohjeiden laatimista saatujen selvitysten pohjalta tapauskohtaisesti.

Paljon erilaisten ongelmien ratkaisemista!

Päivät ovat MM-kisoissa pitkiä, työpäivä voi alkaa esim. COVID-19 testauksen organisoinnilla klo 7:30, minkä jälkeen 3 peliä hallilla ja testit ja pää tyynyyn klo 23:30. Pelien jälkeen kerätään vammaraportit joukkueilta ja pelien välissä ehtii mm. kehittämään ja muokkaamaan uusia toimintaohjeita. Viimeksi työnalla on ollut tuomareiden aivotärähdysohjeistus. Lisäksi näissä MM-kisoissa Markun työnkuvaan on kuulunut mm. yleisörajauksien tarkentaminen, jotta kuplassa olevat välttyvät kontakteilta, kun 1.6. jälkeen yleisöä on voinut ottaa katsomoon.

Ohessa joitakin kuvia kisoista.

Ota Medisportin some seurantaan! Löydät meidät nimellä medisportoy . Medisportin somen stooreista on voinut seurata Markun eloa kisakuplassa! Jos missasit Markun ”My day” stoorin, niin käy kurkkaamassa se kokonaisuudessaan Medisportin instan kohokohdista! https://www.instagram.com/medisportoy/?hl=fi

Lue täältä IL:n juttu ja Markun haastattelu: Millainen pitää tartuntaryppään olla, jotta joukkue heitetään MM-kisoista ulos? Lääkäripomo kertoo.

Kuka voittaa?

36 vuotta hoitotyötä Medisportissa - itkua, naurua, runonlausuntaa ja tähtitiedettä

Wed, 12 May 2021 06:25:04 GMT

Oli tullut mainos, että Kaukajärvellä on aloittanut yksityinen lääkäriasema, Medisport Oy. Ajattelin, että se on vain urheilijoille, en miettinyt sen kummempaa.

Syksyllä 1984 käveltiin vaunujen kanssa Isolammenkatua. Kiinnitin huomiota siihen, että ovia lukitsi kaksi nauravaa nuorta naista, toinen oli sittemmin ja nykyinen työkaverini Ritva Raivio, lääkärin nimeä en muista. Sanoin miehelleni, että tuo olisi varmaan kiva työpaikka, katso miten heitä naurattaa.

En olisi silloin voinut uskoa, että kun tulee kevät 1985, olen siellä töissä. Kaikki oli sattumaa ja onnen kauppaa. Äitiyslomalla tein keikkaa toisessa yrityksessä parina päivänä. Lääkäri Arvi Yli-Hankala kysyi minua Medisportiin töihin...Tutustuin haastattelussa Tuomisen Markkuun ja Liisaan. Tein ilmeisesti kelvollisen vaikutuksen? Isolammenkadun paikka tuntui melko pieneltä, olinhan ollut Hatanpään päivystysasemalla, psykiatrisella ym. töissä. Ajattelin, että katsotaan nyt miltä tämä yksityispuoli näyttää niiden pitkien käytävien, monien huoneitten ja kasvottomien potilaiden jälkeen.

Tämä paikka tuntui hyvin erikoiselta: Pienissä tiloissa hoidettiin kerralla kaikki, laboratorionäytteet, sydänfilmit, toimenpiteissä avustaminen, puhelinneuvonta ja omana erikoisuutena purin myös saneluja. Nuoret ei tiedä mitä se on, eli Markku saneli ja minä konekirjoitin lausunnot. Oli upeaa, että oli moderni sähkökirjotuskone! Meitä oli vain lääkäri, hoitajat ja hieroja yhtä aikaa töissä. Oli aamu- ja iltavuoroa, lauantaita ja sunnuntaita. Joskus jopa yövastaanottoakin.

Paljon on vuosien varrella tullut uusia asioita, kuten -80 -luvun loppupuolella AATEEKOO, kuten me vieläkin sanomme. Muistan koulutuksessa miten työkaverin kanssa istuttiin rinnakkain ja katsoimme kauhuissamme näppäimistöä. Kuiskailimme, että mitähän tapahtuu, jos painaa jotain väärää nappulaa, tyhjeneekö kaikki? Nyt naurattaa se, että kaksi aikuista naista on pelännyt näppäimistöä!

Monessa on oltu mukana ja aina olen jotain uutta oppinut. Jääkiekko-otteluista opin, että itse ei voi valita kypäränsä väriä, vain yhdellä voi olla se kultainen kypärä päässä. Valmistautuessamme jääkiekon MM-otteluihin, näin ensimmäistä kertaa jääkiekkoilijan sukkanauhat. Likkojen Lenkille olemme myös osallistuneet. Siitä opin, että kannattasi vähän liikkua ennen lenkkiä, eli treenata ja ostaa omat sopivan kokoiset lenkkarit. Hengissä siitäkin selvittiin. Olemme olleet jopa Pispalantorilla mittailemassa verenpaineita. Aurinkovarjo pystyyn, kukat pöydälle kasa mainoslehtisiä. Se oli mukava tapa viettää aurinkoista lauantaipäivää!

Vaikka tilat ovat suurentuneet, on tullut työterveyshuoltoa, psykologeja, fysioterapeutteja, ravitsemusterapeutti, kuntoutusohjaaja ja vaikka mitä, niin perusasia on pysynyt samana, ihmisen kohtaaminen. Työssäni, kaikesta uudesta tekniikasta huolimatta, kaiken keskellä on ihminen. Kun Pispalan lääkäriasema avattiin, 1985, meillä kävi paljon lapsipotilaita, nyt ne lapset tuovat omia lapsiaan. Hyvältä tuntuu meidän kiireettömyys, on aikaa jutella, kysellä kuulumisia, sehän rentouttaa, ei jännitetä lääkärille menoa. Aika monta kertaa Markku on joutunut kysymään, että anteeks, saisko vähän keskeyttää.

Tässä omassa työssäni on ollut itkua, naurua, runon lausuntaa ja tähtitiedettä. Mutta koskettavinta on ollut "kuolleitten koirien vertaistuki". Täytyy nyt tämäkin kertoa: Ovesta tuli rouva kenen koira oli edellisenä päivänä lopetettu. Oma koirani oli kuollut pari päivää aikaisemmin ja tästähän tuli itkujen Niagara. Onneksi työaika oli loppunut, kun me naiset itkimme ja surimme koiriamme. Parin viikon kuluttua minulle ohjattiin vanha rouva verenpainemittaukseen. Hänen vanha koiransa oli kuollut ja suru oli suunnaton. Kollega sanoi, että tule silloin ja silloin, täällä on hoitaja kenen koira on myös kuollut. Vertaistuki oli taas paikallaan. Näin me toimitaan, ja siitä minä pidän! Huomioidaan kaikki.

No, nyt olen eläkkeellä ja se alussa mainitsemani vauva on nyt keski-ikäinen kolmen lapsen isä. Enkö vieläkään tiedä miltä yksityissektori näyttää vai olenko pelkästään tyytyväinen? Olen tyytyväinen, koska meillä on aikaa ihmisille!

Vielä eläkkeelläkin teen pari päivää viikossa töitä, tästähän tuli elämäntapa, työkavereista melkein sukulaisia ja pitkäaikaisista asiakkaista vanhoja kavereita. Eli johtopäätös on, että kyllä tämä oli loistava valinta!

Hyvää kesää toivottaen,

Maarit Viljamaa

Medisport Oy, Vastaanottohoitaja

Medisportin poikkeusaukioloajat Helatorstai -viikolla 10.5.-14.5.2021

Mon, 10 May 2021 12:47:11 GMT

Medisportin aukioloajat 10.5.-14.5.2021.

Ma-Ti 10.5.-11.5.

Kaukajärven toimipiste avoinna klo 8-19.

Pispalan toimipiste avoinna klo 8-16.

Keskiviikko 12.5.

Kaukajärven toimipiste avoinna klo 8-16.

Pispalan toimipiste avoinna klo 8-14.

Vain pikatestit mahdollisia laboratoriopalveluissa.

Torstai 13.5.

Molemmat toimipisteet: SULJETTU

Perjantai 14.5.

Kaukajärven toimipiste avoinna klo 8-17.

Pispalan toimipiste avoinna klo 8-15.

Aurinkoista ja lämpöistä viikkoa!

Hyvää vappua! Medisportin Vapun aukioloajat pe 30.4.

Thu, 29 Apr 2021 11:28:25 GMT

Medisportin Vapun aukioloajat

Perjantai 30.4.

Molemmat toimipisteet avoinna: klo 8-16.

Vain pikatestit mahdollisia laboratoriopalveluissa.

Lupsakkaa ja kivaa vappua!

Sydänviikko 18.-25.4.2021: Ravitsemusterapeuttimme Annen ajatuksia!

Fri, 23 Apr 2021 10:50:55 GMT

Mikä onkaan se syyllisyyden määrä, jota monet tuntevat syömisistään - ja aivan turhaan!

Viime ajat hyvin tietoisesti olen korostanut vastaanotollani käyville, että ruoka ja syöminen ovat iloisia asioita, joista ei kannata ottaa turhia paineita tai stressiä. Ja jos haluaa syödä hyvin, sydänterveyttä vaalien, ei sekään ole monimutkaista.

Liian vähän puhutaan siitä, mitä ruoka merkitsee itse kullekin. Hyvät ruokamuistot liittyvät usein lapsuuteen, ja saatamme vielä aikuisena useinkin palata noihin muistoihin ja ne voivat jopa ohjata sitä, mitä syömme, kun kaipaamme lohdutusta tai rauhoittumista.

Vietämme sydänviikkoa ja teema on minun mielestäni mitä parhain: ruoka ja ruokailo! Ja erityisesti ajatuksissa ovat lapset ja lapsiperheet!

Siispä nauttikaamme ruokailosta ja luokaamme toisillemme ja etenkin lapsillemme ja lastenlapsillemme rentoja, mukavia ja hauskoja ruokahetkiä!

Toivoo, ravitsemusterapeutti Anne

Ja nyt kannattaa käydä sydan.fi ja neuvokasperhe.fi -sivuilla hakemassa hyödyllisen sydänterveyttä edistävän tiedon lisäksi vinkkejä vaikka siitä, millaisia hauskoja hahmoja saa tehtyä kasviksista, marjoista ja hedelmistä!

Täältä löydät Annen viime syksyn sydänviikon blogin, missä mm. vinkkejä arjen sydänystävällisiin valintoihin:

Ravitse sydäntä eri tavoin! Terapeutin ajatuksia!

Muut viime syksyn Sydänviikon blogit:

Sydänviikko: Liikunnan merkitys sydän- ja verenkiertosairauksien ennaltaehkäisyssä

T erveiset täältä syksyiseltä Kaukajärveltä ja hyvää sydänviikkoa kaikille!

Medisport 40 vuotta! - Nuorena yrittäjäksi kohti tuntematonta

Tue, 20 Apr 2021 05:48:14 GMT

Keväällä se tapahtui - 40 vuotta sitten.

1981 Oli Tampereen lääkäripäivät käynnissä ja nähtiin tarjolla kivoja pieniä laboratoriolaitteita, jotka sopivat hyvin mobiilikäyttöön (ei tämmöistä sanaa silloin ollut). Päätettiin perustaa yritys urheilulääketieteen ympärille. Into ja tahto oli suurta. Opiskelukavereiden kanssa lääkiksen kahvilassa keskustellessa syntyi yritykselle myös nimi – MEDISPORT Oy. Tie kohti tuntematonta oli auki. Alkuvaiheessa toimintaa syntyi lähinnä kuntotestauksen ympärille, samoin kuin uuden teknologian maahantuontiin.

Vuonna 1984 Kaukajärven fysikaalinen hoitolaitos etsi lääkäriä, joka voisi avata vastaanoton ns. Kivitaskun talon perälle. Siitä alkoi nuoren lääkärin sivutoiminen ura yrittäjänä, mistä tuli täysipainoinen ammatti jo vuoden 1985 alusta. Kyseinen vuosi oli nuorelle lääkärille muutoinkin ikimuistoinen, koska sinä vuonna Ilves voitti jääkiekon SM-liigan. Yritys- ja vastaanottotyön ohella Ilveksen kanssa yhteiseloa joukkueen lääkärinä ehtikin vierähtää vuodesta 1980- yhteensä 32 vuotta.

Urheilun saralla yhteistyötä on tehty useiden eri lajien kanssa. Teimme pitkään ainoana lääkäriasemana Suomessa yli 70-vuotiaiden raviohjastajien terveystarkastukset. Olimme myös se organisaatio, joka jalkautui tekemään aktiivista kenttätyötä toimimalla kilpailutapahtumien päivystäjänä. Tämä on poikinut yhteistyötä myös yritystapahtumien ja konserttien järjestelyissä. Toimintamme on ollut vuosien aikana Tampere-keskeistä, mutta asiakkaita on ollut kaikkialta Suomesta. Suurimpia haasteita henkilökohtaisella uralla on ollut myös eri jääkiekon MM-kisojen lääkinnästä vastaaminen.

Vuonna 1985 aloitti toimintansa myös Pispalan lääkäriasema ja pari vuotta myöhemmin ostettiin Fysiatrix Oy, joka loi Medisportin fysioterapiatoiminnan pohjan. Keskustassa teimme tuohon aikaan myös huippu-urheilijoiden ja kuntoilijoiden testauksia. Muiden toimintojen osalta olemme olleet lähinnä keskustapakoisia. Olemme valinneet toimipisteille sijainnit niin, että ne olisivat helposti asiakkaiden saavutettavissa. 1990-luvun alussa toimipisteitä oli yhteensä neljä, kun toimimme Kaukajärven, Pispalan ja keskustan toimipisteiden lisäksi muutaman vuoden myös Pirkkalassa. Nykyisiin tiloihin Kaukajärvellä muutimme heinäkuun alussa 1990 ja Kaukajärven toimipisteen laajennus valmistui reilu vuosi sitten. Laajennus mahdollisti palveluvalikoiman kehittämisen ja laajentamisen. Fysioterapia sai lisää resursseja valmentavaa toimintaa varten kuntosalin valmistumisen myötä.

Matkan varrelle on mahtunut kaikennäköisiä palveluvalikoimia, mm. Pirkkalan lääkäriasemalla 1990-luvun alussa tarjontaan kuului yleislääkärin vastaanoton ja fysikaalisen hoidon ohella solarium ja Pispalan lääkäriasemalla aloitimme 1993 ensimmäisenä yksityisenä lääkäriasemana Tampereella yöpäivystyspalvelun.

Vuosien vieriessä urheilijat ikääntyivät ja perustivat yrityksiä ja halusivat jatkaa yhteistyötä kanssamme. Tämä johti työterveyshuoltotoiminnan käynnistymiseen ja kehittymiseen. Tavoitteena on ollut toteuttaa yhteistoimintaa tavalla, jonka urheilu on meille opettanut. On se joukkue sitten urheilussa tai työelämässä, niin henkilöstön avulla se kunkin kauden tulos tehdään. Meidän tehtävämme on huolehtia ja tukea sitä, että joukkueet onnistuvat omissa tulostavoitteissansa.

Medisportin arvot ovat rakentuneet matkan varrella sellaisiksi, joihin haluamme tekemisessämme tukeutua nyt ja tulevaisuudessa:

1. Asiakaslähtöisyys

Asiakas on meillä aina keskiössä. Haluamme auttaa ja tukea häntä hänen elämässään. Hän on se, mitä varten me ja yritys olemme olemassa.

2. Kodinomaisuus

Haluamme, että kaikkien olisi mukava tulla vastaanotolle. Se olisi paikka, jossa olisi turvallinen olo ja rento fiilis. Toivomme, että asiakkailla on helppo tulla meille.

3. Edelläkävijyys

Seuraamme aikaamme ja kehitämme toimintaamme aktiivisesti koko ajan. Pyrimme ottamaan uuden tiedon aktiivisesti käyttöön ja siten jatkuvasti uudistumaan. Pienenä toimijana emme voi matkia muita, vaan joustavana organisaationa uudistua tehokkaasti.

4. Vastuullisuus

Tunnemme vastuumme asiakkaista ja siitä työstä, jota teemme. Haluamme, että voimme olla ylpeitä sekä nöyriä siitä mitä teemme.

Tulevaisuuden haasteeksi olemme asettaneet sen, että urheilulääketiede sekä urheilulääketieteellinen tehokkuus ja aktiivisuus sairauksien ja vammojen hoidossa ja kuntoutuksessa näkyy vahvemmin meidän kaikessa toiminnassamme. Se on se tapa, jolla haluamme asiakkaitamme palvella. Lupaamme kehittää valmentavaa otetta työssämme, jotta autamme asiakkaitamme kehittymään ja pysymään terveempinä. Tarkoituksena on, että he saavat nauttia entistä enemmän terveistä päivistä urheilussa, vapaa-ajalla, työelämässä ja/tai eläkkeellä.

Iso kiitos koko henkilöstölle, jotka olette minun ja vaimoni, Medisportin vastaavan sairaanhoitajan, Anna-Liisan rinnalla jaksaneet tätä työtä tehdä näiden vuosien aikana. Me olemme syvästi kiitollisia teidän innostuksestanne ja panostuksestanne yhteisen asian sekä tavoitteen eteen.

Ennen kaikkea olemme kuitenkin kiitollisia niille asiakkaille ja yhteistyötahoille, jotka olette mahdollistaneet tämän meidän matkamme. Ilman teitä emme olisi mitään. Kiitos kaikista niistä hetkistä, jotka olemme voineet teidän kanssanne jakaa. Medisport haluaa edelleen toimia teidän tukenanne.

Koronasta voisi puhua pitkään, mutta siitä kuulemme myös muualta….

Innolla kohti uusia haasteita entistä energisempinä!

Markku Tuominen,

Medisport Oy,

Yrittäjä ja ylilääkäri

Medisportin pääsiäisen aukioloajat 1.4.-5.4.

Wed, 31 Mar 2021 13:45:27 GMT

Medisportin pääsiäisen poikkeusaukioloajat

Torstai 1.4.

Molemmat toimipisteet avoinna: klo 8-16

Vain pikatestit mahdollisia laboratoriopalveluissa.

Pe-Ma 2.4. - 5.4.

Molemmat toimipisteet: SULJETTU

Toivotamme asiakkaillemme valoisaa ja mukavaa pääsiäisen aikaa!

Hiljainen hetki koronapandemian uhrien muistoksi 24.3. klo 13

Wed, 24 Mar 2021 08:46:22 GMT

Tänään 24.3. hiljennymme tärkeän asian äärelle klo 13, jolloin vietetään hiljainen hetki koronapandemian uhrien muistoksi.

�� Kaupungeista Tampere, Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku ja Oulu osallistuvat yhdessä muiden eurooppalaisten kaupunkien kanssa minuutin hiljaiseen hetkeen vuosi sitten alkaneen koronapandemian uhrien muistoksi. Aloite hiljaiseen hetkeen on tullut Eurocities -kaupunkiverkostolta, jonka jäseniä kaupungit ovat.
�� Koronapandemia on vaikuttanut meidän kaikkien elämään tavalla tai toisella. Keskeytämme arjen askareet minuutiksi muistaaksemme menehtyneitä, kunnioittaaksemme pandemian seurauksista kärsiviä ja miettiäksemme omaa sekä läheistemme tilannetta.

�� Koronavirustautiin on menehtynyt Suomessa tähän mennessä 822 henkilöä ja Euroopassa lähes 900 000 henkilöä.

Medisportissa aloittanut uusi yleislääkäri helmi-maaliskuun vaihteessa!

Thu, 18 Mar 2021 07:44:48 GMT

Medisportin tiimin uusin vahvistus on Teiskosta lähtöisin oleva yleislääkäri: Ville Pynnönen!

Ville aloitti työt Medisportissa helmi-maaliskuun vaihteessa. ✨�� Työhön kuuluu lääkärin vastaanottoa pääasiassa Medisportin Kaukajärven toimipisteessä. Ville ottaa vastaan niin työterveys- kuin yksityisasiakkaita, Villen sanoin: "kaikki hoituu!" ��

"Täällä on ollut kivaa ja leppoista!" Ville halusi tulla Medisporttiin töihin, sillä täällä pääsee tekemään asiakaslähtöistä työtä ja hommat sujuvat! ��

☕️ Kahvi maidolla vai ilman?
Maidolla!

Kuntoutusohjaus - mitä, miten, miksi?

Wed, 10 Mar 2021 10:36:22 GMT

Kuntoutusohjaaja on erikoinen nimike, siitä ei välttämättä tiedä mitä se meinaa: Mitä kuntoutusohjaaja tekee, miksi minut on ohjattu kuntoutusohjaajalle, miksi työntekijäni on käynyt kuntoutusohjaajalla?

Olen työskennellyt Medisportissa kuntoutusohjaajana kohta kolme vuotta ja käytännössä aloitin työni Medisportissa yhtälailla kysymysten ääreltä, sillä vastaavaa ammattilaista ei ollut Medisportissa vielä aiemmin ollut. Mikä on minun roolini tässä moniammatillisessa poppoossa?

Homma lähti alunperin siitä, että tein Medisportille keväällä 2018 Kuntoutuksen ohjaaja -opintoihin liittyvän kehittämistyön kuntoutusohjaajan työnkuvasta yksityisellä lääkäriasemalla Medisportissa. Työn tarkoituksena oli kuvata uutena osa-alueena ja ammattiryhmänä Medisportille kuntoutusohjaajan toimenkuva ja toimintamalli yksityisen, työterveyshuollon sekä jatkossa Sote-asiakkaiden palvelujen tueksi.

Kokosin aiheeseen liittyvän oppaan sekä esittelin työni Medisportin henkilöstölle. Tässä vaiheessa blogin kirjoitusta piti ihan palata tuohon kehittämistyöhön hetkeksi muistin virkistyksenä ja voi vitsi! En muistanutkaan, että taisin hieman hurahtaa hommaan, sillä powerpointti oli 65 diaa pitkä. Eli näin jälkeen päin mietittynä, kyllä ne varmaan alkuun muutkin miettivät, että mistä on kyse.

Käydään siis läpi, mitä kaikkea työnkuvaani kuuluu!

Kenelle ja milloin?

Työskentelen Medisportissa pääasiassa työterveyshuollon asiakkaiden kanssa, mutta vastaanotolleni voi tulla myös yksityisasiakkaana. Työterveyshuollon asiakkaat ohjautuvat vastaanotolleni työterveyshuollon ammattihenkilöiden, kuten lääkärin tai työtyöterveyshoitajan kautta.

Työterveyshuollon asiakkaat tulevat vastaanotolleni ainakin silloin, kun työntekijä ei pysty esimerkiksi enää jatkamaan työssään samalla tavalla kuin ennen, työkyky on heikentynyt tai uhattuna sairastumisen tai vammautumisen seurauksena, kyseessä on pitkittynyt sairausloma tai toistuvia sairauspoissaoloja. Työterveyslääkäri ohjaa vastaanotolleni viimeistään silloin, kun sairauspäivärahajakso jatkuu yli 90 päivää ja Kelaan tarvitaan työterveyslääkärin lausunto työhön paluun mahdollisuuksista.

Miten?

Työskentelen keskustelemalla asiakkaan kanssa. Ohjaustilanteessa tärkeintä on etenkin kuunnella, sillä keskeisin osa-alue työssäni on asiakkaan yksilöllinen kokonaistilanteen kartoittaminen sekä työ- ja toimintakyvyn haitan arviointi kyselemällä ja juttelemalla. Työhöni kuuluu myös ohjausta ja neuvontaa liittyen esimerkiksi kuntoutusvaihtoehtoihin ja sosiaalivakuutus asioihin liittyen.

Tapaamisia voi olla yksi tai useampi, riippuen asiakkaan tilanteesta. Ajoittain sovin ja olen mukana myös työterveysneuvotteluissa, jos suunnitteilla on esimerkiksi osa-aikainen kevennetty työhön paluu sairausloman jälkeen. Minulta saa myös käytännön tukea hakemusten täyttämiseen.

Mitä?

Työhöni kuuluu yleisesti ottaen tukitoimien ja palveluiden kartoittamista sairauden tai vamman vuoksi muuttuneessa elämäntilanteessa. Käyn asiakkaan kanssa läpi kokonaistilannetta ja ratkaisuvaihtoehtoja liittyen esimerkiksi työhön paluuseen sairauslomalta sekä työssä jatkamiseen huomioiden terveydelliset rajoitteet, työhön paluun oikea-aikaisuus ja muut vaikuttavat tekijät.

Tilanteen mukaan voidaan käydä asiakkaan kanssa läpi esimerkiksi työelämään pääsemiseen tai paluuseen liittyvien tukitoimia, kuten osasairauspäivärahan mahdollisuutta, ammatillisia kuntoutusmahdollisuuksia sekä muita työjärjestely- ja kuntoutusvaihtoehtoja. Lisäksi käydään läpi kuntoutuksenaikaisia etuuksia.

Eri tukitoimien tavoitteena on tukea työhön paluuta, työssä jatkamista sekä löytää terveydelle sopiva työnkuva, jossa sairaus ei haittaa työntekoa. Kelan osasairauspäivärahan avulla pystytään puolittamaan työkuormitus vähentämällä työaikaa ja tarvittaessa muokkaamalla työtehtäviä. Usein riittää osasairauspäivärahajakso omaan entiseen työhön sairausloman jatkona, mutta joskus voidaan tarvita myös muita ratkaisuvaihtoehtoja. Silloin, kun sairauden tai vamman vuoksi on olemassa työkyvyttömyyden uhka, sairausloma on pitkittynyt tai työntekijällä ei ole sairauden tai vamman vuoksi edellytyksiä jatkaa nykyisessä työnkuvassa tai työssä, ratkaisu löytyy usein ammatillisesta kuntoutuksesta. Ammatillinen kuntoutus pyritään käynnistämään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ammatillinen työeläkekuntoutus voi olla työkokeilua, uudelleen koulutusta tai kurssitusta, työhönvalmennusta tai elinkeinotukea. Ammatillista kuntoutusta järjestävät mm. Kela, työeläkelaitokset, tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset.

Tarvittaessa voidaan käydä asiakkaan kanssa läpi myös työkyvyttömyyseläkkeisiin ja niiden hakemiseen liittyviä asioita, jos työkyky on alentunut sairauden tai vamman vuoksi vähintään vuoden ajan ja esimerkiksi Kelan sairauspäivärahojen enimmäismäärä on tulossa täyteen. Ammatillisen kuntoutuksen tarve ja tarkoituksenmukaisuus tulee olla arvioituna ennen työkyvyttömyyseläkkeiden hakemista.

Miksi?

Työkyvyttömyyden taustalla vaikuttaa sairauden heikentämän työ- ja toimintakyvyn kanssa haaste selviytyä työn vaatimuksista. Sairaus pyritään lähtökohtaisesti parantamaan lääketieteellisillä hoidoilla ja sitä kautta palauttamaan työ- ja toimintakyky. Tämä ei kuitenkaan aina onnistu tai se voi viedä liikaa aikaa, jolloin on mietittävä keinoja mahdollistaa työskentely sellaisessa työssä, jossa on työntekijä kykenee työskentelemään sairaudesta huolimatta.

Liikuntaelinsairaudet ja mielenterveysongelmat ovat tämän hetken eniten sairauslomia ja työkyvyttömyyseläkkeitä aiheuttavia haasteita, eivätkä kaikki sairaudet ole myöskään lääketieteen nimissä aina parannettavissa. Vaikka sairaus ei olisi itsessään aina parannettavissa, on tärkeää pyrkiä löytämään ja hyödyntämään keinoja työkyvyttömyyden lyhentämiseen. Työkyvyttömyydessä ajan kuluminen on haaste, sillä tutkimuksissakin on osoitettu, että mitä pidempi sairasloma on kyseessä, sitä haastavammaksi työhön paluu muotoutuu riippumatta sairauden vaikeusasteesta. Sopivanlainen työ tukee henkilön terveyttä ja hyvinvointia sekä on keskeinen osa elämää ja toimeentuloa. Tämä pätee myös silloin, kun henkilöllä on jokin sairaus tai vamma. Lisäksi työelämässä jatkaminen tuo taloudellista turvaa ja mahdollistaa paremman toimeentulon ja eläkkeen.

Työkyvyttömyys tuo monesti haasteita myös työnantajan näkökulmasta. Sairauspoissaolojen paikkaaminen, töiden ja tuuraajien järjestely ja koulutus kuluttavat aikaa ja rahaa. Suuremmille työnantajille työkyvyttömyyseläkkeet vaikuttavat suoraan työkyvyttömyyseläkkeiden rahoitusmalliin eli maksuluokkaan ja siten työeläkevakuutusmaksuihin, jolloin esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen hyödyt ovat merkittävät kustannussäästöt. Ammatillinen kuntoutus on työnantajalle ja työntekijälle maksutonta. Työeläkelaitos maksaa kuntoutujan toimeentulon kuntoutuksen ajalta. Hyödynnettävien tukitoimien ja työjärjestelyjen avulla sairauspoissaolot ja niiden aiheuttamat kustannukset vähenevät, rekrytointikustannukset säästyvät ja työkyvyttömyyseläkeriski pienenee. Välittävän työnantajan maine kantaa ja työjärjestelyiden eri keinot mahdollistavat myös työnantajaa pitämään kiinni osaajista.

Tuon työterveyshuollon tiimiin osaamista kuntoutukseen liittyen sekä ratkaisukeskeistä näkökulmaa työhön liittyviin haasteisiin työpaikan ja työterveyshuollon toimenpiteiden tueksi.

Piristävää viikkoa ja jaksamista kevääseen! Pidetään huolta!

Kevätterveisin,

Kuntoutusohjaaja Ida Tuominen

Medisportin kevään uusi pilateskurssi alkaa maaliskuussa! Ilmoittaudu mukaan 5.3. mennessä!

Thu, 18 Feb 2021 11:18:02 GMT

Ilmoittaudu Medisportin maaliskuussa alkavalle Pilateskurssille! Harjoittelu toteutetaan enintään 4 hengen pienryhmässä, mikä takaa yksilöllisen, laadukkaan ohjauksen sekä voimme taata koronaturvavälit ryhmän osallistujien kesken.

Pilateskurssien ohjaajana toimii Medisportin fysioterapeutti ja PhysioPilates-ohjaaja Eeva-Maria Halminen. Kurssi toteutetaan Medisportin Kaukajärven toimipisteen kuntosalilla.

Ilmoittaudu Pilateskurssille ennakkoon: perjantaihin 5.3.2021 mennessä. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Kaukajärvi Ajanvaraus p. 03 3143 8100 tai sähköpostitse: eeva-maria.halminen@medisport.fi

Pilates

Ajankohdat:
Torstaisin klo 17.00-18.00
11.3.-22.4.2021: 7 kertaa

Keho tasapainoon Pilateksella fysioterapeutin ohjauksessa! Palauta kehoosi sen luonnollinen voima ja liikkuvuus säännöllisellä pilatesharjoittelulla. Pilates vahvistaa syviä keskivartalon lihaksia ja rentouttaa kireitä, pinnallisia lihaksia.

Pienryhmässä tutustutaan pilatesharjoituksiin rauhalliseen tahtiin omaa kehoa kuunnellen ja kunnioittaen. Harjoittelu toteutetaan enintään 4 hengen pienryhmässä, mikä takaa yksilöllisen, laadukkaan ohjauksen sekä voimme taata koronaturvavälit ryhmän osallistujien kesken. Ryhmään osallistuminen ei edellytä aiempaa kokemusta pilatesharjoittelusta, mutta suosittelemme osallistumaan Pilateksen perusteiden tiiviskurssille säännöllisen pilatesharjoittelun syventämiseksi.

Hinta: 210 e / 7 krt. Kurssin voi maksaa: käteinen/kortti/Edenred/ePassi/Smartum-seteleillä tai -kortilla. Kurssin voi maksaa myös kahdessa erässä.

Huomioimme kaikessa toiminnassamme ajantasaiset pandemiaohjeistukset. Nautitaan liikunnan harrastamisesta ja sosiaalisista kontakteista pienryhmissä turvallisessa ympäristössä! Liikuntaryhmissä noudatetaan hygieniaohjeita asiakkaiden turvallisuuden takaamiseksi. Katso liikuntatilan käyttöön liittyvä ohjeistus Covid-19 pandemian aikana.

V ideolla fysioterapeuttimme ja PhysioPilates-ohjaajan Eeva-Marian työpäivän jälkeinen "virkistys Pilates". Ei hätää, ihan näin nopeasti ei tunnilla huiskita menemään! Suurin osa liikkeistä ovat jo tuttuja käynnissä olevan Pilatesryhmän osallistujille. Tunnilla vuoroittelevat rauhalliset kevyemmät osuudet sekä keskivartalon voimaa haastavat osuudet. �� Tervetuloa mukaan!

Medisportin Voimaa arkeen! Uudet pienryhmät alkavat maaliskuussa 2021! Ilmoittaudu 1.3. mennessä!

Wed, 10 Feb 2021 07:14:51 GMT

Ilmoittaudu mukaan Medisportin "Voimaa arkeen" liikunnallisiin pienryhmiin! Kevään seuraavat ryhmät alkavat 8.3.2021! Liikuntaryhmät ovat fysioterapeuttien suunnittelemia ja ohjaamia pienryhmiä. Ryhmät sisältävät enintään 6 asiakaspaikkaa, mikä takaa yksilöllisen ja laadukkaan ohjauksen.

Voimaa arkeen ja työhön! -ryhmän ohjaajana toimii Medisportin fysioterapeutti Janne Suomi sekä Voimaa arkeen: Seniorit -ryhmän ohjaajana toimii fysioterapeutti Eeva-Maria Halminen. Kurssit toteutetaan Medisportin Kaukajärven toimipisteen kuntosalilla. Ilmoittautumiset kursseille ennakkoon: maanantaihin 1.3.2021 mennessä. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Kaukajärvi Ajanvaraus p. 03 3143 8100 tai sähköpostitse kurssin ohjaajalle: janne.suomi@medisport.fi tai eeva-maria.halminen@medisport.fi .

"Kyllä se vain niin on, että liike on oikein tehtynä lääke. Selkä oireili tänään niin rankasti, etten tahtonut päästä kävelemään ja autolla ajokin oli tuskaa. Mutta menin kui tenkin Medisportin ohjattuun kuntosaliryhmään ja tein ohjelman tarkkaan kipua kuunnellen ja kipu loiveni mukavasti! Voi olla huomenna tilanne toinen, mutta nyt nautin tästä endorfiini -annoksesta!"

- Minna Virtanen, Voimaa arkeen! -ryhmän osallistuja. -

Voimaa arkeen ja työhön!

Ohjaajana Janne Suomi
Maksimiosallistujamäärä 6 henkilöä.

Ajankohdat:
Maanantaisin klo 17.00-18.00 (Ensimmäinen tunti 8.3. klo 17-18.30.)

8.3.-19.4.2021: 7 kertaa

Lihaskuntoharjoittelu on yksi terveyden ja toimintakyvyn kulmakivistä. Säännöllisen lihaskuntoharjoittelun myötä voidaan nostattaa vireystilaa ja näin saat voimaa arkeen sekä työhön. Usein kuulee sanonnan ”ei tarvitse käydä salilla, kun on fyysisesti niin raskas työ”. Voimaa arkeen ja työhön -ryhmä soveltuu kaikille ammattiryhmille, sillä lihaskuntoharjoittelun on todettu parantavan työssä jaksamista ja vähentävän tuki- ja liikuntaelinvaivoja, niin passiivista- kuin fyysisesti raskasta työtä tekevillä.

Medisportin Voimaa arkeen ja työhön -ryhmässä toteutetaan fysioterapeuttien suunnittelemaa monipuolista voima-, liikkuvuus- ja tasapainoharjoittelua yksilölliset tarpeet huomioiden! Harjoittelu toteutetaan enintään 6 hengen pienryhmässä, mikä takaa yksilöllisen ja laadukkaan ohjauksen. Toteutukseen kuuluu oman kuntotason kartoitus kurssin ensimmäisellä ja viimeisellä kerralla, minkä avulla huomaat oman kehityksesi kunnon eri osa-alueilla.

Koronapandemiaan liittyvät varotoimet otetaan huomioon erityistarkkuudella.

Hinta: 175 e / 7krt. Kurssin voi maksaa: käteinen/kortti/Edenred/ePassi/Smartum-seteleillä tai -kortilla. Kurssin voi maksaa myös kahdessa erässä.

Muista ilmoittautua ennakkoon! Ilmoittautumiset Voimaa arkeen ja työhön -ryhmään maanantaihin 1.3.2021 mennessä.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Kaukajärvi Ajanvaraus p. 03 3143 8100 tai sähköposti: janne.suomi@medisport.fi

Voimaa arkeen: Seniorit

Ohjaajana Eeva-Maria Halminen
Maksimiosallistujamäärä 6 henkilöä.

Ajankohdat:

Maanantaisin klo 11.00-12.00

8.3.-19.4.2021: 7 kertaa

Koronapandemiaan liittyvät varotoimet otetaan huomioon erityistarkkuudella.

Hinta: 175 e / 7krt. Kurssin voi maksaa: käteinen/kortti/Edenred/ePassi/Smartum-seteleillä tai -kortilla. Kurssin voi maksaa myös kahdessa erässä.

Muista ilmoittautua ennakkoon! Ilmoittautumiset Voimaa arkeen: Seniorit -ryhmään maanantaihin 1.3.2021 mennessä.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Kaukajärvi Ajanvaraus p. 03 3143 8100 tai sähköposti: eeva-maria.halminen@medisport.fi

Yksityinen ja ilmainen ystävänpäivän tapahtuma 14.2. Medisportin Kaukajärven toimipisteessä! -Shoppailua, hierontaa ja footbiciä sinulle ja ystävillesi!

Tue, 09 Feb 2021 14:06:09 GMT

Ystävänpäivän tapahtuma - shoppailua, hierontaa ja footbiciä sinulle ja ystävillesi! Lämpimästi tervetuloa ilmaiseen ja yksityiseen Private shopping- ja hierontahetkeen vain sinulle ja 1-6 ystävällesi Ystävänpäivänä 14.2.2021, Yllätysetuja!

Pientä piristystä erilaisille ystävyksille tähän niin sanottuun "korona-arkeen". Jotain hauskaa, rentouttavaa sekä koronaturvallista. Tässä ystävänpäivän tapahtumassa 14.2. Medisportin Kaukajärven toimipisteessä on tarjolla rentouttavat (ja ilmaiset) minihieronnat sekä jalkaterän huollot footbicillä sekä lisäksi saatte ystävien kesken shoppailla laadukkaita NOSH-vaatteita ilman ruuhkaa tai häiriötekijöitä.

Oletko jo kokeillut footbiciä? Footbic on jalkaterän huoltoa ja hierontaa. Pehmeillä palloilla vahvistetaan ja venytetään jalkaterän ja nilkan lihaksia. Huollon jälkeen askel on kevyt ja rullaava, kun kenkien yhteen puristamien varpaiden vapaa liike ja tila varvasväleihin palautuu

Varaa oma aikasi välille klo 12-17! Ilmoittautumiset etukäteen perjantaihin 12.2. mennessä: suvi.pynttari@noshvaatekutsut.fi

Varaa oma kiireen ja stressin poistohetkesi pikaisesti, niin saat varattua sinulle ja ystävällesi/ystävillesi parhaiten sopivan kellonajan varmimmin.

Ystäviltä ystäville !

NOSH edustaja Suvi Pynttäri sekä fysioterapeuttimme Eeva-Maria Halminen

Haemme erikoistuvaa työterveyslääkäriä meille töihin!

Wed, 20 Jan 2021 08:17:36 GMT

Erikoistuva työterveyslääkäri, Medisport Oy Kaukajärven lääkärikeskus, Tampere

Medisport Oy Kaukajärven lääkärikeskus on yrittäjävetoinen yksityinen lääkäriasema hyvien kulkuyhteyksien varrella Tampereen Kaukajärvellä. Haemme koulutuspaikallemme yhtä työterveyteen erikoistuvaa lääkäriä tekemään kanssamme työterveys- ja yksityisasiakkaiden vastaanottoa.

Erikoistuvana lääkärinä pääset meillä työskennellessäsi suoraan työterveyslääkärin työn ytimeen. Tarjolla on opettava ja vastuullinen työtehtävä, jossa pääset haastamaan itseäsi ja kehittämään osaamistasi joka päivä. Oppimisen ja menestymisen tukena sinulla on koko Medisportin henkilöstö. Moninaisia työterveysasiakkaiden löydöksiä kanssasi analysoi ensisijaisesti ylilääkärimme LT Markku Tuominen.

Työskennellessäsi meillä saat vahvan näkemyksen työterveyshuollon kokonaisuudesta ja erilaisten työalojen erityispiirteistä. Pääset toimimaan tärkeänä osana moniammatillista ja ketterää yhteisöä, jossa asiakkaat kohdataan yksilöinä ja tärkeimmät ydintoiminnot tuotetaan saman katon alla. Voit työskennellä meillä sopimuksen mukaan kokoaikaisena, osa-aikaisena, työsuhteessa tai ammatinharjoittajana.

Yleisenä kelpoisuusehtona laillistettu lääkäri. Noudatamme 6 kk koeaikaa.

Erikoistuvan lääkärin työtehtävää varten lähetä hakemuksesi ja CV:si palkkatoivomuksineen osoitteeseen

juha-pekka.pynttari@medisport.fi. Työn aloitusaika sovittavissa joustavasti. Käynnistämme haastattelut jo hakuaikana.

Lisätietoja tehtävästä tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 9-15 antaa henkilöstöpäällikkö Juha-Pekka Pynttäri, puh. 050 5607 704 tai juha-pekka.pynttari@medisport.fi. Haku työtehtävään päättyy 28.02.2021.

Medisportin joulukalenteri 1.12.-24.12.2020

Sun, 13 Dec 2020 17:00:03 GMT

��Hou, hou ja hyvää joulukuuta! �� Joulukalenterissamme esittelemme 1.12.-24.12. Medisportin työntekijöitä! Pysykää siis kuulolla seurailemassa!

Luukku 24.

Medisportin joulukalenterin 24. luukku! �� Medisportin väki toivottaa sinulle oikein kaunista, tunnelmallista ja rauhallista joulua! ��

Meillä on työssä mahtavan iso porukka, ja suurimpaan osaan olette joulukalenterin kautta tutustuneet! ��

Joulukalenteritonttu kiittää kaikkia haastateltuja ja lukijoita! Medisportilaisten sydän sykkii mitä ilmeisemmin Pyynikille ja perunalaatikolle. Joulukalenteritonttu laskee nyt hetkeksi muistikirjan ja sulkakynänsä sivuun ja rauhoittuu itsekin joulun viettoon. ��

Vastaanottomme ovat avoinna seuraavan kerran ma 28.12. Olet lämpimästi tervetullut, toivottavasti voimme olla avuksi! �� Kaikkea hyvää vointiinsi!

Toimipisteemme joulun ja uudenvuoden ajan aukioloajat löytyvät täältä: https://www.medisport.fi/medisportin-joulun-aukioloajat

�� Jussi Vesa

Luukku 23.

Joulu on jo ovella! �� Mutta sitä ennen katsotaan vielä Medisportin joulukalenterin 23. luukkuun! �� ”Paljon onneeaavaan, Paljon onneeaavaan, Paljon ONNEEEaavaan LIISA! Paljon Onneeaaaavaaaaan!" �� Tänään luukussa on synttärisankarimme, yrittäjä ja vastaava sairaanhoitajamme:

�� Anna-Liisa Tuominen! ��

”Täällä mä oon!” on ollut Liisan lausahdus viime aikoina ja kieltämättä Liisa on täällä ollut, Medisportissa jo lähes 40 vuoden ajan. �� Liisan työhön kuuluu muun muassa tiettyjä hallinnollisia tehtäviä ja lääkärien työvuorojen suunnittelua sekä samoja juttuja kuin muillakin Medisportin hoitajilla, eli sairaanhoitajan työtehtävät; muun muassa asiakaspalvelu ja vastaanottotyö, EKG-mittauksia, ompeleiden ja hakasten poistoa, pikanäytteiden ja laboratorionäytteiden ottoa sekä hoidon tarpeen arviointia ja terveysneuvontaa. �� Sairaanhoitajan työ on ollut Liisalle kutsumusammatti jo nuoresta, eikä Liisa koe, että olisi voinut tehdä mitään muuta työtä. �� Parasta työssä ovat asiakkaat ja työkaverit. Liisa on myös Medisportin äitihahmo! �� Pesee pyykkiä ja on korvat höröllä joka suuntaan! ☝️

�� Mitä joulukuuseesi on yleensä ripustettu?

Viimeisimpinä vuosina emme ole enää laittaneet perinteistä joulukuusta, mutta olemme laittaneet muunlaisia ”jouluisia asetelmia”, mitkä ovat korvanneet joulukuusen. Silloin, kun kuusi on ollut, joulukuuseen on ripustettu yleensä jouluvalot, tähti sekä kauniita, kirkkaita ja hopeisia palloja. Eri vuosina kuusi on ollut aina vähän erilainen ja koristelu on aina saanut aikaan perheen kanssa keskustelua!

�� Rasse vai Nysse?

No Nysse tietysti!

�� No sitten vielä se Extrabonus peritamperelainen kysymys:

Kumpi?

Ehdottomasti, ikuisesti.

Luukku 22.

22. luukku aukaistaan joulukalenterista tänään! �� Siellä on Medisportin yrittäjä, ylilääkärimme tohtori Tuominen, eli:

�� Markku Tuominen!! ��

Markku on ollut ”Tässä Talossa” niin kauan, kun Talo on ollut, eli keväällä yrityksellä tulee kilometrejä täyteen 40 vaihderikasta vuotta, joista lääkäriasematoiminta aloitettu 84-. Matkalle on mahtunut kaikennäköistä, ”ei ole ollut välttämättä tylsää!” Markku tekee lääkärintyötä ehdottomasti sydämellään ja asiakkaita on vuosien varrelle mahtunut vaikka kuinka ja monta ja ”laidasta laitaan” ��!

Markku on se ultimaattinen ”ikuinen opiskelija”, Gandalf Tuominen. ��‍♂️ Markku on lääketieteen tohtori, työterveyslääkäri ja urheilulääkäri, ja ensi vuonna hän valmistuu työterveyshuollon erikoislääkäriksi. Markku on yli 40 vuoden ajan vaikuttanut vahvasti myös urheiluelämän puolella eri rooleissa ja edelleen hän toimii Kansainvälisen Jääkiekkoliiton lääketieteellisen valiokunnan jäsenenä sekä olympiakomitean tukiurheilijoiden omalääkärinä. ��‍⚕️

Asiakastyö, ihmisten kanssa oleminen, toiminen sekä auttaminen on Markulle työssä se ykkösjuttu! Pidän myös tärkeänä Medisportin mukavaa työyhteisöä, työilmapiiriä ja rentoa fiilistä! Myös Medisportin asiakaskunta on tuonut omaa viihtyisyyttään työhön. �� Urheilu on opettanut paljon, ja on huikeaa, kuinka työ itsessään tuonut paljon tukiverkostoa ympärille vuosien varrella. ”On kiva tulla töihin!” Vaikka välillä olisi rankkaakin, ihmiset tuovat työhön viihtymistä ja jaksamista! Lämmin kiitos asiakkaillemme sekä organisaation henkilöstölle tästä vuodesta! ��

�� Lempi laatikkoruoka?

(Pitkä hiljaisuus). Perunalaatikko.

�� Suosikki paikka Tampereella?

Pitäskö vastata ”tsoukkina”, että Hakametsä.

(Haastattelija kyllä tietää, ei se mikään tsoukki ole.)

Luukku 21.

Joulukalenterin 21. luukku! �� Tänään on Valon päivä ja Esan päivä! ☀️ Joulukalenterissa tänään Medisportissa jo upeat 30 vuotta loistanut Medisportin todellinen konkari fysioterapeutti:

�� Esa Laukkanen! ��

Esa valaisee joulukalenteri haastattelijaa ja tuo (vaatimattomasti) esiin, että nyt haastattelun aikana valo on alkanut voittamaan! ✨�� Tämän päivän ”hyvä uutinen” nimittäin on se, että tänään vietetään talvipäivänseisausta ja päivät alkavat tästä sitten pitenemään! Esan päivät toisaalta ovatkin aika pitkiä, Esa on se, joka sammuttaa yleensä Pispalan toimipisteessä valot. �� Eli, jos huitelee Pispalan valtatiellä Pispalan lääkäriaseman ohi iltahämärissä, (jos nyt aamun illasta tässä ajassa vielä joku erottaa), ja valo kajastaa Pispalan ikkunasta, niin siellä se Esa on! Esakin kuuluu niin sanotusti pitkänlinjan kalustoon, hän saapui Tampereelle Ylivieskasta 85- opiskelemaan, ja on ”Tässä talossa” ollut 90-luvulta, kun internet löi läpi ja Kummeli ilmestyi tv-ruutuihin! ��

Esalle on tärkeää fysioterapeutin työssä asiakkaan ”käsittely” ongelman tai kiputilojen ratkaisemisessa. Esa käyttää työssään monipuolisesti fysikaalisia hoitoja asiakkaan hoidon yhteydessä ja Esalle voi varata ajan myös hierontaan! �� Esan erityisosaamista työssä ovat muun muassa McKenzie-terapia eli Mekaaninen Diagnostiikan ja Terapia sekä Neurologisen kudoksen mobilisaatio. ��

Esa parantelee tällä hetkellä muutaman viikon kättään sairauslomilla operaation jälkeen, mutta palaa työn ääreen entistä ehompana tammikuun puolella! ��

�� Oikean joulun tuoksu?

Hyasintti ja joulukuusi! Hyasintin oltava ehdottomasti sininen. Joulukuusen tuoksu paranee, kun kuusessa on paljon koristeita. Perheen pää laittaa tähden kuuseen!

❓�� Mihin veisit ulkopaikkakuntalaisen Tampereella?

Ilman muuta Pyynikin näkötornille! Sieltä pääsee tutustumaan Tampereeseen ja on munkkikahvila. Pyynikki ja Pyynikin luonto on itsessään upea alue ja on hienoa, että se sijaitsee ihan keskustan vieressä.

Luukku 20.

Joulukalenterin 20. luukku aukeaa! �� Luukussa tänään säteilee Medisportin hoitaja, pitkänlinjan pioneeri:

�� Ritva Raivio! ��

Ritva on työskennellyt Medisportissa huikeat 36 vuotta! �� Ammattitaitoa ja kokemusta työstä löytyy siis roppakaupalla, siihen aikaan, kun Ritva on työt Medisportissa aloittanut, on Suomessa hittinä ollut kolme T:tä: tuulipuvut, tiputanssi ja teksti-tv! ��

Ritva on toimelias ja tarkka hoitaja, jolta kaikki hommat hoituvat sujuvasti ja hetkessä! �� Ritva on työskennellyt pääasiassa Medisportin Pispalan toimipisteessä. �� Ritvan työ on monipuolista asiakaspalvelua! �� Lisäksi työhön kuuluu Medisportin Pispalan toimipisteessä monenmoisia vastuutehtäviä sekä muun muassa vastaanottotyötä, laboratorionäytteiden sekä pikanäytteiden ottoa, toimenpiteissä avustamista, laskutusta, arkistointia ja niin edelleen.

�� Mitä joulupöydässäsi on aina?

Perunalaatikko.

�� Vinkki Tampereen joulunviettoon?

Parasta joulunviettoa on ulkoilu Pispalan maisemissa.

Ps. Löydätkö kuvasta poron? ��

Luukku 19.

19. joulukalenterin luukku! �� Joulukalenterin luukussa iloisesti ja kasuaalisti kasvin vieressä hengailee Medisportin psykologi:

�� Minna Immonen! ��

Minnan yksilövastaanotolla puhutaan elämästä, ja siihen liittyvistä ilmiöistä. Välillä asiakkaan kanssa keskusteltavat asiat ovat arkisiakin, mutta usein juuri arkiset asiat ovat niitä suuria ja merkityksellisiä juttuja! �� Minnan vastaanotolla käy yksityisasiakkaita ja työterveyshuollon asiakkaita. Minna tekee myös työterveyshuollon yrityksiin psykososiaalisen kuormituksen kartoituksia sekä ajoittain työhön kuuluu työyhteisökonfliktien selvittämistä ja luentokeikkoja. Lisäksi Minna tekee urheilijoiden psyykkistä valmennusta. ��

Yksilötyö on Minnasta työssä kivointa! Minna rakastaa kuunnella ihmisten elämäntarinoita. Työssään Minna pitää etenkin siitä, että keskusteluissa asiat voivat aueta eri tavalla ja asiakkaan kanssa keskustellessa voidaan muuttaa asioihin näkökulmaa. Lisäksi työssä on hienoa huomata, että sisäiset oivallukset vaikuttavat usein ihmisen elämässä käytännön tasolla merkittävästi. ✨��

�� Joulun värit?

Harmaa ja punainen.

Miksi harmaa? Olemme olleet elämäni rakkauden kanssa 10 vuotta yhdessä, mistä asuneet yhdessä nyt 2 vuotta, kun olemme reissanneet molemmat tahoillamme. Ostimme tänä talvena ensimmäisen yhteisen joulukoristeemme tontun! Jonka nimesimme Tappi T:ksi! Eli: Tappi Tonttu, T on sekoitus tonttua ja räppinimeä. Tappi T. on harmaa ja punainen. ��

�� Osaatko tai ymmärrätkö Tampereen murretta?

Olen asunut Tampereella vuodesta 2007 ja kotoisin olen kolmen j:n Kajjjaanista! Perussanastoa joo. Paljon on varmaan, mitä en ymmärrä. Puhun nykyisin enemmän peruskieltä. Kajaanin murre on jäänyt pois, mutta se palaa aina Kajjjaanissa.

Luukku 18.

Nyt kurkataan joulukalenterin 18. luukkuun! ��⭐️ Siellä tähtisateessa on Medisportin siistijä:

�� Ahmadi Heidar! ��

Kaukajärven Medisportin toimipisteen laajennustyön myötä siivouspinta-ala kasvoi roimasti ja saimme Heidarin apuun! Heidarin työhön kuuluu Medisportin Kaukajärven toimipisteen siisteys ja puhtaanapito päivittäin. Heidar tulee töihin aina positiivisella ja toimeliaalla asenteella! �� Heidar on kotoisin Afganistanista, mutta on asunut Suomessa jo yli 20 vuotta. Heidarin ihana lausahdus usein on: ”Jos sinulla on kaikki hyvin, niin minulla on kaikki hyvin!”

”Täällä on kaikki hyvin. Täällä on hyvä tehdä työtä.” Kiitokset myös tätä kautta Heidarin vaimolle, joka oli tehnyt tällä viikolla Medisportin poppoolle herkullista omenapiirakkaa joulun toivotuksena! ��

��Lempi jouluruoka tai herkku?

Piparkakut.

�� Hämeenpuisto vai Sorsapuisto?

Hämeenpuisto. Hämeenpuisto on tuttu paikka. Kaverin kanssa kävelivät usein Hämeenpuistossa, kun kävivät yhdellä kurssilla.

Luukku 17.

Medisportin joulukalenterin luukku 17! ��✨��‍♀️

Tänään siellä on keskiössä Medisportin ravitsemusterapeutti ja ravitsemuksen moniottelija:

�� Anne Kartano! ��

Anne on koulutukseltaan Terveydenhuollon maisteri (THM), laillistettu ravitsemusterapeutti. Työssään Anne kohtaa ravitsemuksen puolelta lähes mitä tahansa! Anne työskentelee sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Potilaita on laajasti, melkeinpä kaikkiin sairauksiin liittyy ravitsemuspulmia. Myös sairauksien ehkäisyssä ja terveyden ylläpitämisessä ravitsemuksella on iso rooli!�� ☝️ Muita vahvuuksia: Puujalkavitsit ja tilannekomiikka ovat päivän piristyksiä. Annen paikantaa monesti tunnistettavan ja hersyvän naurun perusteella! ��

Anne tykkää myös kuntopyöräillä, niin kuin hän kuvassa demonstroi! ��‍♀️ Ensi vuodelle hän kaipaa budjettia tuulikoneelle. Ihan vaan tällaisia hetkiä varten.

�� Lähetätkö joulukortteja?

Kyllä! Tänä vuonna tosin vähemmän kuin aiemmin, tänä vuonna lähti kortit vain lähinnä sukulaisille.

�� Oletko käynyt Tampere-talossa? jos niin milloin viimeksi/mitä katsomassa?

Olen. Viimeksi jossain koulutuksessa, olen käynyt katsomassa siellä oopperaakin joskus. Nyt en ole käynyt pitkiin aikoihin.

Luukku 16.

Medisportin Joulukalenterin 16. luukku aukeaa! �� Luukussa on tänään esittelyssä Medisportin työterveyshoitaja:

�� Tanja Valkama! ��

Tanja on tällä hetkellä hoitovapaalla, mutta löysi lapsiperhearjestaan hetken joulukalenterissamme esiintymiseen! �� Tanjan työnkuva on pitkälti samanmoinen kuin perhevapaasijaisellaan Katjalla! Työhön kuuluu kaikennäköiset työterveyshoitajan työtehtävät Medisportin Pispalan toimipisteessä sekä ajoittain työskentely Medisportin vastaanotossa. Työterveyshoitajan työhön kuuluu muun muassa työterveystarkastuksia sekä työpaikkakäyntejä, kuten rokotuskäyntejä työpaikoilla. Lisäksi työhön kuuluu muun muassa laskutusta, arkistointia sekä yhteydenpitoa työterveyshuollonyrityksiin. ��

”Pidän työssäni erityisen tärkeänä aitoa kohtaamista asiakkaan kanssa, on tärkeää, että asiakas tuntee tulleensa kokonaisvaltaisesti nähdyksi ja kuulluksi vastaanotolla.” ��

�� Tärkeät jouluaskareet?

Lahjojen hankinta ja niiden löytäminen piiloistaan ennen aattoa, joskus on paketteja löytynyt uutena vuotena. ��

�� Mustamakkara puolukkahillolla vai ilman?

Mustamakkara ilman mustamakkaraa, puolukkahillo ehdottomasti. ��

Luukku 15.

Joulukalenterin 15. luukku! �� Joulukalenterissamme tänään esittelyssä on Medisportin tuleva uusi työntekijä ja sairaanhoitaja:��

�� Mervi Lehtinen! ��

Mervi aloittaa työt Medisportissa ensi vuoden alussa! �� Mervi on lähihoitajapohjainen sairaanhoitaja ja on työskennellyt hoitoalalla koko ikänsä, etenkin eri sairaaloissa työskentelystä Mervillä on yli kymmenen vuoden työkokemus. Mervin työnkuva Medisportissa tuleekin hahmottumaan hänelle itselleenkin vähän myöhemmin tutummaksi, mutta työhön kuuluu muun muassa sairaanhoitajan monipuoliset työtehtävät, kuten asiakaspalvelua puhelimitse ja kasvokkain, laskustusta, arkistointia, hoidon tarpeen arviointia, laboratorionäytteiden ottoa, haavanhoitoa, toimenpiteissä avustusta ja paljon muuta. ��

Mervi odottaa tulevalta työltä Medisportissa muun muassa vaihtelua sairaalaelämän työskentelyyn, erilaista työyhteisöä sekä suurimpana odotuksena ehkä rauhallisempaa työtahtia. Mervin nykyinen toimi on Taysin Munuaiskeskuksessa vuodeosastolla ja dialyysissä, missä on tykännyt työskennellä. ”Ehkä vaihtelu monessa puolessa on se, mitä odotan!” Odotan myös yhden osa-alueen sijaan, erilaisten asiakkaiden hoitamista. Innolla odotan tulevaa! ��

�� Paketoitko itse lahjat vai käytätkö paketointi apua, jos mahdollista?

Paketoin itse, siinä on oma fiiliksensä!

✨Oletko nähnyt keskustan rakennusten joulunajan valoinstallaatiot? Mitä pidit niistä?

Olen, itsenäisyyspäivänä näin. Oli räväkät, mutta oli hillitympiäkin, mitkä olivat omaan mieleen. Jokaiselle on jotakin!

Luukku 14.

Joulukuu mennä viipottaa eteenpäin, niin mennään mekin!

Nyt aukeaa joulukalenterin 14. luukku! �� ☝️ Siellä meillä tänään ruutuaikaa saa Medisportin kuntoutusohjaaja, ”Siis mikä ihmeen kuntoutusohjaaja?”:

�� Ida Tuominen! ��

Idan työhön kuuluu tukitoimien ja palveluiden kartoittamista sairauden tai vamman vuoksi muuttuneessa elämäntilanteessa. Työterveyshuollon asiakkaat tulevat Idan vastaanotolle yleensä silloin, kun työntekijä ei pysty esimerkiksi enää jatkamaan työssään samalla tavalla kuin ennen, työkyky on heikentynyt tai uhattuna sairastumisen tai vammautumisen seurauksena tai kyseessä on pitkittynyt sairausloma. Ida käy asiakkaan kanssa läpi ratkaisuvaihtoehtoja ja kokonaistilannetta liittyen esimerkiksi työhön paluuseen sairauslomalta sekä työssä jatkamiseen. ��

Keskeisimpiä osa-alueita Idan työssä ovat muun muassa asiakkaan kokonaistilanteen kartoittaminen, ohjaus ja neuvonta sekä kuntoutusvaihtoehtojen pohdinta. Idalta saa myös tukea esim. hakemusten täyttämiseen liittyen. Ajoittain työhön kuuluu myös työterveysneuvotteluiden sopimista. Ohjaustilanteessa Idalle tärkeää on etenkin kuunnella sekä kartoittaa asiakkaan tilannetta kokonaisvaltaisesti sekä yksilöllisesti. ��

Idan työhön kuuluu myös kuntoutusohjauksen ohella vähän kaikennäköistä, Ida järjestää ja koordinoi Medisportissa myös muun muassa tiimipaliksia, somepaliksia, salipaliksia sekä paliksenpaliksia. ��

�� Tuleeko kotiin joulukuusi? Perinteinen joulukuusi vai muoviversio?

Tulee! Meillä on kotona muovikuusi tai oikeastaan ”muovikoivu”, jonka oksissa on valoja ja koristellaan se jouluisin. Näin sellaisen Sveitsissä ostoskeskuksessa ja sellainen tuli hankittua Suomessa, kun pääsi kotiin. Joskus olisi kiva olla oikea kuusi, mutta ei vielä nykyiseen kotiin oikein sovi.

�� Sorsapuiston tekojääkenttä vai luonnonjää?

Molemmat! Mutta, jos ja kun pitää valita, niin Sorsapuiston tekojääkentällä olisi kiva käydä! Pitänyt jo monta talvea mennä luistelemaan, niin ehkä nyt voisi ryhdistäytyä!

Luukku 13.

Medisportin joulukalenterin 13. luukku! �� Hyvää sunnuntaita ja Lucian päivää! ��

Lucian sijaan joulukalenterissamme esittelyssä on fysioterapeuttimme:

�� Henri Lampela! ��

Henrin työ Medisportissa sisältää fysioterapian asiakasohjaustyötä, ja Henrin vastaanotolla käykin kaikenikäisiä kuntoutujia, lapsista ikäihmisiin. Lisäksi Henrillä käy paljon urheilijoita. ��‍♂️ Henrin vastaanotolla hoituvat kaikennäköiset vaivat; niin lievät kuin vaativammatkin kiputilat aina päänsärystä, ammattiurheiluun palaamiseen. Henri tykkää toteuttaa työssään paljon manuaalista terapiaa. Tärkeintä työssä on löytää asiakkaille parhaat mahdolliset hoitokeinot sekä saada pitkäaikaiset tulokset ongelman tai kiputilan ratkaisemiseksi. ��

Lisäksi Henrin kanssa pääsee myös muun muassa toteuttamaan fysioterapiavalmennusta Kaukajärven toimipisteen kuntosalilla! Fysioterapiavalmennuksessa rakennetaan asiakkaan kanssa yhteistyössä yksilöllinen harjoitussuunnitelma ja harjoittelet pitkäjänteisesti ja turvallisesti fysioterapeutin kanssa tavoitteitasi kohti. ��️‍♀️ Jos ehtii, Henri tykkää tehdä salilla työpäivän aikana tauoilla keppijumppaa tai putkirullalla lihashuoltoa. ��

�� Mieluisin talviurheilulaji?

Jääkiekko. Olen kyllä pelatessa varmaan vähän kuin bambi jäillä, mutta eikös se ole niin, että asenne ratkaisee! Ehkä siihen voisi lisätä myös, että laskettelu.

��‍♂️�� Pyynikin vai Kaupin urheilumaastot?

Pyynikki, koska siellä on munkkikahvila, kuuluu urheiluun.

Luukku 12.

�� Joulukalenterin 12. luukku! �� Joulukuun matkamme puolimatkassa vastassa on Medisportin hieroja ja personal trainer:

�� Marko Peltola! ��

Markolle voi varata Medisportissa ajan hierontaan tai liikunnanohjaukseen!

Markon on koulutustaustaltaan Urheiluhieroja ja Personal trainer. Lisäksi Markolla on valmennustaustaa joukkueurheilun parissa. ⚽️�� Liikunnanohjauksessa Markolta saa yksilöllistä ohjausta ja tukea terveyden, kunnon sekä suorituskyvyn ylläpitämiseen tai parantamiseen. Marko työskentelee mieluusti myös nuorten parissa ja Markon Medisportin liikunnalliset pienryhmät ”Rookies” ja ”Winners” ovatkin suunnattu nuorille. ��

Asiakastyössä Marko tykkää siitä, että jokainen asiakas on yksilö. Markosta on mukava lihasten hoidon ohella hieronnassa kuunnella ja jutella asiakkaan kanssa kiinnostavia juttuja. Työnlomassa ehtii tutustumaan ihmiseen ja vaihtaa kuulumisia. �� Hiljaisetkin hetket ovat hienoja. Viimeksi Marko kertoo opiskelleensa mielenkiinnosta imukuppihierontaa tai kuivakuppaushierontaa. ��

Marko tykkää Medisportin ilmapiiristä ja, vaikka asiakkaita on laidasta laitaan, etenkin sporttileima Medi”sportissa” on Markosta hieno ja tärkeä juttu! ✨ Urheilijoiden kanssa työskentely kiinnostaa ja on mukava perehtyä ihmiseen ja lajiin! Eri lajit ovat mielenkiintoisia!

❄️☃️ Paras talvisää?

Kun on riittävästi pakkasta ja lunta. Siten, että lumi narisee jalkojen alla. Ei liikaa kumpaakaan, sillä silloin se tarkoittaa liikaa lumitöitä ja liikkuminen vaikeampaa. Kun esimerkiksi lenkkeilee, niin on kiva, kun on vähän lunta ja valoa!

�� Tammelantori vai Laukontori?

On vaikea kysymys. Vähän vastoin omia ajatuksia sanon, että: Laukontori. Se on mielestäni modernimpi versio toreista, ja houkuttelee ihmisiä varmaan laajemmalti. Tammelantori on perinteisempi. Siinä lyhyesti vastaus, tästä voisi puhua paljonkin!

Luukku 11.

�� Joulukalenteri 11. luukku! ��

Ja siellä loistaa hoitajamme Maare! Eli:

�� Maarit Viljamaa! ��

Maarit on työskennellyt Medisportissa mahtavat 35 vuotta! ✨✨ Nykyisin Maarit työskentelee meillä vielä osa-aikaisesti eläkkeellä. ”On vuosi 85, kauan on aikaa siis”, kun Maare alun perin tuli Medisportiin katsomaan ”miltä yksityissektori näyttää” ja voisi kuvitella, että on tässä tutkimustyössä nykyään jo aika expertti, siis vähintään joku tohtori. Maarit on vastannut muun muassa puhelimeen 35 vuoden ajan asiakkaillemme (ajoittain kotoaankin), että ”Medisport Oy Kaukajärven Lääkärikeskus/ Pispalan lääkäriasema Maarit Viljamaa!” ☎️��

Työnkuvaan Medisportissa kuuluu muun muassa vastaanotto- ja asiakaspalvelutyötä, laboratorionäytteiden ottoa ja toimenpiteissä avustamista. ”Parasta työssä ovat ihmiset!” Maarit on usein jo aikaisin työmaalla, keittänyt aamukahvit valmiiksi ja on valmiina toimeen! �� Maarit on myös Medisportin huipputaideasiantuntija, esimerkiksi Kaukajärven toimipisteen upeat käytäväteokset ovat Maaritin käsialaa! ��

�� Paras saamasi joululahja?

Varmaan joku kirja tai kirjat yleensä.

�� Vapriikki vai Tampereen taidemuseo?

Siis mä arvasin, että sä kysyt tota multa! Tampereen taidemuseo.

Luukku 10.

�� Nyt aukeaa Medisportin joulukalenterin 10. luukku! ��

Siellä meillä on (kuvassa vasemmalla) Medisportin pohjoisen Rovaniemen vahvistus jo kohta toista vuotta, Pispalan toimipisteen työterveyshoitaja:

�� Katja Palokangas! ��

Katjan työnkuvaan kuuluu monenmoiset työterveyshoitajan työtehtävät sekä ajoittain työskentely Medisportin vastaanotossa. Työterveyshoitajan työhön kuuluu muun muassa työterveystarkastuksia sekä työpaikkakäyntejä, kuten rokotuskäyntejä työpaikoilla tai psykososiaalisen kuormituksen kartoituksen lomakkeiden jakoa ja tulosten purkua. Lisäksi työhön kuuluu yhteydenpitoa työterveyshuollonyrityksiin ja kuulumisten kyselyä. ��

Lisäksi Katja tykkää esimerkiksi toimenpiteissä avustamisesta, jolloin tulee ylläpidettyä sairaanhoitotyön osaamista. ”Parasta työssä on ihmisten auttaminen, kuuntelu, terveyden edistäminen sekä se, että voi yhteistyössä asiakkaan kanssa vaikuttaa asiakkaan hyvinvointiin.” �� Katja kannustaa olemaan tarvittaessa herkästi yhteyksissä ja tulemaan juttelemaan työterveyshoitajan kanssa, jos siltä tuntuu!

Katja on Pispalassa aamukahvinkeittäjä. ☕️ Joulunaikaan Katja syö joka aamu kahvin kanssa luumurahkan, koska kyseessä suuri herkku. ��

�� Mikä perinne kuuluu jouluusi?

Joulusauna.

�� Mistä pidät Tampereessa?

Paljon ihmisiä ja mahdollisuuksia sekä tosi avoin ja lämmin ilmapiiri. On ollut tosi helppoa sulautua joukkoon.

Luukku 9.

�� Joulukalenterin 9. Luukku! ⛄️

Luukusta löytyy Medisportin ”uusin kasvo”, henkilöstöpäällikkömme JP, eli: ��

�� Juha-Pekka Pynttäri! ��

Henkilöstöpäällikön roolina on toimia siltana yrityksen tärkeimmän voimavaran (henkilöstön) ja liikkeelle panevan voiman (johdon) välissä. Laadukas HR huomioi työyhteisössä kaikkien näkökannat unohtamatta talouden asettamia raameja. JP:n rooli henkilöstöpäällikkönä meillä Medisportissa on muun muassa sparrata, ideoida, auttaa ja kuunnella. ✨ ”Kun Medisportilaiset tekevät työtään flow:ssa, saa asiakas parhaan mahdollisen kokemuksen. ”JP:n vahvuuksia ovat ”huonot vitsit” sekä kyky kuunnella ihmistä. ��

☕️ Paras jouluinen juoma?

Glögi tietysti, mutta, mausteena (kaivaa kännykän esiin ja hakee sieltä hetken ja jatkaa:) mieluummin neilikka kuin kaneli!

(Mainittakoon, että haastateltavan glögikausi on ympärivuotinen. JP on se, joka ostaa glögiä vielä kesällä alennusmyynnistä, jos joku sitä myy.)

�� Pyynikin vai Pispalan portaat?

Pispalan portaat, ainoat portaat, mitkä olen ”juossut.” Hain Pispalan Salesta smoothieta ja olin ihan loppu.

Ps. Ei ehkä se ergonomisin painonnosto asento. Onneksi kuva oli lavastettu.. Vai oliko? ��

Luukku 8.

�� Medisportin joulukalenterin 8. luukku on jatkoa eiliseen: Eevasta pääsemme Medisportin toiseen fysioterapeutti Eevaan, eli Eeva-Mariaan! Tai tarkemmin he ovat oikeasti molemmat Eeva-Marioita, mutta toinen on meillä Medisportissa ”Eeva” ja toinen ”Eeva-Maria”! Mutta jos menee Eevat sekaisin ajanvarauksessa, niin ei hätää, me autamme, että oikea Eeva löytyy!�� Ja joka tapauksessa sitä voi löytää itsensä fysioterapiasta! ��

Eli tästä kevyellä aasinsillalla pääsemmekin esittelemään teille fysioterapeuttimme:

�� Eeva-Maria Halmisen! ��

Eeva-Maria on fysioterapeutti, PhysioPilates-ohjaaja ja koulutettu urheiluhieroja. Fysioterapian yksilöohjaustyön lisäksi, Eeva-Marialle voi varata myös ajan hierontaan. Ryhmänohjaus on Eeva-Marian ”työn suola”: hän ohjaa Medisportissa muun muassa Pilateksen alkeita ja perusteita sekä Voimaa arkeen pienryhmää! (ps. uudet kurssit alkavat tammikuussa!) ��‍♀️��

Eeva-Marialle tärkeintä työssä on asiakkaan kohtaaminen sekä pysähtyä aidosti kuuntelemaan sinua ja perehtyä tilanteeseesi. Viimeisimpänä koulutuksena: alaraajojen kuntoutukseen liittyvä Footbic-ohjaaja koulutus. Eeva-Maria lounastaa varmaan pisimään, hän tykkää varata työpäivään tarpeeksi pitkän lounastauon, että ehtii syömään kunnolla ja ”nautiskella ruuasta.” ��

��Mihin pukeudun jouluna mieluiten?

Äärimmäisen mukaviin kotivaatteisiin.

�� ‍♀️ Kaupinojan vai Rauhaniemen sauna?

On itseasiassa vaikea kysymys. Valitsen Rauhaniemen. Perustelut? Siellä on rento tunnelma ja se on helpommin saavutettavissa ja pikkusaunassa on sopivan kosteat löylyt.

Luukku 7.

Joulukalenterin 7. luukkuun kurkataan nyt! �� Siellä meillä on salamavaloissa tänään fysioterapeuttimme:

�� Eeva Manninen! ��

Eeva on työfysioterapeutti ja tuki- ja liikuntaelin fysioterapiaan erikostunut urheilufysioterapeutti sekä liikunnanohjaaja (AMK). ”Eikä siinä vielä kaikki”: Eeva aloitti tänä syksynä opinnot Jyväskylän yliopistossa Fysioterapian maisteriohjelmassa ja opiskelee tällä hetkellä töiden ohella. ��☝️ Eeva on työskennellyt Medisportissa neljä vuotta.

Eevalle on tärkeää auttaa asiakasta laajassa merkityksessä; oireen hoitamisen lisäksi hän haluaa selvittää ja hoitaa vaivan syyn sekä löytää keinoja asiakkaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Tärkeänä osana tehokasta hoitokokonaisuutta on liikeharjoittelun ja tilanteeseen sopivien omahoitokeinojen ohjaaminen. ��️‍♀️��‍♀️ Tauoillaan Eeva kuluttaa Medisportin kuntosalin juoksumattoa. Kuuluu vaan, että: ”Viuh, viuh, viuh, viuh.” ��‍♀️

�� Mieluisin joulukoriste?

Kolmionmallinen kynttelikkö, luo tunnelmaa sisälle ja ulos.

��‍♀️ Paras lenkkipolku Tampereella?

Ompas kiva kysymys. Pyhäjärven rantaa seuraileva reitti Ratinasta Hatanpään Arboretumille päin.

Luukku 6.

Hyvää ja rauhallista itsenäisyyspäivää!��

�� Medisportin joulukalenterin 6. luukussa juhlistetaan myös Suomea ja Medisportin Suomea, eli: fysioterapeuttiamme:

�� Janne Suomea! ��

Jannen työhön kuuluu fysioterapian asiakas- ja ohjaustyötä sekä Medisportin kuntotestien toteuttaminen. ��‍♀️�� Työ sisältää niin yksilö- kuin pienryhmä ohjausta! Fysioterapeutin työssä Jannella on toiminnallinen ote ja hän haluaa osallistaa asiakasta kuntoutuksessa. ”Parasta työssäni on, jos saan kipu asiakkaan huomaamaan, että omalla tekemisellä voi saada vaikutettua kipuun lieventävästi.” Muita bravuureita: viheltäminen.

�� Onko joulukalenteria? Jos on, niin millainen? / Jos sinulla olisi joulukalenteri, millainen se olisi?

Ei ole. Varmaan Perinteinen suklaakalenteri.

⛷❄️ Paras Tampereen hiihtolenkki tai hiihtolatu?

Kaupin Kunto Kolmonen. En ole hiihtänyt vielä Tampereella. Hiihdätkö sen tänä talvena? Jos on lunta, niin menen!

Luukku 5.

�� Medisportin joulukalenterin 5. luukku! ��

Tänään esittelyvuorossa on sairaanhoitaja ja neuropsykiatrinen valmentajamme:

�� Johanna Lampi! ��

Johannan työnkuvaan kuuluu Medisportissa monipuolinen sairaanhoitajan työ, mikä sisältää muun muassa asiakaspalvelua, hoidon tarpeen arviointia, laboratorionäytteiden ottoa, haavanhoitoa ja paljon muuta. ��Johannan erityisosaamisalueena ovat kriisityö ja Neuropsykiatrinen valmennus. �� Muita vahvuuksia: hävitettävien asiakirjojen silppuaminen ja kahvimaidon hankinta. ☕️��

�� Paras tapa rentoutua joulunaikaan?

Lukea hyvää kirjaa ja syödä suklaata.

✨ Tampereen joulutori vai Tallipiha?

Tallipiha, ehdottomasti!

Joko sinä olet syönyt jo jouluruokia?��

Luukku 4.

�� Medisportin joulukalenterin 4 luukku tulee tässä! ❄️��

Tänään valokeilassa on Medisportin IT-Vastaava:

�� Olli Ikonen ��

(Liisan sanoin ja hoitajien kielessä a.k.a. ”ATK-Olli”)!

Olli on tietotekniikan rautainen ammattilainen! Ollin työhön kuuluu pääasiassa vastata Medisportin tietotekniikasta ja huolehtia siitä, että tietotekniikka toimii siten, miten pitääkin, eikä se häiritse kenenkään työntekoa. ��⌨️�� ”Siitä tietää, että työni on hoidettu, kun kukaan ei kaipaa.” ✌️ Taukoharrastuksena Medisportissa lenkkipolun kuluttaminen kuntosalin lattiaan. ��‍♂️

�� Paras kirja lukea aattona nojatuolissa?

Se, mikä toivon mukaan tulee paketista, koska on jännittävää nähdä, osuuko kirja kohdilleen.

�� Pyynikin näkötorni vai Näsinneula?

Näsinneula.

Näsinneula on klassinen, mutta kyllä haulitornissakin jotain charmia on.

Luukku 3.

�� Medisportin joulukalenterin 3. luukku aukaistaan nyt! ��

Tänään on erikoistuvan työterveyslääkärimme:

�� Merja Puurtisen päivä! ��

Merjan työhön kuuluu muun muassa sairausvastaanottoa, toimenpiteitä, työterveysneuvotteluja, työpaikkakäyntejä, asiakastyötä sekä kirjallisia töitä. ��‍⚕️ Erityisosaamisena on etenkin pientoimenpiteet! �� Merja erikoistuu tällä hetkellä työnohella työterveyslääkäriksi ja nytkin "intensiivisen" joulukalenterihaastattelun jälkeen kiiruhtaa opiskelemaan vastaanottopäivän perään! ��‍♀️ ��

�� Paras jouluherkku?

Joulutorttu!

�� Näsijärvi vai Pyhäjärvi?

Näsijärvi, tietysti!

LUUKKU 2.

�� Tänään aukaistaan Medisportin joulukalenterin toinen luukku! ��

Tänään meillä on estradilla vastaava työterveyshoitajamme:

�� Inkeri Elo ��

Inkeri vetää muun muassa(!) työterveyshuollon moniammatillista tiimiämme, hoitaa työterveyshuollon laskutuksen, vastaa tarvikehankinnoista lääkäriasemillemme ja toimii yhteyshenkilönä työterveyshuollon yrityksiimme sekä alihankinta yhteistyökumppaneihin. ��

Lisäksi Inkeri toimii Medisportin ensiapukursseilla kouluttajana sekä viherpeukalonsa ansiosta vastuualueeseen kuuluu myös viherkasvien hoito erityisesti Kaukajärvellä. (Huomasi tässä juuri Idan ja Annen huoneen kasvin, ja oli kuulemma kuin "Saharan hiekkaa".)��

�� Mitkä asiat tai jutut luovat joulun tunnelman?

Tutut jouluiset tuoksut, glögi, piparit, kynttilät, ystävien ja perheen kanssa vietetyt rauhalliset hetket sekä nostalgiset joululaulut.

�� Missä on Tampereella parhaat maisemat?

Pidän koko kaupunkimaisemasta ympäröivine järvineen. Parhaita paikkoja tähän ovat Torni Hotellin huippu ja Näsinneula.

⭐️ Ja hei hieno tähti! Kuva, kun ei kerro kauan sen asentamiseen meni aikaa, onneksi IT-vastaava Olli oli paikalla! ✨

LUUKKU 1.

Medisportin joulukalenterin ensimmäinen luukku aukeaa tänään! �� Kunniapaikalla on markkinointipäällikkömme:

�� Janne Tuominen ��

Janne on monipuolinen myynnin ja markkinoinnin osaaja. Jannen vastuualueille kuuluvat muun muassa työterveyshuollon sopimusasiat, urheilutukien ja geelitukien maahantuonti sekä yritysten hyvinvointiprojektien suunnittelu sekä kopiopaperin hankinta.��

�� Hakametsä vai Uros Live?

Hakametsä, toistaiseksi.

�� Paras joulubiisi?

Jossain on kai vielä joulu - Leevi and the Leavings

Tämä viikko on ihka ensimmäinen ravitsemusviikko ja myös diabetesviikko!

Wed, 11 Nov 2020 06:36:49 GMT

Mietitkö koskaan syömisiäsi? Miksi ruoka-asiat ovat tärkeitä? Arvostatko hyvää, laadukasta, terveellistä syömistä ja samalla – itseäsi? Olisiko aika piipahtaa ravitsemusterapeutin luona päivittämässä tilanne?

Varmasti kannattaisi, koska saatat olla vaarassa sairastua esim. kakkostyypin diabetekseen, joka on ehkäistävissä suurimmaksi osaksi elämäntapojen voimalla! Pahimmassa tapauksessa saatat jo sairastaa tietämättäsi kakkostyypin diabetesta.

Mutta millaisilla muutoksilla on merkitystä? Ja miten terveelliset ruoka- ja liikunta-tottumukset saisi pysyviksi?

Olen monesti pohtinut, miksi esimerkiksi hyvien ja terveyttä edistävien ruokavalintojen tekeminen on niin vaikeaa? Olen suorastaan tuntenut lähes tuskaa ja ahdistusta ajatellessani, miten paljon on ihmisiä, jotka eivät yhtään pohdi, mitä suuhunsa lappavat, ja kyllä – olen nähnyt ne seuraukset, mitä aikojen myötä tapahtuu, kun lähestulkoon mitään ei tehdä oman terveyden ylläpitämiseksi – olen ollut hoitamassa sitä ”jäävuoren huippua” erikoissairaanhoidossa, joka sekin on toki tärkeää työtä. Kaikkia tulee auttaa.

Toistakymmentä vuotta tehtyäni töitä pienen sairaalan sisätautipoliklinikalla aivoni suorastaan huusivat päästä tekemään ennaltaehkäisevää työtä. Ajattelin, että jos edes joidenkin ihmisten tilanteen saan kääntymään sellaiseksi, että he säästyvät hankalilta sairauksilta ja saavat lisää elämäänsä laatua ja hyvää oloa, niin olen tyytyväinen. Sairastuminen on välillä myös sattumaa ja huonoa tuuriakin, mutta hyvin pitävästi on pystytty osoittamaan, että esimerkiksi ravitsemussuositusten mukaisella ruokavaliolla saadaan tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien, masennuksen ja muistihäiriöiden sekä syövän riskiä pienennettyä.

Niin, vastaus mm. 2 tyypin diabetesriskin pienentämiseen ravitsemuksen keinoin on ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio, ja erityisesti siinä korostuvat tuoreimpien tutkimustenkin mukaan runsas kuidun saanti eri lähteistä: täysjyväviljoista, marjoista, hedelmistä, kasviksista, pähkinöistä, siemenistä. Runsaan kuidun saannin on todettu laskevan paastoverensokeritasoa ja parantavan insuliiniherkkyyttä eli insuliini toimii elimistössä tehokkaammin. Toinen korostettava seikka on ns. pehmeä eli tyydyttymätön rasva, joka vaikuttaa edullisesti verensokereihin. Ja mitä enemmän ruokavaliossa on ns. kovaa, tyydyttynyttä rasvaa, sitä huonompaa on sokeriaineenvaihdunta.

Tehokkaita mm. diabetesriskin pienentäjiä ovat lisäksi ylipainoisilla painon tiputtaminen, jo 5 – 10 % pois painosta vaikuttaa hyvin myönteisesti, ja totta kai liikunta! Stressikin voi sairastuttaa ja huonolaatuinen, riittämätön nukkuminen, joten on paljon vaihtoehtoja, joista alkaa ”remonttia” tekemään. Monesti sairastuminen aiheutuu useamman tekijän yhteisvaikutuksesta.

Ehkä yksi ongelma on siinä, ettei jakseta aloittaa muutosten tekemistä, koska suomalaiseen mentaliteettiin pakkaa kuulumaan se, että kun jotakin tehdään, niin tehdään sitten perusteellisesti. Haasteet tuntuvat liian isoilta. Ja somessa ym. viestimissä korostuvat ne tarinat, joissa on saatu paljon aikaiseksi, kuinka koko kroppa on suuresti muuttunut ”uuden elämän myötä”.

Osa on kuitenkin jo hienosti oivaltanut, että kannattaa harjoitella yhtä tai kahta muutosta kerrallaan ja tehdä niistä pysyviä. Esimerkiksi muutos, jolla on jo paljon vaikutusta terveyteen, voisi olla vaikkapa ”väriä joka syömiskerralle”, ja värillä tarkoitan kasviksia, marjoja, hedelmiä tai syömisen rytmin tasoittaminen, jolla on edullinen vaikutus syömisen määrän hallintaan ja jaksamiseen. Tekeminen pysyy mielekkäänä, kun muutokset solahtavat helposti arkeen.

Tällä hetkellä kovasti tutkitaan sitä, miten ihmiset saataisiin tekemään hyviä valintoja terveytensä tueksi ja miten hyvät elintapamuutokset saadaan pysyviksi. Myös yksilöityjä digitaalisia ohjelmia kehitetään innostamaan tapojen muuttamiseen.

Tärkeintä on mielestäni sisäisen motivaation – tekemisen palon – herättäminen. Siksi palaan alussa esittämiini kysymyksiin ja toivon, että löydät itsestäsi vastauksen: olet arvokas ja hyvinvointisi on tärkeää, myös läheisillesi, ei vain itsellesi! Siksi toivon sydämestäni, että teet ”edes jotakin”, kuten välillä on tapana sanoa!

Ja jos vähänkään kiinnostaa, kannattaa seurata ravitsemusviikon tarjontaa Instagramissa ja Twitterissä (Ravitsemusviikko 2020), mielenkiintoisia juttuja ja podcasteja on tulossa!

Diabetesviikon teemana on mm. kysyä jo diabetekseen sairastuneilta, miten menee, kauanko on sairastanut diabetesta? Paljon asiaa diabeteksesta ja sen ehkäisemisestä löytyy diabetes.fi -sivustolta, ja siellä voi käydä tekemässä tyypin 2 diabetes -riskitestin, jolla selviää oma riski sairastua ko. sairauteen.

Riskeistä huolimatta aina on mahdollista tehdä itselleen hyvää! Siteeratakseni erästä kollegaani: ”huonotkin kortit voi pelata hyvin”!

Rentoa oloa hyvien valintojen parissa! Toivoo, ravitsemusterapeutti Anne Kartano

Hengitys vaikuttaa selkäkipuun

Fri, 16 Oct 2020 06:01:19 GMT

Epätasapainoinen hengitys on jopa suurempi altistava tekijä selkäkivulle kuin muut tunnetut riskitekijät, kuten fyysinen passiivisuus tai ylipaino. Erityisesti tärkeimmän hengityslihaksemme, pallean, toimintahäiriö on yhteydessä alaselän ja niska-hartiaseudun kiputiloihin. Stressi, kiire ja ahdistus vaikuttavat hengitykseen ja altistavat selkäkivulle. Hengitysharjoitukset ovat tehokkaita alaselkäkivun hoidossa ja ennaltaehkäisyssä.

Jotta hengityksen yhteyden selkä- ja niska-hartiakipuun ymmärtää, on tarkasteltava hengitystä lihasten näkökulmasta tarkemmin. Tärkein hengityslihaksemme, pallea, toimii myös selkärangan tukilihaksena. Se kiinnittyy muun muassa kylkiluihin ja selkänikamiin. Pallea kiinnittyy kalvorakenteiden avulla lisäksi vatsaontelon seinämiin ja lantionpohjaan. Lantionpohja eli ”alapallea” on lihasten ja sidekudoksen muodostama vahva rakenne lantion alaosassa. Sisäänhengityksessä pallea supistuu ja laskeutuu alaspäin, jolloin keuhkot täyttyvät. Samaan aikaan lantionpohja liikkuu alaspäin. Myös uloimmat lihakset kylkiluiden välissä supistuvat sisäänhengityksen aikana laajentaen rintakehää. Uloshengityksellä pallea ja lantionpohja liikkuvat takaisin ylöspäin. Rauhallisesti hengitettäessä uloshengitys tapahtuu ilman ylimääräistä lihastyötä. Pallea, lantionpohja sekä syvät vatsa- ja selkälihakset tekevät tiivistä yhteistyötä jokaisella hengityksellä.

H engitys on automaattista. Itseasiassa niin automaattista, että sen muutoksia ei havaitse kuin vasta oireiden kautta. Yllättävässä säikähdystilanteessa hengitys pinnallistuu, jopa salpaantuu. Tämän muutoksen huomaat. Siksi kaikkein jäytävintä on pieni, mahdollisesti jopa tiedostamaton stressi, joka vaikuttaa hengitykseen pikkuhiljaa huomaamatta. Hengitys on optimaalisessa tilanteessa tasapainoista, jolloin kehon aineenvaihdunnalliset tarpeet ovat tasapainossa. Tätä tasapainoa voivat horjuttaa ali- ja ylihengittäminen eli hypo- ja hyperventilointi. Hyperventiloinnin yhtenä oireena on lihasten kireys, sillä se lisää lihasjännitystä.

Stressaava elämäntilanne tai kipu vaikuttavat hengitykseen, jolloin pallea jännittyy. Hengitys muuttuu pinnalliseksi hyperventiloinniksi, kun pallea ei rentoudu. Tällöin stressitilaa voimistava hermoston osa aktivoituu, mikä lisää kehon valmiustilaa. Kehossa herää pakene tai taistele -tila. Hengityksen muutoksessa pallean ja lantionpohjan toiminta häiriintyy, mikä altistaa selkä- ja niska-hartiakivulle. Alaselkäkivusta kärsivillä ihmisillä onkin todettu sekä pallean että lantionpohjan toiminnan heikentyneen. Pallean toimintahäiriö ja kehon ylivirittynyt valmiustila pakottavat kaulan alueen apuhengityslihakset töihin, mikä lisää niska-hartiaseudun lihaskireyttä ja kipua. Syntyy noidankehä, jossa stressi rajoittaa pallean ja lantionpohjan liikettä, mikä rajoittaa rintakehän liikkuvuutta, mikä lisää entisestään kehon ylivireyttä ja altistaa selkäkivulle.

H engitysharjoitukset ovat tehokkaita alaselkäkivun hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Hengitysharjoitukset lisäävät keskivartalon lihasten aktiivisuutta. Palleahengitys vähentää kivun nostattamia stressihormonimääriä elimistössä, ja moni kokee kivun helpottavan jo ensimmäisellä harjoituskerralla. Palleahengitys aktivoi rentoutumiseen liittyvää parasympaattista hermostoa. Kudosten hapensaanti lisääntyy, kun mikroverenkierto paranee ja pienet verisuonet laajenevat. Palleahengitys parantaa rintakehän ja selän liikkuvuutta ja vapauttaa tilaa nikamaväleihin. Selän kireät lihakset venyvät ja samalla on helpompi asettaa rintakehä pystyasennossa lantion päälle, jolloin ryhti paranee.

Kokeile seuraavia hengitysharjoituksia (palleahengitys). Hengitysharjoituksilla ei ole oikeaa tai väärää tapaa. Varaa harjoituksille aikaa 5 minuuttia tai enemmän. Parhaimman hyödyn harjoituksista saat, kun teet niitä säännöllisesti, mieluiten päivittäin.

Aloita omaan hengitykseen tutustuminen seuraavalla harjoituksella:

1. Asetu mukavaan asentoon. Voit esimerkiksi asettua selinmakuulle polvet koukistettuina tai istua selkänojallisella tuolilla. Nojaa selkää selkänojaa vasten. Sulje silmäsi.

2. Vapauta jännitystä leuan seudulta avaamalla suutasi muutaman kerran. Jätä lopulta ylä- ja alahampaiden väliin hieman tilaa. Pidä huulet joko hieman raollaan tai kevyesti yhdessä.

3. Hengitä nenän kautta sisään ja ulos.

4. Havainnoi omaa hengitystäsi. Miten hengitys virtaa sisään ja ulos. Tarkkaile hengitysrytmiä sekä sisään- ja uloshengityksen pituutta. Anna hengityksen kulkea rauhassa, kiirettä ei ole. Sisään- ja uloshengitykset voivat olla yhtä pitkiä tai uloshengitys voi olla hieman sisäänhengitystä pidempi. Anna tilaa uloshengityksen jälkeen pienellä tauolle ennen seuraavaa sisäänhengitystä.

5. Siirrä huomiosi vatsan alueelle. Halutessasi siirrä kämmenesi pehmeästi vatsan päälle. Tunnustele hengityksen liikettä vatsan alueella. Anna vatsan pehmeästi liikkua sisään- ja uloshengityksen aikana.

6. Tarkkaile seuraavaksi rintakehän seutua. Halutessasi siirrä kämmenesi kylkiluiden päälle. Tarkkaile hengityksen liikettä rintakehässä. Suuntaa sisäänhengitys kylkiluihin kämmenien alle. Tunne, kuinka kylkiluut laajenevat sivuille sisäänhengityksellä.

7. Anna vatsan ja rintakehän liikkua vapaasti ja kiireettä hengityksen aikana.

8. Lopuksi avaa silmäsi.

Kun oman hengityksen tarkkailu on sinulle tuttua, syvennä hengitystäsi seuraavalla harjoituksella:

1. Asetu selinmakuulle mukavalle alustalle. Koukista polvet, pidä jalkapohjat alustalla. Laske käsivarret vartalon viereen alustalle.

2. Vapauta jännitystä leuan seudulta avaamalla suutasi muutaman kerran. Jätä lopulta ylä- ja alahampaiden väliin hieman tilaa. Pidä huulet joko hieman raollaan tai kevyesti yhdessä.

3. Hengitä nenän kautta sisään ja ulos. Anna tilaa uloshengityksen jälkeen pienellä tauolle ennen seuraavaa sisäänhengitystä.

4. Seuraa omaa hengitysrytmiäsi.

Sisäänhengityksellä nosta käsivarret ylös kohti kattoa ja pään yli kohti lattiaa. Anna rintakehän nousta vapaasti liikkeen ja sisäänhengityksen aikana.

Uloshengityksellä kuljeta käsivarret samaa reittiä takaisin vartalon vierelle. Rentouta käsivarret alustalle uloshengityksen jälkeisen hengitystauon ajaksi.

5. Lopuksi jätä käsivarret vartalon viereen ja nauti vapaasta hengityksestä.

Yksi tehokkaimmista tavoista tutustua omaan hengitykseen ja harjoittaa hengitystä ovat pilatesharjoitukset. Pilateksessa hyödynnetään erityisesti selän lihaksia ja rakenteita venyttävää hengitystapaa. Medisportissa tarjoamme fysioterapeutin ohjaamia PhysioPilates-tunteja. Keskiviikkona 21.10. Medisportissa alkaa Pilateksen perusteiden tiiviskurssi, jossa hengitykseen tutustutaan rauhassa sitä tutkiskellen. Lisäksi Medisportilla alkaa ensi viikon tiistaina 20.10. fysioterapeutin ohjaama Niska- hartiaryhmä, klo 17 sekä Alaselkäryhmä, klo 18. Tavoitteena on keskittyä niska-hartiaseudun ja alaselän alueisiin sekä mm. aktiivisten harjoitteiden keinoin ennaltaehkäistä ja vähentää näihin alueisiin liittyviä kiputiloja. Ilmoittauttumiset ryhmiin vielä tämän päivän ajan, pe 16.10.2020 mennessä. Lisätietoja löydät täältä.

Joskus hengittäminen voi tuntua vaikealta kiristyneiden apuhengityslihasten takia. Varaa silloin rohkeasti aika hierontaan. Hengityksen vapautuminen saattaa tarvita aluksi manuaalista käsittelyä kireiden apuhengityslihasten rentouttamiseksi.

Fysioterapeutti ja PhysioPilates-ohjaaja Eeva-Maria Halminen

Lähteet:

Hengitysliitto. Hengitä ja hengästy. n.d. http://www.hengitysliitto.fi/sites/default/files/oppaat/hengitajahengasty.pdf .

Leevilä, K. Manninen, E. Pohjalainen, M. & Saukkola, S. 2015. Hengitysfysioterapian perusteet – itseopiskelumateriaalin tuottaminen fysioterapiaopiskelijoille. Fysioterapian koulutusohjelma. Lahden ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.

Luomajoki, H. ym. 2020. Ammattilaisen kipukirja. 1. painos. VK-kustannus Oy.

Martin, M. 2016. Hengitys virtaa – kohti kehon ja mielen tasapainoa. 1. painos. Helsinki: Kirjapaja.

Sandström, M. Ahonen, J. 2013. Liikkuva ihminen – aivot, liikuntafysiologia ja sovellettu biomekaniikka. 1. painos. VK-kustannus Oy.

Selkäliitto ry. N.d. Palleahengityksestä on hyötyä selkäkipuun. http://selkakanava.fi/palleahengityksesta-apua-selkakipuun .

Selkäliitto ry. N.d. Palleahengitys lievittää selkäkipua.

http://selkakanava.fi/palleahengitys-lievittaa-selkakipua .

Selkäviikko: Medisportin selkäinfo

Mon, 12 Oct 2020 10:44:15 GMT

Tällä viikolla vietetään kansallista selkäviikkoa. Selkäviikon teemana on tänä vuonna ”back on track” eli selkä liikkeelle.

Selkäviikon tavoite on lisätä tietoutta selän terveyden ja hyvinvoinnin tärkeydestä, sekä rohkaista ihmisiä pitämään selkä liikkeessä ja pitämään huolta selän toimintakyvystä. Selkäliiton sivuilla ( https://selkakanava.fi/selkaviikko ) järjestetään selkäviikon aikana maksuttomia verkkoluentoja, kuten ”selkäkipu ja selän itsehoito”.

Miksi selkäkivusta on puhuttava? Koska se on todella yleistä. Vuonna 2012 selkäkivun ja -sairauksien takia Suomessa oli hieman yli 2,1 miljoonaa sairauspäivärahapäivää ja niiden kustannukset olivat 119,8 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi 2012 selkäsairauksien takia työkyvyttömyyseläkkeellä oli 26 600 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkekustannukset selkäsairauksissa olivat 346,6 miljoonaa euroa.

Selkään kohdistuu erilaisia uskomuksia ja myyttejä, jotka kaikki eivät täysin pidä paikkaansa. Oikaistaanpa muutamaa yleistä selkäkipuun kohdistuvaa myyttiä.

Selkäkivun syy on jokin rikki mennyt selän rakenne:

Tarua. Yli 90 % alaselkäkivuista on epäspesifejä eli mitään rakenteellista vikaa ei selästä löydetä. Hyvin usein stressi, vähäinen uni, toistorasitus ja esimerkiksi matala mieliala voi altistaa alaselkäkivulle.

Istumatyö vaatii hyvän asennon, jotta selkä ei tule kipeäksi:

Tarua. Ergonomialla ei ole selkeää näyttöä selkäkipujen ehkäisyssä. Ei kukaan jaksa istua työpäivää samassa asennossa, eikä ole olemassa yhtä ”oikeaa asentoa” istumiselle, seisomiselle tai millekään aktiiviselle tai passiiviselle tekemiselle. Toisaalta minkään selän asennon ei ole osoitettu olevan toista huonompi. Ergonomiassa on muistettava, että paras asento on mukavin ja toiseksi paras on seuraava asento. Etsi mukava asento ja vaihtele sitä aktiivisesti työpäivän aikana. Muista myös työn tauottaminen sekä taukoliikunta.

Selän pyöristäminen on vaarallista:
Tarua. Ei ole olemassa liikesuuntaa, joka olisi vaarallisempi kuin toinen. Selkäranka on äärimmäisen vahva rakenteinen ja kykenevä adaptoitumaan mitä ihmeellisimpiin liikkeisiin.

Magneettikuvauksessa todettiin välilevyn pullistuma, joten selkäni on nyt lopullisesti ”rikki”:

Tarua. Magneettikuvassa todetut löydökset eivät aina kerro selkäkivun syytä. Suomessa tehdyssä seurantatutkimuksessa seurattiin henkilöitä, joilla oli 20-vuoden iässä välilevynpullistuma. Tutkimuksessa seurattiin 30-vuoden ajan kohdehenkilöiden kulumamuutoksia, koettua kipua ja kulumamuutoksesta aiheutuvia vammoja. Seurantatutkimuksessa todettiin alttius uusille välilevyn muutoksille henkilöillä, joilla oli aikaisempia välilevynpullistumia, MUTTA uusiutuneet kulumamuutokset eivät olleet yhteydessä koettuun kipuun tai vammoihin.

Liikunta ja terapeuttinen harjoittelu vähentävät alaselkäkipujen uusiutumista:

Totta. Harjoittelu, jossa vahvistetaan vartalon lihaksia ja parannetaan lihaskestävyyttä ja aerobista kuntoa, on todettu olevan ennaltaehkäisevä vaikutus selkäkivun uusiutumiselle ja vähentävä vaikutus sairauspoissaoloille. Noudattamalla UKK-instituutin liikkumisen suosituksia varmistat viikkotasolla riittävän ja monipuolisen liikunnan sekä ennaltaehkäiset selkäkipuja.

Yhteenvetona;

Pysy liikkeessä. Nuku hyvin. Syö terveellisesti. Harrasta liikuntaa, mistä nautit ja mikä saa sinut unohtamaan arjen murheet ja stressin. Muista, että 90 % alaselkäkivuista on epäspesifejä ja ne menevät lähes itsestään ohi.

Mikäli kärsit selkäkivusta tai kaipaat apua selkäkivun hoitoon, meillä Medisportilla on kattavat lääkäripalvelut sekä viisi ammattitaitoista fysioterapeuttia, jotka auttavat sinua kivunhoidossa ja antavat oikeanlaisia neuvoja kivuttomampaan selkään. Medisportilla alkaa ensi viikon tiistaina 20.10. klo 17: Niska- hartiaryhmä ja klo 18: Alaselkäryhmä, mikäli kaipaat ryhmäytymistä ja yhdessä tekemistä.

Medisport fysioterapeutti, Janne Suomi

Lähteet:

Käypä Hoito. 2017. Alaselkäkipu. https://www.kaypahoito.fi/hoi20001#s4

Lääkärilehti, Katsausartikkeli. 27.4.2018, 17/2018. vsk 73, s. 1059–1062, Alaselkäkivun tutkiminen ja hoito perusterveydenhuollossa.

https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/alaselkakivun-tutkiminen-ja-hoito-perusterveydenhuollossa/?public=c8b8ff6464020750fbc01d047b3fa4c8

“Sit Up Straight” -artikkeli. 2019. slater-SitUpStraight-TimetoRe-evaluate.pdf

Käypä Hoito. 2014. Näytönastekatsaus; Terapeuttinen harjoittelu alaselkäkivun uusiutumisen ehkäisyssä. https://www.kaypahoito.fi/nak08246

Disc Degeneration of Young Low Back Pain Patients A Prospective 30-year Follow-up MRI Study. 2020. https://journals.lww.com/spinejournal/Abstract/2020/10010/Disc_Degeneration_of_Young_Low_Back_Pain_Patients_.14.aspx?context=FeaturedArticles&collectionId=2

UKK-instituutti. 2020. Aikuisten liikkumisen suositus. https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/aikuisten-liikkumisen-suositus

Mielenterveyspäivä 10.10.2020. Vihreää valoa kuuntelemiselle!

Fri, 09 Oct 2020 06:11:18 GMT

“Kuunnellaan ja kohdataan toisiamme!”

Näin kuuluu Maailman mielenterveyspäivän tärkeä viesti. Huomenna 10.10. vietettävä Maailman mielenterveyspäivä muistuttaa meitä kuuntelemisen tärkeydestä. Oletko miettinyt minkälainen kuuntelija sinä olet työyhteisön jäsenenä tai esimiehenä?

Suomen Mielenterveys ry kertoo nettisivuillaan kuinka voimme tunnistaa itsestämme erilaisia tapoja kuunnella. Joskus olemme kiinni omissa ajatuksissamme ja jopa poispäin kääntyneinä puhujaa kohtaan emmekä jaksa kuunnella. Toisinaan voimme olla kärsimättömiä, jolloin odotamme keskustelussa sopivaa kohtaa päästä kertomaan oma mielipide tai vastaus aiheeseen. Saatamme myös keskittyä etsimään toisen puheesta virheitä tai aiheita kritiikkiin tai poimimme puheesta tietoa, josta on meille itsellemme hyötyä. Tällaisissa tilanteissa emme ole varsinaisesti kiinnostuneita itse puhujasta.

Kuunnellessamme arvostavasti keskitymme ja haluamme ymmärtää toista. Tällöin työnnämme omat oletukset, tunteet ja aiemmat tapahtumat syrjään ja olemme läsnä tässä hetkessä.

Jokainen meistä haluaa tulla kuulluksi ja kohdatuksi, sillä se on yksi perustarpeistamme. Kuulluksi tullessamme koemme itsemme hyväksytyksi ja tärkeäksi ja se parantaa mielenterveyttämme ja sitä kautta hyvinvointiamme.

Mutta kuinka tulla taitavaksi kuuntelijaksi? Se on ihan opittavissa oleva taito. Pysähdy kohtaamaan ihmisiä arjessasi, ole läsnä ja kuuntele aidosti.

Medisportin asiantuntijat kuuntelevat sinua ja olemme täällä sinua ja työyhteisöäsi varten. Varaa aika ja näytä vihreää valoa kuuntelemiselle!

Suomen Mielenterveys ry. 2020. https://mieli.fi.

Sydänviikko: Liikunnan merkitys sydän- ja verenkiertosairauksien ennaltaehkäisyssä

Fri, 02 Oct 2020 07:21:51 GMT

Sydän- ja verenkiertoelimistön tehtävänä on kuljettaa tarpeeksi hapekasta verta lihaksille ja muille elimille, kuten aivoille.

Sydän- ja verenkiertoelimistön terveyteen vaikutat tehokkaimmin ruokavalion kautta, mistä ravitsemusterapeuttimme Anne kertoi edellisessä blogikirjoituksessa ”Ravitse sydäntä eri tavoin!”. Ruokavalion lisäksi myös liikunnan ja etenkin aerobisen liikunnan eli kestävyysharjoittelun vaikutukset sydän- ja verenkiertoelimistöön ovat kiistattomia.

Kun puhutaan ennaltaehkäisevästä liikunnasta, on tähän suhtauduttava vähän kuten hampaiden pesuun, yksi kerta viikossa ei riitä, mutta voit jakaa pieniä liikuntatuokioita pitkin viikkoa. Viime vuonna uudistetuissa liikkumisen suosituksissa kehoitetaan liikkumaan reippaasti vähintään 2h 30min viikossa tai vaihtoehtoisesti rasittavaa liikuntaa 1h 15min. Esimerkiksi luontopolulla kävely voi maaston mukaan sijoittua näistä jompaan kumpaan.

Vinkkejä:

• Tee liikunnasta nautinnollista, mene metsään, retkelle tai pienelle patikoinnille.

• Hae vaihtelua liikkumiselle, jos kävely tökkii, käy pyörälenkillä tai rullaluistelemassa ja talvella hiihtämässä.

• Se mitä mittaat, siihen on motivaatiota, aerobista liikuntaa ja omaa suorituskykyä on helppo mitata esimerkiksi matkalla tai ajalla.

Aerobinen eli kestävyysharjoittelu parantaa:

• sydämen iskutilavuutta

• sydämen pumppaustehoa

• valtimoiden elastisuutta

• mielialaa

• veren sokeritasapainoa

Tämän lisäksi aerobinen liikunta alentaa leposykettä, suurentaa hyvän (HDL) kolesterolin määrää veressä, pienentää veren rasvapitoisuutta ja laskee verenpainetta.

K un tavoitellaan parempaa fyysistä suorituskykyä tai sydämen ja verenkiertoelimistön vointia, tulee liikunnan olla säännöllistä, mutta ennen kaikkea nautinnollista ja mukavaa! Valitse itsellesi sopiva liikuntamuoto, kuten kävely, pyöräily tai juokseminen ja vaihda reittiä ja maisemia säännöllisesti, jotta liikkumisesta ei tule pakkopullaa.

Jos kaipaat esimerkiksi ohjausta ja tukea terveyden, kunnon sekä suorituskyvyn ylläpitämiseen tai parantamiseen , niin Medisportissa on saatavilla myös asiantuntevaa valmennusta ja ohjausta liikunnan- ja hyvinvoinnin alueilla yksilölliset tarpeesi huomioden. Tavoitteenasi voi olla esimerkiksi hyvinvoinnin ja arjen jaksamisen lisääminen, liikunnan aloittaminen, painon pudotus, lihas- tai kestävyyskunnon kehittäminen tai tuki- ja liikuntaelin vaivasta toipuminen tai kuntoutuminen.

T utustu Medisportin syksyn liikuntaryhmien tarjontaan, ja löydä itsellesi sopiva pienryhmä. Lisäksi Medisportissa on saatavilla esimerkiksi fysioterapeutin yksilöllistä valmennusta kuntosalilla sekä liikunnanohjausta personal trainerin opastuksella. Tervetuloa nauttimaan liikkeestä!

- Fysioterapeutti, Janne Suomi

Sydän.fi. 2018. Liikunnan terveysvaikutuksia. https://sydan.fi/fakta/liikunnan-terveysvaikutukset/

UKK-instituutti. 2018. Hyvä kestävyyskunto suojaa monelta sairaudelta. https://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikunnan_vaikutukset/kestavyyskunto

Ravitse sydäntä eri tavoin! Terapeutin ajatuksia!

Wed, 30 Sep 2020 10:25:07 GMT

Vietämme parhaillaan sydänviikkoa, ja eilen 29.9.20 oli kansainvälinen Maailman sydänpäivä, jonka tavoitteena on kiinnittää huomiota sydänterveyteen ja kannustaa tekemään hyviä tekoja sydämelle.

Sydänviikon teemana on tänä vuonna retkeily ja mikäpä olisi sen parempaa sydäntä ravitsevaa tekemistä kuin rauhoittua ja rentoutua luonnossa. Tiedämme, että innokkaimmat halaavat puita tai heittäytyvät sammalpedille katselemaan poutapilvien kulkua, ja uskon, että kaikille maistuu kupillinen hyvää kahvia tai kaakaota kannon nokassa kunnon eväsleivän kera.

Sydäntä ”ravitsevat” muutkin asiat kuin ruoan ravintoaineet: luonnossa liikkumisen lisäksi esimerkiksi mieluisan musiikin kuuntelu, hyvien tekojen tekeminen toisille, halaaminen, rakkaiden kanssa yhdessä oleminen jne.

Ravitsemusterapeuttina olen päässyt näköalapaikalle sydänterveyden suhteen. Tein aikanaan myös graduni veren kolesterolitasoon ja hyperlipidemioihin liittyen, joten melkoisen perinpohjaisesti olen saanut perehtyä ravinnon ja sydän- ja verisuoniterveyden välisiin yhteyksiin.

Haluan kannustaa tekemään pieniä, mutta vaikuttavia valintoja, jotka kiteyttäisin näin:

Syö mahdollisimman värikkäästi eli joka aterialla edes jotakin kasvista, marjaa ja / tai hedelmää!
Valitse kuitupitoisia, vähäsuolaisia ja paljon ns. pehmeitä eli tyydyttymättömiä rasvoja sisältäviä ruoka-aineita.
Lakritsi- / salmiakkivalmisteet nostavat verenpainetta, joten jätä ne vain harvinaisiin herkkuhetkiin ja silloinkin syö vain vähäsen.
Alkoholin käytössä kohtuullisuus on valttia (voit tehdä AUDIT -alkoholin riskikäyttötestin osoitteessa paihdelinkki.fi/testit-ja-laskurit/alkoholi).
Sydänmerkki ohjaa löytämään sydänystävällistä ruokaa, mutta muista, että sydänmerkki-tuotteet ovat omassa tuoteryhmässään parhaita valintoja mm. rasvan laadun ja suolan määrän suhteen!
Ennen kaikkea: ruoasta saa ja kannattaa nauttia! Hidasta syömistä, nauti kaikilla aisteilla, kuuntele kehosi viestejä ja ota syömisestä ”kaikki irti” ja saatat huomata, että tulet jo vähän pienemmästäkin annoksesta tyytyväiseksi ja onnelliseksi.
Ja siis kyllä: sydäntä saa ruokkia hyvällä ruoalla, mutta jos huomaat, että syöt vähän väliä sydämen nälkään tai yrität täyttää jotakin mustaa aukkoa mielessäsi ruoalla, niin silloin kannattaa pysähtyä miettimään, mistä on kyse ja tarvittaessa kääntyä ammattilaisen puoleen.
Jos paino on päässyt karkaamaan, niin hyvän tuen ja koutsauksen saaminen ovat avaintekijöitä painontiputus-matkalla, myös sisäisen motivaation löytäminen.
Liikunnan, monipuolisen ruoan ja hyvien ihmissuhteiden lisäksi riittävä lepo ja uni ovat tärkeitä sydämelle, ja jos esimerkiksi kumppanisi on huomannut sinulla unenaikaisia yöllisiä hengityskatkoksia, hakeudu välittömästi tutkimuksiin.

Sydänmerkki auttaa tekemään hyviä valintoja.

Sydämellistä viikon jatkoa! Ja katsohan myös tuore vlogini!

t. Ravitsemusterapeutti, Kartanon Anne Medisportista

PS. Runsaasti ”sydäntietoa” löydät sydan.fi -sivustolta ja reseptejä sydänystävälliseen ruoanlaittoon ja leipomiseen mm. sydanmerkki.fi -sivuilta!

Terveiset täältä syksyiseltä Kaukajärveltä ja hyvää sydänviikkoa kaikille!

Mon, 28 Sep 2020 09:37:54 GMT

Tämän vuoden sydänviikon teemana on kannustaa ihmisiä retkelle ja luontoon liikkumaan. Oletko pysähtynyt koskaan miettimään mitä luonto merkitsee sinulle?

Minulle luonto, etenkin metsä on oma turvapaikkani. Voin mennä metsään juuri sellaisena kuin olen. Metsä ottaa aina avosylin vastaan ja usein jo pienen hetken siellä oltuani huomaan oloni paremmaksi ja mieleni rauhoittuneen. Tutkimuksissa onkin todettu, että jo 20 minuutin luonnossa olon jälkeen verenpaine, syke ja lihasjännitys alenevat ja stressihormonin määrä veressä vähenee.

Ei hätää, jos et pääse luonnon keskelle, voit lieventää stressiä jo pelkästään ajattelemalla luonnossa olevaa mielipaikkaasi. Se voi olla vaikkapa kuusimetsä sammalmättäineen, mökkilaiturin maisema, näkymä lempipuistoosi tai merenranta aallon kohinoineen.

Luonto rauhoittaa ja auttaa keskittymään vain tähän hetkeen. Keskittyminen omiin ajatuksiin ja tuntemuksiin sekä luonnon ympäristöön, ovat tutkimusten mukaan yhteydessä parempaan mielialaan.

Näin syksyllä luonto tarjoaa raikkaan ja virkistävän ilman sekä kauniiden ruskamaisemien lisäksi myös terveellistä syötävää, kuten puolukoita ja sieniä. Metsässä voi myös vaikka istahtaa kannonnokkaan tai sammalmättäälle ja vain olla ja hengitellä.

Olisiko sinulla mahdollisuus viettää enemmän aikaa luonnossa? Se kannattaa, sillä luonnon läheisyys elinympäristössä lisää onnellisuutta ja voi vähentää sairastavuutta.

Tietoisuustaitoihin perustuvilla eli mindfulness harjoituksilla on todettu saatavan apua ja lievennystä myös adhd oireisiin. Jos kaipaat vinkkejä tutkittuun tietoon perustuviin tietoisuustaito- ja mindfulness harjoituksiin, joita voit tehdä niin luonnossa kuin kotonakin, varaa aika minulle tai psykologillemme, autamme sinua mielellään.

Sydämellisin syysterveisin,

Johanna,

Sairaanhoitaja ja neuropsykiatrinen valmentaja

L ähteet:

Mielenterveystalo.fi 2020. Itsehoito- ja oppaat. Tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista. https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/tietoa_luonnon_hyvinvointivaikutuksista/Pages/default.aspx

Sydänliitto. 2020. Sydänviikko. https://sydan.fi/sydanviikko

Tyrväinen, L., Lanki, T., Sipilä, R. ja Komulainen, R. 2018. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim.

Weckman, H., Raevuori, A. ja Laasonen, M. 2020. Mindflulness-interventioiden vaikuttavuus lasten ja nuorten ADHD oireisiin. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim.

Medisportin syksyn liikuntaryhmät!

Thu, 24 Sep 2020 11:33:35 GMT

Medisportin syksyn liikuntaryhmät starttaavat lokakuussa!

Liikuntaryhmät ovat fysioterapeuttien suunnittelemia ja ohjaamia pienryhmiä, jotka toteutetaan Medisportin Kaukajärven toimipisteen kuntosalilla. Pienryhmissä saat yksilöllistä valmentavaa ohjausta. Ryhmät sisältävät enintään 6 asiakaspaikkaa. Liikuntaryhmät ovat kurssimuotoisia ja syksyn kurssit toteutetaan 12.10.2020-18.12.2020 aikavälillä. Ilmoittautumiset syksyn kursseille etukäteen. Tutustu Medisportin syksyn liikuntaryhmien tarjontaan, ja löydä itsellesi sopiva pienryhmä. Tarkemmat kurssikohtaiset tiedot, ajankohdat ja ilmoittautumisajat löydät täältä!

Syksyn liikuntaryhmät:

Niska-hartiaryhmä
+50-60-vuotiaat: Voimaa arkeen -ryhmä
Pilates: Alkeet ja perusteet
Lonkka ja polvi -ryhmä
Alaselkäryhmä
Nuorten urheilijoiden "Rookies" -ryhmä
Nuorten "Winners" -ryhmä: Puhtia elämään sekä iloa liikkumiseen!
Avoin kuntosalitunti

Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Kaukajärvi Ajanvaraus p. 03 3143 8100 tai sähköpostitse kurssin ohjaajalle (sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@medisport.fi).

Ergonomiaa etätyöskentelyyn

Wed, 19 Aug 2020 05:24:15 GMT

Kevättalvella rantautuneen koronaviruksen seurauksena etätyöskentelystä on tullut monelle arkea, ja usean yrityksen työkulttuuri on muuttunut siltä osin pysyvästi. Nykyisen koronatilanteen vuoksi etätyöskentelyä suositellaan yhä jatkettavaksi, joten nyt siis viimeistään on syytä laittaa kotityöpisteen ergonomia kuntoon!

Kotona ei välttämättä ole samanlaista toimistokalustoa käytössä kuin työpaikalla, vaan työ tehdään ehkäpä keittiönpöydän äärellä tai läppärillä sohvankulmassa. Nyt kun muutama kuukausi etätyöskentelyä on jo takana, ergonomiahaasteet saattavat tuntua kehossa lihaskireyksinä ja kolotuksina. Epäsopivassa työpisteessä työskentely tuottaa pitkäkestoista staattista jännitystä kehoon altistaen asentoperäisille rasitusvaivoille. Ergonomisesti toimiva työpiste ehkäisee asentoperäisiä rasitusvaivoja ja myös tukee työn tehokkuutta, kun työtehtäviä ei tarvitse puurtaa päänsäryn ja hartiakivun rasittamana.

Hyvän työasennon taustalla piilee muutama perustekijä, joiden ollessa kunnossa kehoon kohdistuu mahdollisimman vähän ylimääräistä jännitystä tai asennon aiheuttamaa kudoskuormitusta.

Selkäranka muodostaa ideaalisti loivan S-muodon, jossa alaselän kohdalla on loiva notko eli lordoosi ja yläselkä muodostaa kaaren eli kyfoosin, lisäksi niska on loivassa lordoosissa. Pitkäkestoisessa asennossa selkäranka on parasta tukea olemaan tässä perus- eli keskiasennossaan, jolloin myös pää ja hartiat asettuvat rangan “jatkoksi” mahdollisimman kuormittamattomaan asentoon. Jos siis alaselkä pääsee pyöristymään, seuraa ketjureaktio: myös ylävartalo, olkapäät ja pää työntyvät eteenpäin tuottaen selkään, hartioille ja niskaan kuormitusta.

Työpisteellä siis – niin työpöydän, sohvan kuin keittiönpöydänkin äärellä – selkä kannattaa tukea keskiasentoon. Työtuolin selkänojassa on usein selkärangan asentoa mukaileva muotoilu. Kotona alaselän taakse voi asettaa pienen tyynyn tai pyyherullan tukemaan alaselän lordoosia. Sopivasti muotoillussa satulatuolissa tai vastaavassa istuimessa selkätukea ei tarvita välttämättä ollenkaan, sillä istuin ohjaa lantion ja selän asennon keskiasentoon.

Hartioiden ja niskan hyvän asennon kannalta oleellista on työtason sopiva korkeus. Istuessasi sopivalla korkeudella kyynärvartesi lepäävät luontevasti työtasolla, hartiat ovat rentona ja jalat tukevasti lattiassa. Työtason ollessa liian korkealla kyynärpäät joutuvat leveälle sivuille ja hartioiden jännitys lisääntyy. Jos taas työtaso on liian matalalla, yläselkä, olkapäät ja pää ohjautuvat eteen alas. Olkavarsien on siis hyvä olla lähellä kylkiä ja kyynärvarsien tuettuna, jotta hartiat voivat olla rennosti. Näppäimistön tulisi olla noin kyynärpäidesi tasalla ja sopivalla etäisyydellä niin, että sormesi yltävät näppäimistölle luontevasti ilman kurottamista.

Näyttö saa olla hieman silmien tason alapuolella niin, että näytön keskikohtaa katsoessasi voit katsoa rennosti alaviistoon pään ollessa pystyssä. Liian korkealla olevaa näyttöä katsellessasi joudut katsetta kohottaessasi kallistamaan päätä hieman taaksepäin, mikä tuottaa ylimääräistä niskan lihasjännitystä. Hartioiden ja niskan mahdollisimman hyvän asennon kannalta olisi hyvä käyttää erillistä näyttöä ja näppäimistöä, niin että molemmat olisi sijoitettavissa optimaaliselle korkeudelle. Pitkäkestoisesti työskennellessä läppäri ei ole ergonomian kannalta ihanteellinen työväline, sillä ruutu ja näppäimistö ovat kiinni toisissaan, jolloin väistämättä joko näyttö on liian matalalla tai näppäimistö liian korkealla.

Jos kotioloissa työpisteestäsi uupuu korkeussäädöt, käytä luovuutta: säädä istuinta, työtasoa tai työvälineiden korkeutta kotoa löytyvillä välineillä, kuten laatikoilla, kirjoilla ja tyynyillä. Esimerkiksi liian korkean pöydän äärellä aseta tuolille tyyny nostaaksesi istumakorkeutesi sopivaksi. Jos korkeus nousee niin että jalat eivät enää yllä tukevasti alustaan, aseta jalkojen alle laatikko tai kirja jalkatueksi. Jos työtasosi jää liian matalalle, aseta näytön ja näppäimistön alle vastaavasti koroke. Muista tällöin myös korottaa kyynärvarsiesi tukipinnaksi tuleva alue (kuva 3).

Seisomatyöskentelykin onnistuu kotona, joko tavallista korkeammalla olevan tason, kuten keittiötason tai lipaston, päällä. Seistenkin työskennellessä työtason, näytön ja näppäimistön korkeuden säätäminen sopivaksi on tärkeää - joko korottamalla työpistettä tai itseäsi aiemmin mainittujen ohjeistusten mukaisesti.

Näillä keinoin saat rakennettua perustan itsellesi sopivaan työasentoon. On syytä kuitenkin muistaa, että keho kaipaa liikettä ja siksi asennon vaihtaminen, työn tauotus ja taukoliikunta on tärkeää kehon hyvinvoinnin kannalta. Työpisteen sopivat ergonomiasäädöt kuitenkin auttavat säilyttämään hyvän työasennon elementit mahdollisimman kuormittamattomaan työskentelyyn.

Tartu siis toimeen ja säädä pienillä muutoksilla nykyinen työpisteesi sopivaksi – keho kiittää.

Pöytä: valitse pöytä, jonka alle jalkasi mahtuu helposti ja joka on mahdollisimman sopivalla korkeudella.

Tuoli: jos käytössäsi ei ole työtuolia, valitse tuoli, jossa on huomioitu sopiva korkeus. Voit asettaa tyynyn tai pyyherullan alaselän tueksi.

Istumakorkeus: kohota istumakorkeuttasi tarvittaessa napakalla tyynyllä, niin että saat tuettua kyynärvartesi luontevasti työtasolle. Jos jalkasi eivät yletä tukevasti alustaan, aseta jalkojen alle sopiva koroke, esim. matala laatikko tai iso kirja, tai laita jalkaasi tasapohjaiset tossut korokkeeksi.

Näyttö: näyttö on sopivalla korkeudella, kun voit pitää niskan neutraalissa asennossa, pään pystyssä ja luoda katseesi näytölle alaviistoon. Kohota näytön korkeutta tarvittaessa korokkeella, kuten kirjalla. Kallista hieman näyttöä kasvojesi suuntaiseksi.

Näppäimistö ja hiiri: jos mahdollista, käytä erillistä näppäimistöä ja hiirtä. Näppäimistöä käyttäessäsi ranteiden tulee olla melko suorina, kyynärvarsi ja ranne tuettuna. Voit taitella pyyhkeestä napakan rannetuen.

Jos etätyöskentely on jo päässyt aiheuttamaan rasitusvaivoja, jotka näistä vinkeistä huolimatta eivät hellitä, varaa aika Medisportin fysioterapeuteille oireiden helpottamiseksi ja kuntouttamiseksi!

Hyvää ja tervettä syksyä toivottaen,

Työfysioterapeutti ja liikunnanohjaaja (AMK) Eeva Manninen

Eläköön elämä ja pienet sekä tehokkaat teot! -ryhmä

Wed, 12 Aug 2020 10:52:31 GMT

Eläköön elämä ja pienet sekä tehokkaat teot! Ryhmänohjausta Medisportissa!

Kaukajärven Medisportissa on alkamassa uudenlainen ravitsemus- ja hyvinvointiryhmä, jossa tuuletetaan kunnolla syömiseen ja kehonkuvaan liittyviä ajatuksia ja opetellaan armollisempaa suhtautumista omaan vartaloon ja tapaan syödä.

Ryhmä kokoontuu neljä kertaa. Ryhmän ensimmäisellä kokoontumiskerralla sovitaan seuraavien tapaamisten ajankohdat, jotta ne sopisivat mahdollisimman monelle.

Medisportin ravitsemusterapeutti THM Anne Kartano toimii ryhmän vetäjänä, ja hoitotiimissä ovat mukana psykologi PsM Minna Immonen ja työfysioterapeutti, liikunnanohjaaja (AMK) Eeva Manninen.

Nyt on oiva tilaisuus saada aidot asiantuntijat ja ryhmän tuki edullisesti käyttöön:

hinta 180€, jonka voi maksaa kahdessa erässä.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset ennakkoon:

Medisport, Kaukajärvi, puh. 03 31438100 tai sähköpostitse: anne.kartano@medisport.fi

Seuraava ryhmä alkaa, kun ilmoittautujia on 6-8.

Kevään 2020 Eläköön Elämä -ryhmä siirtynyt koronavirusepidemian vuoksi syksyyn. Aloitusajankohta torstaina 20.8. klo 18. (Ilmoittautuminen tähän päättynyt.)

Ulkotyöntekijän kesäolosuhteet

Thu, 23 Jul 2020 10:44:31 GMT

Kesäkuun helteiden jälkeen heinäkuu on näyttäytynyt meille viileämpänä ja sateisempana, mutta toivonpilkahduksia lämpimistä kesäkeleistä on vielä näkyvissä. Tämä blogiteksti käsittelee ulkotyöntekijöiden ja erityisesti kuumassa työskentelevien työolosuhteita sekä antaa vinkkejä pukeutumiseen, nestetasapainon ylläpitämiseen ja muuten kuumalta suojautumiseen.

Helteiden suosiessa on tärkeää välttää palamista ja totuttautua aurinkoon varovasti. Toistuva palaminen lisää huomattavasti riskiä sairastua pahanlaatuiseen melanoomaan eli ihosyöpään. Auringon ultravioletti eli UV-säteilystä kertyvästä vuorokausiannoksesta noin puolet tulee klo 11-15 välillä. Keskipäivän aurinkoa tulisi välttää, mutta aina tämä ei varsinkaan työvuorojen puitteissa ole mahdollista. Tällöin tulee ottaa muut suojautumiskeinot käyttöön ja peittävä vaatetus tarjoaakin parhaimman UV-suojan. Kankaan ominaisuuksilla on merkitystä UV-suojausta mietittäessä ja työvaatteistakin kannattaa tarkistaa mahdolliset UV-suojaukseen liittyvät merkinnät. Lisäksi kannattaa huomioida vaatteen sellainen väri ja malli, jotka ovat miellyttävät käyttää myös lämpimällä säällä, kuten väljät, peittävät ja vaaleahkot vaatteet. Hatulla saa helposti suojattua kasvot, kaulan ja korvat. Työturvallisuus huomioiden kypärän käyttö hatun lisäksi voi olla pakollista ja tarpeen.

Vaatteilta jäävä paljas iho kannattaa suojata aurinkosuojavoiteella. Aurinkovoiteet sisältävät suoja-aineita, jotka vähentävät UV-säteilyn, erityisesti UVB-säteilyn pääsyä iholle. Saavutettava suoja riippuu valitun voiteen suojakertoimen lisäksi iholle levitettävän voiteen määrästä. Aurinkosuojavoidetta tulisi myös päivän mittaan lisätä riittävä kerros säännöllisin väliajoin, jotta iho saa tarpeeksi suojaa. Varsinkin ihon hikoillessa rasva valuu pois iholta ja työpäivän aikana säännöllinen rasvaus varsinkin herkästi palavalle ja aurinkoa saavalle kasvojen alueelle on erityisen tärkeää.

Silmät kannattaa suojata aurinkolaseilla. Hyvät aurinkolasit ovat suuret ja suojaavat myös sivulta tulevalta UV-säteilyltä. Aurinkolaseissa oleva merkintä UV 100 % tai UV 400 kertoo, että lasit suodattavat UV-säteilyn kokonaan.

UV-indeksi kertoo auringosta tulevan haitallisen säteilyn määrän yhdellä luvulla. Suomessa suurin UV-indeksi arvo on 6. Mitä suurempi arvo on, sitä lyhyemmän ajan iho kestää aurinkoa palamatta. UV-indeksi ilmoitetaan säätiedotuksen yhteydessä ja sen arvoa kannattaa seurata päivittäin riittävänlaisen suojautumisen saavuttamiseksi.

Kuumatyö

Kuumuus kuormittaa elimistöä ja heikentää suorituskykyä. Kuumatyön katsotaan alkavan, kun ilman lämpötila työympäristössä ylittää 28 astetta. Kuumatyötä tekee arviolta n. 60 000 työntekijää. Sääolosuhteiden lisäksi kuumatyölle altistuvat myös esimerkiksi leipomo- ja metallialan työntekijät. Joka kolmas työntekijä kokee kuumuuden haitalliseksi.

Kesän ulkotöissä kovalle kuumuudelle altistuvat muun muassa asfaltti- ja kattotyöntekijät. Myös ajoneuvojen ja koneiden ohjaamot voivat kuumentua, ellei niissä ole riittävää ilmastointia. Huomioitavaa on, että suojavarusteet ja raskas työ saattavat aiheuttaa kuumakuormaa viileässäkin ympäristössä.

Kuumatyön vaikutukset

Kuumassa työskentely nostaa sydämen kuormaa, sillä jotta elimistö viilentyisi, iholle ohjautuu verta sitä enemmän, mitä kuumempi ympäristö on ja mitä raskaampaa työtä tekee. Samalla verenkierto lihaksissa voi vähentyä, mikä saa lihakset väsymään nopeammin. Kuumuuden noustessa ja työn pitkittyessä myös aivojen lämpötila voi nousta, jolloin väsymys kehittyy myös keskushermostotasolla, mikä saa suorituskyvyn heikkenemään ja voi aiheuttaa uupumuksen tunteen sekä työn keskeytymisen.

Lämpöä poistuu elimistöstä vain höyrystyneen hien muodossa. Hientuotannon ollessa runsasta elimistön neste- ja suolatasapainon ylläpitäminen vaikeutuu. Kuumuuteen tottunut työntekijä tuottaa hikeä jopa 600–1000 grammaa tunnissa. Jos menetettyä nestettä ei korvata juomalla, elimistö kuivuu. Kuivuminen taas kuormittaa verenkiertoa, nostaa sisäelinten lämpötiloja ja lisää äkillisten lämpösairauksien riskiä.

Jano on huono mittari nestetasapainon ylläpidon seurantaan, ja siksi painon seurannasta on hyötyä, jos sitä on mahdollista toteuttaa. Jo muutaman prosentin painon lasku heikentää selvästi lihasvoimaa ja kestävyyttä. Painon laskiessa yli 6 prosenttia, henkeä uhkaavan lämpöhalvauksen vaara on todellinen.

Lämpöhalvauksen oireet ja ensiapu

Kuivumisesta ja nesteen puutteesta johtuen iho voi olla kuiva (hikoilun loppuminen)
Heikotus, pahoinvointi
Sekavuus
Ripulointi
Ihon sinistyminen ja meneminen kananlihalle verenpaineen laskun myötä
Näköhäiriöt
Tajunnan menetys
Lämpöturvotus alaraajoissa, lihaskouristukset

Oireiden kehityttyä on tärkeää potilaan viilentäminen ja nestehukan korjaaminen.

Varjoon hakeutuminen ja ylimääräisten vaatteiden riisuminen
Kylmän veden valelu tai pirskottelu iholle, myös pään alueelle, tai kylmäpakkauksien käyttäminen, jotka sijoitetaan erityisesti pään, kaulan, kainaloiden ja lantion alueelle.
Viileään veteen upottaminen on tehokkain keino jäähdyttää tervettä elimistöä. Se voi kuitenkin voimakkaan verenkiertovaikutuksen vuoksi olla vahingollista lapsille, vanhuksille tai verenkiertoelinten sairauksia sairastaville.
Tuuletuksen tehostaminen tuulettimella tai viuhtomalla vaatteilla.
Kylmän veden antaminen suun kautta.

Esteitä kuumassa työskentelylle

Huomionarvoista on, ettei kaikista ole työskentelemään kuumassa. On olemassa lämmönsietoa heikentäviä tai kuumakuormituksesta pahenevia kroonisia sairauksia ja yksilöllisiä tekijöitä, jotka nostavat lämpöhalvauksen riskiä.

Lämmönsietoa vähentävät

Hengitys- ja verenkiertoelimistön sairaudet
Hermojärjestelmän sairaudet
Aineenvaihdunnan sairaudet
Laaja-alaiset ihon sairaudet
Näihin käytettävä lääkitys

Kuumatyössä tarvitaan taukoja ja nestettä

Vinkkejä kuumatyön kestämiseen:

Totuttele kuumaan. Ensimmäiset päivät helteellä ovat vaikeimmat, sillä elimistön lämpösopeutuminen kestää noin viikon.
Juo riittävästi. Jos teet fyysistä työtä kuumassa, juo jopa 1-2 desilitraa kerrallaan, 3-4 kertaa tunnissa. Kevyessäkin työssä nesteitä on syytä nauttia, mutta vältä ylinesteytystä. Lyhyissä kuuma-altistumisissa pelkkä vesi on riittävä nestevajeen korvaaja. Kovissa pitkissä kuormituksissa sokeroidut marjamehut tai tasapainotetut, energiaa ja suoloja sisältävät urheilujuomat ovat suositeltavia.
Syö monipuolisesti. Vaikkei nälän tunne kuumalla niin helposti yllätäkään, elimistö tarvitsee energiaa helteelläkin. Hikoilussa menetetyn suolan korvaamiseksi välipaloina voivat olla esimerkiksi suolakurkut, oliivit tai suolapähkinät.
Tauota työtä helteellä fyysisen kuormitusasteen mukaan. Fyysisessä työssä kuumassa taukoja pidetään tavallista useammin, helteen tukaluusasteen mukaan. Vietä tauot varjossa ja vältä suoraa auringonpaahdetta.
Käytä työhösi sopivia jäähdytysmenetelmiä. Lämpökuormitusta vähentävät esimerkiksi tuulettimet ja ilmastointilaitteet, läpiveto, käynti viileässä suihkussa ja oleskelu ilmastoidussa tilassa. Mikäli työkulkuneuvosi ohjaamoa ei ole jo uutena varustettu jäähdytyksellä, kohtuuhintaisia ohjaamoihin sopivia jäähdyttimiä on markkinoilla.
Huomioi henkilönsuojainten lisäkuormitus kuumassa. Monet suojaimet estävät lämmön poistumisen hikoilun välityksellä kehosta ympäristöön, jolloin lämpökuormitus voi kehittyä nopeasti. Juo riittävästi jo ennen töiden alkua. Pue vain välttämätön vaatetus suojavarusteiden alle. Vähennä rasitusta muun muassa minimoimalla kantamuksia ja liiku rauhallisesti. Tauota työtä runsaasti ja poista henkilönsuojaimet tauon ajaksi.
Anna elimistön palautua yöllä. Pidä makuuhuoneesi mahdollisimman vilpoisana ja käy viileässä suihkussa ennen nukkumaanmenoa. Yön aikana viilentynyt keho auttaa elimistöä palautumaan kuumakuormituksesta.
Muista, että jotkut sairaudet ja lääkkeet voivat heikentää lämmönsietoa. Infektioiden aikana ja vakavampien tulehdustautien toipilasaikanakin lämmönsäätely on herkkä häiriintymään. Ihosairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet, keskushermoston sairaudet sekä aineenvaihdunnan sairaudet, kuten diabetes ja kilpirauhasvaivat, voivat altistaa lämpötasapainon pettämiselle kuumakuormituksissa.
Ole tavallistakin maltillisempi alkoholinkäytössä. Alkoholi poistaa nestettä elimistöstä ja nostaa syketasoa jo levossa.
Pukeudu työsi mukaan. Kuumissa ulkotöissä pyritään minimoimaan vaatetuksen lämmöneristävyys ja sen aiheuttama lämpökuorma ja suojaamaan iho suoralta auringonsäteilyltä.
Tunne terveydentilasi.
Huolehdi kunnostasi.

Näillä ohjeilla toivotan mukavia työpäiviä loppukesään, nautitaan ilmoista ja muistetaan huolehtia itsestämme. Jos esimerkiksi ulko/kuumatyöhön liittyvät asiat jäivät vielä askarruttamaan mieltäsi tai huono olo yllättää kesken työpäivän, ota yhteys meille työterveyshuoltoon!

Työterveyshoitaja, Katja Palokangas

L ähteet:

Kuuman haittojen hallinta. N.d. Työterveyslaitos. https://www.ttl.fi/tyoymparisto/altisteet/kuumassa-tyoskentely/kuuman-haittojen-hallinta/

Kuumassa työskentely. N.d. Työterveyslaitos. https://www.ttl.fi/tyoymparisto/altisteet/kuumassa-tyoskentely/

Asfalttityöntekijä. N.d. Työterveyslaitos. https://www.ttl.fi/rakennusalan-ammattikohtaiset-tyopaikkaselvitykset-rats/asfalttityontekija/

Lämpöhalvaus ja auringonpistos. 2020. Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00298

Auringon ultraviolettisäteily. 2020. Säteilyturvakeskus. https://www.stuk.fi/aiheet/uv-sateily-aurinko-ja-solarium/auringon-ultraviolettisateily

Putkirullaus eli Foam Rolling

Wed, 15 Jul 2020 10:11:28 GMT

Putkirullauksella lisäät lihasten verenkiertoa ja liikkuvuutta, vähennät harjoittelun jälkeistä lihaskipua ja virkistät lihaskalvojen toimintaa.

Putkirullaus on itse toteutettua lihasten hierontaa putkimaisella rullalla. Erilaisia rullausvälineitä on nykyisin tarjolla useita erilaisia kovuudeltaan, kooltaan ja muodoiltaan. Rullauksen tavoite määrittää sen, minkälaista välinettä on hyvä käyttää. Halkaisijaltaan suuremmalla ja materiaaliltaan pehmeämmällä rullalla käsittely on miellyttävää. Tällaista rullaa voit käyttää säännöllisesti osana kehonhuoltoa tai alkulämmittelyä. Pienemmän ja materiaaliltaan kovemman rullan vaikutus ulottuu puolestaan syvemmälle kudoksiin, minkä takia tällaisella välineellä lihasten käsittelyä kannattaa tehdä harvemmin.

Putkirullaus parantaa hetkellisesti liikkuvuutta ja vilkastaa verenkiertoa. Putkirullaus vähentää myös harjoittelun jälkeistä lihaskipua ja vapauttaa lihaskalvojen toimintaa. Positiivisten vaikutusten takia putkirullaus onkin suositeltavaa ottaa mukaan osaksi alkulämmittely- ja kehonhuoltorutiineja.

Fysioterapeuttimme Eeva-Maria Halminen testasi, miten 10 minuutin putkirullaus näkyy kehon liikkuvuudessa. Testirullaus tapahtui täysin kivuttomasti ilman ähinää, puhinaa tai kivunirvistyksiä. Tulokset saavutettiin pelkällä rullauksella, yhtäkään venytystä ei testitilanteessa tehty. Lopputuloksena oli energisen ja vapaan tuntuinen keho! Vertaa kuvia ja kokeile itse! Välineinä tarvitset putkirullan (jämäpala viemäriputkea käy mainiosti hieman pehmustettuna) ja hierontapallon (mikä tahansa kovahko pallo käy, kuten tennis- tai pesäpallo).

1. PALLON PYÖRITTELY JALKAPOHJIEN ALLA:

Toimi näin: Pyörittele palloa molempien jalkapohjien alla 30 sekunnin ajan. Jalkapohjien hieronta rentouttaa koko takaketjun toimintaa, mikä näkyy eteentaivutuksen helpottumisena.

2. TAKAKETJUN RULLAUS:
Toimi näin: Nopeita, kevyitä sivelyitä putkirullalla 10 kertaa, jonka jälkeen voimakkaammalla paineella hitaammin 2 kertaa. Käy läpi pohkeet, takareidet ja pakarat. Alaselälle, rintarangalle ja niskalle sovelletut kevyet rullaukset.

3. ETUKETJUN RULLAUS:
Toimi näin: Nopeita, kevyitä sivelyitä putkirullalla 10 kertaa, jonka jälkeen voimakkaammalla paineella hitaammin 2 kertaa. Käy läpi sääret ja etureidet. Lonkkataitoksen rentoutus rullalla 30 sekuntia: riittää että makoilet rulla lonkan etuosan alla. Muun muassa lantionnostot onnistuvat, kun lantiolla on tilaa liikkua!

4. SISÄREISIEN RULLAUS:
Toimi näin: Nopeita, kevyitä sivelyitä putkirullalla 10 kertaa, jonka jälkeen voimakkaammalla paineella hitaammin 2 kertaa. Käy läpi sisäreidet. Tässä testissä tuntuma lihaksissa muuttui konkreettisimmin! Kameraakin piti siirtää kuvaustilanteessa taaksepäin, jotta jalat saatiin mahtumaan kuvaan mukaan!

K okeile itse ja kerro, minkälaisia muutoksia huomasit omassa kehossasi!

Kirjoittaja: Fysioterapeutti Eeva-Maria Halminen

Lähteet:

Hsuan Su ym. 2017. Acute Effects of Foam Rolling, Static Stretching, and Dynamic Stretching During Warm-ups on Muscular Flexibility and Strength in Young Adults. Journal of Sport Rehabilitation 26 (6), 469-477.

Guillaume Laffaye ym. 2019. Self-Myofascial Release Effect With Foam Rolling on Recovery After High-Intensity Interval Training. Frontiers in Physiology.

Sharief Hendricks ym. 2020. Effects of Foam Rolling on Performance and Recovery: A Systematic Review of the Literature to Guide Practitioners on the Use of Foam Rolling. Journal of Bodywork and Movement Therapies 24 (2), 151-174.

Medisportissa aloitti uusi fysioterapeutti, Eeva-Maria Halminen!

Thu, 09 Jul 2020 11:11:22 GMT

Medisportissa aloittanut uusi fysioterapeutti!

Oletkin jo ehkä ehtinyt tutustua Eeva-Maria Halmisen esittelyyn kotisivuillamme, mutta jos et, lue esittely täältä: www.medisport.fi/eeva-maria-halminen

Fysioterapia-aikojen lisäksi voit varata ajan hierontaan Eeva-Marian lempeän avaavaan käsittelyyn. Eeva-Maria tulee ohjaamaan Medisportissa myös erilaisia pienryhmiä, joista ensimmäinen (Pilateksen alkeiden pilotti) lähti pyörimään innostuneiden osallistujien kera tällä viikolla!

Luonnossaliikkujan ABC

Tue, 16 Jun 2020 09:26:19 GMT

Koronaviruspandemia on lisännyt kotimaanmatkailua ja erityisesti kansallispuistot sekä muut kauniin luontomme ulkoilukohteet vetävät meitä puoleensa. Kesä 2020 tuleekin olemaan meille suomalaisille mökkeilyn ja retkeilyn kulta-aikaa.

Oikeanlaisella vaatetuksella ja jalkineilla liikkuminen luonnossa on mukavaa säästä riippumatta. Retkellä voi kuitenkin myös sattua haavereita. Mahdollisiin ongelmatilanteisiin kannattaa varautua jo etukäteen ja kasata laukkuun tai taskuun mukaan pieni ensiapupakkaus. Tavallisimpia retkillä sattuvia tapaturmia ovat pintanaarmut, haavat, nyrjähdykset ja pienet palovammat. Varautumalla etukäteen varmistat onnistuneen retkipäivän!

Kaikki retkeilijät toivovat ulkoilupäiville auringonpaistetta. Aurinko voi kuitenkin myös koitua retken pilaajaksi, jos suojautuminen ei ole riittävää. Kerrospukeutumalla voit poistaa lämpötilan noustessa ylimääräisiä vaatekertoja ja viilentää näin vartaloasi. Iho tulee suojata auringolta vaatteilla (mieluiten hengittäviä luonnonkuituja) tai aurinkorasvalla. Pään suojana on hyvä käyttää päähinettä. Myös silmät tulee suojata auringolta hyvillä aurinkolaseilla tai vaikkapa hatun lipalla. Aurinkoisessa säässä veden juominen ja suolojen saanti on todella tärkeää. Kannattaa siis pakata mukaan vesipullon lisäksi pientä suolaista purtavaa retkelle.

Epätasaisella alustalla liikkuminen vahvistaa jalkojemme tukilihaksia ja parantaa tasapainoa. Epätasaisessa maastossa liikuttaessa nivelten nyrjähdykset ovat tyypillisin tapaturma. Hyvät retkeilyjalkineet tukevat nilkkaa ja ennaltaehkäisevät nivelvammoja. Mikäli nilkka kuitenkin retkellä nyrjähtää, on mukana hyvä olla jotakin, millä saat nilkan sidottua. Joustava tukiside on paras tuki nyrjähtäneelle nivelelle, mutta ensiapuna voi käyttää myös huivia tai jotakin muuta sitomiseen sopivaa vaatekappaletta.

Luontomme on täynnä moninaisia kasveja. Kasvilajien tunnistus on mukavaa puuhaa luonnossa liikkujalle. Ole kuitenkin varovainen, sillä luonnostamme löytyy myös myrkyllisiä ja haitallisia kasveja, joihin ei kannata koskea. Tunnetuimpia haitallisista kasveistamme ovat ukonputket ja sen eri lajit, kuten jättiputket, karhunputket ja koiranputket. Nämä kasvit herkistävät ihoa valolle ja aiheuttavat paikallista ärsytystä. Oireita voi välttää suojaamalla ihon UV-valolta vähintään 48 tunnin ajan pukeutumalla pitkähihaisiin.

Kasvilajeistamme löytyy myös monta hyödyllistä kasvia retkeilijälle. Luonnon omina laastareina voi käyttää piharatamon tai poimunlehden lehtiä. Lehden rakennetta tulee rikkoa käsissä ja sen jälkeen asettaa lehti haavan päälle. Rahkasammalta on käytetty haavojen hoitoon mm. molemmissa maailmansodissa. Rahkasammalet ovat antiseptisia ja erittäin happamia, joten ne ehkäisevät sienten ja bakteerien kasvua Mikäli juomavesi loppuu kesken vaelluksen voi rahkasammaleesta puristaa itselleen vettä, sillä happamassa sammaleessa bakteerit eivät kasva.

Luonnossa liikkuessa on mahdollista kohdata monenlaisia eläimiä. Suurin osa kohtaamistamme eläinlajeista ovat harmittomia, mutta joukkoon mahtuu myös muutama vaarallinen laji. Käärmeistä kyy on ainoa Suomessa elävä myrkkykäärme. Kyykäärmeen tunnistaa selän sahalaitakuviosta. Käärmeenpurema vaatii aina lääkärissä käynnnin. Kyyn myrkky aiheuttaa purema-alueella turvotusta ja myöhemmin oksentelua ja ripulointia. Myös tajunnan häiriöitä voi esiintyä. Perinteisen kyypakkauksen hydrokortisonin avusta ei olla yhtä mieltä, mutta ei siitä ole haittaakaan todettu olevan.

Ampiaisen pisto tekee kipeää. Ampiaisen pistosta jää iholle punainen ja turvonnut paukama, jonka keskellä näkyy pistojälki. Pistojälki on samanlainen myös mehiläisen ja kimalaisen pistossa. Näitä pistoja hoidetaan samalla tavalla kuin ampiaisen pistoa. Jos piikki on jäänyt ihoon, se tulisi tulehduksen estämiseksi poistaa pinseteillä mahdollisimman pian. Ampiaisen pisto voi aiheuttaa myös muille kuin allergikoille vakavia oireita. Päähän ja kaulaan tulleet pistot voivat olla vaarallisia. Ensiavuksi voi ottaa kyypakkauksen hydrokortisonia sisältäviä tabletteja pakkauksen ohjeen mukaan. Hydrokortisoni auttaa laskemaan turvotusta ja lievittämään tulehdusreaktiota.

Punkit viihtyvät heinikoisssa ja suojaisissa metsissä. Elinympäristön täytyy olla jossain määrin viileä ja kostea. Puutiainen ”vaanii” saalistansa kasvien mm. heinien ja mustikanvarpujen kärjissä ja odottaa ohikulkevaa uhria. Punkit levittävät ihmiseen tauteja joista tunnetuimpia ovat Borrelia-bakteerin aiheuttama borrelioosi ja TBE-viruksen aiheuttama puutiaisaivotulehdus. Borrelian siirtyminen punkin sylkirauhasista ihoon vaatii useita tunteja, useimmiten yli yön kestävää ihoon kiinnittymistä. Sen vuoksi kiinnittynyt punkki tulisi saada irrotettua mahdollisimman nopeasti ja kokonaisena.

Pukeudu pitkähihaisiin ja -lahkeisiin vaatteisiin, kun liikut luonnossa alueella, jossa esiintyy punkkeja. Lisäksi voit käyttää puutiaiskarkotteita paljaaksi jäävälle ihoalueelle. Perinteinen punkkisyyni kerran vuorokaudessa ei auta puutiaisaivotulehduksen ehkäisyssä, mutta se on tarpeen borrelioositartunnan estämisessä. TBE-virus tarttuu ihmiseen muutamassa minuutissa punkin syljestä jo pureman alkuvaiheessa. Puutiaisaivotulehdus on virustauti eikä siihen ole tarjolla lääkehoitoa. Puutiaisaivotulehdusta vastaan on kehitetty rokote. Kansallisen ohjelman rokotteisiin ovat oikeutettuja 3 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat henkilöt, joilla on kotikunta Suomessa ja jotka asuvat vakinaisesti tai kesäasunnossa:

Ahvenanmaalla
Kemin eteläisissä kaupunginosissa
Simossa
Kotkan saaristossa
Lappeenrannan Sammonlahden kaupunginosassa
Raahen edustalla Preiskarin saaressa
Paraisilla
Lohjanjärven saaristoalue
Kustavissa

Puutiaisaivokuumerokote on saatavilla muillekin omakustanteisena. Rokote sisältää vuoden sisällä otettavan kolmen rokotteen sarjan minkä jälkeen rokote tehostetaan 3 vuoden kuluttua. Tämän jälkeen rokote otetaan 5v. välein. Yli 60v. iässä tehosterokotteet annetaan 3 vuoden välein.

Vaikka luonnossa on mahdollista kohdata monia vaaranpaikkoja, on luonto silti suuresti meille kaikille hyvinvoinnin lähde. Luonnon puhtaus, kauneus, moninaisuus, monipuoliset liikunta mahdollisuudet ja uudet kokemukset virkistävät mieltä ja kehoa. Pikainen selviytymispakkaus repussa voisi pitää sisällään mm. juotavaa ja syötävää, aurinkorasvaa, hyttys- ja punkkikarkotetta, laastareita, yksittäispakattuja desinfiointilappuja, tukisiteen, punkkipihdit/pinsetit ja kyypakkauksen. Mitä muuta pakkaisit mukaasi? Uimavarusteet, kiikarit, teltta ja makuupussi? Tai vaikkapa marjasanko tai sienikori?

Mikäli kiinnostuit TBE-rokotteesta, ota yhteyttä Medisporttiin ja kysy lisää p. 03 3143 8100 ta i 03 3142 0100 .

Puutiaisaivotulehduksen esiintyvyyttä voit tarkastella THL:n sivuilta:

https://www.thl.fi/ttr/gen/atlas/html/atlas.html?show=tbe_riskienarviointi

Kesäterveisin,

Vastaava työterveyshoitaja, Inkeri Elo

Medisportin kesäajan liikuntaryhmät ja tunnit

Fri, 12 Jun 2020 05:44:37 GMT

Ei "kesäksi kuntoon!", vaan "KESÄLLÄ KUNTOON!"

Kesätuulet puhaltavat meille Medisportiin uutta puuhaa! Koronapandemia jäädytti Medisportin liikunnallisten projektien starttaamisen keväältä, mutta nyt ilolla otamme uutta vauhtia toiminnan aloittamiseen ja kesän aikana järjestämme erilaisia liikunnallisia Pilottiryhmiä Kaukajärven toimipisteessä!

Kesän pilotit ovat fysioterapeuttien suunnittelemia ja ohjaamia pienryhmiä (enintään 6 henkilöä/ryhmä), joissa saat fysioterapeutin yksilöllistä valmentavaa ohjausta erittäin huokeaan hintaan (-50% varsinaisen pienryhmän hinnasta)! Pilottiryhmässä voit myös vaikuttaa Medisportin tulevaan pienryhmätoiminnan tarjontaan ja antaa toiveitasi niiden sisällöstä. Pienryhmät lähtevät rullaamaan syksyllä. Hyödynnä nyt edulliset pilottiryhmätarjouksemme! Huomioimme kaikessa toiminnassamme ajantasaiset pandemiaohjeistukset. Nautitaan liikunnan harrastamisesta ja sosiaalisista kontakteista pienryhmissä turvallisessa ympäristössä!

Kesäkuu
Niska-hartiaseudun pilottiryhmä, 3krt
Ohjaajana Janne Suomi
NHS-Pilottiryhmän hinta: 37,5e/3krt

Senioriliikunnan pilottiryhmä, 3krt
Ohjaajana Eeva Manninen
Seniori-liikuntapilottiryhmän hinta: 37,5e/3krt

Muista ilmoittautua ennakkoon! Ilmoittautumiset ja tiedustelut:
Kaukajärvi Ajanvaraus p. 03 3143 8100 tai sähköpostitse: sähköpostiosoitteet ovat muodossa etunimi.sukunimi@medisport.fi

- Niska-hartiaseudun pilottiryhmä: maanantai 15.6.2020 mennessä.
- Senioriliikunnan pilottiryhmä: maanantai 22.6.2020 mennessä.

Heinäkuu

Pilateksen alkeiden pilottiryhmä, 3krt
Ohjaajana Eeva-Maria Halminen
Pilateksen alkeiden pilottiryhmän hinta: 60e/3krt

Muista ilmoittautua ennakkoon! Ilmoittautumiset ja tiedustelut:
Kaukajärvi Ajanvaraus p. 03 3143 8100 tai sähköposti: eeva-maria.halminen@medisport.fi

- Pilateksen alkeiden pilottiryhmä: torstaihin 2.7.2020 mennessä.

Elokuu

Niska-hartiaseudun pilottiryhmä, 3krt
Ohjaajana Janne Suomi
NHS-Pilottiryhmän hinta: 37,5e/3krt

Alaraajapilottiryhmä, 3krt
Ohjaajana Henri Lampela
Alaraajapilottiryhmän hinta: 37,5e/3krt

Senioriliikunnan pilottiryhmä, 3krt
Ohjaajana Eeva Manninen
Seniori-liikuntapilottiryhmän hinta: 37,5e/3krt

Nuorten urheilijoiden "Rookies" pilottiryhmä, 3krt

Ohjaajana Marko Peltola

Nuorten urheilijoiden "Rookies" -pilottiryhmän hinta: 37,5e/krt

Muista ilmoittautua ennakkoon! Ilmoittautumiset ja tiedustelut:
Kaukajärvi Ajanvaraus p. 03 3143 8100 tai sähköpostitse: sähköpostiosoitteet ovat muodossa etunimi.sukunimi@medisport.fi

- Ilmoittautumiset elokuun pilottiryhmiin perjantaihin 31.7.2020 mennessä.

Lisätiedot ja ryhmien sisällöt aikatauluineen tästä linkistä!

Lenkkeily. Juoksuun liittyvien rasitusvammojen ennaltaehkäisy.

Thu, 28 May 2020 10:00:06 GMT

Viimeisimmässä blogikirjoituksessani kirjoitin kroonisen ja akuutin kuormituksen vaikutuksesta loukkaantumisriskiin. Tämän blogikirjoituksen tarkoituksena on kertoa yleisimmistä rasitusvammoista, jotka liittyvät juoksuun ja miten niitä voisi ennaltaehkäistä.

Jotta pystyisin kertomaan, mitkä ovat yleisimpiä juoksuun liittyviä rasitusvammoja on ensin tarkasteltava, mitä tutkimustietoa aiheesta löytyy. Tarkistelin kuutta tutkimusta, joista kaksi oli laadullisia, kaksi määrällistä tutkimusta ja kaksi meta-analyysiä.

Kahdessa laadullisessa tutkimuksessä kävi ilmi, että yleisimmin juoksija kärsii polvivaivoista ja seuraavaksi yleisimmin rasitusvamma paikallistuu nilkan ja jalkaterän alueelle. Myös kirjallisuuskatsauksissa todettiin polven alueen sekä nilkan tai jalkaterän alueen rasitusvammojen olleen yleisimpiä.

Mistä rasitusvammat sitten johtuvat? Helsingin Sanomat julkaisi referaatin Jyväskylän ja Galgaryn yliopistojen yhteistyössä tehdystä tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin rasitusvammoja eri juoksutyylien välillä. Juoksutyylejä tarkasteltiin tekoälyn avulla. Tekoäly pystyi erittelemään 300 juoksijalta viisi erilaista juoksutyyliä. Tutkittavien joukossa oli miehiä ja naisia, kilpa- ja harrastejuoksijoita. Tutkimuksessa ei havaittu eri juoksutyylien välillä olevan rasitusvammoille altistavaa tekijää.

Tärkein seikka juoksuun liittyvien rasitusvammojen ennaltaehkäisyssä on akuutin ja kroonisen kuormituksen suhteen kontrollointi . Mitä muuta juoksija voi tehdä rasitusvammojen ennaltaehkäisyksi?

Tanskassa 2013 tehdyssä meta-analyysissä tarkasteltiin eri juoksulajeja ja oheisharjoittelun merkitystä loukkaantumisherkkyyteen. Tutkimuksessa tarkasteltiin tasapaino-, venyttely- ja voimaharjoittelua yksistään toteutettuna sekä monipuolista harjoittelua, sisältäen kaikki edellä mainitut harjoitteet (venyttely, voima ja tasapaino), yhdistettynä juoksuharjoitteluun sekä vertailtiin oheisharjoittelun vaikutusta rasitusvammoihin ja akuuttien vammoihin. Pelkästään venyttelyllä ei havaittu olevan yhteyttä vammojen ennaltaehkäisyssä. Tasapainoharjoittelulla ja voimaharjoittelulla sen sijaan havaittiin olevan loukkaantumisriskiä pienentävä vaikutus, samoin kuin monipuolisella harjoittelulla. Yksin voimaharjoittelu vähensi rasitusvammoja melkein puolella verrattuna muihin harjoitteisiin.

Miten paljon voimaharjoittelua tarvitaan, jotta loukkaantumisriski pienenee? Espanjassa 2016 tehdyssä meta-analyysissä tutkittiin pitkän harjoittelutaustan omaavia juoksijoita ja voimaharjoittelun yhteyttä juoksijoiden suorituskykyyn. Ennen voimaharjoittelun aloittamista ja sen jälkeen, juoksijoilta testattiin maksimaalinen hapenottokyky (VO2max). Tässä kyseisessä tutkimuksessa pystyttiin osoittamaan voimaharjoittelun parantavan maksimaalista hapenottokykyä, kun voimaharjoittelua tehtiin 2-3 kertaa viikossa. Voimaharjoitteluohjelmassa oli 2-4 liikettä. Liikkeet tehtiin 40-70% maksimipainoista. Toistomääriä tutkimuksissa ei kerrottu, mutta yhdessäkään mukana olleissa tutkimuksissa voimaharjoitteluryhmä ei tehnyt voimaharjoittelua ”failureen” eli uupumukseen saakka.

Yhteenvetona sanottakoon, että kannattaa harjoitella monipuolisesti, vaikka juoksu olisikin se sinun ykkösjuttu! Pelkästään voimaharjoittelua lisäämällä juoksuohjelmaasi pienennät rasitusvammojen riskiä ja parannat samalla juoksutehoja. Huomioitavaa on se, että viimeisen tutkimuksen koehenkilöt olivat kaikki huippuunsa treenattuja juoksijoita. Näin ollen on turvallista väittää, että jo yhden kerran viikossa tehtävä voimaharjoittelu vaikuttaa lieventävästi rasitusvammariskiin. Voimaharjoittelua on turvallista tehdä suurillakin kuormilla ilman, että se vaikuttaisi juoksutehoon.

Tekstin alussa kerroin tutkimuksista, joissa todettiin polven ja jalkaterän alueen rasitusvammojen olevan yleisimpiä juoksijoilla. Mitä liikkeitä näille voisi sitten suositella? Kuningas kyykky! Kyykky vahvistaa kauttaaltaan alaraajojen lihaksistoa, mutta ennen kaikkea erinomainen liike polvea ympäröivän lihaksiston vahvistamiseen. Jalkaterän ja nilkan alueen lihaksiston vahvistamiseen hyvänä liikkeenä toimii päkijälle nousut. Toistomäärät riippuvat paljon henkilön kokemuksesta voimaharjoittelusta ja nostettavasta kuormasta, eikä näin ollen yhtä ja oikeaa vastausta asiaan ole.

Voimaharjoittelun malleja on niin monta kuin voimaharjoittelua tekeviä. Itse tykkään ohjata voimaharjoittelua raskailla kuormilla hieman lyhyempiä sarjoja. Esimerkiksi 70-85% maksimista 5 toistoa ja 4-8 sarjaa per lihasryhmä riippuen kuormitettavan henkilön taustasta ja valmiudesta voimaharjoitteluun.

Mikäli kärsit jo rasitusvammasta, on tilanne silloin toinen. Tässä tapauksessa on järkevää ottaa yhteyttä asiantuntevaan lääkäriin tai fysioterapeuttiin. Meillä Medisportilla on vankka asiantuntijajoukko mm. rasitusvammojen hoidossa ja kuntoutuksessa! Mikäli harjoittelun ohjelmointi tai voimaharjoittelun yhdistäminen juoksuun aiheuttaa päänvaivaa, Medisportin asiantuntevat fysioterapeutit auttavat sinua siinäkin.

Rasitusvamman riskiä pienentää myös harjoitusohjelman monipuolisuus. Harjoitusohjelman painopistettä kannattaa vaihdella tasaisin väliajoin, oli tavoitteesi sitten, peruskestävyysharjoittelussa, voimailussa tai missä tahansa. Tässä auttaa harjoittelun suunnittelu.

Kivuttomia lenkkejä toivottaa,

Medisport fysioterapeutti Janne Suomi

Lähteet:

(1) Musculoskeletal pain is prevalent among recreational runners who are about to compete: an observational study of 1049 runners: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S183695531170039X?via%3Dihub

(2) Analysis of Running-Related Injuries: The Vienna Study: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7073658/pdf/jcm-09-00438.pdf

(3) Suspected Mechanisms in the Cause of Overuse Running Injuries: A Clinical Review: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3445255/pdf/10.1177_1941738109334272.pdf

(4) Progression in running intensity or running volyme and the development of specific injuries in recreatinal runners: Run clever, a randomized trial using competing risk: https://www.jospt.org/doi/full/10.2519/jospt.2018.8062?url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori:rid:crossref.org&rfr_dat=cr_pub%3dpubmed

(5) Ihmisillä on viisi erilaista juoksutyyliä, selvisi tutkimuksessa – sinäkin juokset todennäköisesti yhdellä näistä tyyleistä: https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006432273.html

(6)The effectiveness of exercise interventions to prevent sports injuries: a systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials: https://bjsm.bmj.com/content/bjsports/48/11/871.full.pdf

(7) Effects of strength training on running economy in highly trained runners. Asystematic review withh meta-analysis of controlled trials: https://journals.lww.com/nsca-jscr/Fulltext/2016/08000/Effects_of_Strength_Training_on_Running_Economy_in.36.aspx

(8) Suomen Urheilufysioterapeutit ry, Urheilijan kuormitusfysiologia ja paranemisprosessit. Kurssin opintomateriaalit.

medisport-oy-86743

ADHD-tutkimuksiin Tampereella

ADHD-selvittelyt Medisportilla

ADHD pähkinänkuoressa

Milloin epäillä ADHD:ta?

”Apua! Minulla ei ole elossa olevia ُomaisia, luotettavia läheisiä ja kirjallisia lähteitä vahvistamaan ADHD-epäilyjäni”

Miten valmistaudun ADHD-tutkimuksiin?

Medisportin joulun ja uudenvuoden aukioloajat 22.12.2025-6.1.2026

Medisportin toimipisteiden joulun ja uudenvuoden aukioloajat:

Lielahden lääkärikeskus

Pirkkalan lääkäriasema

Black Friday! Jumissa tai hemmottelua vailla?

Hieronta 45 € / 60 min Lassi Reunamäen vastaanotolle, kun teet ajanvarauksen kampanja aikana su 14.12.2025 mennessä (norm. 62 €).

Medisportin toimipisteiden poikkeusaukioloajat ke 26.11.2025

Medisportin ke 26.11. poikkeusaukiolo

Kun vulvaan sattuu töissäkin

Fyysiset haasteet

Psyykkiset haasteet

Sosiaaliset haasteet

﻿ Mikä avuksi?

Influenssarokote 51 € - varaa aika rokotukseen!

Influenssarokotus on tehokas tapa suojautua influenssaa vastaan.

Rintasyöpä ja työkyky

Rintasyöpään sairastumisen käsittely ja vaikutukset kehonkuvaan

﻿

Rintasyöpähoidot, työkyky ja työhön paluu

Seksuaalisella aktiivisuudella on useita positiivisia terveysvaikutuksia

Seksuaalisen aktiivisuuden terveysvaikutukset

Mielialaan, uneen ja aivotoimintaan liittyvät hyödyt

Sydän- ja verenkiertoterveys

Fyysiset hyödyt keholle

Vastustuskyky

Sukupuolten väliset erot

Parisuhde ja elinikä

Yhteenveto

Ota yhteyttä ﻿

Vaikuttaako PCOS työkykyyn?

Mikä on PCOS ja miten se vaikuttaa terveyteen?

﻿ Kuinka PCOS voi näkyä työelämässä?

Virtsankarkailu naisilla

Virtsankarkailun eri muodot

﻿ Virtsankarkailun hoito

Lantionpohjan fysioterapia virtsankarkailun hoidossa

Raskauspahoinvointi - mikä siihen voi auttaa?

Medisportin syksyn 2025 pienryhmät - ilmoittaudu nyt!

Medisportin juhannusviikon poikkeusaukioloajat 16.6.-20.6.2025

Medisportin juhannusviikon poikkeusaukioloajat

Rinnan hyvänlaatuiset muutokset

Pääsääntöisesti rinnassa todettavat erilaiset kyhmyt on tutkittava. Rintasyöpää on käsitelty aikaisemmassa blogissa "Rintasyöpä - riskitekijät, oireet ja hoito", joka löytyy täältä.

Fibroadenooma

Lipoomat

Muut rinnan hyvänlaatuiset muutokset

Rinnan kipu

Vaikuttaako lapsettomuus työkykyyn?

Kela-korvaukset uudistuvat 1.5.2025 alkaen

Istuva hallitus päätti muutoksista Kelan maksamiin korvauksiin 1.5.2025 alkaen koskien mm. tiettyjä hammashoidon toimenpiteitä, hedelmöityshoitoja, gynekologin vastaanottokäyntejä ja fysioterapiaa.

Medisportin pääsiäisen poikkeusaukioloajat 17.4.-21.4.2025

Medisportin toimipisteiden pääsiäisen poikkeusaukioloajat 17.4.-21.4.2025

Medisport Kaukajärven lääkärikeskus

Medisport Lielahden lääkärikeskus

﻿ Medisport Pirkkalan lääkärikeskus

Endometrioosi vaikuttaa työkykyyn

﻿ Endometrioosin vaikutukset työssä jaksamiseen ja työkykyyn

﻿

Työpaikalla voidaan parantaa endometrioosia sairastavan työssä jaksamista

﻿ Epäiletkö itselläsi endometrioosia?

Mitä raskausajan ultraäänitutkimuksissa tehdään?

Medisportissa on mahdollista tehdä erilaisia raskausajan ultraäänitutkimuksia. Medisport Kaukajärven ja Lielahden toimipisteissä on käytössä uudet, myös 3D/4D-kuvantamiseen soveltuvat ultraäänilaitteet.

﻿ Niskaturvotuksen mittaus ja ensimmäisen kolmanneksen rakenteiden tarkastus

﻿ Toisen kolmanneksen ultraäänitutkimukset

﻿ Rakenneultraäänitutkimus

﻿

Sikiön loppuraskauden ultraäänitutkimus

Tupakoinnin lopettaminen

Tupakoinnin lopettamisen terveysedut

﻿ Tupakoinnin lopettaminen

Medisportin kevään 2025 pienryhmät - ilmoittaudu nyt!

Hedelmällisyydestä

Vulvodynian monet kasvot

﻿ Virtsarakon toiminta

Mikä avuksi?

Ota yhteyttä

Kuinka PCOS voi näkyä työelämässä?

Virtsankarkailun hoito

Medisport Pirkkalan lääkärikeskus

Endometrioosin vaikutukset työssä jaksamiseen ja työkykyyn

Epäiletkö itselläsi endometrioosia?

Niskaturvotuksen mittaus ja ensimmäisen kolmanneksen rakenteiden tarkastus

Toisen kolmanneksen ultraäänitutkimukset

Rakenneultraäänitutkimus

Tupakoinnin lopettaminen

Virtsarakon toiminta

Suoliston toiminta

Fibromyalgia

Päänsärky

Psyykkinen jaksaminen

Onko aina edes järkevää laihduttaa?

Lihavuuden taustatekijät

Lihavuuden hoito

Lihavuuden lääkehoito

Vaihdevuosioireita